Jumala on puolellamme!

"Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?" Room. 8:31 (v. -38)

Onko todella niin, että Jumala on puolellamme? No on! Eihän Hän muuten olisi lähettänyt rakasta Poikaansa Jeesusta, kuolemaan tänne meidän syntiemme takia!

Jeesuksella on valta - antaa syntejä anteeksi. Ja parantaa.

"Jos joku teistä kärsii, hän rukoilkoon; jos joku on hyvillä mielin, hän laulakoon kiitosvirsiä. Jos joku teistä on sairaana, kutsukoon hän luokseen seurakunnan vanhimmat. Nämä voidelkoot hänet öljyllä Herran nimessä ja rukoilkoot hänen puolestaan, ja rukous, joka uskossa lausutaan, parantaa sairaan. Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, hän saa sen anteeksi. Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan." Jaak. 5:13-16 KR92

"Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: "Poikani, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi." Mark. 2:5 KR92 (Ja sitten Jeesus vielä jatkoi:)  "Mutta jotta te tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä  syntejä anteeksi" - hän puhui nyt halvaantuneelle - "nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi." Mark. 2:10-11 KR92 

---

Sinäkin voisit ehkä lukea, kuten minäkin tein, Wislöffin rukouskirjasta, sivulta 89, tekstin: (klikkaa isommaksi tuo...)

Fredrik Wislöff: Rukouskirjani

---

Ja vielä, tämä kuin rukouksen & runon tapainen, jonka vihkooni myös kirjoitin:

TULE, JEESUS, KYLÄÄN MEILLE!

Yllätä meidät saapumisellasi.

Kaipaamme sinun lohduttavia 

ja rohkaisevia sanojasi.

Sinun ihanaa valoasi ja

iloasi, joka Sinusta säteilee.

Sitä rauhaa, kaiken

epäselvän, pelottavan ja

rasittavan keskellä.

Älä tule vain kylään, 

jää asumaan meille!

Asetu taloksi, jää

perheemme jäseneksi.

Täytä talomme valollasi,

ja ilollasi.

Ahdistettu, haavoitettu, runneltu, kiusattu, kärsinyt... Hän - Jeesus, voi auttaa.

"Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä." Jes. 53:8  (v. -33

"mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut." (parannetut, parantuneet) Jes. 53:5  (v. -33

"joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut." (parannetut, parantuneet) 1. Piet. 2:24  (v. -38

"Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa." Hebr. 2:18  (v. -33

Hänet iskettiin maahan....että me saisimme elää!

Nämä kuvat meiltä takapihalta. Yhden oli kai joku sade kaatanut jonain päivänä laatoille makaamaan. Se yksi on nyt maljakossa keittiön pöydällä.

Pelkästä armosta!☀️

"Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, 

hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät." Tiit. 3:4-5 KR-92

Eikä hän maksanut meille syntiemme mukaan

"Ei hän maksanut meille syntiemme mukaan, ei rangaissut niin kuin olisimme ansainneet." Ps. 103:10 KR-92. 

(Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,"   Room. 4:4,  v. -38)

"Mehän uskomme, että meidät pelastaa yksin Herran Jeesuksen Kristuksen armo..." Apt. 15:11

"Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen." 1. Kor. 12:27 KR-92

Rohkaiseva jae!

"... Herra, sinä joka olet hyvä, anna anteeksi jokaiselle, joka tahtoo täydestä sydämestään palvella sinua, Herraa, isiensä Jumalaa..." 2. Aik. 18,19 KR-92

Rohkaiseva jaejakso, kuten minä sen tänä aamuna sain luettavakseni.  Mutta itseasiassa vielä rohkaisevampi kokonaan luettuna, ottaen mukaan vielä edeltävänkin jakeen:

"Seurakunnassa oli paljon sellaisia, jotka eivät olleet puhdistautuneet. Koska he eivät olleet kelvollisia pyhittämään pääsiäislammasta Herralle, leeviläiset teurastivat sen heidän puolestaan. Monet kansasta, varsinkin Efraimin, Manassen, Isaskarin ja Sebulonin heimoista, eivät olleet puhdistautuneet, vaan söivät pääsiäislammasta säädösten vastaisesti. Silloin Hiskia rukoili heidän puolestaan: "Herra, sinä joka olet hyvä, anna anteeksi jokaiselle, joka tahtoo täydestä sydämestään palvella sinua, Herraa, isiensä Jumalaa, vaikka ei olekaan puhdistautunut pyhäkköä varten." 2.Aik. 17,18,19 KR-92

---

Puuttuneesta jakeesta ja jakeenosista tulee mieleen Välimies Jeesus.... 

Jännä juttu oli sekin, että kun tulin tänä aamuna tähän pöydän ääreen ja otin esille luettaviani, pyysin mielessäni, että saisin jotain rohkaisevaa itselleni, jonka voisin sitten jakaa muillekin. No, tuossa se sitten on:)

Lohdullinen sana - ja aurinkokellon ihme

"Silloin kaikki se, mikä oli katkeraa, kääntyy parhaakseni. Sinä pelastat minut kuoleman kuilusta. Selkäsi taakse sinä heität kaikki minun syntini." Jes. 38:17 KR-92

Jakeen alkuosa tuli mieleen joitakin aikoja sitten. Etsin sitten koko jakeen. Jae on osa kuningas Hiskian kirjoittamaa kiitoslaulua: "kun hän oli ollut sairaana ja toipunut taudistansa", kertoo Jesajan jae 38:9, vanhemnan käännöksen mukaan.

Näihin tapahtumiin liittyy myös se ihme, kun Jumala ilmoitti: "... minä annan aurinkokellon varjon siirtyä takaisin kymmenen astetta, jotka se jo on auringon mukana laskeutunut Aahaan aurinkokellossa...". Jes.38:8 v. -33 käännös. Ja niin myös tapahtui, kuin Jumala oli ilmoittanut.

Tuo aurinkokellon varjon siirtyminen 10 askelmaa eli porrasta takaisinpäin,  oli Jumalan antama ihme ja merkki Hiskialle siitä, että hän todella tulisi parantumaan, kuten Jumala oli luvannut. Ja niin myös tapahtui, kuin Jumala oli sanonut. 

"Katso, Ahasin yläsalin portaikkoon lankeaa varjo, joka auringon mukana laskeutuu alas portaita. Minä palautan sitä taaksepäin kymmenen askelman matkan." Ja varjo siirtyi portaikossa taaksepäin, kymmenen askelman päähän siitä, mihin se oli ehtinyt laskeutua." Jesaja 38:8 KR-92 

Maailmassa on paljon ihmeellisiä asioita, joita ihmisen järki ei voi selittää. Aurinkokellon tapaus yksi niistä. Ja paljon on tapahtunut aikojen saatossa sellaisia Jumalan ihmeitä - tapahtuu yhäkin, joita ei ole kirjoitettu mihinkään ylös, mutta ne on koettu. Varmaan tänäänkin monessa paikassa sellaisia koetaan, ja kiitetään niistä Jumalaa☀️🌿🐟💦 Parantumisia, ynnä paljon muuta🧎Joku on jossakin sanonut jotenkin näin: 'Mutta kalleinta kaikessa on, että "Jumala armahtaa"'. 

Paavali polvistui "Isän eteen". Miksi?

"Tästä syystä minä Paavali, joka olen Kristuksen Jeesuksen tahdosta vankina teidän vierasheimoisten tähden, polvistun Isän eteen." Ef. 3:1 KR-92

🧎

Olisiko se syy ollut tämä ihme:

"Jumala on tehnyt eläviksi teidät, jotka olitte kuolleita rikkomustenne ja syntienne tähden." Ef. 2:1 KR-92

"Kuolleet" tehtiin eläviksi!

Sellainenhan on ihme. 

Me rikoksiimme ja synteihimme kuolleet olemme saaneet elämän.

"Jumalan lupaus on kuitenkin niin runsas ja hän rakasti meitä niin suuresti, että hän teki meidät, rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa. Armosta teidät on pelastettu." Ef. 2:4-5 KR-92

Kiitos syntien anteeksi antamisesta!

"... Iloitkaa ja riemuitkaa Herrasta, Jumalastanne..." Joel 2:23 KR-92

"Kristuksen omina ja häneen uskoen voimme rohkeasti ja luottavaisina lähestyä Jumalaa." Ef. 3:12 KR-92

Päivän muut luettavat* sai huomaamaan Jumalan armollisuuden rikkoneita kohtaan. Ja myös anomaan sitä armollisuutta ihan itseäkin kohtaan.  Niissä teksteissä oli ihmiselämän moninainen kirjo. Ja tälle sunnuntaille oli siinä käyttämässäni vanhassa Päivän Tunnussanassa laitettu vielä otsikoksi: "Armahtakaa!"

Jumalakin armahti meitä. Niin hän tekee yhä. Hänelle saa, kuten tuo Efesolaiskirjeen jaekin sanoo; rohkeasti kertoa asiansa; senkin, kun tuli tehneeksi väärin. Hänellä on paljon anteeksiantamusta. Kerrotaan luottavasti hänelle asiamme. Muistetaan, että JEESUS KUOLI PUOLESTAMME.

---

*Ne muut luettavat olivat: Ps. 13:2-6, 2. Sam. 12:1-10-13, Room. 2:1-11, Joh. 8:2-11. Saattaa olla, että innostuu enemmänkin lukemaan, kun alkuun pääsee.

Jeesus - Lunastajani!

"... silloin tiedät, että minä, Herra, olen sinun pelastajasi, että sinun lunastajasi on Jaakobin* Väkevä." Jes. 60:16 KR-92

"Mikä voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta?... ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." Room. 8:35, 39 KR-92

"Jumala siis armahtaa kenet tahtoo ja paaduttaa kenet tahtoo." Room. 9:18 KR-92

"Jesaja sanoi vielä rohkeammin: - Ne, jotka eivät minua etsineet, ovat minut löytäneet, olen ilmaissut itseni niille, jotka eivät minua kysyneet." Room. 10:20 KR-92

🪵🌱🌿

*Jaakobin Väkevä: "Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa." Jes. 11:1 (v. -33 käännös)

Viittaa Jeesukseen. Hän on Aabrahamin, Iisakin, Jaakobin - ja myös Daavidin ja Salomon jälkeläinen inhimilliseltä osaltaan. Jumalassa itsessään on hänen jumalalliset juurensa.

"Iisain kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää." Jes. 11:1 KR-92

🪵🌱🌿

Sen piti olla ihan tavallinen päivä

Sen piti olla aivan tavallinen päivä. Jotkut menivät pyhäkköön rukoilemaan, jotkut kerjäämään, ja ken mikäkin asia mielessään. Nyt oli heistä joillakin, tavanomaista tavanomaisempikin ja  arkisen tuntuinen tehtävä: kantaa rampa veli tavanomaiselle kerjuupaikalleen siihen Kauniin portin pieleen. Hänet tunnettiin siinä hyvin, sillä olihan hän jo vuosikausia siinä kerjännyt; olihan hän ollut syntymästään saakka rampa. Lienevätkö pyhäkköön menevät saddukeukset tänään huomanneet häntä, mutta jos niin olisi ollut, olisivat kenties hymähtäneet, että taas tuo tuossa on. Sinne oli tulossa myös niitä Jeesuksen seuraajia. Heidät jos saddukeukset olisivat nähneet, olisi se ärsyttänyt suunnattomasti.

Nyt rampa mies oli juuri laitettu paikoilleen istumaan. Heti hänen silmänsä rekisteröivät tuossa kaksi mahdollista kerjuukohdetta. Niinpä hän heti kävi toimeen ja pyysi heiltä rahaa. Miehet pysähtyivät ja kääntyivät, ja katsoivat häneen tiukasti. Vieläpä käskivät häntä katsomaan heihin. Rampa ehti jo  ajatella mahdollisesti saamaansa summaa... Mutta mitä sanoivat miehet?  Kultaa ja hopeaa ei heillä ollut...mutta... hänen käskettiin nousta! Jeesuksen Nasaretilaisen nimessä...  Ja nyt ojentui toisen käsi jo nostamaan häntä ylös. Hämmentyneenä rampa tarttui ojennettuun käteen ja heti kun hän oli saanut takamuksensa ylös matoltaan, hän tunsi valtavan voiman vyöryvän jalkoihinsa; ne vahvistuivat ja hän suorastaan hypähti pystyyn. Hän seisoi itse! Hän siirteli jalkojaan; hänhän käveli! Kohta hänen nähtiin suorastaan hyppelevän ja hihkuvan innoissaan! Hypellessään mies kuului ylistelevän Jumalaa! Moinen meno herätti huomioita. Kansaa alkoi kerääntyä katsomaan, mitä mielenkiintoista siellä oikein oli meneillään.

Mitä he näkivätkään? Saattoiko tuo todellakin olla se mies, joka oli aina kerjäämässä tuossa portin pielessä? Kyllä se hän oli. Mitä oli tapahtunut, he kyselivät toisiltaaan ihmeissään. Vihdoin asia selvisi heille ja he alkoivat tuijotella niitä kahta, jotka olivat sen Jeesuksen seurassa oleskelleet. Toinen heistä alkoi puhua, ettei sitä pitäisi ihmetellä, mitä oli tapahtunut. Eiväthän he sitä olleet tehneet, vaan Jumalan voima. Se kirkasti sen Jeesuksen nimeä, joka taannoin oli ristiinnaulittu. Kansahan oli mieluummin halunnut murhamiehen vapautettavaksi, kuin Jeesuken. Nyt kuitenkin Jumala oli herättänyt Jeesuksen kuolleista ja  sen todistajia miehet sanoivat olevansa. Ja usko tähän Jeesukseen oli vahvistanut miehen jalat...

Mitä mahtoi kansan mielessä liikkua? Kuka muisti huutaneensa murhamies Barabbaan puolesta ja Jeesusta ristille? Tuliko kylmä hiki sitä ajatellessa? Mutta mitä tuo Jeesuksen seuraaja jälleen puhuikaan. Hänen puheensa oli loduttavaaa,  ehkä kaikki ei ollutkaan vielä heidän osaltaan menetetty. Hän sanoi, että jos he tekisivät parannuksen ja kääntyisivät, heille voisi koittaa virvoituksen ajat... Sitten mies selitti, mitä tuosta Jeesuksesta oli sanottu jo ammoin profeettojen kautta. Ja että tuosssa Jeesuksessa ne profetiat tulivat täytetyiksi.

Tuollainen puhe särki kuitenkin joidenkin korvia. Saddukeukset olivat raivoissaan. Heistä oli aivan sietämätöntä, että väitettiin Jeesuken nousseen kuolleista. Heidän mittansa oli nyt täynnä. Niinpä he järjestivät niin, että nuo kaksi tultiin hakemaan siitä vartiomiesten kanssa ja laitettiin yöksi vankilaan.

Seuraavana päivänä heitä kuulusteltiin ylipappien ja johtomiesten edessä. Heiltä kysyttiin, millä voimalla ja kenen nimeen he olivat toimineet? Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen kautta nuo kaksi sanoivat sen tehneensä. Ja niin nuo kaksi rohkeasti selittivät näille arvovaltaisille miehille, mikä merkitys Jeesuksella oli; ei ole olemassa pelastusta ilman häntä, ei muuta nimeä sitä varten ihmisille annettu. Johtomiehet ihmettelivät miesten rohkeutta ja heidän puheitaan. Olivathan he oppimattomia miehiä. Ja tapahtunutta parantumisihmettä he eivät voineet kiistää, sillä seisoihan parannettukin heidän silmiensä edessä. Mitä siis tehtäisiin? He neuvottelivat keskenään. Eivätkä keksineet muuta kuin kieltää noita miehiä enää kenellekään Jeesuksesta puhumasta.

Vaan tottelivatko nuo? Eivät. He sanoivat heti suoraan, etteivät aio vaieta. Ja niinpä on Jeesuksesta puhuttu meidän aikaamme asti - yhäkin puhutaan!

Ei ihan tavallinen päivä... Luultavasti se parannettukin alkoi puhua Jeesuksesta kaikille, keitä vain kohtasi.


Nämä tapahtumat löytyvät raamatusta: Apostolien teot, luvut 3-4


---

Tämän olin v. 2018 elokuussa julkaissut toisen blogini puolella. Täällä se löytyi luonnoksista...

Toivon päivä

Lupaus. Jumala lähellä.

"Herra vastasi Moosekselle:

"Mitä sinä nyt pyydät, 

sen minä myös teen;

sillä sinä olet saanut armon

minun silmieni edessä, ja

minä tunnen sinut nimeltäsi."

2. Moos. 33:17 (v. -33 käännös)

En tuon alleviivatun kohdan mieleeni tullessa, muistanut kenelle, ja missä tilanteessa, se sanottiinkaan. Piti etsiä ja lukea. Mooses se oli. Hän halusi, että Jumala yhä kulkisi heidän kanssaan, vaikka kansa olikin pahasti langennut kultaisen vasikan tekoon... Mooses halusi myös, että saisi nähdä Jumalan; ja saikin - takaapäin.

Yllä ollut jae tuli mieleeni ennen aamun luettavia. Jotenkin sitten niissä tämän päivän lukemisiini kuuluneissa jakeissakin oli jotain samaa:

"Aasafin psalmi. Kuinka hyvä onkaan Jumala Israelille, kuinka hyvä niille, joilla on vilpitön sydän." Ps. 73:1 KR-92

"Rakkaat ystävät, jos sydämemme ei meitä syytä, me voimme rohkeasti lähestyä Jumalaa. Ja mitä pyydämmekin, sen me häneltä saamme, koska noudatamme hänen käskyjään ja teemme sitä, mikä on hänen mielensä mukaista." 1. Joh. 3:21-22 KR-92

Mielestäni nuo jakeet puhuvat siitä, että me saamme tuoda puutteellisuutemme ja virheemme Jumalan eteen; hänen nähtäväkseen ja kuultavakseen. Hänellä on paljon anteeksiantamusta meitä kohtaan. Hänelle on mieluista se, että kerromme hänelle, miten asiat oikeasti menivät ja nyt ovat. 

Hän rakastaa lapsiaan, jokaista!

❤️✝️🌟

Sitä rakkauden määrää!

Kiitos Isä, että luovutit Jeesuksen, 

oman rakkaan Poikasi! 

Kiitos Jeesus, että sinä suostuit, 

tulemaan tänne - kuolemaan puolestamme!

Sitä rakkauden määrää...!

Jeesus sanoi kerran: "Joka on nähnyt minut, on 

nähnyt Isän."* Sinä Jeesus - ja Isä, olette yhtä. 

Samoin ajatuksin katselette meitä. *(Joh. 14:9, v. -38) 

Valtava rakkaus täytyy olla, että haluaa lunastaa omakseen kuin kaikki romuttamon autot, kuntoon katsomatta. Tai kaikki vankilan vangit, tuomion syystä riippumatta. Ja kaikki tämä niin, että annetaan maksuksi oma henki "romujen" puolesta. Ja niitä romujahan ollaan me kaikki ihmiset. Jokainen pilalle mennyt, kuka mitenkin, koska synti, syntiinlankeemus, saastutti ja rikkoi meidät kaikki. 

 

"Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat." Room. 8:1, v. -38

"Älä pelkää, pieni laumani. Teidän Isänne on päättänyt antaa teille valtakunnan." Luuk. 12:32 KR-92

"Hän varjeli kansaansa kuin silmäteräänsä." 5. Moos. 32:10 KR-92

 

Raamatun sanassa on ihmeellistä vetovoimaa...!

Jeesus Kristus "... antoi itsensä alttiiksi meidän puolestamme lunastaakseen meidät vapaiksi kaikesta vääryydestä ja puhdistaakseen meidät omaksi kansakseen, joka kaikin voimin tekee hyvää." Tit. 2:14 KR-92

 

Ihmeellistä, ilahduttavaa, vetovoimaa... Kun sen uskolla omistaa:)  Se voi kirkastaa mielen, vetää puoleensa; vaikka ensin ei olisi intoa, kun päiväkin on niin harmaa.

Jotenkin se Jeesuksen Kristuksen itsensä

alttiiksi antaminen, meidän puolestamme, 

lunastaakseen ja puhdistaakseen

meidät, jotka emme itse kykene...

Ja meistä Hän aikoo, 

eikä pelkästään aio,

vaan tekee; jotain 

uutta, ja hyvää.

Koska se on

HÄNEN TEKEMÄÄNSÄ❣️

Kun uuvuttaa - katsotaan siihen "edellä juoksijaamme" - Jeesukseen, joka voitti...antaen voittonsa meille🏆

Itseäni varten kirjoitttelin vihkoon nuo.

Meitä itsekutakin voi uuvuttaa ihan tavan arjenkin asiat, saati sitten jotkut paljon isommat asiat. Katsotaan Jeesukseen - taas tänäänkin🌟🐦

 "Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään..." Matt. 6:34 

"...Ja katso, minä ole teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:20

Tunnette Jobin lopun...

Jaakob kirjoitti: "Niitä, jotka kestävät loppuun asti, me ylistämme autuaiksi. Te olette kuulleet Jobin kestävyydestä ja tiedätte, mihin Herra antoi sen johtaa. Herra on laupias ja anteeksiantava." Jaakob 5:11 KR-92

Job kärsi - hyvin suuresti, mutta ei sen vuoksi, että hän olisi syntiensä tähden kärsimykset saanut osakseen. Syvää ahdistustaan Job purki mm. näillä sanoin:

"Nyt en enää pidättele kieltäni. Minun sisintäni ahdistaa, minä puhun. Olen katkera ja huudan tuskani julki. Olenko minä meren hirviö, olenko minä meri itse, kun panet minulle noin vahvat vartijat? Minä ajattelin: "Vuoteeni suo minulle lohdun, uni huojentaa tuskani." Mutta sinä säikytät minua unikuvilla, panet yön painajaiset minua ahdistamaan. Mieluummin tahdon kuolla, nääntyä hengiltä, kuin kärsiä tätä tuskaa!  Olen saanut tarpeekseni! Enhän kuitenkaan elä ikuisesti. Päästä jo irti! Minun elämäni on häipyvä henkäys. Mikä on ihminen, kun pidät häntä noin tärkeänä ja alati valvot häntä? Aamu aamulta sinä vaadit hänet tilille, joka hetki sinä häntä tutkit. Etkö voisi hetkeksi kääntää katsettasi pois? Etkö edes siksi aikaa, että saisin rauhassa nielaista sylkeni? Jos olenkin tehnyt syntiä, en kai minä sinulle ole vahinkoa tehnyt, sinä ihmisen vaanija? Miksi olet ottanut minut maalitauluksesi, miksi noin kovin kannat minusta huolta? Miksi et jo anna anteeksi, mitä olen rikkonut, miksi et ota pois syntiäni? Pian minä muutun maaksi. Kun katsahdat minuun, minua ei enää ole." Job 7:11-21 KR-92

Ja kuitenkin: "Job eli näiden tapahtumien jälkeen vielä sataneljäkymmentä vuotta. Hän sai nähdä lapsiaan ja lastensa lapsia aina neljänteen polveen saakka, ja hän kuoli korkeassa iässä ja elämästä kyllänsä saaneena." Job. 42:16-17 KR-92

Tänäänkin on monia ihmisiä, Herran omiakin, jotka kärsivät syvästi; emmekä käsitä, miksi niin on. Me ihmiset vedämme helposti kärsimyksen edessä sen syntikortin esiin. Syntiä meissä kaikissa kyllä onkin, mutta kärsimyksen syyt eivät ole aina siinä. Jumalalla voi olla aivan muita tarkoitusperiä ja suunnitelmia, jotka tulevat esiin aikanaan. Kenties myös ihmisen tajuttavaksi... 

Armahda, Taivaallinen Isä, tänäänkin monissa ahdistuksissa olevia! Lievitä tuska ja pelko. Anna jokin valonsäde; tuskaton hetki, helpotukseksi - kunnes viimein täysin vapautat koettelemuksesta!

Virsi 310: Siitä säe 6, oli vanhan Päivän Tunnussanan sivuilta luettavissa, sopien aiheeseen kärsimyksestä. Virren kaikki sanat luettavissa, ja myös sävel kuultavissa, tuosta linkistä  virsikirjaan. Sieltä voi myös lukea virren historiaa:

https://virsikirja.fi/virsi-310-herra-jeesus-kun-taalla-vain-kanssamme-on/

Jaakob kirjoitti: "Niitä, jotka kestävät loppuun asti, me ylistämme autuaiksi. Te olette kuulleet Jobin kestävyydestä ja tiedätte, mihin Herra antoi sen johtaa. Herra on laupias ja anteeksiantava." Jaakob 5:11 KR-92

Siinä kuuluu kuitenkin RAKKAUDEN ÄÄNI!

Daavid rukoili kerran: "Herra, nimesi kunnian tähden anna anteeksi suuret syntini." ... "Suojele minua ja pelasta minut, älä hylkää minua, sinuun minä turvaudun." Ps. 25:11, 20  KR-92  

Noin Daavid mm. rukoili sydämensä ahdistuksessa, muistaen syntejään. Hän rakasti kuitenkin Herraa, vaikka lankesikin välillä tekoihin, jotka eivät olleet Herralle mieleen. 

Sitten toisinpäin. Kun yllä oli syntinsä tuntevan ihmisen rakkauden ääni, niin tuossa alla on Kaikkivoivan JUMALAN rakkauden ääni... - vaikka se ensin kuulostaa kyllä meistä vain pelkältä moittimiselta ja uhkaukselta. Kuule siitä se RAKKAUDEN ÄÄNI!:

"Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: 

"Näin sanoo Aamen, uskollinen ja luotettava todistaja, luomakunnan alku: 

"Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä kuuma. Kunpa olisit joko kylmä tai kuuma! Mutta olet haalea, et kuuma etkä kylmä, ja siksi minä oksennan sinut suustani. "Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin rikkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea, alaston.

Annan sinulle neuvon: osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpäeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet.

Jokaista, jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Tee siis parannus, luovu penseydestäsi!  Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen  hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.

"Sen, joka voittaa, minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittoni jälkeen asettunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen.

 "Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnalle." Ilm. 3:14-22 KR-92

---

* ❤️ "Me pelkäämme niin rangaistusta..." - sanotaan jossain laulun sanoissa. Mutta sieltä ovesta tulee Isä, tai rakastava isoveljemme Jeesus!  Ajattele, syömään kanssamme, Hän, se kolkuttaja oven takana tahtoo tulla. Siinä sitten pöydän ääressä kaikessa rauhassa voidaan luottamuksellisesti ja rakkaudellisessa hengessä yhdessä keskustella. Hän ehkä kysyy: "Miten sulla nyt menee? Haluutko jutella? ... Ja me rohkenemme avoimesti alkaa puhua mitä mielessämme on... 

                 

Omaksi tunnistettu, kunnosta riippumatta

"Häneen on Jumala sinettinsä painanut...  

Tuli mieleen ennen ylösnousua. Herran omakseen tunnistamat. Vaikka olisi kuinka vaurioitunut, hän tunnustaa omakseen.

"Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut." (Jeesuksen sanat) Joh. 6:27  v. -38 käännös

"Mutta Jumala itse vahvistaa meitä ja teitä uskossamme Kristukseen, Voideltuun, ja hän on myös antanut meille voitelunsa: hän on painanut meihin sinettinsä ja antanut meidän sydämiimme vakuudeksi Hengen." 2. Kor. 1-22 KR-92

Ihana jae! Jonka aina uudestaan haluaa kirjoittaa muistiin...

"Sinun luonasi on elämän lähde, sinun valostasi me saamme valon." Ps. 36:10 KR-92

- Vanhempi käännös: "... me näemme valkeuden."

Tuosta kuvasta tulee minulle mieleen: "Elämän puu", siksi kuva sai niin paljon sijaa tässä...🌟