Jumalan suunnittelutöitä...

Kirjoittelin tänä aamuna lukemiani jakeita vihkoon. Siinä oli jakeita myös Jobilta; siitä kun Jumala sitten alkoi puhutella Jobia. Niistä Jumalan sanoista tuli halu jotenkin yrittää kuvaksi saada jotkin niistä sanoista.  Tässä ne sanat:

"Silloin Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui: - Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni melettömillä puheillaan?"

"Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies!

Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.

Missä sinä olit silloin

kun minä laskin maan perustukset?

Kerro, miten se tapahtui, jos osaat!

Kuka määräsi maan mitat? Tiedätkö sen?

Kuka veti mittanuoran sen yli?

Mihin laskettiin sen peruspylväät?

Kuka pani paikoilleen sen kulmakiven, 

kun aamun tähdet riemuiten karkeloivat ja Jumalan pojat huusivat ääneen iloaan?

Kuka sulki meren portit,

kun vedet syöksyivät esiin maan kohdusta?

Pilvenhattaroihin minä vaatetin meren,

Myrskypilvillä sen kapaloin.

Minä laadin sille lait ja rajat

ja asetin portit ja salvat sen tielle, sanoin:

"Tähän asti, ei edemmäs! 

Tässä on sinun ylpeitten aaltojesi raja."

 Job 38:1-11 KR-92

"Silloin Job sanoi Herralle:

- Nyt minä ymmärrän, 

että kaikki on sinun vallassasi, 

eikä mikään suunnitelmasi ole mahdoton sinun toteuttaa.

Sinä kysyit: "Kuka on tämä, 

joka näin peittää minun tarkoitukseni

mielettömillä puheillaan?"

Minä se olen. 

Olen puhunut mitään ymmärtämättä

asioista, joita en käsitä - 

ne ovat minulle liian ihmeellisiä.

Sinä sanoit: 

"Kuuntele nyt, kun minä puhun.

Nyt minä kysyn sinulta ja sinä vastaat!"

Vain korvakuulolta sinut tunsin.

Nyt ovat silmäni nähneet sinut. 

Sen tähden minä häpeän puheitani

ja kadun niitä tomussa ja tuhassa." 

Job 42:1-6 KR-92

---

Ja tässä luonnokseksi aikomani... Kenties jotain parempaa varten joskus... vihkoon piirusteltuna:

Mietin millaisenhan kuvan joku vanha, tunnettu mestari olisi noista jakeista tehnyt! Jos sellainen on tehty joskus, tahtoisin nähdä sen! Nyt voin vai kuvitella, miten upea kuva olisi... 

Mutta onpa meillä kuitenkin nähtävissä itsensä suurimman Mestarin ja Taiteilijan - Luojan - alkuperäisteoksia!🌌☀️🌟✨🌊❤️🌻🌿🌳🕊️💨

"Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa... Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa  elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu." 1. Moos. 2:1,7

Sinun teillesi loistaa valo

"...sinun teillesi loistaa valo." Job 22:28

Kenelle sanotaan, että hänen teilleen loistaa valo? Eikö juuri sille, joka sellaista kaipaa. Eihän valoisassa oleva valoa kaivanne? Yllämainitun jakeenpätkän sanoi Jobille "Teemanilainen Elifas", jonka sanomisista Jumalalla oli kylläkin huomauttamista. Mutta tuo ei liene ristiriidassa sen kanssa, mitä Jumala puhuu, sillä Jeesushan sanoi: 

"Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on elämän valkeus." Joh. 8:12

Iloitaan siitä valosta. Pienistäkin säteistä, jotka halkaisevat pimeyden.

Riidassa Kaikkivaltiasta vastaan?

"Tahtooko vikoilija riidellä Kaikkivaltiasta vastaan?"

"Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni?"

"Sinäkö teet tyhjäksi minun oikeuteni, tuomitset minut syylliseksi, ollaksesi itse oikeassa?"

 

 

"Katso, minä olen siihen liian halpa; mitäpä sinulle vastaisin..."

  "Minä tiedän, että sinä voit kaikki ja ettei mikään päätöksesi ole sinulle mahdoton toteuttaa."

 

 ---
Kaikki tekstit Jobin kirjasta; 39:35, 38:2,  40:3, 39:37, 42:2.

Teltan pystytys

Meillä nuorimmaiset tahtoivat teltan pystyyn. Minä puolestani en tahtonut. He saivat kuitenkin luvan itse yrittää. Jälkeenpäin kuulin, että hommassa oli ollut vaikeutensa.
Ensin ei ollut lainkaan tiedetty, miten se pitäisi koota. Oli sitten onneksi löydetty ohje ja sen mukaan yritetty toimia. Siltikään teltta ei ollut mallikelpoisesti pystyssä. Ei oltu osattu joka kulmaa vetää oikeaan asentoon. Ja pystytys ei muutenkaan olisi voinut mennä täydellisen hyvin, koska teltan etukatoksen keppi oli mennyt poikki aiempina kesinä. Ja pystytyspaikkakin oli huono. Siinä pystyttämässään teltassa kuitenkin leikkivät leikkejään. Tänä aamuna teltta purettiin. Oli mahdollisuus, että sade tulee ja kastelee kaiken. Kuka sen teltan seuraavaksi mahtaa pystyttää...?

"Minun majani puretaan ja viedään minulta pois niinkuin paimenen teltta; olen kutonut loppuun elämäni, niinkuin kankuri kankaansa, minut leikataan irti loimentutkaimista..." Jes. 38:12

"Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä. Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti, saan minä nähdä Jumalan.  Hänet olen minä näkevä apunani; minun silmäni saavat nähdä hänet - eikä vieraana..." Job 19:25-27

Levottomana

Aina uusia levottomuuden aiheita. Niitä nousee kuin sieniä sateella... Ei niitä pysty itse karistamaan kannoilta, eikä estämään niiden tulemista. Niiden kanssa täytyy kai vain oppia elämään...

Ehkä ne ovat niitä minun "lihani pistimiä".  Huolet pitävät tarvitsevaisena. Vaikka uskonelämä ei ensisijaisesti olekaan sitä, että täällä  "menisi hyvin",  niin saamme ne mieltä kalvavat huoletkin tuoda Hänen eteensä.

"saati jos sanot, ettet voi häntä nähdä;
 asia on hänen edessänsä: odota häntä."

Job 35:14
Siinäpä jae, joka rauhattomuuden keskellä ilahduttaa ilmestyessään silmien eteen.

 

Aamun ahdistaviin ajatuksiin...

Tänä aamuna heti herätessäni  ahdistava huolten miettiminen jatkui. Lopulta nousin ylös ja laitoin kahvin tulemaan. Sitä odotellessani otin jälleen Wisloffin rukouskirjan esiin. Olin juuri valittanut Jumalalle... kuitenkin melko pieniä huoliani.  Avasin kirjan 5. päivän aamutekstin kohdalta ja siinä oli näin:

"...Sinun maailmanhallintaasi ja johdatustasi yksityisen ihmisen kohdalla ei ole aina helppo ymmärtää. Toisinaan toivoisin toisenlaiseksi tien, jolla sinä minua johdatat... Sisäinen rauhattomuuteni johtuu siitä, että en ole täysin hyväksynyt sinun tietäsi."

 "Tee siis sovinto ja elä rauhassa hänen kanssaan, niin saavutat onnen." Job 22:21

"Näin sanottiin Jobille. Ja niin sanotaan minullekin."

Ja näihin jatkoksi otin  samasta kirjasta vielä yhden tekstin... koska edellinen ei  tuntunut riittävän minulle...

"Heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." 1 Piet. 5:7

"Hätääntyminen ja ahdistavat ajatukset hiipivät helposti mieleen ja jäävät sinne taakaksi. Mutta niin ei tarvitse olla. Minun ei ole pakko kantaa taakkojani itse, vaan saan siirtää ne sinun harteillesi. Niinpä tiedän että se, mitä erityisesti ajattelen näinä päivinä, on pantu sinun kannettavaksesi. Sinä otat sen hoitoosi ja järjestät asian."

Jo riitti. Tälle päivälle.