Kuka on saanut tämän aikaan?!☀️

Minua ihastutti tänä aamuna tämä jae: 

"Kuka on tämän tehnyt, kuka saanut aikaan? Hän, joka alusta alkaen on kutsunut sukupolvet elämään. Minä, Herra, olen ensimmäinen, ja viimeistenkin keskellä olen sama."  Jesaja 41:4 KR-92

Alusta alkaen... Aadam ja Eeva, ja ennen sitä jo. Jeesuskin oli Isän luona jo ennen kuin hänet kutsuttiin esiin tänne. Luoja oli luomansa maan ihmisten kanssa alusta alkaen... Ensimmäisen vauvan parkaisusta siihen viimeisenä syntyvän ihmisen elämään asti. Ja ikuisuudenkin Isä tahtoo olla luomiensa ihmisten kanssa.

Samoin Jeesus näkee meidätkin...

Kun taannoin piirsin tämän kuvan Natanaelista,  halusin kuvata hänet siihen omissa mietteisssään.  Meille ei ole kerrottu, mitä hän mietti. Ehkä hän ei itsekään kertonut niitä kenellekään, mutta oli silti yksi, joka tiesi ne: Jeesus. Hän myös näki Natanaelin siellä puun alla, vaikka Natanael ei sitä tiennyt, vaan luuli olevansa siinä aivan yksin ajatuksineen. 

Minulla oli tänään omat mietteeni. Kun myöhemmin osui tuo piirustus silmiini, (kun se keittiössä yhä lojuu), sen näkeminen toi minulle lohtua. Ajattelin näet niin, että samalla tavoin Jeesus meidätkin mietteissämme näkee. Ja se on lohdullinen ajatus.  Ei ole mitään, mitä Hän, Jeesus, ei tietäisi meistä ja asioistamme. Kaikki on hänen edessään aivan avoinna. Hän tuntee sydämemme ajatukset tarkkaan.  

"Jeesus näki Natanaelin tulevan tykönsä ja sanoi hänestä: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!" Natanael sanoi hänelle: "Mistä minut tunnet?" Jeesus vastasi ja sanoi hänelle:  "Ennenkuin Filippus sinua kutsui, kun olit viikunapuun alla, näin minä sinut". Joh. 1:47-48

Niinhän se meni, se Jeesuksen ja Natanaelin (ensi)kohtaaminen. Joka tosin oli ensikohtaaminen vain toiselle osapuolelle. Toinenhan tunsi jo toisen täysin, sen toisen osapuolen sitä tietämättä. 

Valoa, vettä ja viiriäisiä...

"Herra kulki päiväsaikaan pilvipatsaassa heidän edellään näyttäen heille tietä ja yöllä tulipatsaassa valaisten heidän tietään, niin että he saattoivat kulkea sekä päivällä että yöllä. Pilvipatsas oli jatkuvasti kansan edellä päivällä ja tulipatsas yöllä." 2. Moos. 13:21-22 KR-92

"Jumalan enkeli, joka oli kulkenut israelilaisten joukon edellä, siirtyi nyt kulkemaan heidän perässään, ja pilvipatsas siirtyi pois heidän edeltään ja asettui heidän taakseen, niin että se tuli egyptiläisten ja Israelin joukkojen väliin. Pilven mukana tuli pimeys, mutta israelilaisille pilvi valaisi yön. Kumpikaan puoli ei voinut koko yönä lähestyä toisiaan." 2. Moos. 14:19-20 KR-92

"Mooses sanoi Aaronille: "Kutsu kaikki israelilaiset Herran eteen, sillä hän on kuullut heidän valituksessa." Aaronin puhuessa israelilaisille kaikki kääntyivät katsomaan autiomaahan päin, ja silloin Herran kirkkaus ilmestyi pilvessä. Herra sanoi Moosekselle: "Minä olen kuullut israelilaisten valituksen. Sano heille näin: 'Tänään iltahämärissä  te saatte lihaa syödäksenne ja aamulla leipää yllin kyllin. Silloin te ymmärrätte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.'" Illalla lensi leiriin viiriäisiä niin paljon, että ne peittivät sen kokonaan. Aamulla oli maassa leirin ympärillä runsaasti kastetta, ja kun kaste oli haihtunut, oli autiomaassa jotakin hienoa ja rapeaa, ohutta kuin kuura maan pinnalla." 2. Moos. 16:9-14 KR-92

"Israelin kansa lähti liikkeelle Sinin autiomaasta ja siirtyi pysähdyspaikasta toiseen Herran ohjeiden mukaisesti. Kansa leiriytyi Refidimiin, mutta siellä ei ollut kylliksi vettä. Ihmiset alkoivat moittia Moosesta ja sanoivat: "Anna meille vettä juotavaksi." Mooses kysyi heiltä: "Miksi te syytätte minua? Miksi te koettelette Herran kärsivällisyyttä?" Mutta koska he kärsivät janosta, he nurisivat Moosesta vastaan ja sanoivat: "Minkä vuoksi toit meidät Egyptistä tänne? Siksikö, että saisit tappaa meidät janoon lapsinemne ja karjoinemme?" Silloin Mooses rukoili apua Herralta ja sanoi: "Mitä minun pitää tehdä tälle kansalle? Kohta he jo varmaan kivittävät minut!" Herra sanoi: "Lähde kulkemaan muiden edellä ja ota mukaasi muutamia Israelin vanhimmista. Ja kun lähdet, ota sauvasi, jolla löit Niilin vettä. Minä olen sinua vastassa kalliolla Horebin luona. Lyö kallioon, niin siitä alkaa juosta vettä ja kansa saa juodakseen." Ja Mooses teki niin Israelin vanhimpien nähden." 2. Moos. 17:1-6 KR-92

Mitenhän Mooses tuon kaiken koki? Hänellä oli kyllä vakaa luotto Jumalaan. Mutta silti, millaisin miettein hän mahtoikaan aamuisin herätä, uuteen päivään, narisevan kansan kanssa, joka alkoi jo olla hänelle suorastaan turvallisuusuhka!?  Ehkä hän rukoili, että Jumala taas sinäkin päivänä hänestäkin huolta pitäisi - ja samoin kansasta...

Vesiasioiden kanssa oltiin muulloinkin tekemisissä, kuin vain tuossa tilanteessa, joka tuossa yllä jakeissa mainittiin.

---

(Valokuva tuolla ylinnä, olikin ihan tämänaamuinen vahinkolaukaisu... Mutta sepä näyttikin sopivan kuvaksi tähän tekstiin.) ✨

Paavalin kaipaus päästä Roomaan - ja rohkaisun tarve!

* Paavalia pitää helposti lähes yli-ihmisenä tai melkein pyhimyksenä; (jota hän ei taatusti olisi halunnut!). Näin on esim. lukiessa kohtaa, jossa hän tahtoisi päästä antamaan "jonkin hengellisen lahjan" ihmisille, joiden tapaamista on jo kauan aikonut ja suunnitellut. Mutta kyllä sieltä tulee esiin myös se tavallinen ihminen rohkaisun tarpeineen!  

Apt. loppuluku. Room. aloitus. KR-92

Mikä riittää?!

Voi Jeesus, sinä tiedätkin miten huolissani ja masentunut olen tänä aamuna! Näet kaikki ne aiheet, ja tiedät niiden juuret - ja niiden lopun. (Mikä ajatus niiden lopusta onkin lohdullinen, vaikka voisin olla huolissani huolteni kasvusta eli ongelman/ongelmien lisääntymisestä ja paisumisesta, mutta ajatus todellisesta lopusta päättää kaikki huolet.) Mutta palatakseni näihin mieltä kiusaaviin huoliin, minun on kai palattava "alkutekijöihin" - eli Sinuun Jeesus - ja siihen, mitä Sinä olet sanonut! Muistella sinun sanomisiasi. Mutta auta minua tajuamaan oikein nekin, sillä muuten minua kalvaa tuo otsikon kysymys; mikä riittää?

Mutta tässä näitä lohduttavia sanoja:

"... kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?" Matt. 6:27, Luuk. 12:25

Luuk. 12:26: "Jos siis ette voi sitäkään, mikä vähintä on,  mitä te murehditte  muusta?" (Niinpä!)

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään..." Matt.6:34

Matt. 6:34 KR-92: "... Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet."

---

Yllä oli vihkotekstiä tältä aamulta. Jeesuksen sanat oli kuin valonsäteet tähän päivään. Mieli on parempi nyt, vaikka asiat on ihan samat, kuin ennen kirjoittamista.

Jeesuksen valonsäteitä sinunkin päivääsi!✨🌟☀️

T: Tuula "Metsäntyttö"

Tässäpä yksi hyvän mielen juttu Seurakuntalainen -sivustolta👍

https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/hameenlinnassa-kastettiin-viisi-jaakiekkoilijaa/

Jumala on todellinen...!

Kirjoitin eilen illalla nukkumaan mennessäni herätyskellonani toimivaan pikkukännykkään muistiin tämän mieleeni tulleen:

"Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. 

Uskokaa Jumalaan, uskokaa minuun." 

Se on Joh. 14:1. Vain sana "ja" oli jäänyt puuttumaan siitä. Alkuosa oli minulle rohkaisuksi ja lohdutukseksi. Mutta tuota loppuosaa mietin enemmänkin, kuin olisin kuullut ja tajunnut sen kehoituksena, että ihan oikeasti arjessa : Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun.

Eiköhän se usein - minulla ainakin - ole niin, että sitä uskoo kyllä Jumalan olevan ja vaikuttavan ihan tässä maailmassakin... mutta ei niin kovin näkyvästi tässä omassa elämässä. Lienee niin, että toisinaan Jumala kätkeytyykin meiltä, koetellakseen meitä. Mutta usein kyllä myös itse voimme olla kuin epäuskoisia; tunnottomia, melkein kuuroja tai lähes sokeita. Avatkoon Jumala itse meidät tajuamaan ja havainnoimaan Hänen todellisuuttaan ihan tässä jokapäiväisessä arjessamme!

Siunatkoon Hän meitä kaikkia tänäänkin!☀️

"Siihen aikaan Herra puhui ihmisille harvoin..."

"Nuori Samuel palveli Herraa Eelin luona. Siihen aikaan  Herra puhui ihmisille harvoin  eikä näkyjä usein nähty." 1. Sam. 3:1 KR-92

Mutta sitten tuli tämä "nuori Samuel". Hän sai kuulla Herran puhetta. Ja myöhemmin hän toimi  profeettana.

"Kun Samuel varttui, Herra oli hänen kanssaan eikä sallinut yhdenkään hänen sanansa osua harhaan."* 1. Sam. 3:19 KR-92

"Näin koko Israel Danista Beersebaan saakka oppi tietämään, että Herra oli uskonut Samuelille profeetan tehtävän. Siitä alkaen Herra ilmestyi jatkuvasti Silossa ja ilmoitti siellä Samuelille tahtonsa. Ja koko Israel alkoi kuunnella Samuelia..." 1. Sam. 3:20-21, 4:1 KR-92

*Lue koko luku, huomaa tämä: Samuelia pelotti kertoa  Eelille, mitä Jumala oli sanonut Eelin suvusta... mutta: "Silloin Samuel kertoi hänelle kaiken mitään salaamatta, ja Eeli sanoi : "Hän on Herra. Hän tekee niin kuin hyväksi näkee."  1. Sam. 3:18 KR-92

1. Samuelim kirja luku 3.  KR-92 

---

Mietteitä Eelistä ja siitä ajasta. Ehkäpä Eeli oli lempeä ja rauhallinen mies, joka karttoi kaikenlaisia ristiriitoja. Ehkä hän ei myöskään halunnut kauheasti kovistella pappeina toimivia poikiaan, kun vieläpä yleinen mielipidekin ja aika tuntui olevan sellaista vastaan...? Eikö tämä tuo mieleen omankin aikakautemne? Yleinen mielipide ja aikamme, ei mitenkään kannusta Jumalasta ja hänen tahdostaan puhumiseen! Oma luonteemmekin voi olla sellainen, ettei haluta puuttua toisten asioihin, ainakaan kielteisiksi koetuilla mielipiteillä. Haluamme mieluummin olla myötäsukaan... Itse ainakin koen itsessäni tämmöistä. Kuitenkin meidän olisi hyvä olla eniten huolissamme siitä, mitä Jumala meiltä odottaa. Kyllä hän tietää ettemme todellakaan täydellisiä ole. Mutta niitä, jotka omassa epätäydellisyydessään ja vajavuudessaankin  kuitenkin tahtovat  Jeesuksen Golgatalla täytetyn työn tähden pyrkiä kuuntelemaan ja noudattamaan Jumalan tahtoa, haluaa Jumala siunata ja johdattaa. Millainen tie se sitten itsekullakin onkin. Voi olla hyvinkin erilainen, ja vertailla ei kannata toisten teihin. Samuelkin oli tavallinen ihminen.

  "Herran  siunaus rikkaaksi tekee, ei oma vaiva siihen mitään lisää." Snl. 10:22

"Herran siunaus menestyksen antaa, oma n voimin sitä ei lisätä." Snl. 10:22 KR-92

Siunausta sinun päivääsi, 

Viikkoosi, Kuukauteesi,

Ja vuoteesi!

☀️

Niin ihanasti sanottu kaipauksesta!

 "Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, 

Herra  Sebaot!

Mutta minun sydämeni nääntyy kaipauksesta,

kun se ikävöi Herran temppelin esipihoille.

Minun sieluni ja ruumiini kohottaa riemuhuudon,

 kun tulen elävän Jumalan eteen."

Ps. 84:2-3 KR-92

"Parempi on päivä sinun esipihoissasi kuin tuhat päivää muualla. Mieluummin olen kerjäläisenä temppelisi ovella kuin asun jumalattomien katon alla."  Ps. 84:11 KR-92

Muistan joskus nuorena ajatelleeni jotenkin niin, että on parempi olla vaikka kynnysmattona siellä, kuin että olisi jossain muualla kuin Jumalan valtakunnassa. Jumalan valtakunnassa, siellä perillä, ei kuitenkaan kynnysmattoja tarvita, sillä kaikkihan ovat kuin Jumalan enkelit siellä. Ylösnousseistahan sanotaan:

"... vaan he ovat niinkuin enkelit taivaissa." Matt. 22:30, Mark. 12:25 

---

Näistä allamainituista jutuista tuli mieleen sopivat kuvitukset tämänpäiväiseenkin...☀️

https://vaaranlaella.blogspot.com/2020/04/taman-aamun-ajatuksia-pelataanko.html

https://vaaranlaella.blogspot.com/2014/11/eras-piirros-ja-pari-piirtajaa.html

Tänäänkin voi olla se päivä, jolloin Herra ilmestyy auttamaan omiaan!

 

---

Alaolevat linkit on sivustolle Hengellinen laulukirja, jota ylläpitää "Nettikanttori" Taneli Korpivaara. Alla soitossa hänen omat kappaleensa, jotka hän myös itse esittää:

"Tänään on armo suuri...":

https://www.hengellinenlaulukirja.com/?p=6749

"Kasvaisinko suojassaan...":

https://www.hengellinenlaulukirja.com/?p=6734

Siunattua alkanutta uutta vuotta 2024 sinulle  Herramme Jeesuksen Kristuksen kanssa✨

"Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?" Room. 8:31

"Ja niin te saatte

avatuista ovista vapaasti
astua meidän Herramme ja Vapahtajamme
Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen
valtakuntaan." 2. Piet. 1:11 KR-92

"Olettehan te syntyneet uudesti,
ette katoavasta siemenestä
vaan katoamattomasta
Jumalan elävästä
ja pysyvästä
sanasta.
Sillä ihminen 
on kuin ruoho,
ihmisen kauneus
kuin kedon kukka.
Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, 
mutta Herran sana pysyy iäti. Juuri
tämä sana on teille ilosanomana julistettu.    
1. Piet. 1:23-25 KR-92

Kiitos, että olemme saaneet vielä uuden vuoden! Anna aurinkosi loistaa meille tänäkin vuonna.

Löytäjä ja löydetty - kummatkin iloitsevat!

 

Tyytyväisiä kummatkin, löytäjä ja löydetty:) 

Kadonnut lammas pääsi paimenen kannettavaksi ja paimen hymyilee, kun löysi sen.

Tätä olin lyijykynällä viikkoja tai kuukausia aiemmin luonnostellut lyijykynällä - ja sitten hylännyt sen. Löysin sen piirustuskasastani ja se tuntui puutteistaan huolimatta nyt mielenkiintoiselta täydennyskohteelta. En ollut merkannut tähän mitään tekoaikaa, koska se oli jäänyt hylkytavaraksi. Nyt se sai päiväyksenkin.

"Mekö hylkäisimme Herran ja ryhtyisimme palvelemaan muita jumalia!" Joos. 24:16 KR-92

"Rakkaat ystävät, rakentakaa te edelleen elämäänne pyhimmän uskonne perustalle, Pyhässä Hengessä rukoillen. Pysykää Jumalan rakkaudessa ja odottakaa, että Herramme Jeesus Kristus armossaan johtaa meidät iankaikkiseen elämään." Juud. 1:20-21

Jumalan suunnitelmia ei voi mikään estää, ne toteutuvat aina!

Näissäkin on hyvät esimerkit siitä:

2. Moos. 1:22,2:5-6,10 KR-92: "Niin faarao antoi kansalleen käskyn, että kaikki hebrealaisille syntyneet pojat oli heitettävä Niilin mutta tytöt oli jätettävä eloon." 

"Faaraon tytär tuli Niilin rantaan peseytymään, ja hänen hovinaisensa jäivät virran rannalle kävelemään. Silloin hän näki kaislikon keskellä korin ja lähetti orjattarensa hakemaan sen. Avatessaan korin hän näki, että siinä oli lapsi, joka itki. Faraon tyttären valtasi sääli, ja hän sanoi: "Tämä on varmaan hebrealaisten poikia."  "...Faraon tytär antoi hänelle nimeksi Mooses sanoen: "Olen nostanut hänet vedestä ylös." 

Matt. 2:12-15 KR-92: "Unessa Jumala varoitti tietäjiä palaamasta Herodeksen luo, ja  niin he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa.

Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet." Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä. Siellä hän pysytteli Herodeksen kuolemaan asti. Näin kävi toteen, mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut: "Egyptistä minä kutsuin poikani." 

Jumalan erityisesti varjeleva käsi oli Mooseksen ja Jeesuksen yllä, sillä heille oli varattuna erityinen tehtävä, jonka tuli toteutua... Ja niin myös kävi.

Hän näkee "merkkivalot" esteiden läpikin

Oli vielä pimeä. Yht'äkkiä näin vuoteestani lämmityspatterin ajoittain vilkahtavan merkkivalon pimeässä. Ihmettelin sitä, että eihän se minun mielestäni voinut siihen paikalleni niin näkyä, eikö sohva ollut siinä edessä? No olipa se nyt sitten heijastus mutkan kautta, tai suora näkymä siihen valoon, se ei nyt ole tärkeää. Mutta tämä yhden aamun havainto siinä pimeässä, sai minut miettimään sitä tosiasiaa, että Jumala kyllä kykenee näkemään kaikki "merkkivalot" pimeässä, vaikka minkälaisten näköesteiden läpi...✨🌟☀️

Kuka oli "taivaan Jumalan lain tuntija"?

Löysin Raamattuni välistä lapun, jossa tuo otsikon  asia mainittiin. Olin kirjoittanut muistilapun elokuussa. Päätinpä tarkistaa, olinko tätä lapussa ollutta asiaa blogiin laittanut. Ei näyttänyt olevan. Joten pistänpä nyt tässä sitten näkyviin senkin. Tähän samaan henkilöön, ja hänen vaiheisiinsa liittyen, olin kirjoittanut silloin elokuussa muutama päivä myöhemmin toisen tekstin. Siihen linkki tuolla alempana. Se teksti sijoittui hieman myöhemmäksi tämän lappusen aihetta/vaihetta, mutta samaa prosessia kaikki.

 

https://vaaranlaella.blogspot.com/2023/08/se-oli-allistyttava-jattimuutto-ja.html

Herran lupaus on varma lupaus!

"Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: Iloitkaa! ... Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa." Fil. 4:4,6-7 KR-92

Kun tämä aamuni oli taas ikäänkuin jatkumoa eilisaamulle, ehkä vähän lievempänä kuitenkin; huomioni silti jotenkin kiinnittyi tuohon kohtaan aamun luettavista. Meille on mahdollisuus iloita Herrassa, - ei mikään pakko tai käsky... Se pitää sisällään luottamuksen siihen, joka meistä huolta pitää kuitenkin.

Ps... Kirjoitti "eräs, joka aamulla heräs"; ja on jo ehtinyt iltapäivään mennessä kokea monenmoiset tunnetilat... Herra kuitenkin on aina sama, vaikka me tuntisimne mitä! 

Siunausta ja ilon hetkiä päivääsi! ✨❤️🌟

Niin, sinä tiedät kyllä...

... miten masentunut olen taas tänäkin aamuna, varmaankin enemmän kuin monena muuna aamuna. Tämä korva/kuuloasia masentaa minua. Sinä tiedät, millainen murehtija ja masentuja ja pelkääjä olen. Tänäkin aamuna jo ennen ylösnousua näitä sinulle vuodatin. Sinä tiedät kaiken, jo ennalta ennenkuin anommekaan, niinkuin tuo aamulla löytämäni sanoo.

"... sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan." Matt. 6:8

"Eikö kahta varpusta myydä yhteen ropoon? Eikä yksikään niistä putoa maahan teidän Isänne sallimatta. Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää siis peljätkö, te olette suurempiarvoisia kuin monta varpusta." Matt. 10: 29-31

Pidät siis tarkkaa lukua meistä, ja meidän kaikista  asioistamme, koko ajan! Vaikka kaikki meistä tuntuisi vaikealta ja masentavalta ja merkityksettömältä. 

---

Etsin kuvaa tähän kirjoitukseen. Löysin tuon. Se mielestäni sopi tähän.

Näetkö kuvassa sydämen?

Mutkiin voi olla kirjailtu sydän... Jumalan rakkauden merkki.

"Te ette ole turhaan eläneet toivossa..."

Tuo otsikon sana ilahdutti tänä aamuna väsynyttä mieltäni. Se oli osa tästä kohdasta, joka oli aamun luettavissani:

"Iloitse tytär Siion! Riemuitse tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa. Hän tuhoaa sotavaunut Efraimista ja hevoset Jerusalemista, sotajouset hän lyö rikki. 

Hän julistaa kansoille rauhaa, hänen valtansa ulottuu merestä mereen, Eufratista maan ääriin asti. Kuule, Jerusalem! Verellä vahvistetun liiton tähden minä vapautan vankeuteen viedyt asukkaasi syvästä ja pimeästä kuopasta. Palatkaa, vangitut, takaisin turvapaikkaanne, te ette ole turhaan eläneet toivossa! Vielä tänäänkin lupaan: kaksinkertaisen hyvityksen minä annan sinulle, Siion." 

Sakarja 9:8-12 KR-92

On ehkä jo pitkään eletty toivossa. Mutta sitten alkaa tuntua, että onko se kaikki kuitenkin ollut turhaa, vain haavetta. Ja siihen tilanteeseen tulee se Sana: "te ette ole turhaan eläneet toivossa."

Kirjoitin tuohon ylle tuon yhden sanan... isolla alkukirjaimella: Sana. Koska ajattelin siinä myös Jeesusta, joka tuli - pelastamaan meidät. Ja Häneen, tähän ainoaan Sanaan, me saamme toivomme täysin panna. Hän on myös se Kuningas, joka tuli sillä mainitulla ratsulla: aasilla. "Voittoisa hän on", "verellään vahvistetun liiton tähden" hän vapauttaa vangitut. Ja vangitut saavat palata turvapaikkaansa! ✝️❤️☀️ Aamen! 

"Mutta säälitkö vähemmän meitä väsyneitä?" - kysymys runon sanoin

Otsikon kysymyksen sanat tulivat tänä aamuna mieleen, kun tunsin herätessäni itseni väsyneeksi ja mieleni ankeaksi. Vastausta tarjoili jo eilen löytämäni jae, sekä tämänaamuiset lukemiset:

"Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa."  Jes. 40:29  

"Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, tartun sinun oikeaan käteesi, minä sanon sinulle: "Älä pelkää, minä autan sinua." Jes. 41:13 

"Minä virvoitan Israelin kuin aamukaste, ja niin se kukoistaa kuin lilja ja tunkee juurensa maahan kuin Libanonin setri."  Hoosea 14:6 KR-92

"Herra tukee kaikkia kaatuvia, 

ja alaspainetut hän nostaa."

Ps. 145:14

Jesaja 40:26-29 KR-92

Tuosta linkistä voi halutessaan kuunnella tuon Hengellisen laulukirjan laulun, josta minulla  tuossa yllä eilen vihkoon kirjoitettuna kertosäkeen alkusanat: "Tänään Jeesus sama on". Kyseessä on siis laulu: "Kuullut olen että Jeesus kulki...": 

https://www.hengellinenlaulukirja.com/?p=492/  

Laulukirjasta se löytyy numerolla 61. 

"Kaikki..." - ja "mistään..."

Piti näitä kirjoittaa, kun tänä aamuna taas löysin itseni murehtimisen suon ääreltä. 

"..."Heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." 1.Piet. 5:7

"Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi," Fil. 4:6

Kunpa osaisinkin jättää todella kaikki sinun hallintaasi, sillä onhan niin, ettei minusta itsestäni ole kuin murehtimaan  ja pelkäämään kaikenlaista. Auta minua, että osaisin sinulle puhua asiani, ja varsinkin jättää kaiken sinun hallintaasi, etten murehtisi "mistään", vaan mieluummin olisin levollinen, että sinä osaat hoitaa kaiken mitä minä en osaa, kykene, edes halua. 

"Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään," 2. Piet. 1:3 

"Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.

Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, 

joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte

siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee." 2. Piet.1:2-4

Hänen kirkkautensa ja täydellisyytensä veti meitä puoleensa. Hänen edessään kuitenkin tunnemme selvemmin vielä ne omat puutteemme.  Mutta lohdullisesti sanotaan, että hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat...! Emme vain taida useinkaan ymmärtää, mitä tarkoittaa lahja... Se ei ole palkka, ei edes kiltteydestä annettu. Ei oma saavutuksemme millään tavalla... vaan ansiottomalle annettu ihan rakkaudesta❤️ 

Sitä ei meinaa millään käsittää, sillä se on niin vastoin kaikkea sitä, mihin me olemme vastalahjoinemme ja työteliäisyyden arvostuksinemme tottuneet. 

Jeesus näkee kuitenkin sen hiljaisen sydämen kaipauksen niissä sydämissä, joiden reput ja kädet ovat aivan tyhjät! Hän antaa niihin käsiin itsensä ja kaiken mitä se asia sisällään pitää.

Minun Jumalani! Minun Isäni!

"- Iloitse ja riemuitse, tytär Siion! Katso, minä tulen ja asetun asumaan sinun luoksesi, sanoo Herra." Sakarja 2:14 KR-92

Ennen ylösnousua ajattelin mennyttä elämääni/elämäämme. Ajattelin, että Jumala tuntee kyllä meidät täysin alusta alkaen, mutta me emme tunne häntä. Ja kuitenkin Hän on Isämme; esi-isistä ensimmäinen, ja se isistämme, joka parhaiten tuntee meidät nyt. Häntä me kaipaamme lähellemme, luoksemme; vaikka samalla olemme arkoja vastaanottamaan ja lähestymään niin ylhäistä persoonaa - Kuningasta, kuninkaista suurinta! Hämmästyttävää, että meillä on niin likeinen side Häneen! Ja meidän välimiehemme; isoveljemme Jeesus, joka niin paljon teki puolestamme, ja yhäkin tekee. Hän kutsuu arkoja luokseen, jotta nämä uskaltaisivat tulla Isän luo. Millainen Poika on, sellainen Isäkin on. 

"- Iloitse ja riemuitse, tytär Siion! Katso, minä tulen ja asetun asumaan sinun luoksesi, sanoo Herra." Sakarja 2:14 KR-92

 "...Vihassani olen sinua lyönyt, mutta rakkaudessani minä sinua armahdan." Jesaja 60:10 KR-92

"... hän kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen ja teki sen mitättömäksi naulitsemalla ristiin."  Kolossalaiskirje 2:14 KR-92

"Kiittäkää iloiten Isää, joka on tehnyt teidät kelvollisiksi saamaan pyhille kuuluvan perintöosan valon valtakunnasta. Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, hänen, joka on on meidän lunastuksemme, syntiemme anteeksianto." Kolossalaiskirje 1:12-14 KR-92

Aralle avuntarvitsijalle

"... Hän myös, joka kosketti sinua salaa tungoksessa ja parantumisen hyve salassa vietiin..."  William Cowperin* runosta: Jehovah - Rophi. I am The Lord that healeth thee. (käännös oma väsäämäni)

Tuo alleviivaamani kohta tuli mieleeni. Tuo runon kohta liittyi siihen tapaukseen, kun se yksi sairas nainen halusi väentungoksessa salaa koskettaa Jeesuksen viittaa. Hän arveli - uskoi - että hän voisi parantua vuosien piinastaan. Ja niin kävikin. Tämä arka nainen sai sitten rohkeudenkin selostaa asiansa parantumisen jälkeen tälle Parantajalle - eli Jeesukselle. Samalla sen kuulivat muutkin siinä. Ja luulen että se ilahdutti paikalla olleita. (Voihan olla että kateellisiakin oli...)

Olen tänä aamuna ehtinyt jo miettiä, eli olla huolissani, omista korva-asioistani. Sen takia tämä runon kohtakin tuli mieleen. Mutta meitä on monia muita, jotka murehdimme omia terveys/sairausasioitamme, tai sitten jotain ihan muuta. Vahvistakoon ja rohkaiskoon  Taivaallinen Parantaja, Taivaallinen Lääkäri, Taivaallinen kaikki - lähestymään häntä arkanakin. Hän päättää sitten, miten meidän asiamme laita jatkossa on; paraneeko vai miten lie. Mutta jos joudumme sairaana tai muuten vaivattuina jatkamaankin, antakoon Hän voimaa päivittäin ja hetkittäin meille. Tähänkin päivään, mitä se kullakin sisällään pitää.

Ole siunattu Hänen nimessään❤️ Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä!

* William Cowperin runoja löytää esimerkiksi täältä: 

https://mypoeticside.com/poets/william-cowper-poems

Olen itse ihastunut hänen runoihinsa, ja on kuin  aarteenetsintää yrittää kääntää niitä sanakirjan kanssa. Niitä voi tietysti heti kokonaan kääntää vaikka googlekääntäjällä, mutta itse tykkään harrastaa tällaista touhua, jossa saa vähän miettiä ja etsiä☀️

Erikoinen herätys

Tänä aamuna oli heräämiseni erikoinen. Havahduin siihen, että minulle sanottiin:  "Auraaja!" Ja mitä minä sitten siihen? Yritin olla ikäänkuin mahdollisimman näkymätön, etten sinne ulos ikkunasta näkyisi... Hetken päästä avasin silmäni kurkistamaan, ja siellä näkyi ikkunasta auraajan touhusta jotain, kun oli auransa osa  ylhäällä lunta nostamassa... Tähän liittyi vielä sekin, että kun silmäni avasin, ihmettelin ikkunoista näkyvää yllättävän valoista näkymää. Kunnes hetken kuluttua havahduin siihen, ettei ulkona ole mitään auraajaa, ei ole ollutkaan. Eikä kukaan ollut minua herättänyt. Eli unenhorteessa isännän ääni muka, jonka olin kuullut, ja sitten sen kaiken nähnyt.  Kun en heti tajunnut, että mikä ja mistä se kaikki on; koska olin vielä herättyänikin osin siinä unimaailmassa, se "herätys" siinä unen ja valveen  rajamailla oli niin erikoinen kokemus ja todentuntuinen, että oli ikäänkuin ihan vaikea asettua oikeaan käsillä olevaan todellisuuteen. Kun sitten katsoin kellonaikaa, oli se hyvin lähellä tavallista heräämisaikaani, jos herätys olisi ollut laitettuna. Ulkona näkyi olevan kuutamo, vaikkakin vain  kuunsirppi teki sen erikoisen valoisuuden. 

Mutta se kaikki tuntui jotenkin puhuttelevalta, kun sitä erikoista heräämistä siinä heti pohti. Tuli mieleen, että kerran saamme kokea erikoisen herätyksen, kun Jeesus tulee noutamaan omiaan. Jos sattuisimme siinä hetkessä olemaan unessa, niin siinä voisi olla jotain vähän senkaltaista ihmettelyn tuntua myös, että mikä valo tuolla on? Mitä tapahtuu, minut käskettiin heräämään ja nousemaan ylös? Ja sitten havahtuu siihen, että nyt se kaikki todella tapahtuu, tällaiselta se siis tuntuu, ja näyttää.

Kerran se on todellisesti tapahtuvaa kuitenkin. Sitä emme tiedä, olemmeko vastaan ottamassa sen Jumalallisen herätyksen maan povesta, vai täälläkö vielä ollen, mutta kerran se toteutuu. Odota sitä! Jeesus tulee kuten lupasi. Raamatussa puhutaan niistä ajoista, ja kehoitetaan nostamaan pää, kun tiettyjä asioita tapahtuu, ja jotka Raamattu sanoo olevan kyseisen ajan merkkejä. Mutta mitään päivämääriä ei voi ihminen laskea. Ne ajat ovat Jumalan hallussa.

Aamen. Maranata! Tule Herra Jeesus! - Mutta jos vielä viivyt, anna armossasi monien tulla tuntemaan sinut, Jeesus!

---

(Kuva ei ole tältä päivältä)

PIDÄ KIINNI TOIVOSTA!

"Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen, ja hän on sen myös tekevä." 1. Tess. 5:24

Sovittaja saapui... Niin pienen näköisenä, mutta suurta tehden!♥️🌟✝️

"Teidätkin... 

hän on nyt sovittanut"

Kol. 1:21

"Sillä Jumala näki hyväksi, 

että kaikki täyteys

hänessä asuisi

ja että hän,

tehden rauhan

hänen ristinsä veren kautta,

hänen kauttaan sovittaisi

 itsensä kanssa kaikki,

hänen kauttaan kaikki

sekä maan päällä

että taivaissa."

Kol. 1:19-20

Jeesuksen ystäviä - mekin saamme olla!

Teksti postikortissa: "Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä." Joh. 15:13

Ja ketä ne ystävät ovat:

"En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni." Joh. 15:15 (Jeesuksen sanat)

Sydänystävät saattavat puhua toisilleen paljonkin; ja sellaistakin, mitä muut eivät saa kuulla -  salaisuuksia.

"Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä." 1. Koe. 14:2

 

Heillä oli suruhuntu silmillä...

Heillä oli suruhuntu silmillä. He itkivät järkyttyneinä ystävänsä ja ohjaajansa kuolemaa. Se kaikki oli tapahtunut vieläpä niin äkisti yllättäen, ja niin rujosti! Eihän asioiden näin pitänyt mennä. Ihan muuta luultiin. Sitten siihen järkyttyneen surun keskelle tulee vielä naisia, jotka sanovat nähneensä... Hänet! Ei tähän enää olisi kaivattu mitään tuollaista... Mutta sitä sorttia saadaan lisää. Kaksi porukasta oli päättänyt sanoa suruporukalle heipat, ja lähteä muualle. Mutta tuntien päästä he tulevatkin takaisin ja hekin höpisevät samaa! Sekoittaisiko suru ja toiveajattelu vielä heiltä kaikilta järjen?  Jossain vaiheessa joku puhui sitten sellaisia järkeviä, että syödäkin pitäisi... No, joo, niin pitäisi. Ja niin tehtiin. Mutta sitten sinne ilmaantui yksi yllätysvieras niin hiljaa, ettei kukaan huomannut häntä, ennenkuin hän oli jo siinä... Se, jota surtiin ja itkettiin, oli nyt siinä! Haamuko se oli?! Ei ollut. Se oli Hän, ilmielävänä, naulojen jäljet käsissään. Ja hieman nuhdellen heitä siitä, että he eivät olleet uskoneet niitä ensimmäisiä silminnäkijöitä. 

No, heillä oli ollut se suruhuntu silmillä. Mitä meillä mahtaa olla silmillä? Emme voi samaa selitystä antaa kysyjälle.

---

Luin aamulla tekstipätkän, jonka innostuin kirjoittamaan vihkoonikin: Markuksen evankeliumista luvusta 16:9-20, "Ylösnousemusevankeliumi".  Luin sen ensin Helsingin ortoksiseurakunnan sivuilta, jossa on joka päivälle luettavissa Raamatun tekstejä. Sopii siis ihan jokaiselle☀️ 

Tässä linkki sinne. Huomenna siellä on sitten taas uudet luettavat: https://www.hos.fi/paivan-sana/ 

Laitan tähän myös vihkoon kirjoittamani, jos joku siitä tahtoo sen luettavan vilkaista.

Millainen herätys, korvien ja silmien avaaminen se onkaan!☀️🌅

Yleensä herään itse, mutta tänä aamuna minut herätettiin, koska en ollut herännyt ilman herätystä kuten yleensä, enkä edes kuullut tavallisen herätyskelloni ääntä. Niinpä sitten heräämiseni oli hyvin äkkinäinen. Jäin miettimään ylösnoustuani tätä heräämisasiaa;  että kun aikanaan "kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen" ja heidät/meidät herätetään ylösnousuun, millainen hetki se mahtaakaan olla, havahtua siihen? Olemme olleet täydellisessä pimeässä; kuoleman unessa, ja sitten korvamme kuulevat yht'äkkiä sen äänen: Herätkää! Tuntuuko se ihanalta herätykseltä, ihanaan aamuun ja valoon...🌅

Emme niin tarkkaan tiedä kaikkea siitä, mutta kuitenkin sen, että kaikki kuolleet nousevat ylös...

Jeesus sanoi kerran näin: "Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä." Joh. 5:28 

Kun minulla omassa arjessani voi olla kolmenlaisia ylösnousuja: herään ilman herätystä, kello herättää minut, tai joku herättää minut, on taivaalliseen aamuunkin erilaisia ylösnousun aikoja. On "ensimmäinen ylösnousemus", jolloin "Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin", ja ne, jotka Jeesuksen tullessa omiaan noutamaan ovat elossa täällä maan päällä: "sitten meidät, jotka olemme elossa, temmataan heidän kanssaan yhdessä Kristusta vastaan yläilmoihin". Sitten myöhemmin on ryhmä,  jotka eivät olleet aiemmin heränneet. 

1. Tessalonikalaiskirje 4:13-18. (v. -38 käännös)

"Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa..." Ilm. 20:6 

Ilmestyskirja 20:5-6

"Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa..." Ilm. 20:6 

Erään laulun* sanoin: "...armosta vain juhlavaattehissain, saan kiiruhtaa paikalleni..." * Hengellisessä laulukirjassa nro 605: "Sain hääjuhlaan kutsun mä taivaallisen". Laulun tekijät ovat: Fredrik A. Bloom ja John A. Hultman.

Se armo on tarjolla ihan jokaiselle, joka sen vain tahtoo saada! Sinulle myös♥️ Sano Jeesukselle: Minä tahdon! Anna syntini anteeksi! Kuolithan minunkin puolestani✝️ 

Armon auringon valo loistakoon sinulle ☀️

Pelokkaana (aikuisena) lapsena Isän sylissä

Jeesus, sinä tiedät mitä minä olen jo tänä aamuna ehtinyt miettiä. Jo ennen ylösnousua ajattelin sitä, että olen kuin pelokas lapsi. Lapsi, joka kaipaa sitä, että isä (tai äiti) ottaisi syliin ja lohduttaisi. Niinkuin vanhemmilla on tapana pienten lasten kanssa. Kysyisi, mikä minulla on, mikä huolestuttaa, mikä pelottaa, ja lapsi kertoo, ehkä itkunsa itkee. Tekee kaiken siinä isän sylissä. Ja mitä isä tekee? Sulkee lapsensa vielä hellemmin syliinsä, keinuttaa, pyyhkii kyyneleet, katsoo silmiin lasta, rakkaus omissa silmissään; rauhoittava katse ja kosketus, puhuu rauhoittavasti. Sanoo, ettei lapsen tarvitse olla huolissaan; se mitä hän pelkää, ja mikä tuntuu ikävältä, ei ole kuitenkaan mitään pahaa, vaan lapsi saa rauhoittua, ei mitään hätää. Isä pitää huolen.♡ Lapsi ilahtuu suunnattomasti, pelon taakka on poissa. Niinpä hän innostuneena halaa isiään, nauraa ja alkaa kertoa iloisia asioitaan. Ja jatkaa kohta leikkejään, Isän silmien iloksi.

Jotain sellaista kaipaan minäkin, että minullekin vakuutetaan, sylissä pitäen, ettei minun tarvitse olla huolissani; Isä pitää huolen minusta.

Isä on lähellä, mutta en havaitse häntä, vaan kiljun jossain nurkassa peloissani, kun pelkään aina niin pimeää ja haamuja...

Rukous: Puhalla pois pipit ja pelot!

"Mutta Jeesus kutsui lapset tykönsä ja sanoi: 

"Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta. 

Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."  Luuk. 18:16-17

Viisaus ehtii edelle...☀️ Ja etsii meitä...♥️

"Viisaus loistaa valoaan eikä katoa koskaan. Niinpä ne, jotka viisautta rakastavat, voivat sen helposti nähdä, ne, jotka sitä tavoittelevat, löytävät sen.

Viisaus ehtii niiden edelle, jotka sitä kaipaavat, ja ilmaisee itsensä heille.

Vaikka joku aamuhämärissä kiirehtisi etsimään sitä, ei hätää: se istuu jo ovensuussa.

Viisauden tavoittelu on ylintä ymmärrystä. Se, jota viisaus valvottaa, saa kohta levollisen mielen.

 

Viisaus kulkee kaikkialla ja etsii niitä, jotka se voi katsoa arvoisikseen. Mielellään se näyttäytyy heidän teillään, ja milloin he sitä ajattelevatkin, se tulee heitä vastaan."

Viisauden kirja (apokryfikirjat) 6:12-16 KR-92

Nämä ihastutti minua tänä aamuna! Erityisesti se näkökulma, että meitä etsitään, edellemme mennään ihan odottamaan meitä, ja se viisaus  tulee jopa ovensuuhun odottamaan meitä! Eikö se jo valaise päivää♥️

Luin nuo jakeet ensin Helsingin ortodoksikirkon päivän sanasta ja kirjoittelin vihkooni muistiin. Sitten etsin ne vielä Pipliaseuran sivuilta, jossa näköjään apokryfikirjoja voi halutessaan lukea.

Tämä tämänaamuinen *innostus yllätti minua, sillä olen huomannut että jotenkin nihkeästi alan lukemaan sananlaskuja. Ja minkä takia? No en tosiaan koe itseäni viisaaksi... Mutta juuri niillehän se Jumalan viisaus onkin kuin valona, ym., tarjolla, jotka sen puutetta kokevat ja tuntevat kipeyttä siinä❤️☀️ 

---

* Jopa piirustusidea tuli mieleeni noista jakeista! En ole vielä ainakaan mitään kuvaa aloittanut, ja saa nähdä, kokeilenko sitä; vai ehtiikö innostus kuvantekoon hiipua ennenkuin sopiva hetki yritelmään on:) Mutta tuo valokuva tältä aamulta oli mielestäni myös sopiva tähän. Siinä on se valo edellä...☀️