Oltiin niin kauhuissaan! Vaikka tulija toivotti: "Rauha teille".

Nämä aamun lukemiset sai minut innostumaan siitä mitä sanottiin☀️

"Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet."

1. Kor. 15:20  KR-92

Niin on meilläkin elävä toivo samanlaisesta ylösnoususta aikanaan...

Kuolevaisia - ja silti meissä vaikuttaa ELÄMÄ!

"Jeesus sanoi: "... Minä olen tie, totuus ja elämä..." Jakeessa Joh. 14:6 (v. -38 käännös.)

Entä mitä sanotaan meistä?

"Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. Me tosin elämme, mutta meidät annetaan Jeesuksen tähden alituisesti alttiiksi kuolemalle, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi näkyviin kuolevaisessa ruumiissamme. Meissä siis tekee työtään kuolema, mutta teissä elämä. Meillä on sama uskon Henki, josta on kirjoitettu: "Minä uskon, ja siksi puhun." Niin mekin puhumme, koska uskomme. Me tiedämme, että hän, joka herätti kuolleista Herran Jeesuksen, herättää Jeesuksen tullessa meidätkin ja tuo meidät eteensä yhdessä teidän kanssanne."  2. Kor. 4:10-14 KR-92

---

Mieleeni oli tullut ennen noita luettuja jakeita; Hiskia, joka sai sairastuttuaan 15 vuotta lisäaikaa, koska itkien suri tulossa olevaa kuolemaansa, ja puhui siitä suruissaan Jumalalle. Hiskiasta voi lukea tämän tapauksen, 2. Kuningasten kirjan 20. luvusta. Koko luku, (tuosta linkistä v. 92 käännöksen mukaan):

https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/2KI.20

Jumala tietää, mikä, kumpi ajankohta, olisi ollut kenenkin kannalta parempi Hiskian kuoleman suhteen. Hän teki selviytymisensä jälkeen yhden päätöksen - varmaan iloissaan - jolla tuli olemaan merkittäviä vaikutuksia hänen jälkeensä tuleville.

"Tulee päivä, jolloin kaikki, mitä sinun talossasi on ja mitä jo isäsi ovat aikoinaan keränneet,viedään Babyloniaan. Mitään ei jää jäljelle, sanoo Herra. Sinun poikasi, omia jälkeläisiäsi viedään hovipalvelijoiksi Babylonian kuninkaan palatsiin." 2. Kun. 20:17-18 KR-92

"Hiskia vastasi Jesajalle: "Hyvä on Herran sana, jonka olet ilmoittanut." Itsekseen hän näet ajatteli: "Onhan sentään rauha ja vakaat olot minun päivinäni." 2. Kun. 20:19 KR-92

Mikä sen Babylonian "keissin" aiheutti? Babylonian kuningas - "Merodak-Bal-Adan" - oli lähettänyt - varmaankin ihan ystävällisyyttään - kirjeen ja lahjoja, kun oli kuullut tämän Hiskian parantumisen. Kuolettava sairaushan hänellä oli ollut. Lähettiläät Babyloniasta tulivat lahjoineen ja terveisineen. "Hiskia ilahtui lähettiläiden tulosta" ja näytti heille kaiken hienouden palatsissaan ynnä muualla. "Mitään ei jäänyt heille näyttämättä." Mutta tällä oli kaukaisiin aikoihin vaikutusta. Kaikki se rikkaus tultiin muistamaan aikanaan Babyloniassa...

---

Armahtakoon Jumala meitä itsekutakin; kuuntelemaan häntä ja suostumaan hänen suunnitelmiinsa - mitä ne sitten kenenkin kohdalla ovatkin!

Mutta armollista on, että Jumala voi kyllä virheistämmekin luoda jotain uutta ja hyvää; vaikka alkuun näyttäisi pahalta ja menetetyltä. Mistä me tiedämme, mitä kaikkia vaikutuksia sitten aikoinaan tuli olemaan  Babyloniassa sillä, että sinne tuli hebrealaisia, ja heidän mukanaan uskoa Jumalaan - siihen yhteen ja ainoaan taivaan ja maan Luojaan!👑✝️❣️

Jeesus sanoi kerran: "Te ette tiedä, mitä anotte...". Markus 10:39 

Ja me, rukouksessa: "Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa". Matteus 6:10

Siunatkoon sinua Herra💌🪽❤️

Tämmöistä täältä tänä aamuna. Jumala on meidän kanssamme kaikkina päivinä, niinkuin lupasi: 

"... minä olen teidän kanssanne joka päivä, maailman loppuun asti." Matteus 28:20

Johanneksen evankeliumin viimeisessä luvussa (luku 20), Jeesus sanoi - jopa kaksi kertaa opetuslapsilleen: "Rauha teille!" - ja näytti heille  haavoitetut kätensä ja kylkensä. Ne meidän vuoksemme saadut haavat❣️

Tunteaksemme...

 

"... hänet ja  hänen ylösnousemisensa voiman..." Fil. 3:10

Ja että meidän havaittaisiin olevan Hänessä...

"... ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella" Fil. 3:9

Pyhä Henki oli tullut... - ja sinä päivänä 3000 tajusi, mistä siinä oli kyse!

Olihan siinä ollut merkilliset ajat: Se voimakkaita ihmetekoja tehnyt mies oli naulattu ristille kuolemaan. Siinä oli ollut sitten se iso maanjäristyskin,  ja outo pimeä hetki keskellä päivää, ja merkillisiä asioita olivat ihmiset muutenkin nähneet. Sanottiin monen nähneen kuolleita tuttujaan niinä päivinä. Ja sen yhden miehen; sen ristillä kuolleen Nasaretilaisen Jeesuksen hauta oli käsittämättömästi tyhjentynyt; vain käärinliinat oli jääneet hautaan. Hänestä sanottiin, että hän oli noussut kuolleista. Ja monet sanoivat hänet nähneensä. Ihan tolkulliset ihmiset. Näitä oli saatu yli kuukausi ihmetellä, että mitä tässä nyt oikein on. Sitten tuli tämä päivä...

Tulihan siitä hälinä, kun kadulla kulkenut kansa kuuli sen yhden talon yläkerran ikkunasta kovasti vieraskielistä puhetta. Monet tunnistivat siitä rakkaan kotikielensä! Mitä tuolla tapahtuu? Keitä siellä oikein on? Kysymykset ja uteliaisuus sai isot mittasuhteet. Kun vihdoin saatiin nähdä joidenkin tulevan siitä talosta ulos, asiaa ihmeteltiin kuuluvasti ääneen, kyseltiin. Tuohan näytti olevan se yksi kalastaja, Pietari nimeltään, joka oli sen ristiinnaulitun Jeesuksen kanssa kulkenut. Hän ehkä osaakin jotain asiasta kertoa. Ja sitten alkoikin se yksi siitä sisällä olleesta joukosta puhua, juuri se Pietari. Ihan ensiksi hän totesi selvin sanoin sanoin sen, että ne, jotka puhuivat, eivät ole humalassa; kuten monet olettivat, että olisi naukkailtu viiniä jo heti aamusta. Hän totesi, että nyt on kyse juuri siitä, mistä profeetat, mm. Joel, oli puhunut, ilmoittanut tulevaksi.

"Israelilaiset, kuulkaa mitä teille sanon! Jeesus Nasaretilainen oli Jumalan teitä varten valitsema mies. Sen Jumala osoitti niillä voimateoilla, merkeillä ja ihmeillä, joita Jeesus hänen lähettämänään teki teidän keskuudessanne, niin kuin tiedätte. Tämän Jeesuksen te surmasitte. Te panitte lakia tuntemattomat pakanat naulitsemaan hänet ristiin, kun hänet oli annettu teidän käsiinne niin kuin Jumala oli suunnitellut ja ennalta nähnyt. Mutta Jumala herätti hänet, päästi hänet kuoleman kidasta. Eihän edes ollut mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan ... Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt kuolleista; me kaikki olemme sen todistajia. Jumala on korottanut hänet oikealla puolelleen, ja hän on ottanut vastaan Isän lupaaman Pyhän Hengen lahjan ja vuodattanut sen niin, kuin te  voitte kaikki nähdä ja kuulla... Tästä saa siis koko Israelin kansa olla varma: Jumala on tehnyt Jeesuksen Herraksi ja Messiaaksi - tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte." Apostolien teot 2:22-24,32-33,36  KR-92

"Kuullessaan tämän kaikki tunsivat piston sydämessään ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Veljet, mitä meidän pitää tehdä?" Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä - keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu." Apt. 2:38-39 KR-92

Ja sinä päivänä 3000 tajusi, mistä siinä oli kyse!

---

 "Pietari jatkoi vielä puhettaan. Hän vetosi heihin ja kehotti: "Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana. Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä." Apt. 2:40-41 KR-92

Vuosia myöhemmin Pietari kirjoitti kirjeessään:  "Tämän vertauskuvan* mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan  hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,"  1. Piet. 3:21  (-38 käännös)

*Pietari oli verrannut sitä siinä siihen kaikkien tuntemaan Nooan arkkiin...

Uudempi, v. -92 käännös: "Tuon esikuvan mukaisesti teidät  pelastaa nyt kaste, ei siksi, että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus,"  1. Piet. 3:21 KR-92

---

Pitää vielä todeta, että se sama Pyhä Henki toimii vielä nykyäänkin. Hän jakaa lahjojaan ihmisille, kuten kullekin hyväksi näkee. Myös tuota mainittua kielilläpuhumisen lahjaa. Ja se lahja on usein juuri jotain sellaista normaalia, jossain yleisesti käytettävää kieltä; jota sen lahjana saanut puhuja ei itse osaa pätkääkään normaalisti, mutta rukouksessa saa puhua sitä; vaikkapa englantia, tai jotain muuta, mitä tahansa kieltä, jonka Pyhä Henki voi puhuttavaksi antaa. Ja niitä lahjoja saa sitten ihan pyytääkin. Jossain kohtaa Raamatussa niitä oikein kehotetaan pyytämään. 

Olisiko meidän nykyihmisten; uskovien, kohdalla paljolti kyse ihan siitäkin - kun näitä lahjoja ei kovin paljon havaita, ettemme edes ano, pyydä, niitä... Tai kehtaa, rohkene käyttää, vaikka olisikin jo joku lahja. Mietin vaan. Luettavissa on ollut useina päivinä asiaa Pyhästä Hengestä ja jännästi löysin juuri  yhden kirjan Fidasta muutama päivä sitten, joka käsittelee Pyhää Henkeä ihan Raamatun alusta alkaen.  Kirja on: Mitä Raamattu sanoo Pyhästä Hengestä. Kirjoittanut Stanley M. Horton. Kustantaja Aika Oy, v. 1996.

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2025/05/toivon-jumala.html

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2025/05/kun-pyha-henki-tulee-teihin-niin-te.html

Nuo kaksi vihkoon kirjoitettua tekstiä oli aikomus tänne blogiin jo omina päivinään pistää. (Ja nyt ne onkin laitettu luettaviksi kyseisten päivien kohdalle tähän blogiin. Sieltä selkeämmin luettavissa. Noista linkeistä pääsee kätevästi niihin.)

Siinä todellisuudessa me kuitenkin elämme

Siinä todellisuudessa me kuitenkin elämme, että Jeesus tulee takaisin, (vaikka meistä ei tuntuisi siltä). 

Opetuslapset elivät siinä todellisuudessa, että Jeesus kuoli, nousi haudasta, ja meni taivaaseen. (Vaikka heistä ei varmaan tuntunut siltä...)!

Erikoinen herätys

Tänä aamuna oli heräämiseni erikoinen. Havahduin siihen, että minulle sanottiin:  "Auraaja!" Ja mitä minä sitten siihen? Yritin olla ikäänkuin mahdollisimman näkymätön, etten sinne ulos ikkunasta näkyisi... Hetken päästä avasin silmäni kurkistamaan, ja siellä näkyi ikkunasta auraajan touhusta jotain, kun oli auransa osa  ylhäällä lunta nostamassa... Tähän liittyi vielä sekin, että kun silmäni avasin, ihmettelin ikkunoista näkyvää yllättävän valoista näkymää. Kunnes hetken kuluttua havahduin siihen, ettei ulkona ole mitään auraajaa, ei ole ollutkaan. Eikä kukaan ollut minua herättänyt. Eli unenhorteessa isännän ääni muka, jonka olin kuullut, ja sitten sen kaiken nähnyt.  Kun en heti tajunnut, että mikä ja mistä se kaikki on; koska olin vielä herättyänikin osin siinä unimaailmassa, se "herätys" siinä unen ja valveen  rajamailla oli niin erikoinen kokemus ja todentuntuinen, että oli ikäänkuin ihan vaikea asettua oikeaan käsillä olevaan todellisuuteen. Kun sitten katsoin kellonaikaa, oli se hyvin lähellä tavallista heräämisaikaani, jos herätys olisi ollut laitettuna. Ulkona näkyi olevan kuutamo, vaikkakin vain  kuunsirppi teki sen erikoisen valoisuuden. 

Mutta se kaikki tuntui jotenkin puhuttelevalta, kun sitä erikoista heräämistä siinä heti pohti. Tuli mieleen, että kerran saamme kokea erikoisen herätyksen, kun Jeesus tulee noutamaan omiaan. Jos sattuisimme siinä hetkessä olemaan unessa, niin siinä voisi olla jotain vähän senkaltaista ihmettelyn tuntua myös, että mikä valo tuolla on? Mitä tapahtuu, minut käskettiin heräämään ja nousemaan ylös? Ja sitten havahtuu siihen, että nyt se kaikki todella tapahtuu, tällaiselta se siis tuntuu, ja näyttää.

Kerran se on todellisesti tapahtuvaa kuitenkin. Sitä emme tiedä, olemmeko vastaan ottamassa sen Jumalallisen herätyksen maan povesta, vai täälläkö vielä ollen, mutta kerran se toteutuu. Odota sitä! Jeesus tulee kuten lupasi. Raamatussa puhutaan niistä ajoista, ja kehoitetaan nostamaan pää, kun tiettyjä asioita tapahtuu, ja jotka Raamattu sanoo olevan kyseisen ajan merkkejä. Mutta mitään päivämääriä ei voi ihminen laskea. Ne ajat ovat Jumalan hallussa.

Aamen. Maranata! Tule Herra Jeesus! - Mutta jos vielä viivyt, anna armossasi monien tulla tuntemaan sinut, Jeesus!

---

(Kuva ei ole tältä päivältä)

Heillä oli suruhuntu silmillä...

Heillä oli suruhuntu silmillä. He itkivät järkyttyneinä ystävänsä ja ohjaajansa kuolemaa. Se kaikki oli tapahtunut vieläpä niin äkisti yllättäen, ja niin rujosti! Eihän asioiden näin pitänyt mennä. Ihan muuta luultiin. Sitten siihen järkyttyneen surun keskelle tulee vielä naisia, jotka sanovat nähneensä... Hänet! Ei tähän enää olisi kaivattu mitään tuollaista... Mutta sitä sorttia saadaan lisää. Kaksi porukasta oli päättänyt sanoa suruporukalle heipat, ja lähteä muualle. Mutta tuntien päästä he tulevatkin takaisin ja hekin höpisevät samaa! Sekoittaisiko suru ja toiveajattelu vielä heiltä kaikilta järjen?  Jossain vaiheessa joku puhui sitten sellaisia järkeviä, että syödäkin pitäisi... No, joo, niin pitäisi. Ja niin tehtiin. Mutta sitten sinne ilmaantui yksi yllätysvieras niin hiljaa, ettei kukaan huomannut häntä, ennenkuin hän oli jo siinä... Se, jota surtiin ja itkettiin, oli nyt siinä! Haamuko se oli?! Ei ollut. Se oli Hän, ilmielävänä, naulojen jäljet käsissään. Ja hieman nuhdellen heitä siitä, että he eivät olleet uskoneet niitä ensimmäisiä silminnäkijöitä. 

No, heillä oli ollut se suruhuntu silmillä. Mitä meillä mahtaa olla silmillä? Emme voi samaa selitystä antaa kysyjälle.

---

Luin aamulla tekstipätkän, jonka innostuin kirjoittamaan vihkoonikin: Markuksen evankeliumista luvusta 16:9-20, "Ylösnousemusevankeliumi".  Luin sen ensin Helsingin ortoksiseurakunnan sivuilta, jossa on joka päivälle luettavissa Raamatun tekstejä. Sopii siis ihan jokaiselle☀️ 

Tässä linkki sinne. Huomenna siellä on sitten taas uudet luettavat: https://www.hos.fi/paivan-sana/ 

Laitan tähän myös vihkoon kirjoittamani, jos joku siitä tahtoo sen luettavan vilkaista.

Millainen herätys, korvien ja silmien avaaminen se onkaan!☀️🌅

Yleensä herään itse, mutta tänä aamuna minut herätettiin, koska en ollut herännyt ilman herätystä kuten yleensä, enkä edes kuullut tavallisen herätyskelloni ääntä. Niinpä sitten heräämiseni oli hyvin äkkinäinen. Jäin miettimään ylösnoustuani tätä heräämisasiaa;  että kun aikanaan "kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen" ja heidät/meidät herätetään ylösnousuun, millainen hetki se mahtaakaan olla, havahtua siihen? Olemme olleet täydellisessä pimeässä; kuoleman unessa, ja sitten korvamme kuulevat yht'äkkiä sen äänen: Herätkää! Tuntuuko se ihanalta herätykseltä, ihanaan aamuun ja valoon...🌅

Emme niin tarkkaan tiedä kaikkea siitä, mutta kuitenkin sen, että kaikki kuolleet nousevat ylös...

Jeesus sanoi kerran näin: "Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä." Joh. 5:28 

Kun minulla omassa arjessani voi olla kolmenlaisia ylösnousuja: herään ilman herätystä, kello herättää minut, tai joku herättää minut, on taivaalliseen aamuunkin erilaisia ylösnousun aikoja. On "ensimmäinen ylösnousemus", jolloin "Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin", ja ne, jotka Jeesuksen tullessa omiaan noutamaan ovat elossa täällä maan päällä: "sitten meidät, jotka olemme elossa, temmataan heidän kanssaan yhdessä Kristusta vastaan yläilmoihin". Sitten myöhemmin on ryhmä,  jotka eivät olleet aiemmin heränneet. 

1. Tessalonikalaiskirje 4:13-18. (v. -38 käännös)

"Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa..." Ilm. 20:6 

Ilmestyskirja 20:5-6

"Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa..." Ilm. 20:6 

Erään laulun* sanoin: "...armosta vain juhlavaattehissain, saan kiiruhtaa paikalleni..." * Hengellisessä laulukirjassa nro 605: "Sain hääjuhlaan kutsun mä taivaallisen". Laulun tekijät ovat: Fredrik A. Bloom ja John A. Hultman.

Se armo on tarjolla ihan jokaiselle, joka sen vain tahtoo saada! Sinulle myös♥️ Sano Jeesukselle: Minä tahdon! Anna syntini anteeksi! Kuolithan minunkin puolestani✝️ 

Armon auringon valo loistakoon sinulle ☀️

Että Hän valaisisi minun sisäiset silmäni näkemään...

"ja että hän valaisisi teidän sisäiset silmänne näkemään, millaiseen toivoon hän on meidät kutsunut, miten äärettömän rikkaan perintöosan hän antaa meille pyhien joukossa ja miten mittaamaton on hänen voimansa, joka vaikuttaa meissä uskovissa.

Se on sama väkevä voima, jota hän osoitti herättäessään Kristuksen kuolleista ja asettaessaan hänet istumaan oikealle puolelleen taivaassa, ylemmäksi kaikkia valtoja, voimia ja mahteja, ylemmäksi kaikkia herruuksia, jotka mainitaan tässä ja tulevassakin maailmassa." Ef. 1:18-21 KR-92

"Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo suunnattoman suuri voima olisi Jumalan, eikä näyttäisi tulevan meistä." 2. Kor. 4:7

Minun Isäni - ja teidän..." - Jeesuksen sanat!

"...minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo." Joh. 20:17 KR-92 

Mikä ihana muistutus tuo onkaan, jonka Jeesus sanoi: minun Isäni - ja teidän! 

"... minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö..." Joh. 20:17 KR-92 

"Jeesus saith unto her, Touch me not; for I am not yet ascended to my Father:  but go to my brethren, and say unto them, I ascend unto my Father, and your Father; and to my God, and your God." John. 20:17 KJV 

Jeesus itse seisoi heidän keskellään!

 

Kolmantena päivänä työ tuli valmiiksi

"Juuri silloin tuli muutamia fariseuksia sanomaan Jeesukselle: "Lähde pois täältä, Herodes aikoo tappaa sinut." Mutta hän vastasi: "Menkää ja sanokaa sille ketulle: 'Tänään ja huomenna minä ajan ihmisistä pahoja henkiä ja parannan sairaita, ja kolmantena päivänä minä saan työni päätökseen.' Mutta tänään ja huomenna ja seuraavanakin päivänä minun on jatkettava kulkuani - eihän ole mahdollista, että profeetta surmataan muualla kuin Jerusalemissa." Evankeliumi Luukkaan mukaan 13:31-33 KR-92

Se "kettu" - Herodes - aikoi. Mutta sen aikomuksen toteutti lopulta Jerusalemin uskonoppineet Pilatuksen avustuksella, eli roomalaisten. Oikeastaan sitä oli toteuttamassa kolme tahoa: Kuningas Herodes, juutalaisten johtomiehet sekä roomalaiset Pilatuksen johdolla. Halu, päätös ja toteutus.

Mutta asia oli paljon suurempi - ja suuremmissa käsissä kuin maallisten vallanpitäjien. Jumala toteutti suunnitelmansa näiden kautta, sillä aivan alunalkaen oli Jumalalla suunnitelma pelastaa ihminen (syntiinlankeemuksen seurauksista). Ja se tapahtui Golgatalla, kun Jeesus kuoli ihmiskunnan syntien tähden. Ei omiensa. Työ saatiin päätökseen. Ja kolmantena päivänä Jeesus nousi kuolleista.

"... kumosi... velkakirjan kaikkine määräyksineen..."

"Pitäkää varanne, ettei kukaan houkuttele teitä harhaan tyhjillä ja pettävillä viisauden opeilla, jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman alkuvoimiin eivätkä Kristukseen.

Hänessä on jumaluus ruumiillistunut koko täyteydessään, ja hänen yhteydessään myös te olette tulleet tästä täyteydestä osallisiksi. Hän on kaikkien valtojen ja voimien pää.

Häneen teidät on yhdistänyt ympärileikkaus, joka ei ole ihmiskäsin tehty, Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois.

Kasteessa teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, kun uskoitte Jumalaan, joka voimallaan herätti Kristuksen kuolleista.

Te olitte kuolleita rikkomustenne ja ympärileikkaamattomuutenne vuoksi, mutta Jumala teki teidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa. Hän antoi meille kaikki rikkomuksemme anteeksi,

hän kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen ja teki sen mitättömäksi naulitsemalla sen ristiin.

Hän riisui aseista vallat ja voimat ja saattoi ne kaikki häpeään, kun hän teki Kristuksesta niiden voittajan."

Kol. 2:8-15 KR-92

Murheet muuttuvat Jumalan käsissä joksikin aivan muuksi!

Katso, onneksi muuttui minulle kaikki se, mikä oli katkeraa.*

Jos näkisimme asioita Jumalan silmin, voisimme sanoa jo nyt noin. Mutta vielä kerran voimme, sillä me näemme sen, kuten Jumala näkee** kerran taivaassa. - Onneksipa muuttui sekin katkera murhe, josta ei ikinä mitään muuta olisi maan päällä itse voinut ajatella, eikä nähdä. Silloin viimeistään ylistämme Jumalaa hänen suuresta viisaudestaan ja rakkaudestaan. Mikään ei silloin enää ole estävä meitä riemuin ylistämästä.

** taivaallisesta näkökulmasta

---

*Minulle tuli tuollainen aamulla mieleen. En löytänyt jakeita aivan tuossa muodossa, mutta nämä kyllä:

"Katso, onneksi muuttui minulle katkera murhe; sillä sinä rakastit minun sieluani, nostit sen kadotuksen kuopasta, sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa." Jes. 38:17  

"Silloin kaikki se, mikä oli katkeraa, kääntyy parhaakseni. Sinä pelastat minut kuoleman kuilusta. Selkäsi taakse sinä heität kaikki minun syntini." Jes. 38:17 KR-92

Minulla oli näköjään mielessä molemmista jotakin.

---

Tähän voisikin, varsinkin jakeiden loppuosaan, sopia kuvitukseksi taannoin unikuvasta tekemäni piirros.

Kuoleman valta on murrettu!

Psalmissa 103 on jae, joissa sanotaan: "joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella," Ps. 103:4

Odottaminen on vaikeaa, kun mitään ei näy

"Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat." Joh. 20:29

"Usko ilmenee usein odottamisena." Fredrik Wislöff/Levähtää vähän.

Kun Jeesus oli kuollut ja haudattu, hänen lähimpänsä eivät osanneet odottaa ja uskoa sitä, että hän nousisi ylös; eikä sitä, että he vielä näkisivät häntä:

"Silloin toinenkin opetuslapsi,

 joka ensimmäisenä oli tullut haudalle,

 meni sisään ja näki ja uskoi.

Sillä he eivät vielä ymmärtäneet Raamattua, että hän oli kuolleista nouseva."

 Joh. 20:8-9

Jotkut uskoivat, kun Jeesus itse puhutteli heitä: "Vaimo, mitä itket?", "Rauha teille!". Joidenkin täytyi saada pistää sormensa "naulojen sijoihin". Sekin toive tuli täytetyksi, vaikka mahdettiinko sitä osata odottaa...

 "Sitten hän sanoi Tuomaalle:

 "Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, 

ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni,

äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen."

Joh. 20:27

Entä me, uskommeko todella, että Jeesus tulee takaisin? Tai sen, että meitä odottaa taivas? Odotammeko häntä? Emme varmaankaan ole sen kummoisempia uskomaan, kuin olivat opetuslapsensa silloin aikanaan. Ja kuitenkin riipumme hänessä kiinni. Ja saamme niin tehdäkin.

Nyt kuin arvoituksen tavoin...

"Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, 

mutta silloin kasvoista kasvoihin;

nyt minä tunnen vajavaisesti, 

mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti,

niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan."

1 Kor. 13:12

Tallella kaikki - maahan pannut!

"Ja lähettäjäni tahto on, etten minä anna yhdenkään niistä, jotka hän on uskonut haltuuni, joutua hukkaaan, vaan viimeisenä päivänä herätän heidät kaikki." Joh. 6:39 KR-92

Nekin, joista olemme joutuneet luopumaan, ja me itsekin aikanaan, maahan mentyämme, emme joudu hukkaan. Emme ole hävinneet; me nukumme, hyvin talletettuina. Ja ajallaan kaikki tulemme herätetyiksi.

"Minun isäni tahtoo, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on ikuinen elämä. Viimeisenä päivänä minä herätän hänet." Joh. 6: 40 KR-92

"Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. Sen, joka tulee, minä herätän viimeisenä päivänä." Joh. 6:44 KR-92

Eikö englanninkielisissä Raamatuissa asia sanota jotenkin vielä vahvemmin: "raise it up again", "raise him up" ..."at the last day".

Katoava pukeutuu katoamattomuuteen!

"Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä. eikä häntä enää ole, eikä hänen asuisijansa häntä enää tunne. Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille." Ps 103:15-17

"Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: "Kuolema on nielty ja voitto saatu." 1 Kor. 15:54

"Siunattu on se mies, joka turvaa Herraan, jonka turvana Herra on. Hän on kuin veden partaalle istutettu puu, joka ojentaa juurensa puron puoleen; helteen tuloa se ei peljästy; vaan sen lehvä on vihanta, eikä poutavuonnakaan sillä ole huolta, eikä se herkeä hedelmää tekemästä." Jer. 17:7-8

Siunattua päivää sinulle!

---

Katselin tänä aamuna erästä vanhaa asuinpaikka tien vieressä ohi ajaessamme, ja mieleeni tuli tuo: "Kun tuuli käy hänen ylitsensä, eikä häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne."  Ennenpitkää eivät meidänkään asuinsijamme meitä tunne, sillä mehän olemme vain käymässä täällä.  

"Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme  Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi." Fil. 3:20

Nähdä Hänet!

"Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä. Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti, saan minä nähdä Jumalan. Hänet minä olen näkevä apunani; minun silmäni saavat nähdä hänet - eikä enää vieraana..." Job 19:25-27

"Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on." 1 Joh. 3:2

"Mutta minä saan nähdä sinun kasvosi vanhurskaudessa, herätessäni ravita itseni sinun muotosi katselemisella." Ps 17:15


----


Eräänä aamuna muistelin yhtä runoa kirjassa, josta jo nuorena pidin kovasti. Kirja on nimeltään Toivo on luottamusta. Aikoinaan luin sitä kirjastosta lainattuna. Nykyään minulla on kirja itselläni, sillä löysin sellaisen joskus kirpparilta.

Muistelemani runonpätkä kertoo juuri sitä valosta, jonka kerran saamme nähdä: "...olen äkkiä näkevä hänet vierelläni ... säteilevän valon ympäröimänä."  Josephine Hirsch/Toivo on luottamusta. Tuon muistaminen sai minut etsimään Raamatusta kohtia, jossa samasta asiasta puhutaan.

Toivo on luottamusta -kirja: Runot Josephine Hirsch. Reinhard Meyer. Suomalaiset sanat Anna-Maija Raittila. Kirjaneliö. Painettu 1989. Tämä kirja löytyy ainakin täältä: Finlandia Kirja. Siellä näkyi olevan saman kirjoittajan toinenkin kirja saatavilla.

Jos voisimme käsittää asemamme!

"Mutta ne, jotka on arvollisiksi nähty pääsemään toiseen maailmaan ja ylösnousemukseeen kuolleista, eivät nai eivätkä miehelle. Sillä he eivät enää voi kuolla, kun ovat enkelien kaltaisia; ja he ovat Jumalan lapsia, koska ovat ylösnousemuksen lapsia." Luuk. 20:35-36

Usein  arvokas asemamme on meiltä aivan unohduksissa. Tänä aamuna minua havahdutti sitä ajattelemaan  nuo alleviivatut kohdat. Arvollinen asemammehan tulevina taivaan kansalaisina  tietysti perustuu täysin siihen, mitä Jeesus puolestamme teki, eikä meidän onnistumisiimme.

Ja vähän aiemmin oli mieleeni tullut ajatuksia rukoilemisesta. Usein puhumme varmaan rukoillessamme kuin puhuisimme yksinpuhelua, ikäänkuin ketään kuulijaa ei olisikaan. Saatamme puhua asiaamme, pientä tai isoa - ja unohtaa, että paikalla todella on kuulemassa Hän, joka voi meitä myös auttaa! Ei meidän tarvitse odottaa, että rukouksemme kiitää pitkät ajat jonnekin kauas avaruuksiin, kunnes se vihdoin tulee kuulluksi. Se kuullaan heti, kun se esitetään. Ja jo sitä ennen Hän sen tietää.

"Tämä on se uskallus, joka meillä on häneen, että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, niin hän kuulee meitä." 1 Joh. 5:14

Siunattua, levollista päivää sinulle!