Tutkimattomia tekoja, siemenet kasvavat...

 "Suuria tekoja hän tekee, tutkimattomia ihmeitä, joilla ei ole määrää, ei rajaa." Job 9:10 KR-92

"... Tällainen on Jumalan valtakunta. Mies kylvää siemenen maahan. Hän nukkuu yönsä ja herää aina uuteen päivään, ja siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä miten. Maa tuottaa sadon aivan itsestään..." Mark. 4:26-28 KR-92  (Jeesus puhui tämän.)

Sitten oli luettavissa tapaus Filippin kaupungista: Apt. 16:23-34 KR-92. Siinä olivat Paavali ja Silas suljettu vankilaan ruoskittuina. "Keskiyön aikaan Paavali ja Silas rukoilivat ja laulaen ylistivät Jumalaa, ja toiset vangit kuuntelivat heitä." jae 25.  Kukaties sitä joutui kuuntelemaan myös vanginvartija. Ties vaikka olisi kuullut heidän puheitaan jo kaupungilla? Mutta jos eivät ne olisi vaikuttaneet (ja kukaties vaikuttivatkin), niin ainakin se ystävällisyys ja syvä huolenpidon ilmaisu - vanginvartijalle, siinä tilanteessa, kun hän oli riistää hengen itseltään luullessaan vankien karanneen juuri olleen maanjäristyksen jälkeen. "Silloin Paavali huusi kovalla äänellä: "Älä tee itsellesi mitään! Me olemme kaikki täällä." jae 28. 

Jotain syvempää oli tapahtunut, kuin vain maanjäristys ja vankilan murtuminen: "Vartija pyysi valoa, ryntäsi sisään ja heittäytyi vavisten Paavalin ja Silaksen eteen. Hän vei heidät ulos ja kysyi:

"Herrat! Mitä minun on tehtävä, että pelastuisin?"

He vastasivat:

"Usko Herraan Jeesukseen,

niin pelastut, sinä, ja sinun perhekuntasi."

 Apt. 16:29-31 KR-92

---

Siemen oli alkanut siinäkin ihmeellisesti itää🌿

---

Tuon kuvan näkee isompana klikkaamalla. Tai tästä:

  https://vaaranlaella.blogspot.com/2020/07/sisimmassa-vankikopissa.html?m=0

 

Poiminta Jumalan suunnitelman toteutuksesta, Apostolien luvusta 13

(🌱klikkaa isommaksi luettavat🌿)

 

"Daavidin jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan antanut Israelille Pelastajan, Jeesuksen." Apt. 13:23 KR-92

"Jerusalemilaiset ja heidän hallitusmiehensä eivät tajunneet, kuka Jeesus oli. He tuomitsivat hänet, mutta näin he panivat täytäntöön profeettojen sanat, joita sapattina luetaan." Apt. 13:27 KR-92

Jumala on tarkoittanut pelastuksen kaikille!

"Mitä tämä siis merkitsee? Sitä, että vieraat kansat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat saaneet sen, nimittäin uskon vanhurskauden. Sen sijaan Israel, joka tavoitteli vanhurskautta lakia noudattamalla, ei sitä saavuttanut. Miksi ei? Siksi, että israelilaiset eivät lähteneet uskon tielle vaan tekojen. He ovat kompastuneet siihen kiveen, josta on kirjoitettu: - Minä asetan Siioniin kiven, johon he kompastuvat, kallion, johon he loukkaavat itsensä. Mutta joka häneen uskoo ei joudu häpeään.

Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa, että he pelastuisivat. Voin todistaa, että he ovat täynnä intoa Jumalan puolesta, mutta heiltä puuttuu ymmärrys. He eivät tiedä, mitä Jumalan vanhurskaus on, ja yrittäessään pystyttää omaa vanhurskauttaan he eivät ole alistuneet siihen vanhurskauteen, joka tulee Jumalalta. Kristus on näet lain loppu, ja niin  tulee vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo.

Siitä vanhurskaudesta, joka perustuu lain noudattamiseen, Mooses kirjoittaa: "Joka tekee, mitä laki vaatii, saa siitä elämän." Mutta uskon vanhurskaus puhuu näin: "Älä kysy sydämessäsi: Kuka voi nousta taivaaseen?" - nimittäin tuomaan Kristusta maan päälle - "tai: Kuka voi laskeutua syvyyksiin?" - nimittäin noutamaan Kristusta ylös kuolleista.

Mitä siis on sanottu?

- Sana on lähellä sinua,

sinun suussasi ja sinun sydämessäsi, 

nimittäin se uskon sana, jota me julistamme.

Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen." Room. 9:10-10:10 KR-92

"Kirjoituksissa sanotaan: "Yksikään, joka häneen uskoo, ei joudu häpeään."  Juutalaisen ja kreikkalaisen välillä ei ole eroa. Kaikilla on sama Herra, ja hänellä riittää rikkautta kaikille, jotka huutavat häntä avukseen. Onhan kirjoitettu: "Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu." Room. 10:11-13 KR-92

Mitä etsit? - kysymys mielessäni aamulla omiin levottomiin ajatuksiini

Mutta sitten tuli mieleen eräs toinen, joka esitti kerran saman kysymyksen toiselle: - Mitä etsit, nainen? Nainen etsi Jeesusta; sitä, jonka tiesi tulleen ristiinnaulituksi, ja haudatuksi. Mutta sitä nainen ei tiennyt, että etsitty oli jo noussut kuolleista. Ja hän, haudasta noussut, oli nyt itse kysyjä. - Mitä etsit, nainen? Tai mies?

Miksi etsitte elävää kuolleitten joukosta? 

"Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän teidän etsivän ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi. Tulkaa katsomaan, tuossa on paikka, jossa hän makasi." Matt. 28:5-6 KR-92

(Tässäkin ensin enkelit): "Nämä sanoivat hänelle: "Vaimo, mitä itket?" Hän sanoi heille: "Ovat ottaneet pois minun Herrani, enkä tiedä, mihin ovat hänet panneet." Tämän sanottuaan hän kääntyi taaksepäin ja näki Jeesuksen siinä seisovan, eikä tiennyt, että se oli Jeesus.

Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo*, mitä itket? Ketä etsit? Tämä luuli häntä puutarhuriksi ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olet kantanut hänet pois, niin sano minulle, mihin olet hänet pannut, niin minä otan hänet." 

Jeesus sanoi hänelle: "Maria! Tämä kääntyi ja sanoi hänelle  hebreankielellä: "Rabbuuni!" se on: opettaja." Joh. 20:13-16  käännös v. -38 käännös. (*Sana: vaimo, tarkoittaa tässä yleensä naista, ei siis aviovaimoa. Käännös v. -92 kääntääkin sanan naiseksi).

Tässä myös enkelit haudalla): "Naiset pelästyivät ja painoivat katseensa maahan. Mutta miehet sanoivat heille: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? 

Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: "Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista." Luuk. 24:5-7 KR-92

Sama Jeesus meillä on! Hän tietää - kuulee ja näkee, että häntä me etsimme; vaikka emme usein itse sitä heti tajua❤️ Jos me koemmmekin, että emme löydä häntä, Hän kyllä löytää meidät - suuri lammasten Paimen🐑🐏

Ja sanoihan hän meillekin, että: "etsikää, niin te löydätte..."✝️🌟❤️

"...Suuri  rakkauden meri Golgatalla aukeni... " - sanotaan eräässä hengellisessä laulussa.❤️🌊

Synnit on annettu anteeksi vain yhden asian ansiosta: Jeesuksen työn tähden!

 "... synnit ovat teille anteeksi annetut hänen nimensä tähden." 1. Joh. 2:12

"Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla." Apt. 4:12 KR-92

"Sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti." Hebr. 3:14  

"Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri." Hebr. 10:35

"Ottakaa mukaanne sanoja palatkaa Herran tykö ja sanokaa hänelle: "Anna anteeksi kaikki rikokset, ota armoihisi, niin me tuomme sinulle uhrimulliksi huultemne uhrit." Hoosea 14:3 

"Sillä te olitte "eksyksissä niinkuin lampaat", mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö..." 1. Piet. 2:25

"Mehän olemme osalliset Kristuksesta, kun vain loppuun asti pidämme kiinni siitä todellisuudesta, jonka yhteyteen jo alussa olemme päässeet." Hebr. 3:14 KR-92

"Minä kirjoitan teille, lapseni: synnit on annettu teille anteeksi hänen nimensä tähden." 1. Joh. 2:12 KR-92

Minkä Jumala suunnitteli - sen hän teki!

"Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta, ja uskokaa tai älkää, juuri hän on Elia, jonka oli määrä tulla."  Matt. 11:14-14 KR-92

Jeesus puhui siinä Johanneksesta (Kastaja). Ja samalla Jeesus siinä vahvistaa, että Vanhan Testamentin kirjoitukset monissa kohdin viittasivat häneen itseensä - Jeesukseen, Jumalan Poikaan - tulevaan  Messiaaseen; että Hän tulisi. Ja Hän tuli!

🌟 "...tähti nousee Jaakobin keskeltä,

valtiaan sauva Israelista..." 

4. Moos. 24:17 KR-92

✝️👑

"Ennen muuta teidän on oltava selvillä siitä, etteivät pyhien kirjoitusten ennustukset ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä. Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet." 2. Piet. 2:20-21 KR-92

Meidän Jumalamme pappeja...

"... vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta." Ilm. 20:6   (v. -38 käännös)

"Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi rakennukseksi, pyhäksi papistoksi, toimittaaksenne hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden." 1. Piet. 2:5 KR-92

"Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla." Room. 12:1 KR-92

Ennen ylösnousua tänä aamuna mieleeni tuli, että kunpa me Jumalan "pappeina" tai lähettiläinä kukin uskaltautuisimme omalta pieneltä osaltamme, vaikka hyvin vajavaisina toimimaan Jumalamme "pappeina" ja lähettiläinä. Me ehkä usein (minä ainakin) suljetuin suin olen, kun koen etten osaa puhua mitään. Tai koetaan, että mitä hyötyä jostain pienestä lausahduksesta siis edes olisi. Mitä se vaikuttaisi, vaikuttaisiko mitään esim. uskosta osattomalle sanottuna? Mutta: Meidän osaamme pienenä ja mitättömänä Jumalan työssä pitäville, nyt sanoisin tämän huomion, (tänä aamuna mieleen tulleen), että mehän emme tiedä, mitä esim. sanoja Jumala on jo aiemmin jollekin lähettänyt mietittäväksi... Tai kokemuksia, jotka ovat muokanneet maata. Kukaties se, jonka me nyt voisimme sanoa tai tehdä, olisikin se viimeinen lenkki, helmi tai pisara siinä aiemmin lähetettyjen Jumalan viestien pitkässä sarjassa, ja onkin nyt tullut päätösjaksoonsa... Me emme tiedä, missä vaiheessa ollaan. Mutta toivottavasti hoidamme sen viestin perille, vaikka se vaikuttaisi meidän mielestämme aika olemattomalta ja turhalta, (kenties jopa sopimattomalta). Se voi olla se tärkeä päätösjakso. Mutta vaikka ei olisikaan se, niin osanen omalla paikallaan. Toivottavasti meillä taivaallinen "netti" toimii ja viestit kulkee; vastaanottajat saa omansa.  Itselleni ajattelemista tässä. Rohkaiskoon, auttakoon Jumala itse, vaikka tuupatkoon liikkeelle. Ei omalla pakolla eikä voimalla, "...vaan minun hengelläni..." sanoi Herra kerran Serubbaabelille. (Sak. 4:6). 

"Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: "Uskosta vanhurskas saa elää." Room. 1:16-17 KR-92

---

Kirjoittamassani tekstissä on samalla kuin pieniä vilahduksia arjestamme: toimiiko netti? No ei aina silloin kuin pitäisi. Olemme katselleet myös paljon elokuvia ja sarjoja, joko netistä tai sitten omilta dvd-levyiltä. Sarjoja katsoessa kyllä yleensä haluaa,  varsinkin jos ei ole ennen kyseistä sarjaa nähnyt, niin nähdä sen päätösjakson myös, että mikä on se lopputulos kaikesta.

Jeesus tietää oikein hyvin - omakohtaisesti - mitä on tuska ja ahdistus kuoleman edessä!

"Sitten Jeesus tuli opetuslasten kanssa Getsemane-nimiseen paikkaan ja sanoi heille: "Jääkää tähän siksi aikaa kun minä käyn tuolla rukoilemassa." Pietarin ja molemmat Sebedeuksen pojat hän otti mukaansa. Murhe alkoi nyt ahdistaa häntä, ja hän joutui tuskan valtaan. Hän sanoi heille: "Olen tuskan vallassa, kuoleman tuskan. Odottakaa tässä ja valvokaa minun kanssani." Hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvoilleen maahan ja rukoili: "Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä." Hän palasi opetuslasten luo ja tapasi heidät nukkumasta. Silloin hän sanoi Pietarille: "Ettekö te edes hetken vertaa jaksaneet valvoa kanssani? Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko." Matt. 26:36-41 KR-92

(Siinähän oli itseasiassa maailman vahvin mies! Vapaaehtoisesti otti kaiken toisten puolesta kärsiäkseen, tietäen kaiken siitä koituvan tuskan.)

Minua puhutteli tuon yllä olleen Raamatunkohdan lukemisessa tänä aamuna se, että Jeesus otti sen kaiken tuskan ja ahdistuksen omalle kontolleen, kärsiäkseen sen kaiken ihan loppuun asti ainoastaan meidän puolestamme! Eihän siitä kaikesta tuskasta, ahdistuksesta ja ristillä vielä kärsimisestä - mistään siinä kuoleman tuskassa, ollut kyse hänelle itselleen millään lailla koituvasta hyödystä, vaan ainoastaan meille! Ei anneta sen lahjan, sen uhriveren, joka meidän puolestamme annettiin, mennä hukkaan. Otetaan tuo suuri lahja vastaan. Lahja, joka avasi meille epäonnistuneille taivaan. Se on RAKKAUDEN LAHJA. SUURIN MITÄ OLLA VOI.

 

"Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa."!

"...Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa..." Luuk. 15:2  KR-92

Ja kenenkään suusta tuo toteamus oli?  "Fariseukset ja lainopettajat" niin sanoivat. He itseasiassa antoivat näillä sanoillansa Jeesuksesta hyvän todistuksen, vaikka ihan vastakkaista heillä oli mielessänsä. 

"... ja syö heidän kanssaan." Samasta jakeesta (Luuk. 15:2)  kuin tuo ylläoleva. 

Niinpä. Hyväksyy ja jopa syö samassa pöydässä. 

Jeesus itse sanoi, että hän, paimenena, lähtisi autiomaahan etsimään sitä yhtä autiomaahan kadonnutta... 

Julistetaanko Jumalan suuria tekoja kaikille!

Jumalan pelastuksen sana - Jeesuksen sijaiskärsijyys itse synnittömänä, meidän jokaisen syntisen ihmisen puolesta - on se sanoma, joka meidän tulisi julistaa kaikille maailman ihmisille! Apostoli Paavali tokaisi joskus tähän tapaan: "Voi minua, ellen sitä julista..."*

Niin mekin voisimme sanoa, erityisesti siitä syystä, että jos sitä ei ihminen koskaan kuule, ei  koskaan saa tietää; kuinka silloin voi ottaa sen synneistä vapauttavan ilosanoman vastaan?! Sehän on uskolla omistettava ihan omalle kohdalle, että Jeesus on kuollut juuri minun puolestani, minun kaikkien syntieni tähden. 

Ja juuri sen - ja vain sen, vuoksi; saan olla vapaa. Jumalan armahtama. Hänen lapsekseen ottama. Rakkaaksi lapsekseen - ei vastentahtoisesti kotiinsa ottama. Vaan Jeesuksen pikkuveli, Jeesuksen pikkusisko.

Koko Raamattu - kaikkineen, on kertomus Jumalan kiihkeästä rakkaudesta luotujaan  (taideteoksiaan) kohtaan. Siis meitä jokaista kohtaan. Jossain kohtaa sanotaan jotenkin näin,  että: "mustasukkaisen kiihkeästi hän halajaa henkeä, jonka on pannut meihin asumaan".**

Pala Jumalan Henkeä...! Meissä... ? Sehän on... Huikeaa!

---

Sanatarkasti vapaasti muistellut jakeet:

* 1. Kor. 9:16,

**Jaak. 4:5

Armosta pelastettuja - uskon kautta - meidän puolestamme kärsineeseen Jeesukseen!

"Kysyn siis: ei kai Jumala ole hylännyt omaa kansaansa? Ei toki! Olenhan minäkin israelilainen, Abrahamin jälkeläinen, Benjaminin heimoa. Ei Jumala ole hylännyt kansaansa, jonka hän edeltäkäsin on valinnut..." (sanoi juutalainen Paavali, joka julisti Jeesusta!) Room. 11:1-2 KR-92

"Jesaja sanoo vielä rohkeammin: - Ne, jotka eivät minua etsineet, ovat minut löytäneet, olen ilmaissut itseni niille, jotka eivät minua kysyneet. Israelista hän sen sijaan sanoo: "Päivästä päivään olen ojentanut käsiäni uppiniskaista ja vastustelevaa kansaa kohti." Room. 10:20-21 KR-92

"Mitä tämä siis merkitsee? 

Sitä, että vieraat kansat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat saaneet sen, nimittäin uskon vanhurskauden. Sen sijaan Israel, joka tavoitteli vanhuskautta lakia noudattamalla, ei sitä saavuttanut. Miksi ei? Siksi, että israelilaiset eivät lähteneet uskon tielle vaan tekojen..." Room. 9:30-32 KR-92

"... He ovat kompastuneet siihen kiveen, josta on kirjoitettu: - Minä asetan Siioniin kiven, johon he kompastuvat, kallion, johon he loukkaavat itsensä. Mutta joka häneen uskoo, ei joudu häpeään." Room. 9:32-33 KR-92

"Mitä siis on sanottu? - Sana on lähellä sinua, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi, nimittäin se uskon sana, jota me julistamme. Jos sinä suullasi tunnutat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen. Kirjoituksissa sanotaan: "Yksikään, joka häneen uskoo, ei joudu häpeään." Room. 10:8-11 KR-92

"Juutalaisen ja kreikkalaisen välillä ei ole eroa. Kaikilla on sama Herra, ja hänellä riittää rikkautta kaikille, jotka huutavat häntä avukseen. Onhan kirjoitettu: Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu." Room. 10:12-13 KR-92

"Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?" Room. 8:31  (v. -38 käännös)

--

"Israel ei siis ole saavuttanut sitä, mitä se on tavoitellut; vain valitut ovat sen saaneet. Muut ovat paatuneet, niin kuin on kirjoitettu: - Jumala on antanut heille turtuneen hengen, silmät, jotka eivät näe, ja korvat, jotka eivät kuule. Näin on yhä vielä." Room. 11:7-8 KR-92

"Kysyn siis: eivät kai juutalaiset sen vuoksi kompastuneet, että jäisivät maahan makaamaan? Päinvastoin! Heidän lankeemuksensa on avannut pelastuksen muille kansoille, ja näin juutalaiset ovat saaneet aiheen kadehtia niitä. Jos heidän lankeemuksensa on koitunut rikkaudeksi maailmalle ja heidän tappionsa rikkaudeksi kansoille, kuinka paljon enemmän saakaan aikaan heidän täysimääräinen voittonsa." Room. 11:11-12 KR-92

Ja sitten juutalainen, roomalaisille, pakanoille, kirjettä kirjoittanut Paavali, sanoo:

 "Teille pakanuudesta kääntyneille sanon: minä ylistän tehtävääni kansojen apostolina, sillä näin herätän ehkä heimolaisissani kateutta teitä kohtaan ja voin pelastaa joitakuita heistä." Room. 11:13-14 KR-92

Ja v. 1938 käännöksen mukaan hän jatkaa: "Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailmalle sovitukseksi, mitä heidän armoihin-ottamisensa on muuta kuin elämä kuolleista?" Room. 11:15

Sama v. 1992 käännöksen mukaan: "Jos juutalaisten hylkääminen on avannut maailmalle pääsyn sovintoon, niin mitä tapahtuukaan, kun Jumala ottaa heidät yhteyteensä? Silloin kuolleet heräävät eloon!" Room. 11:15 KR-92 

Jumala lähetti pelastuspartion - Jeesuksen. Siinä oli todellinen Ihmemies!

 - Kun aika tuli, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta eli naisesta syntyneen, pelastamaan lain alla olevat.* 

Täydellisethän eivät lakia tarvitse, vaan kaikki ne, jotka muuten harhailisivat kaiken pahan ryteiköissä ja soilla... eli me kaikki! 

*Katso sanatarkasti Raamatusta Gal. 4:4, käännökset -38 ja -92

Jumalan omina...

"Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta." Joh. 10:28  KR-92

"Ikuisen elämän taivaassa antaa tai evää vain Jeesus Kristus. Kukaan muu ei meidän taivasosuudestamme päätä. Se on lohdullista tietää muiden ihmisten tai oman sydämen tuomioiden tullessa. Jeesus näkee ja tietää kaiken ja tuomitsee aina oikein. Jos meidät tuomittaisiin tekojemme mukaan, olisi osoite ajan rajan takana selvä.  Mutta onneksi meidät tuomitaan ainoastaan ja vain sen perusteella, mikä on suhteemme Vapahtajaan Jeesukseen Kristukseen. Jos hän on meidän Herramme, jos hän on se, jota huudamme elämämme auttajaksi, on taivas meidän, eikä kukaan voi estää meitä pääsemästä perille " 

*Juha Vähäsarja: Joka päivä Jumalan kämmenellä. Kustannus Oy Arkki, 2007

*(Minulla kysytty lupa Vähäsarjan tekstien lainaamiseen.)

---

Mikä ihana asia, että meillekin on annettu "lupa" taivaaseen... Jeesus antoi sen. Ja niitä "lupia" Hän myöntää edelleenkin!  Ole siunattu, jäädään Hänen armonsa alle❣️

Hän on! Ja ajatus romuautoista...

"Hän on näkymättömän Jumalan kuva,

esikoinen, ennen koko luomakuntaa syntynyt. 

Hänen välityksellään luotiin kaikki, kaikki

mitä on taivaissa ja maan päällä,

näkyvä ja näkymätön,

valtaistuimet, herruudet,

kaikki vallat ja voimat.

Kaikki on luotu hänen kauttaan

ja häntä varten. 

Hän on ollut olemassa ennen kaikkea muuta,

ja hän pitää kaiken koossa.

Ja hän on myös ruumiin pää,

ja ruumis on seurakunta.

Hän on alku.

Hän nousi esikoisena kuolleista,

jotta hän olisi kaikessa ensimmäinen.

Jumala näki hyväksi antaa

kaiken täyteyden asua hänessä

ja hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan

kaiken kanssa, mitä on maan päällä

ja taivaissa.

Tekin olitte ennen Jumalasta vieraantuneita 

ja häntä kohtaan vihamielisiä,

kun elitte pahojen tekojenne vallassa.

Mutta nyt

hän on tehnyt teidän kanssanne

sovinnon,

kun Kristus

omassa ruumiissaan

kärsi kuoleman

asettaakseen teidät

pyhinä, nuhteettomina ja moitteettomina*

Jumalan eteen.

Teidän on

vain pysyttävä lujina uskon perustalla,

horjahtamatta pois siitä toivosta, 

jonka teidän kuulemanne evankeliumi antaa.

Tämä evankeliumi on julistettu 

kaikille luoduille taivaan alla,

ja minusta, **Paavalista, on tullut

sen palvelija." Kol. 1:15-23 KR-92

"Kiittäkää iloiten Isää, joka on tehnyt teidän  kelvollisiksi saamaan pyhille kuuluvan perintöosan valon valtakunnasta. Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, hänen, joka on meidän lunastuksemme, syntiemme anteeksianto." Kol. 1:12-14 KR-92

---

LUNASTUS

"Lunastuksemme"...!  Ymmärrämmekö me nykyajassa elävät ihmiset oikeastaan tuota sana? Varsinkin tällaisessa asiassa. Mehän olemme niin perin juurin tottuneita siihen, että itse hankimme kaiken, tai ainakin pyrkimys on siihen. Edes suku ei usein ole kuvioissa mukana, jolta voisimme apua pyytää; vaan "kunnianamme" on itse pärjääminen. Emme tajua millaisia romuautoja olemme. Romuautoja vakuutusyhtiöt lunastaa! Meidän "vakuutusyhtiömme" on Jeesus. Maksoi meistä romuista itsensä = Kuninkaan Pojan! Käsittämätön lunastus...!

*moitteeton, nuhteeton, jopa pyhä - romu! Siinä on miettimistä, millä semmoinen ihme on tehty.

---

** Kysymys itselleni etsittäväksi ja pohdittavaksi: Paavali oli ennen nimeltään Saul. Mitähän nimi Paavali merkitsee? Sillä sen nimen hän otti sen jälkeen, kun kohtasi Jeesuksen tiellä... Ei hän varmaan mitään merkityksetöntä nimeä ottanut. Varmaan oli tarkkaan harkittu asia.

Jumalan ikiaikainen suunnitelma!

Voisi vaikka ensin lukea:  Hebr. 9:11 ja siitä eteenpäin; sillä tuossa alla on poimittuna kolme jaetta siitä:  (KR-92 käännöksen mukaan tuossa nuo)

"... ei ensimmäistäkään liittoa voitu vahvistaa ilman verta."  j. 8

"Lain mukaan melkein kaikki puhdistetaan verellä, eikä anteeksianto ole mahdollinen, ellei vuodateta uhriverta." j. 22

"Samoin on Kristus kerran uhrattu, jotta hän ottaisi pois kaikki synnit, ja hän ilmestyy vielä kerran, mutta ei enää synnin tähden vaan pelastaakseen ne, jotka häntä odottavat." j. 28

Jo Raamatun alkulehdillä (1. Moos. luvussa 4) nähdään viitteitä tästä, ensimmäisten ihmisten lasten kohdalla.  Abelin uhrin Jumala hyväksyi. Hän "toi lampaidensa esikoiskaritsoja ja niiden rasvaa". Kain toi "maan satoa". Abelin uhrin Jumala hyväksyi, mutta Kainin ei. 

Abel joutui antamaan sitten vielä oman henkensäkin; sillä kateudesta ja vihasta Kain  tappoi veljensä. Jumalalla oli sen jälkeen Kainille asiaa. Hän sanoi: "... veljesi veri huutaa minulle maasta." Ja ajoi hänet sitten muualle. 

Kain sanoi Jumalalle: "Syntini rangaistus on minulle liian raskas kantaa." Hän pelkäsi kuolevansa koston uhrina* Mutta Jumala halusi suojella häntäkin! Kain sai itseensä jonkin merkin, etteivät kostoaikeissa olevat häntä tappaisi. (*huom. kuinka käytämme yleisesti sanaa uhri: rikoksen uhri). 

Mainittakoon vielä tämä: Kainin jälkeläisistä mainitaan tulleen: "teltoissa asuvien paimentolaisten kantaisä", "ensimmäinen harpun- ja huilunsoittaja" ja "seppä, joka aloitti pronssin ja raudan takomisen". Ja Kain itse: "oli ensimmäinen, joka perusti kaupungin." 

Adamin ja Eevan lapsista Set oli sitten se, joka syntyi Kainin ja Abelin tapauksen jälkeen, ja josta sitten aikanaan juonsivat sukupolvet Nooaan, Abrahamiin... Jeesukseen... (Ja itseasiassa meihin kaikkiin - Nooan jälkeläisinä; joko Seemin, Haamin tai Jaafetin jälkipolvina ollen).

Viite Jumalan järjestämästä uhrista nähdään myös  kertomuksessa (1. Moos. luku 22), kun Aabraham käsketään uhraamaan ainoa poikansa. Aabraham suostuu, koska ajattelee*, että Jumala kykenee kuolleistakin herättämään. Mutta juuri kun Aabraham on jo kohottanut veitsen, Jumala keskeyttää sen asian, koska näki, että Aabraham oli valmis antamaan oman poikansa - kuten Hän, Jumala, tulisi tekemään - juuri Aabrahamin tulevan jälkeläisen kautta. Jälkeläisen, joka tulisi lähtemään juuri tästä alttarilla makaavasta Iisakista.

* "Hän päätteli, että Jumala kykenee jopa herättämään kuolleen, ja niin hän sai poikansa takaisin, ylösnousemuksen ennusmerkkinä." Hebr. 11:19 KR-92

Oi, mikä ihmeellinen Jumalan suunnitelma! 

Armonsa valossa

Sakariaan sanoja puoli vuotta ennen Jeesuksen syntymää:

"Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala!

 Armossaan hän on katsonut kansansa puoleen...

Näin meidän Jumalamme

hyvyydessään armahtaa meitä:

korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto.

Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville, se ohjaa jalkamme rauhan tielle." Luuk..1:68,78-79 KR-92 

Jumala antoi Jeesuksen tulla jokaista ihmistä, jokaista kansaa varten. Israelille hän antoi erityisen aseman: olla ikäänkuin hänen suurlähettiläinään. Mutta me kaikki muutkin saamme nyt toimia hänen lähettiläinään; julistaa Jeesusta, jos vain tahdomme.

Israelin kansa ei tunnistanut - eikä tunnustanut, omaa Messiastaan, omaa kuningastaan; Jeesusta, Jumalan Poikaa. Koitti sitten ns. pakanain ajat, jota aikaa nyt vielä elämme. Me kaikki muut kansat juuri niitä pakanakansoja olemme, jotka palvelimme aikoinaan, (ja vieläkin)  kuka mitäkin omatekoista Jumalamme. Mutta sitten tuli Kristus - kaikkien kansojen valo, meillekin☀️ Meillekin jotkut julistivat evankeliumin vapauttavan ilosanoman: ei tarvita omia uhraamisia ja hyviä töitä, jotta Jumala meidät hyväksyisi, koska oli tuo yksi: Jeesus - ihmisen poika ja Jumalan Poika, tehnyt valmiiksi meille kaiken. Hän kuoli syntiemme uhrina, maksoi täydellisesti kaikki velkamme Jumalalle ja antoi oman kelvollisuutensa meille. Mikä autuas vaihtokauppa! Niin suuri ja hieno, jotta emme tahdo todeksi millään sitä uskoa; Suuri rakkaus meni ristille puolestamme, jotta me saisimme elää.❤️✝️🌟 

"Herra on antanut kansalleen uuden voiman. Häntä ylistävät kaikki hänen palvelijansa, Israelin kansa, joka saa olla lähellä häntä. Halleluja!" Ps. 148:14 KR-92

Jumalan omaisuuskansakin tulee vielä tuntemaan oman Messiaansa ihan kansana. Mutta tällä hetkellä vielä siellä on Jeesukseen uskovia yksityisiä ihmisiä samalla tavoin kuin muidenkin kansojen keskuudessa. Mutta ajat vaihtuvat.

--- 

Jakeet olivat aamuluettavissani. Niistä sitten nämä mietteet.

Laitan tähän vielä linkin armollisiin juttuihin Yksin armosta -blogissa:

https://yksinarmosta.fi/2025/01/18/armonkahvilat-blogitekstit-ja-raamatun-opetukset/

Elämän ankkuri ulottuu esiripun toiselle puolen... (kuva)

"Se toivo on elämämme ankkuri, luja ja varma. Se ulottuu väliverhon tuolle puolen." Hebr. 6:19 KR-92

"Sinne Jeesus meidän edelläkävijänämme meni, kun hän oli tullut ylipapiksi, jonka pappeus on ikuista, Melkisedekin pappeutta." Hebr. 6:20 KR-92

---

Ei tarvita enää jokapäiväisiä uhreja. Jeesus sovitti kaiken yhdellä kerralla, kun antoi syntiemme puolesta itsensä! 

Ei voi suurempaa rakkautta olla, kuin se...✝️❤️✨

Tehnyt kelvollisiksi... meidät kelvottomat!

"Älä karkota minua kasvojesi edestä, älä ota minulta pois pyhää henkeäsi." Ps. 51:13 KR-92

Ylläolevan oli kuningas Daavid kirjoittanut - varmasti suuressa hädässään - kun oli ollut se Batseban tapaus, toisen miehen vaimon kanssa, jonka vuoksi profeetta Naatan oli joutunut käymään hänen luonaan.

Sitten oli Pietarin tapaus, Jeesuksen aikaan: "Simon Pietari seisoi lämmittelemässä. Miehet sanoivat hänelle: "Et kai sinäkin ole hänen opetuslapsiaan?" "En ole", Pietari kielsi. Mutta muuan ylipapin palvelija, sen miehen sukulainen, jolta Pietari oli lyönyt korvan irti, sanoi hänelle: "Kyllä minä näin sinut siellä puutarhassa hänen seurassaan." Pietari kielsi taas, ja samassa lauloi kukko." Joh. 18:25-27 KR-92

Mutta Jeesushan oli tiennyt edeltä jo senkin tapauksen: "Pietari sanoi: "Herra, miksi en nyt pääse mukaasi? Minä annan vaikka henkeni puolestasi." Jeesus sanoi hänelle: "Sinäkö annat henkesi minun puolestani? Totisesti, totisesti: ennen kuin kukko laulaa, sinä kolme kertaa kiellät minut." Joh. 13:37-38 KR-92

Ja siinäpä nähtiin, että Pietarikin oli Daavidin lailla varmasti suuressa hädässä sen jälkeen, kun tajusi kieltäneensä sen, että oli Jeesuksen ystävä. Mutta lohdullista on, että Jeesus tiesi! Jeesus tiesi koko ajan, alusta alkaen, mitä tulee tapahtumaan. Ja niin tiedettiin aikoinaan kuningas Daavidinkin asia. Ja kun me/minä omissa ahdingoissani synnin syytöksissäni olen hädissäni, on hyvä muistaa, että Jumala myös minun osaltani näki ja tiesi jo ennalta... Ja kuoli puolestani - Jeesus - myös minun syntieni tähden.

Jeesus sanoi kerran näin opetuslapsilleen: "Älköön teidän sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta - enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen." Tuomas sanoi hänelle: "Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?" Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani." Joh. 14:1-6 KR-92

Ja Jeesus sanoi näin niille, jotka pyrkivät hänen luokseen: "... ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos." Joh. 6:37 (v. -38 käännöksen sanoin. Melkein samoin sanoinhan se v. -92 käännöksessä on, mutta tämä tähän kirjoittamani on vain jotenkin kotoisampi mielestäni:)

Ja päivän luettavissa, josta muuten tämä teksti alkunsa saikin, niin oli myös tämä, ihanan lohdullinen viesti, joka alkaa kiitoksella sille, jolle se kuuluu: "Me kiitämme aina Jumalaa, Herramme Jeesuksen Kristuksen Isää..." "Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaa." Kolossalaiskirje 1:3,13 KR-92  ja: "...tehnyt kelvollisiksi..." Kol. 1:2 KR-92

  

"Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?" Roomalaiskirje 8:31 (Paavalin, entisen uskovien vihaajan ja vainoojan, entisen Saulin, uuden elämän tokaisu. Hän oli kohdannut sen jota hän vainosi: Jeesuksen, joka ilmestyi hänelle tiellä.)

https://vaaranlaella.blogspot.com/2019/07/aikamme-kysymys-rakastaako-kukaan-minua.html

Kun ollaan täysin ansiottomia!

Kuinka monet meistä kipuilemmekaan päivittäin oman kehnoutensa ja ansiottomuutensa tunnoissa, kun ei olla sitä, mitä tahdottaisiin olla. Tämän aamun luettavissa oli Mark. 19:16-26 KR-92, jossa mies tulee kysymään, mitä hyvää hänen pitäisi tehdä, jotta hän voisi saada iankaikkisen elämän. Jeesus sitten puhuu hänelle käskyistä, ja mainitsee muutaman niistä. Mies sanoo noudattaneensa niitä. Mutta ilmeisesti hän olisi halunnut jotain vielä Jeesukselta ohjeeksi, että tee tämä ja tuo, niin pelastut. No, Jeesus näkee, että mies tahtoi olla täydellinen - omassa voimassaan - ja Jeesus antaa hänelle yhden tehtävän: myydä suuri omaisuutensa, ja lahjoitettuaan sen hinnan pois, hän voisi tulla ja seurata Jeesusta. Mutta tämä oli miehelle liikaa, ja suuri surun aihe. Hän lähti pois, koska ei voinut täyttää sitä. Olen monesti ihmetellyt tätä Jeesuksen ohjetta miehelle, ja että hän antoi miehen mennä. Mutta oleellista tässä ei ollutkaan ilmeisesti se suuren omaisuuden pois pistäminen, vaan se, että mies halusi omilla töillään ansaita taivaan. Mutta Jeesus sanoo olevansa tie, totuus ja elämä. Ja tulleensa kutsumaan "sairaita", synnistä sairaita. Eivät "terveet" tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Ne, jotka eivät omin ponnistuksin kykene taivasta tavoittamaan. Niille Jeesus tahtoo olla tie! Eli meille❤️

Tässä luettavaksi vielä yksi lohdullinen teksti Yksin armosta -blogista:

https://yksinarmosta.fi/2024/03/17/tassa-on-yksi-kurja/

"Te ette ole turhaan eläneet toivossa..."

Tuo otsikon sana ilahdutti tänä aamuna väsynyttä mieltäni. Se oli osa tästä kohdasta, joka oli aamun luettavissani:

"Iloitse tytär Siion! Riemuitse tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa. Hän tuhoaa sotavaunut Efraimista ja hevoset Jerusalemista, sotajouset hän lyö rikki. 

Hän julistaa kansoille rauhaa, hänen valtansa ulottuu merestä mereen, Eufratista maan ääriin asti. Kuule, Jerusalem! Verellä vahvistetun liiton tähden minä vapautan vankeuteen viedyt asukkaasi syvästä ja pimeästä kuopasta. Palatkaa, vangitut, takaisin turvapaikkaanne, te ette ole turhaan eläneet toivossa! Vielä tänäänkin lupaan: kaksinkertaisen hyvityksen minä annan sinulle, Siion." 

Sakarja 9:8-12 KR-92

On ehkä jo pitkään eletty toivossa. Mutta sitten alkaa tuntua, että onko se kaikki kuitenkin ollut turhaa, vain haavetta. Ja siihen tilanteeseen tulee se Sana: "te ette ole turhaan eläneet toivossa."

Kirjoitin tuohon ylle tuon yhden sanan... isolla alkukirjaimella: Sana. Koska ajattelin siinä myös Jeesusta, joka tuli - pelastamaan meidät. Ja Häneen, tähän ainoaan Sanaan, me saamme toivomme täysin panna. Hän on myös se Kuningas, joka tuli sillä mainitulla ratsulla: aasilla. "Voittoisa hän on", "verellään vahvistetun liiton tähden" hän vapauttaa vangitut. Ja vangitut saavat palata turvapaikkaansa! ✝️❤️☀️ Aamen!