Katselimme eilen illalla elokuvaa Aabraham - matka luvattuun maahan. Se oli meillä lainassa kirjastosta. Vaikka siinäkin on monien raamattuaiheisten elokuvien tapaan hieman muutettu joitakin tapahtumia, niin tämä on kuitenkin sellainen, jonka omaankin hyllyyni haluaisin joskus.
Aabraham on mainittava henkilö raamatussa juuri sen tähden, että hän uskoi lupauksen. Se ei silti tarkoita, että hänen elämänsä olisi ollut helppoa. Vaikka hän uskoi Jumalan lupauksen, joka oli hänen kohdallaan perillisen saaminen, hän toimi siten kuin tuota Jumalan lupausta olisi pitänyt avittaa itse. Hän sai toimintansa tuloksena pojan - Ismaelin - joka ei kuitenkaan ollut se Jumalan tarkoittama perillinen. Tuo luvattu oli syntyvä Saarasta, hänen vaimostaan. Ja niin todella tapahtui, vaikka inhimillisesti katsoen heidän aikansa lapsen saamiseen oli jo ohi.
Minkä Jumala lupaa - sen hän on voimallinen myös pitämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti