Raamatunkohta Jesajasta; luvusta 33 jae 6. Siinä esiintyi sana Siionin aarre. "Ja hän on sinun aikojesi vakuus, avun runsaus, viisaus ja ymmärrys. Herran pelko on Siionin aarre." Luin koko luvun. Siinä on kuvausta monenlaisesta tuhosta, joka maata voi kohdata ihmisten pahuuden tähden, mutta tekstin joukossa on myös valopilkkuja niille, jotka Herran yhteydessä haluavat vaeltaa. Osoitus Jumalan huolenpidosta kauhujenkin keskellä.
"Kuulkaa, te kaukaiset, mitä minä olen tehnyt; te lähelläolevat tuntekaa minun voimani. Syntiset Siionissa pelästyvät, vavistus valtaa jumalattomat: "Kuka meistä voi asua kuluttavassa tulessa, kuka asua iankaikkisessa hehkussa?" Joka vanhurskaudessa vaeltaa ja puhuu sitä, mikä oikein on, joka halveksii väärää voittoa, jonka käsi torjuu lahjukset luotaan, joka tukkii korvansa kuulemasta veritöitä ja sulkee silmänsä näkemästä pahaa, hän on asuva kukkuloilla, kalliolinnat ovat hänen turvansa; hänelle annetaan hänen leipänsä, eikä vesi häneltä ehdy. Sinun silmäsi saavat katsella kuningasta hänen ihanuudessaan, saavat nähdä avaran maan. Sinun sydämesi muistelee kauhuja: missä on nyt veronlaskija, missä punnitsija, missä tornien lukija? Et näe enää sitä röyhkeää kansaa, kansaa, jolla on outo, käsittämätön puhe, jonka sopertavaa kieltä ei kukaan ymmärrä." Jes. 33: 13-19
Herran pelko on "Siionin aarre". Se näyttäytyy joskus vaatimattomissa paketeissa, mutta on kallisarvoista!
"Katso Siionia, juhliemme kaupunkia. Sinun silmäsi näkevät Jerusalemin, rauhaisan asuinsijan, telttamajan, jota ei muuteta, jonka vaarnoja ei ikinä reväistä irti, jonka köysistä ei yhtäkään katkaista. Sillä voimallinen on siellä meillä Herra, siellä on joet, on virrat, leveät rannasta toiseen, joita ei kulje soutualus, joiden poikki ei pääse uljas laiva. Sillä Herra on meidän tuomarimme, Herra on johdattajamme, Herra on meidän kunikaamme; hän pelastaa meidät." Jes. 33: 20-22
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti