Hiilloksella oli...

"Rannalle noustessaan opetuslapset näkivät, että siellä oli hiilloksella paistumassa kalaa sekä leipää." Joh. 21:9 KR92

"Jeesus sanoi heille: "Tuokaa tänne niitä kaloja, joita äsken saitte." Joh. 21:10 KR92

---

"Ja Jeesus sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia." Mark. 1:17 KR92 Sama sana myös: Matt. 4:19.

Jeesus tekee kalastajia. Hänen luokseen tuodaan niitä kaloja...

---

Aamun luettavista oli sitten tämä: 5. Moos. 26:1-11. Siinä sadon ensimmäiset pannaan koriin, ja tuodaan Herran eteen. Muistetaan kuka auttoi pääsemään siihen maahan, jossa nyt satoa saatiin. Herra myös kehoittaa iloitsemaan kaikesta saadusta hyvästä; ja siihen iloon saavat osallistua myös: "keskuudessanne asuvat muukalaiset saavat iloita kanssanne." (jakeesta 5. Moos. 26:11 KR92)

"Emmehän me julista sanomaa itsestämme vaan Jeesuksesta Kristuksesta: Jeesus on Herra, ja hän on lähettänyt meidät palvelemaan teitä." 2. Kor.4:5 KR92

---

Ja vielä noiden parin aamujakeen jälkeen palaan kalastusaiheeseen vähän - vaikka en siitä varsinaisesti tiedäkään mitään: 

Rukous/Kiitos

Kiitos että minäkin (mekin) saamme osallistua siihen suureen kalastustyöhön! Kaikki ei ole yhtä taitavia siinä, mutta kukin tavallaan ja taidoillaan. Joku onkii, tai perkaa. Jotkut kalastaa suurilla verkoilla; trooleilla kalastavat ne, jotka ovat siihen opetetut. Mutta kaikille riittää hommaa "kalojen" parissa. Itse vain emme usein tajua, missä olemme mukana, jos vaikka "perkeitä" siivoamme. Tai kokoamme puita sitä nuotiota varten. Tai huollamne venettä, verkkoja; tai niitä onkia. Etsimme matoja onkimistouhuun. Tai puuhaamne tarjoilutyössä aterian äärellä... Tiskaamme. Siivoamme, jne., jne.

Aamurukous. Ja aamun luettavista.

 Aamurukous: 

Kiitos yön levosta.

Kiitos, että sinä lupasit 

olla meidän kanssamme 

joka päivä maailman loppuun asti.

Sinä tiedät, millaista on

ihmisenä oleminen.

Kiitos, että otit taakaksesi

meidän syntimme.

Sen suurempaa rakkautta

ei ole, kuin että

antaa henkensä

ystäviensä puolesta.

"Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua." 4. Moos. 6:24 KR92

"Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, armoa armon lisäksi." Joh. 1:16 KR92

"Kun Jeesus sai tietää tästä*, hän lähti sieltä. Hänen perässään kulki paljon väkeä, ja hän paransi kaikki sairaat." Matt. 12:15 KR92

(* Mitä Jeesus sai tietää, niin että päätti lähteä muualle? Edellisessä jakeessa, Matt. 12:14, sanotaan: "Mutta fariseukset menivät ulos ja ryhtyivät suunnittelemaan, miten saisivat Jeesuksen raivatuksi pois tieltä." Sen aikeen Jeesus sai tietää, ja halusi väistyä sieltä muualle.)

"Hän kuitenkin varoitti heitä puhumasta hänestä julkisesti," Matt. 12:16 KR92

(Jeesus halusi etteivät ihmiset niin kovin nyt juuri julkistaisi niitä parantanistekoja, koska se tiesi sitä, että sitä nopeammin fariseukset haluaisivat hänestä eroon. Jeesus tiesi kyllä, mikä häntä jokatapauksessa odottaisi.✝️)

"- Katso, minun palvelijani, jonka olen valinnut..." Matt. 12:18 KR92

"Hänen nimeensä kansat panevat toivonsa." Matt. 12:21 KR92

Jeesuksella on valta - antaa syntejä anteeksi. Ja parantaa.

"Jos joku teistä kärsii, hän rukoilkoon; jos joku on hyvillä mielin, hän laulakoon kiitosvirsiä. Jos joku teistä on sairaana, kutsukoon hän luokseen seurakunnan vanhimmat. Nämä voidelkoot hänet öljyllä Herran nimessä ja rukoilkoot hänen puolestaan, ja rukous, joka uskossa lausutaan, parantaa sairaan. Herra nostaa hänet jalkeille, ja jos hän on tehnyt syntiä, hän saa sen anteeksi. Tunnustakaa siis syntinne toisillenne ja rukoilkaa toistenne puolesta, jotta parantuisitte. Vanhurskaan rukous on voimallinen ja saa paljon aikaan." Jaak. 5:13-16 KR92

"Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: "Poikani, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi." Mark. 2:5 KR92 (Ja sitten Jeesus vielä jatkoi:)  "Mutta jotta te tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä  syntejä anteeksi" - hän puhui nyt halvaantuneelle - "nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi." Mark. 2:10-11 KR92 

---

Sinäkin voisit ehkä lukea, kuten minäkin tein, Wislöffin rukouskirjasta, sivulta 89, tekstin: (klikkaa isommaksi tuo...)

Fredrik Wislöff: Rukouskirjani

---

Ja vielä, tämä kuin rukouksen & runon tapainen, jonka vihkooni myös kirjoitin:

TULE, JEESUS, KYLÄÄN MEILLE!

Yllätä meidät saapumisellasi.

Kaipaamme sinun lohduttavia 

ja rohkaisevia sanojasi.

Sinun ihanaa valoasi ja

iloasi, joka Sinusta säteilee.

Sitä rauhaa, kaiken

epäselvän, pelottavan ja

rasittavan keskellä.

Älä tule vain kylään, 

jää asumaan meille!

Asetu taloksi, jää

perheemme jäseneksi.

Täytä talomme valollasi,

ja ilollasi.

Mistä ilo ja kiitollisuus...

Mistä ilo ja kiitollisuus vaikeina päivinä; esim. vakavasti sairaina tai muuten vaikeina päivinä?  Tällainen kysymys tuli mieleeni. Ja siihen mieleeni tuli ajatus; että ehkä siitäkin, että on taas selvitty yksi päivä eteenpäin - Herran armosta ja avulla. 

Sitten aamulukemisteni ensimmmäiseksi luettavaksi tuli vanhasta Päivän Tunnussanasta:

 "... Hiskia sairastui pahasti ja oli kuolemaisillaan. Hän rukoili Herraa, ja Herra vastasi rukoukseen ja antoi hänelle merkin. Mutta Hiskia ei ollut kiitollinen osakseen tulleesta ihmeestä, vaan tuli ylpeäksi..." 2. Aik. 32:24-25 KR-92*

Toinenkin jae parantumis-/kiitollisuusasiasta oli tarjolla. Kyseessä oli Jeesuksen 1/10 parantamasta spitaalisesta: "Huomattuaan parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin. Hän ylisti Jumalaa suureen ääneen, lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juureen ja kiitti häntä." Luuk. 17:15-16 KR-92

Rukous: Herrani, varjele meitäkin kiittämättömyyden ja ylpeyden synnistä! Sinä tiedät, kuinka helposti sellainen saa meidät valtaansa, ja unohdamme hyvät ja armolliset tekosi meitä kohtaan. Anna meille silmät, korvat ja sydän huomata hyvät tekosi päivittäin. (Valittaa kyllä osaamme kaikkea pyytämättäkin.)

---

*2. Aikakirja 32:26 kertoo kyllä sitten Hiskian myös nöyrtyneen... Hiskian sairastuminen ja parantuminen kerrotaan laajemmin toisaalla: 2. Kuningasten kirjan luvussa 20.

Sana Jobille - ja meillekin, pähkäillessämme omia asioitamme

Muun muassa asumisasioita. Isäntä muisteli juuri niistä puhuttaessa asunnon löytymistä aikoinaan Jyväskylästä opiskeluaikoinaan. Kuinka Jumala siinä ihmeellisesti toimi, asunnon antaen aivan yliopiston läheltä. Me täällä nyt pähkäilimme, että missä mahtaisimme haluta asua; ehkä vähän lähempänä palveluita. Mutta kovasti ei osaa hinkuakaan mitään, kun tietää, ettei tiedä kaikkea. 

Isäntä otti sitten käteensä Wislöffin rukouskirjan ja siitä sitten sai luettavakseen kohdan Jobilta:

"Ota tämä korviisi, Job; pysähdy ja tarkkaa Jumalan ihmetöitä." Job 37:14 vanhemman käännöken mukaan. 

Ja niitähän ihmetöitä isäntä juuri siinä edellä muisteli, sitä aikoinaan saatua asuntoa, rukousvastauksena. 

 

Rukous - ja mistä se tuli...

Herra, ravitse meitäkin armollasi, taivaan leivällä. Muinoin avasit kallion, ja siitä kumpusi vettä, ja vesi juoksi virtanaan pitkin kuivaa maata. Virkistä meitäkin taivaallisella vedelläsi - ja leivälläsi; meitä, jotka olemme nääntyneet ja pelokkaat niin usein - kaivaten apuasi.  Sinun rauhaasi ja virvoitustasi me kaipaamme. Sitä uutta elämää, tämän maallisen elämämme keskelle - sinua Herra!

"Jumalan virta on vettä täynnä"💦

Jolla on jano, "tulkoon minun tyköni ja juokoon"  - huusi Jeesus.

Todellinen taivaasta tullut leipä - oli ja on, hänen ruumiinsa puolestamme!

---

Rukouksen sanoja kirjoitin eräänä päivänä, kun olin lukenut sanoja, jotka olivat peräisin jakeista: Ps. 105:40-42. Koin itsellenikin tarpeelliseksi taivaan leivän ja kuivaa maata pitkin kummunneen veden. Herra muistaa yhä lupauksensa!

"He pyysivät ruokaa, ja hän lähetti viiriäisiä ja ravitsi heidät taivaan leivällä. Hän avasi kallion, ja siitä kumpusi vettä, vesi juoksi virtanaan pitkin kuivaa maata. Herra muisti pyhän lupauksensa, jonka hän oli antanut palvelijalleen Abrahamille." Ps. 105:40-42 KR-92

Jumalan viestinviejiä - ja keinoja, joskus meidän mielestämme erikoisiakin

Jumala käyttää joskus suunnitelmiensa eteenpäin viejinä sellaisia asioita, henkilöitä ja tapahtumia, joita emme itse osaisi ajatella. Tänä aamuna mieleeni tuli jostain kumman syystä sellaiset asiat.  Tämä liittyy siihen, miten minä ja isäntä toisemme tavattiin. Olen joskus siitä kirjoittamalla kertonutkin, ehkä blogissakin, mutta en ihan näin ehkä, kuin nyt.

Tuo minun mieheni oli silloin 90-luvun taitteessa ollut Madeiralla, viettänyt siellä useamman viikon, kun oli saanut siihen tilaisuuden. Mutta hän oli yksin. Olisi kuitenkin kiva ollut jakaa sekin kokemus jonkun kanssa. Niinpä hän kotimaahan palattuaan päätti laittaa kirjeenvaihtoilmoituksen Askel-lehteen. Eli siitä kirje matkaan. Minä en sitä lehteä nähnyt, mutta viesti kulki toisella tapaa...

Lehden osti yksi mies. Vankilassa joskus ollut, oli  tappanut jonkun. Mutta se oli nyt takana. Oli uusi elämä - usko, ja hänellä oli uskova vaimo nyt. Nyt sitten vaimonsa luki siitä ostetusta Askel-lehdestä lehdestä senkin ilmoituksen, jonka se Madeirankävijä oli sinne lähettänyt. Naiselle tuli  ilmoitusta lukiessa mieleen minä. Nainen tunsi äitini ja oli minutkin nähnyt jonkun kerran. Oli jopa sanonut rukoilevansa minulle puolisoa, vaikka ei ollut edes tiennyt, että sellaista olin toivonut. No kun tuli se isännän ilmoitus hänen silmiensä eteen, hän jäljensi sen kirjeeseen ja lähetti minulle. 

Minä vain en ollut ensin ollenkaan innostunut kirjeenvaihtotyrkytyksestä. Se ärsytti, koska jo aiemmin olin päättänyt etten enää sellaisiin rupea. Mutta sitten pähkäilin, että jos siinä onkin nyt jotain..., että en kai kynsin hampain vain pidä siitä omasta ajatuksestani kiinni, jos siinä vaikka kuitenkin on Jumalan suunnitelma tällä tavalla. Ja kirjoitin lyhyen kirjeen, mutta jätin sen vielä odottamaan postitusta. Kaipasin vielä jotain niinkuin vahvistusta siihen, että sen uskaltaisin postittaakin. Olin sitten jonain päivänä silloisen  seurakuntani rukoushuoneella, ja siellä eräs mies käytti rukouksessaan jotain sellaisia sanoja, että "olen avannut sinun eteesi oven"; jotka koin itselleni osoitetuksi, kaivatuksi merkiksi. Kirje  minulta lähti sitten matkaan.

Se oli epätavallisen kirje siinä mielessä, että minulla ei ollut kovaa omaa tarvetta yrittää esittää jotain. Jos se olisi Jumalan suunnitelma, siitä tulisi sitten jotain. Ja niinpä kävi, että vaikka isäntä oli saanut hienoja, hyviä kirjeitä, jokin siinä minun kirjeessäni sai hänet vastaamaan juuri siihen. Ja tässä sitä nyt ollaan. Tiedämme, että meidät yhdisti Jumalan suuunnitelma. Olemme ihan erilaisista taustoista, mutta Jumala näki hyväksi yhdistää meidät kaksi. Tavan tapaan emme varmaan koskaan olisikaan toisiamme löytäneet.

---

Mekin voimme olla Jumalan kirjeitä; epätavallisia, yllättäviä, erikoisiakin, mutta Jumalan matkaan laittamia viestejä jollekin. Meistä voi vaikuttaa, ettei meistä ole oikein mihinkään. Mutta Jumala voi käyttää ihmisiä merkillisin tavoin omiin suunnitelmiinsa.

 

Rohkaiseva jae!

"... Herra, sinä joka olet hyvä, anna anteeksi jokaiselle, joka tahtoo täydestä sydämestään palvella sinua, Herraa, isiensä Jumalaa..." 2. Aik. 18,19 KR-92

Rohkaiseva jaejakso, kuten minä sen tänä aamuna sain luettavakseni.  Mutta itseasiassa vielä rohkaisevampi kokonaan luettuna, ottaen mukaan vielä edeltävänkin jakeen:

"Seurakunnassa oli paljon sellaisia, jotka eivät olleet puhdistautuneet. Koska he eivät olleet kelvollisia pyhittämään pääsiäislammasta Herralle, leeviläiset teurastivat sen heidän puolestaan. Monet kansasta, varsinkin Efraimin, Manassen, Isaskarin ja Sebulonin heimoista, eivät olleet puhdistautuneet, vaan söivät pääsiäislammasta säädösten vastaisesti. Silloin Hiskia rukoili heidän puolestaan: "Herra, sinä joka olet hyvä, anna anteeksi jokaiselle, joka tahtoo täydestä sydämestään palvella sinua, Herraa, isiensä Jumalaa, vaikka ei olekaan puhdistautunut pyhäkköä varten." 2.Aik. 17,18,19 KR-92

---

Puuttuneesta jakeesta ja jakeenosista tulee mieleen Välimies Jeesus.... 

Jännä juttu oli sekin, että kun tulin tänä aamuna tähän pöydän ääreen ja otin esille luettaviani, pyysin mielessäni, että saisin jotain rohkaisevaa itselleni, jonka voisin sitten jakaa muillekin. No, tuossa se sitten on:)

Rukous

Jeesus, sinä tunnet meidän kaikkien ihmisten elämäntarinat. Ihan alusta loppuun asti. 

Sinä näet kuinka ihmisellä voi olla monenlaista kärsimystä, elämätilannetta, valintoja, ongelmia, sairauksia, ahdistusta, joiden juuria me emme ymmärrä. Sinä ymmärrät. Armahda meitä itsekutakin, vaikka olisimme kuinka vikaan menneet, kenties pitkänkin elämän ajan. Tule sinä etsimään meidät, pelasta meidät omista virheistämme! Älä jätä meitä oman onnemme nojaan..

Sinähän olet kärsinyt ja kuollut jokaisen ihmisen puolesta - jotta meillä kaikilla olisi mahdollisuus uuteen kotiin ja elämään, vapauteen, sinun luonasi kotona.

Kutsu, kutsu kaikin tavoin meitä. Anna halu kuulla sinusta, anna halu tuntea sinut, anna halu tulla ystäväksesi.

---

Tämän rukouksen halusin kirjoittaa, kun olin lukenut kolmen ihmisen  elämäntarinoista palasia. Meillä kaikilla on omat elämäntarinamme, ja ne täysin tuntee vain Jumala. Muut saavat vain palasia niistä tietää, isompia tai aivan pieniä. 

Jumala katseli, mitä aiottiin - ja puuttui tilanteeseen

"Daniel sanoi: "Minun Jumalani lähetti enkelin sulkemaan leijonien kidan, eivätkä ne vahingoittaneet minua..." Dan 6:23 KR-92

Danielia oli uhkaamassa todelliset leijonat. Jotkut aikoivat tuhota hänet leijonien avulla. Mutta niin ei käynyt, koska Jumala oli päättänyt toisin. Danielin selviytyminen siitä pahojen ihmisten suunnitelmasta oli Jumalan suunnitelma. Se toteutui, ei pahuuden aikeet.  Meitäkin voi olla uhkaamassa monet pahat aikeet tai asiat. Jotkut erityisesti sen vuoksi, että haluamme seurata Herraa. Mutta Jumala seuraa meitä, hänen valvova silmänsä tarkkailee kaikkea, mitä meille ja meidän ympärillämme tapahtuu. Hän kykenee pitämään meistä huolta kaikenlaisissa tilanteissa. Ja milloin hän jotakin sallii, ei sekään ole mitään sattumaa. Hänellä on kaikki valta. Hänellä on iankaikkiset suunnitelmat. 

Danielin asian toi minun eteeni tänä aamuna käyttämäni vanha Päivän Tunnussana. Jumalan eteen meidän asiamme tuo myös yksi "vanha", mutta yhä käyttökunnossa oleva keino: rukous Jumalan puoleen. Hänellä on aina aikaa kuunnella meitä; vaikka kenellään muulla ei tuntuisi olevan. Hän suorastaan toivoo, että tulemme hänen silmiensä eteen juttelemaan, oli asia mikä tahansa. Ja se juttelu käy missä ikinä ihminen sattuukaan silloin olemaan. Se linja on aina auki. Siunausta päivääsi:)

Siinä oli Jeesus. Siinä oli Isä! Siinä oli kaikki... Se oli järisyttävää.

Jeesus: "Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen."

Tuomas sanoi hänelle: "Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?" 

Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet."

Filippus sanoi hänelle: "Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta emme pyydä."

Jeesus vastasi: "Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa: 'Anna meidän nähdä Isä'?  Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa? Kun puhun teille, en puhu omissa nimissäni. Isä on minussa, ja minun tekoni ovat hänen tekojaan. Uskokaa, kun sanon, että minä olen Isässä ja Isä on minussa. Ellette muuten usko, uskokaa minun tekojeni tähden." Joh. 14:4-11 KR-92

Se oli järisyttävää. Siinä se kaikki, mitä haluttiin, silmien edessä! Mutta sitä oli vaikea heti uskolla omistaa, vaikka silmät näki; että meillekö tämä tässä tarjolla?  "Uskokaa minuun.."

Tuomas päivittelee, että emmehän me tiedä... Ja toinen, Filippus, että Isä pitäisi saada nähdä... Kumpaankin kysymykseen, toiveeseen, vaateeseen - oli vastaus jo siinä silmien edessä, silmin nähtävänä paikalla. Siinä oli Isä. Siinä oli Tie. Jeesus oli siinä. Samat vastaukset meillekin, meidän kysymyksiimme, kun haluaisimme saada jotain enemmän; saada nähdä, saada kuulla, saada tuntea... lisää uskoa. Siinä on Jeesus edessämme ja ympärillämme, siinä Hän on meissä; meidän uskomme kohde, meidän toivomme, meidän Isämme!

--

"Lisää meille uskoa..." 

"Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenkään verran, te voisitte..."

--

"Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa. Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen." Joh. 14:12-14 KR-92

 

Minua ihastutti tänä aamuna se huomio luetusta, että siinä tosiaan sanottiin, että se kaivattu Isän näkeminen oli jo tapahtunut - on paikalla siinä. Jeesus sitten - kysyy; liekö ollut hymynkare suupielessä, vai mikäkö ilme lie, että eikö häntä vielä tunneta muka, vaikka on jo yhdessä aika kauan kuljeskeltu?🌿🕊️😃 No, aika sokeitahan ja kuuroja me usein varmaan ollaan. Onneksi on Parantaja läsnä🫣☺️

Herran silmät näkevät meidät, korvansa kuulevat meidät!

"Herran silmät katsovat vanhurskaita, hänen korvansa kuulevat heidän avunhuutonsa." Ps. 34:16 KR-92

Me emme tuosta pellolta erota kuvasta kurkipariskunta... Vaikka se siinä silmiin nähtävänä oli. 

Jumalalla on kyllä luomansa maailman tarkin näkö, kuulo ja huomiointikyky.  Hän kykenee näkemäämään, kuulemaan, huomioimaan ja toimimaan meille näkymättömien tai kuulumattomien asioidenkin kanssa. Hänellä on kaikki langat käsissään. Hänellä on suunnitelma, miten mikäkin asia järjestyy.

Hän tahtoo, että kerromme asioitamme Hänelle. Hän ei väheksy pieniäkään asioita, eivätkä suuret ole hänelle liian suuria. Kerrotaan hänelle ilot ja surut ja toiveet. Hän kuuntelee kyllä, vaikka meistä näyttäisi että hän nukkuu. Ei nuku, hereillä on! Kuulee tarkasti... Suunnittelee siinä samassa, iloitsee kun hän saa kuulla ajatuksiamme❤️

Olemaan vähän aikaa ihan vain kaksin Isän kanssa...

"Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa sai olla yksin, ja rukoili siellä." Mark. 1:35 KR-92

"Mutta hän vetäytyi jälleen autiolle seudulle rukoilemaan." Luuk. 5:16 KR-92

"Jätettyään hyvästit hän meni vuorelle rukoilemaan. Illan tullessa vene oli keskellä järveä ja Jeesus yksin maissa." Mark. 6:46-47 KR-92

"Samoihin aikoihin Jeesus meni vuorelle rukoilemaan ja vietti siellä koko yön rukoillen Jumalaa." Luuk. 6:12 KR-92

 

Jeesus tarvitsi tällaisia hetkiä Isän kanssa kahdestaan. Niin mekin välillä, että saamme sulkea edes hetkeksi maailman hälinän mielestämme, ja olla ihan kahden Isämme kanssa. Puhua hänelle pelkomme, ja sydämemme painot. Saamme uutta voimaa ja rohkaisua ja iloa päiviimme.

Jeesus sanoi joskus itsestään: "... Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän...".  Joh. 14:9  

"Minä ja Isä olemme yhtä." Joh. 10:30 

Ja: "... Isä itse rakastaa teitä..." Joh. 16:27  

Kun puhuu Jeesukselle, puhuu samalla Isälle...❤️

Hänestä kerrottiin heti Jeesukselle... - Rukouspyyntö: Kertokaa tekin!

 Aamun luettavissa oli nämä:

"Ole minulle laupias, silloin saan elää..." Ps. 119:77 KR-92

"Simonin anoppi makasi kuumeessa, ja hänestä kerrottiin heti Jeesukselle. Jeesus meni hänen luokseen, otti häntä kädestä ja auttoi hänet jalkeille. Kuume lähti naisesta..." Markus 1:30-31 KR-92

---

"Kerrottiin heti Jeesukselle"🙏 

Eilen minunkin puhelimeeni kilahti jaettu rukouspyyntö, jonka aiheen ajattelin nyt jakaa teillekin noiden aamujakeiden innoittamana:

Kyseessä on joku minulle tuntematon nuori mies, tajuttomana hengityskoneessa, ja jonka puolesta setä siinä vetosi, että ihmiset sen nuoren miehen heräämisen puolesta rukoilisivat; ja sen puolesta, että kaikki olisi sitten hyvin nuoren miehen päässä! Osallistukaa nyt tekin; kertokaa tekin Jeesukselle tuosta nuoresta miehestä, rukoilkaa hänen paranemistaan🙏

"Rukouksessa on voimaa" - luki siinä viestissä kuin muistutuksena.

-----------

Tässä haluan vielä vinkata sivustosta, josta löytyy armollista tekstiä Jumalasta. Usein runomuotoonkin puettuja rukouksia. Kun tuon etusivua selaa alemmas, niin sieltä niitä löytyy:

https://yksinarmosta.fi/

Rukous huoliin

Jeesus, sinä tiedät  millaisia huolten, pelkojen, ja erinäisten ahdistusten aiheita me itsekukin kannamme. Jollain voi olla kuin yksi iso, valtava kantamus; toisella taas voi olla pieni pussukka, joka kuitenkin sisältää todella monta asiaa. Sinä näet kuinka avuttomia me olemme näiden kantamustemme kanssa. Aina niitä ei voi toisillekaan tarjota kannettavaksi, tai edes oikein setvittäväksikään kenties; syystä tai toisesta. Auta ja armahda Sinä meitä! Ota sinä taakkamme hoitaaksesi, toimi niiden kanssa kuin viisasta ja hyvää on. Meistä itsestämme ei useinkaan ole asioitamme hyvin hoitamaan. Tee sinä se, mihin me emme pysty. 

Kiitos, että lupasit olla kanssamme joka päivä, vaikka menitkin Isän luo taivaaseen. Kiitos lupauksistasi, kiitos avustasi; kaikesta jota olet meille antanut, ja yhäti annat. Jää siunaamaan meitä tänäänkin. Käännä katseemme Sinuun, sinun valoosi ja mahdollisuuksiisi. Tapahtukoon sinun tahtosi.

Kun tuntuu, että on ihan valtava tarve...

Tarve uudelle voimalle, valolle, rohkaisulle, uudelle näkymälle - sellaisille, jotka Jumala antaa. Tiedän kyllä, että Hän auttaa päivittäin ja hetkittäin kaikenlaisissa tilanteissa. Aina vain emme itse ole oikein näkö-, kuulo- tai muuten havannointikykyisiä huomaamaan sitä huolenpitoa. Mutta antaisitko minulle, ja meille, muillekin, taas tänään kaikenlaista rohkaisua, iloa, voimaa, apua; mitä tiedät meidän tarvitsevan, odottavan kuin janoinen maa.!

Tavallaan tuon vihkoon kirjoittamisen jälkeen olleet aamulukemiset sopi noihin aamuajatuksiin: "Herra, teidän Jumalanne, on ollut teidän kanssanne, eikä teiltä ole puuttunut mitään." 5. Moos. 2:7 KR-92

Ja Paavalin sanoista: "Kaikessa osoitamme olevamme Jumalan palvelijoita. Me kestämme sitkeästi vaikeudet, vaivat ja ahdingot. ... (Olemme) murheellisia mutta aina iloisia. Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken." 2. Kor. 6:4,10 KR-92

Aamulukemisiini oli merkattu lukuehdotukseksi myös: Joh. 20:11-18, josta voi lukea Marian ja Jeesuksen kohtaamisesta:

Marialle ei riittänyt kahden enkelin näkeminen. Eikä pelkkä Jeesuksen näkeminenkään vielä, koska hän ei tunnistanut Jeesusta nähdystä huolimatta. Ei edes Jeesuksen puheääni ensin saanut Mariaa tunnistamaan Jeesusta. Mutta kun Jeesus lausui hänen nimensä: "Maria." - hän tajusi! Ehkä mekin tarvitsemme joskus jotain samaa. Jokin siinä sanomisen tavassa oli tuttua.

Pullossa näkyy muuten... vihreä lehti🌿 ☀️ 

---

Vuosien takaa yksi vanha kirjoitus:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2020/05/yksitoikkoisuudessaan-vaihtelevien.html

Kerron Herralle...

Tuosta alta voit kuunnella laulun netissä olevasta Hengellisestä laulukirjasta. Linkki menee suoraan lauluun 140: "Sinä kaipaatko täyteyttä Hengen sen", josta säe 5 oli se, jota minä tänä aamuna etsin:

https://www.hengellinenlaulukirja.com/?p=844

- Puhunko liikaa, kyllästytkö kuulemaan puhettani, Jumala?

Ennen ylösnousua puhuin hiljaa mielessäni Jumalalle; mitä mielessäni asioita oli. Jossain kohtaa mieleeni tuli tuollainen otsikon tapainen kysymys siitä, että kyllästyyköhän Hän kuulemaan juttujani. Mieleeni tuli sitten Raamatusta yksi kohta, jossa kehotetaan puhumaan Jumalalle hiljaa vuoteillamme. Etsin kohdan, ja samalla löytyi toinenkin Jumalalle puhumiseen liittyvä kohta. Molemmat psalmeissa, ja toinen niistä oli samanlaisena myös Aikakirjoihin kirjattu. 

"Vaviskaa, älkääkä syntiä tehkö. Puhukaa sydämissänne vuoteillamne ja olkaa hiljaa. Sela." Ps. 4:5 

Tuota edelsi jae, jossa sanottiin: "... Herra kuulee, kun minä häntä huudan." Ps. 4:4

Äänetöntäkin huutoa voi olla, ja se kuuluu kyllä hyvin taivaaseen asti! Ihan niinkuin myös äänetön kuiskaus... Sitten oli se toinen psalmikohta. Siinä kehotettiin myös laulamaan hänelle: 

"Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä." Ps. 105:2, 1. Aik. 16:9

"Hänelle". Helposti ajattelee pelkästään, että  "Hänestä" - muille. Mutta tuota alinta jaetta lukiessa tuli mieleen, että Jumala - Isä, tahtookin ehkä, että hänen lapsensa puhuvat hänenkin kanssaan niistä "hänen ihmeistänsä - yhdessä iloiten niistä🤗

---

Tässä on linkki Koivuniemen Raamattuhakuun:

https://www.koivuniemi.com/raamattu

Kun päivä näyttää joskus epäystävälliseltä

Kun tänä aamuna katselin ikkunasta ulos, ajattelin että se, miltä ulkona näytti sään puolesta, oli ikäänkuin epäystävällisen näköistä. Ei tee mieli mennä ulos. 

Joskus elämä voi muulla tavoin näyttää epäystävällisiä kasvojaan. Johonkin sellaiseenkin voisi sopia tälle päivälle hartauskirjassa* ollut teksti:

"Mutta nyt teidän ei tarvitse lähteä hätäillen, ei pakopaikka etsien, sillä teidän edellänne kulkee Herra, Israelin Jumala seuraa suojananne." Jes. 52:12 KR-92

"Monia tilanteita ja asioita tekisi mieli paeta. Olisi helpompaa hiljaa väistyä, kiertää kaukaa kipeät kohtaaniset, unohtaa vaikeat muistot. Jumala ei pakota meitä mihinkään eikä tee koskaan persoonallemme vahinkoa. Me saamme juosta pelkojamme karkuun, jos niin tahdomme. Mutta Jumala haluaa rohkaista pelokkaita lapsiaan sillä, että meidän ei tarvitse lähteä hätäillen pakoon, koska hän itse kulkee kanssamme kaikissa tilanteissa. Pelkäämme tai emme, suojana ympärillämme on Israelin Jumala. Meitä vartioi turvamuuri, jonka vertaista ei löydy mistään muualta. Jumala ei lupaa meille nurheettomuutta tai sitä, että kipeitä asioita ei tiellemne tulisi. Mutta hän lupaa olla meidän kanssamme ja meidän turvanamme jokaisen päivän jokaisena hetkenä. Niinäkin hetkinä, joiden saapumiselle meidän on kaikkein vaikeinta löytää tyydyttävää selitystä." 

Juha Vähäsarja: Joka päivä lupaus kantaa/Perussanoma 

(Olen kysynyt luvan tekstiensä lainaamiseen.)

---

Tuli vielä mieleen katsotut jaksot Alone - Yksin erämaassa-sarjasta. Siinä oli joissakin jaksoissa hyvin pelottaviin paikkoihin kisaan osallistujat yksin jätetty selviytymään. Erästä kohtaa seuratessa näin ruudulta katsojaakin hirvitti, kun yksin metsässä kyhäämässään vaatimattomassa suojassa oleva havaitsee silmien kiiluvan siellä ulkona pimeässä yössä. Alueella oli karhuja, susia ja puumia. (Päivällä kisaaja oli jo petoja havainnut;  karhuja nähnyt lähellä olinpaikkaansa.) Mutta satelliittipuhelimella sai kutsua pelastajat hakemaan turvaan. Pelastajat tulivat hakemaan läpi pimeän, pelottavan metsän. 

Meilläkin on taivaallinen "satelliittipuhelin" - rukous. Sitä saa aina käyttää! Muulloinkin kuin hädässä.  Jumala tykkää kyllä, jos hänelle puhutaan ihan muulloinkin, mitä vain mielessä on.❤️

Aamurukous - ja "uudeksi minä teen kaikki."

Siunatkoon Sinua Herra tänään❤️