"Suuria tekoja hän tekee, tutkimattomia ihmeitä, joilla ei ole määrää, ei rajaa." Job 9:10 KR-92
"Herrat! Mitä minun on tehtävä, että pelastuisin?"
"Me tunnustamme, että meidän uskomme pyhä salaisuus on suuri: Hän ilmestyi ihmisruumiissa, hänet julistettiin vanhurskaaksi Hengen voimasta, enkelit saivat hänet nähdä, hänestä saarnattiin kansoille, häneen uskottiin maailmassa, hänet korotettiin kirkkauteen." 1. Tim. 3:16 KR-92
"Suuria tekoja hän tekee, tutkimattomia ihmeitä, joilla ei ole määrää, ei rajaa." Job 9:10 KR-92
"Herrat! Mitä minun on tehtävä, että pelastuisin?"
"Herra sanoi Moosekselle: "Käske israelilaisten kääntyä takaisin ja palata Pii-Hahirotin luo Migdolin ja meren välille. Leiriytykää Baal-Sefonin kohdalle meren rantaan. Faarao luulee, että israelilaiset harhailevat pitkin maata ja aavikko on sulkenut heidän tiensä." 2. Moos. 14:1-2 KR-92
Omatkaan eivät sitä tajunneet: "ja sanoivat Moosekselle: "Oliko Egyptissä niin vähän hautatilaa, että sinun piti tuoda meidät tänne autiomaahan kuolemaan? Näetkö nyt, mitä olet meille tehnyt, kun veit meidät pois Egyptistä?" 2. Moos. 14:11 KR-92
Mutta siinä oli juuri nyt tulossa se lopullinen ja silmin nähtävä vapautus siitä orjuuden ikeestä. Enää heidän ei tarvitsisi milloinkaan pelätä, että egyptiläiset heitä sortaisivat. Sellaisen ihmeen tapahtumista oli yhä heidän vaikea uskoa, vaikka ihme oli tarvittu siihen Egytistä lähtöönkin. Mutta tällä pako- eli vapautusmatkalla tultaisiin vielä näkemään monta tiukkaa, pelottavaa, tilannetta - ja niistä vapautumista, vaikka egyptiläisistä vapauduttiinkin lopullisesti nyt tässä.
Jumala oli suunnitellut - ja myös toteutti tämän suunnitelman, tämän matkan.
Ehkäpä mekin voisimme ajatella ihan omastakin elämästämme niin. Se on Jumalan suunnittelema "matka" - vapauteen. Siinä on myös monia tiukkoja tilanteita, jolloin luulemme kaiken olevan lopussa, tai ainakin lopullisesti pilalla. Mutta tie aukeaa taas. Se oli Jumalan suunnitelma kaikessa. Takana - ja edessä.
---
Tähän asiaan liittyen toisen blogini tämänpäiväinen, kuin pariksi tämän blogin tekstille:
https://vaaranlaella.blogspot.com/2026/07/mitahan-mooses-egyptin-prinssi-kaikesta.html?m=1
Minun mieltäni ilahdutti tänä aamuna oman keittiönpöytäni ääressä ajatus, jonka luin Fredrik Wislöffin rukouskirjasta. Alkuna ilahduttaneelle huomiolle oli tämä jae:
Ihana huomio, Päivän Tunnussana -kirjasen tuomana esiin. Siinä kun oli jae niin kirjoitettuna, että Jeesuksen nimi siinä alussa oli myös mainittu. Raamatussakin asia selviää, kuka sen merkittävän asian teki, kun lukee enemmän jakeita edestä ja takaa; mutta kirjasessa asia tuli selväksi yhdessä jakeessa, kun sen vapauttajan nimikin oli heti alkuun selvennykseksi laitettu; näin siis Päivän Tunnussana: Jeesus tuli päästämään vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina. Hebr. 2:15
Jeesus - kuolemanpelosta Vapauttaja!
"Kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina." Sitähän me ihmiset todella jokainen olemme kokeneet. Kuolema on ollut koko ikämme se suuri peikko ja "vihollisista viimeinen", jota emme itse kykene voittamaan. Pelkäämme, mihin joudumme kuoleman ottaessa meistä valllan.
Mutta nytpä onkin kuoleman valta murrettu! Vaikka jokaisen ihmisen ruumis eli kroppa tai keho; kuolee, kuolemalla ei ole valtaa pitää meitä, koska Jeesus omalla kuolemallaan hankki meille uuden elämän - taivaassa, Luojamme luona. Se on lahja jokaiselle halukkaalle vastaanottajalle.
Raamattu, vuoden 1992 käännös selittää: "Sen kuitenkin näemme, että tuo "lyhyeksi aikaa enkeleitä halvemmaksi asetettu", Jeesus, on kuoleman tuskat kärsittyään "seppelöity kirkkaudella ja kunnialla". Armollisen Jumalan tahto näe oli, että Jeesuksen oli kärsittävä kuolema jokaisen ihmisen puolesta.
Hän, joka on kaiken luoja ja perusta, tahtoi tuoda paljon lapsia kirkkauteen, ja siksi hänen tuli tehdä heidän pelastajansa ja perilleviejänsä kärsimysten kautta täydelliseksi. Pyhittäjällä ja pyhitettävillä on kaikilla sama isä; siksi ei pyhittäjä häpeäkään kutsua näitä veljikseen: - Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä. Hän sanoo myös: - Minä turvaan Herraan, ja edelleen: - Tässä olemme, minä ja lapset, jotka Jumala minulle antoi.
Nämä lapset ovat ihmisiä, lihaa ja verta, ja siksi hänkin tuli ihmiseksi, heidän kaltaisekseen. Siksi hän kykeni kuolemallaan riistämään vallan kuoleman valtiaalta, Saatanalta, ja päästämään vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina.
Hän ei siis ota suojelukseensa enkeleitä - hän ottaa suojelukseensa Abrahamin* suvun. Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit. Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan." Hebr. 2:9-18 KR-92
*Abraham: uskon isä, jokaisen uskovan isä. Hän on siis paljon enemmän kuin vain israelin kansan isä.
Joskus tulee tilanteita, joissa tietää, että pitäisi jotenkin toimia, tai sanoa jotain. Mutta ei vaan kykene, vaikka haluaisi. Ei tiedä miten toimia, tai ei vain kykene toimimaan, ei sanomaan sitä, minkä tietäisi olevan oikea tapa. Mitäs sitten? Sitä tuomitsee ja syyllistää itseään. Ja miettii, tekeekö Jumalakin saman... Hänellä olisi siihen vielä paremmat syyt, kuin itselläni.
Mutta: Hän muistaa meidät tomuksi. Ja kaiken meidän vajavuutemme ja syyllisyytemme aiheet Hän, Jumala Jeesuksessa, kantoi itse ruumiissaan ristinpuulle! Siinä on meidän lohdutuksemme, meidän armahduksemme, meidän vapautuksemme syyllisyydestä! Ja tämä kaikki lahjana meille, jos vain haluamme ottaa sen vastaan.
Jeesukselle saamme kertoa kaiken epäonnistumisemme, kaiken mikä meitä painaa. Hän haluaa armahtaa ja ottaa taakan harteiltamme, sillä Hän kantoi sen jo.
Puhkeaa sieluni kiittämään ja iloitsemaan tästä ansaitsemattomasta lahjasta. Sillä juuri minulle ja Sinulle se on tarkoitettu❤️
---
Aloitin tämän mieleen tulleen tekstin autossa kauppamatkalla. Ja jatkoin kotona loppuun sen. Jeesuskin kotona taivaassa näyttää meille loput hienot lahjat, aarteet suorastaan. Sellaiset, joita emme nyt osaa edes kuvitella🏆😊
---
Tämän jälkeen tulin lukeneeksi vielä allaolevasta linkistä löytyvän hyvän jutun, joka tarjoaa valoisaa näkökulmaa "tähän päivään":
https://www.brander.name/2025/11/tama-on-se-paiva/
Eräs fariseus kutsui Jeesuksen kotiinsa aterialle, ja hän meni sinne ja asettui ruokapöytään.
Kaupungissa asui nainen, joka vietti syntistä elämää. Kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen luona, hän tuli sinne mukanaan alabasteripullo, jossa oli tuoksuöljyä. Hän asettui Jeesuksen taakse tämän jalkojen luo ja itki. Kun Jeesuksen jalat kastuivat hänen kyynelistään, hän kuivasi ne hiuksillaan, suuteli niitä ja voiteli ne tuoksuöljyllä.
Fariseus, joka oli kutsunut Jeesuksen, näki sen ja ajatteli: "Jos tämä mies olisi profeetta, hän kyllä tietäisi, millainen nainen häneen koskee. Nainenhan on syntinen."
Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Simon, minulla on sinulle puhuttavaa."
"Puhu vain", opettaja fariseus vastasi.
"Oli kaksi miestä", sanoi Jeesus. "He olivat velkaa rahanlainaajalle, toinen viisisataa, toinen viisikymmentä denaaria. Kun heillä ei ollut millä maksaa, rahanlainaaja antoi molemmille velan anteeksi. Miten on, kumpi heistä nyt rakastaa häntä enemmän?"
Simon vastasi: "Eiköhän se, joka sai enemmän anteeksi."
"Aivan oikein", sanoi Jeesus.
Hän kääntyi naiseen päin ja puhui Simonille:
"Katso tätä naista. Kun tulin kotiisi, sinä et antanut vettä jalkojeni pesuun, mutta hän katseli jalkani kyynelillään ja kuivasi ne hiuksillaan. Sinä et tervehtinyt minua suudelmalla, mutta hän on suudellut jalkojani siitä saakka kun tänne tulin. Sinä et voidellut päätäni öljyllä, mutta hän voiteli jalkani tuoksuöljyllä. Niinpä sanon sinulle: hän sai paljon syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.
Ja hän sanoi naiselle: "Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi."
Pöytävieraat alkoivat ihmetellä: "Kuka tuo mies on? Hänhän antaa syntejäkin anteeksi."
Mutta Jeesus sanoi naiselle: "Uskosi on pelastanut sinut. Mene rauhassa."
Luukkaan evankeliumi 7:36-50 KR-92
Ehkä me kaikki voitaisiin ottaa tuosta jotain... 😊❤️✝️🌟😍🌿
-----
Ihan arkinen kysymys, kun miettii kaikenlaista. Mieleeni tuli sanat: - "Minä pidän sinusta huolen..." Jer. 40:4 v. -38 käännös
Piti etsiä, missä kohtaa Raamatussa ne ovat. Etsintä yllätti. Sanat olivat kyllä profeetta Jeremian kirjasta, mutta niitä ei sano siinä hän; eikä hänelle, Jumala suoraan, vaan Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin henkikaartin päällikkö Nebusaradan! Kuningas itse oli antanut päällikölleen käskyn pitää Jeremiasta huolta näillä sanoin:
"Etsi Jeremia käsiisi ja pidä hänestä hyvää huolta! Älä tee hänelle mitään pahaa. Jos hän jotakin pyytää, täytä hänen pyyntönsä." Jer. 39:12 KR-92 Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin sanat
Ja niin siis Jeremia sai kuulla vapauttavat, huojentavat sanat henkikaartin päällikön Nebusaradanin suusta! Mutta uskon, että ne sanotut sanat olivat varmasti Jeremialle myös Jumalan sydämeltä ja suusta tulleita rohkaisun sanoja:
"Minä pidän sinusta hyvää huolta..." Jer. 40:4 KR-92
Babylonian (eli Baabelin) kuningas oli varmasti saanut kuulla kaiken siitä, mitä Jeremia oli ennustanut; sanoja, jotka jotka olivat tulleet Jumalalta! Nyt Jumala - Babylonian kuninkaan, ja hänen palkkalaisensa suulla - vakuuttaa profeetalleen huolenpitoaan niissä vaikeissa oloissa. Sen täytyi vaikuttaa Jeremiaan rohkaisevasti.
"Mutta sinun kätesi minä päästän kahleista, olet vapaa. Jos katsot parhaaksi lähteä minun kanssani Babyloniaan, niin tule mukaani. Minä pidän sinusta hyvää huolta. Mutta ellet halua lähteä Babyloniaan, niin hyvä on! Koko maa on avoinna edessäsi, mene, minne parhaaksi näet." Jer. 40:4 KR-92
Kun Jeremia vielä vähän mietiskeli empien asiaa, Nebusaradan puhui hänelle vieläkin rohkaisevasti, antaen vinkin, mitä Jeremia voisi tehdä:
"Kun Jeremia vielä empi, Nebusaradan sanoi hänelle: "Voit palata myös Gedaljan luo, joka on Safanin pojan Ahikamin poika. Babylonian kuningas on asettanut hänet Juudan kaupunkien käskynhaltijaksi. Asu hänen luonaan kansan parissa tai asetu jonnekin muualle, jos niin haluat." Sitten henkikaartin päällikkö antoi hänelle ruokaa ja lahjoja ja päästi hänet menemään." Jer. 40:5 KR-92
---
Ja vielä tämä: Nuo olivat luvusta 40. Mutta aivan edellisen luvun lopussa Jeremia oli itse saanut viedä rohkaisevat sanat toiselle ihmiselle:
"Kun Jeremia oli vielä vangittuna päävartiossa, hänelle tuli tämä Herran sana: "Mene nubialaisen Ebed-Melekin luo ja kerro hänelle: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Nyt minä annan toteutua sen, mitä olen tästä kaupungista puhunut: se ei pelastu, vaan tuhoutuu! Saat nähdä sen omin silmin, kun tuhon päivä tulee. Mutta sinut minä pelastan sinä päivänä, sanoo Herra. Et joudu niiden käsiin, joita pelkäät. Koska olet turvautunut minuun, minä pelastan sinut, niin ettet kaadu miekkaan vaan säilytät henkesi. Tämän minä, Herra, lupaan." Jer. 39:15-18 KR-92
Mainittu Ebed-Melek oli henkilö, joka oli pelastanut aiemmin profeetta Jeremian kurjasta kaivovankilasta, (eli tyhjään kaivoon oli Jeremia laitettu nääntymään, jonka liejuiseen pohjaan oli vajonnut). Luvussa 38.
On ihana katsella lumen painosta vapautunutta maata.
Kerran mekin saamme samalla tavoin vapautua kaikista painoista, jotka nyt vielä meitä rasittavat!
Eikö kaikki ihmisen pelot olekin lopulta kotoisin samasta kuolemanpelon lähteestä? Jos ei suoranaisesti, niin sen savuja ainakin vahvasti haistelemme. Kunpa muistaisimmekin yhtä vahvasti Elämän olemassaolon, ja sen vaikutuksen elämässämme, kuin nyt kulutamme energiaa, voimavaroja, siihen toiseen, joka pelkästään syö eikä tuo. Toinen taas antaisi sitä elämänvoimaa Elämästä itsestään: Jeesuksesta.
"Jeesus sanoi heille: "Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani." Joh. 14:6
"Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani;" Joh. 8:31
"ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi " Joh. 8:32
"Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi." Joh. 8:36
"Ottakaa siis yllenne Jumalan taisteluvarustus, niin että kykenette pahan päivän tullen tekemään vastarintaa ja selviytymään taistelusta pystyssä pysyen" Ef. 6:13 KR-92
Jumalan armo kasvattaa meitä kuin puutarhuri kasveja...🌱☀️💦❤️🙂
"Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa." Titus 2:11-12 KR-92
"Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, hänen, joka on meidän lunastuksemne, syntiemme anteeksianto." Kol. 1:13-14 KR-92
Raamatussa on useita esimerkkejä siitä, että Jumala katsoo eri tavalla kuin me ihmiset. Hän valitsee sen, joka ei omasta mielestään ole mitään, eikä ole sitä toistenkaan mielestä. Mutta Jumala näkee toisin.
Mooses oli tällaisesta hyvä esimerkki. Mutta ennenkuin Jumala otti Moosesta käyttöönsä, otettiin Moosekselta pois omat luulot. Muistetaan, kuinka Mooses päätyi lähtemään pakomatkalleen. Hän oli kuvitellut, että hänen oma kansansa tajuaisi, että nyt tässä heidän edessään seisoo se mies, joka vapauttaisi kansan raskaasta orjuudesta Egyptissä. "Ja hän luuli veljiensä ymmärtävän, että Jumala hänen kätensä kautta oli antava heille pelastuksen; mutta he eivät sitä ymmärtäneet." Apt.7:25-29. Hänestähän voisi tulla vaikka faarao, jolle kaikki olisi mahdollista. Mutta Jumala näki toisin.
Jumala antoi Mooseksen joutua tilanteeseen, jossa hän pikaistuksissaan tappoi miehen, egyptiläisen, ja luuli, ettei sitä kukaan ihminen nähnyt. Mutta nähty oli. Kun se asia valkeni Moosekselle, hän pakeni Egyptistä. Siinä meni hänen omat luulonsa suuruudestaan. Hänellä oli uudessa elämäntilanteessaan erämaassa runsaasti aikaa - 40 vuotta - katua tehtyä, jota ei enää saanut tekemättömäksi. Mutta Jumala näki senkin toisin. Nyt Mooseksella oli runsaasti aikaa, se sama 40 vuotta, oppia erinäisiä asioita; kuten vaikkapa sitä, että miten erämaassa selviydytään. Niitäkinhän taitoja Mooses tulisi hyvinkin tarvitsemaan, kun hänestä tulisi se - joksi Jumala hänet teki - ei Mooses itse. Kun Mooseksen pitkät erämaaopinnot olivat ohitse, alkoi se työ, johon hänet oli koulutettu. Kansan vapauttaminen ja johtaminen pois Egyptistä.
Muita esimerkkejä: Jaakob, pettäjä, ja hänen vaimonsa Raakel. Jaakob sai petoksella vanhemmalta veljeltään esikoisoikeudet. Ja Raakel oli nuorempi sisar, josta aikanaan syntyi Joosef. Joosef, hän, jonka veljet myivät Egyptiin. Jumalalla oli kauaskantoinen suunnitelma, jota mikään ei voinut sotkea. Kateellisten ja katkerien veljien takia, tämä nuorempi veli, Raakelista syntynyt, jota isä Jaakob kaavaili perinnön saajaksi, päätyikin katkeralla tavalla Egyptiin. Kaikki näytti olevan ohi, luultiinhan Joosefin kuolleen villieläimen raatelemana. Veljet kyllä tiesivät asioiden oikean laidan. Ja Jumala. Hän tiesi myös senkin, mikä Joosefista oli tuleva: Egyptin valtias. Mutta sekin tapahtui vaikean koulun kautta, johon kuului orjuus ja vankila. Mutta sitten tuli Jumalan aika toteuttaa omat suunnitelmansa: Joosef pelastaisi - Egyptin valtiaana - Jumalan kauaskantoisen suunnitelman mukaan - myös isänsä perhekunnan nälkäkuolemalta. Kateelliset veljetkin joutuivat nöyrtymään hänen edessään, vaikka aikanaan kiristelivät hampaitaan Joosefin kertomien unien takia, jotka näyttivät jo silloin asioiden tulevaa suuntaa.
Kauaskantoinen suunnitelma...: Neljäsataa vuotta myöhemmin tulisi olemaan siitä kansasta Mooses, joka aluksi oli Egyptin prinssi, mutta josta oli Jumalan suunnitelmien tuleva muuta: kansan vapauttaja siitä orjuudesta, johon Joosefin aikakauden jälkeen olivat joutuneet.
Mutta vielä paljon kauaskantoisempikin suunnitelma Jumalalla on: Hän lähetti oman Poikansa, Jeesuksen, pelastamaan ihmiset synnin vallasta, jonka valtaan kaikki ihmiset ovat orjiksi joutuneet. Mutta otettiinko tätä Taivaallista Prinssiä riemuiten vastaan? Häntä, joka tuli päästämään sidotut vapauteen ja johdattamaan kotiin? Ei otettu. Häntä hyljeksittiin, ja yhäkin tehdään niin. Hän ei näyttänyt ja kuulostanut siltä, jollainen hänen ihmisten mielestä olisi tullut olla. Kuitenkin Hän, Jeesus, on se, jonka Jumala valitsi, ja jonka kautta hän suunnitelmaansa toteuttaa siihen asti kun kaikki on valmiina: "Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: "Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti." Jeesuksen sanoin, Matteuksen evankeliumissaan muistiin merkitsemänä, Matt. 25:34. Matteus on kirjoittanut muistiin evankeliuminsa luvuissa 34 ja 35, enemmänkin siitä, mitä Jeesus kertoi lopun ajoista. Jeesus puhui niistä, kun hänen seuraajansa olivat siitä asiasta häneltä kysyneet.
"Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman." Apostolien teot 4:12.
Se nimi on Jeesus. Jeesus itse sanoi, ettei hän heitä luotaan ketään, joka hänen tykönsä tulee: "...ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos." Johanneksen evankeliumi 6:37.
Sinä saat tulla! Minä saan tulla! Eikä meitä heitetä pois☀️
Siinä väiteltiin varmaankin sairaan pojan parannuskeinoista ja mahdollisuuksista; lainopettajat ja opetuslapset keskenään. Ja väkijoukko lienee huutanut siinä omia mielipiteitään väliin... Mutta ei ole tarkoitus nyt siitä väittelystä, eikä pojastakaan puhua. Se Jeesuksen saapuminen siihen hämmingin keskelle ihastuttaa! Joitakin se varmaan silloin aikanaan vihastuttikin...
"Minun silmäni katsovat alati Herraan, sillä hän päästää minun jalkani verkosta." Ps. 25:15
Näin jotakin unta, joka herätessäni sai minut miettimään unen aineksia; mistä se koostui. Siinä oli arkea ja vapaudenkaipuuta käsittääkseni, kun sitä tarkemmin mietin. Unessa oli lumista polkua, polkupyöriä ja hevosia. Ensin ihmettelin, että mistä ne hevoset siihen tuli, kunnes muistin eilen katsotussa elokuvassa niitä olleen. Se oli se arjen osuus. Ja ehkä lumessa oli myös talven tulo jo mielessä, sillä täällä olivat jo aurauskepitkin ilmestyneet kulmakuntamme pikkutielle muutama päivä sitten. Mutta polkupyörät, ja luminen polku varsinkin, olivat myös sitä vapaudenkaipuuta. Lumiselle polulle meno polkupyörällä kuvasi sitä. Ratsastajia hevosineen tuli vastaan, ja tämä pyöräilijä sitten lähti polun reunaa vastakkaiseen suuntaan. Ja myöhemmin kumpareen yli yrittämisen hankaluus ja sen asian ratkaisun miettiminen; kuinka peruutetaan ja otetaan vauhtia, ja siinä sitä aikoessa, toisen, tuntemattoman pyöräilijän puheet siitä, että hänkin tekee niin, "vaikka se ei ihan sääntöjen mukaista olekaan". Unessa mietin siinä kohtaa jotenkin niin, että kaikki on niin kovin säänneltyä elämässä ja pitäisi jatkuvasti tehdä kaikenlaisia asioita "sääntöjen" mukaan.
Näihin ajatuksiin tuli mieleen herätessä myös ajatus jakeesta, joka puhuu siitä, että vapauteen Kristus meidät vapautti. Hänen yksi nimensäkin on Vapahtaja! Mitä Vapahtaja tekee? Vapauttaa.
Meidät on vapautettu orjuudesta. Sääntöviidakoiden ei pitäisi hallita meitä, mutta vapauskaan ei saisi olla yllykkeenä Jumalan tahtoa vastaan tai itsekkyytenä toisia ihmisiä kohtaan.
"Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen. ... Te olette näet kutsuttu vapauteen, veljet; älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa " Gal. 5:1,13
Tuli vielä sitten mieleen sekin Jeesuksen sanoma sana: "...ettemme heitä loukkaisi...". Sehän liittyi sitten siihen onkimistapaukseen, kun Jeesus käski Pietarin sillätavoin hankkia verorahan kalan suusta heidän molempien puolesta. Jeesus opetti siinä, että "... lapset ovat siis vapaat. Mutta ettemme heitä loukkaisi...", Jeesus päätti, että he maksaisivat vaaditut verot Jumalan temppelille.
"...Jeesus kysyi häneltä ensi sanaksi: "Mitä arvelet, Simon? Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaanko vai vierailta?" Ja kun hän vastasi: "Vierailta", sanoi Jeesus hänelle: "Lapset ovat siis vapaat. Mutta ettemme heitä loukkaisi, niin mene ja heitä onki järveen. Ota ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi." Matt. 17:25-27
Mikä ihastuttava tapa muuten kalastajan saada verorahansa kokoon! Jollekin muulle olisi ehkä annettu joku toisenlainen ohje:)
---
Tällaisia sekamietteitä. Emme ole Jumalan tahdon, emnekä maallisen lain noudattamisen ulkopuolella, mikäli se ei sodi Jumalan tahtoa vastaan. Mutta paljon on myös kaikenlaista ihmisten keksimää "sälää", joka on tarpeetonta.
Taivaan valtakuntaan pelastumisen suhteen olemme siinä onnellisessa asemassa, että olemme armosta pelastettuja, kuin pelastusveneeseen jo nostettuja, ilman omaa työtämme siinä, koska Jeesus sen kaiken teki puolestamme. Me saimme vain vastaanottaa lahjan!💝
Paikkasin sen vuosia sitten ulkoiluvaatteisiin tarkoitetulla liimapaikalla, ja yllättäen se on pitänyt ilmat renkaassa läpi vuosien! Mutta ei tuo rengas silti pelastusvenettä korvaisi...
Suloinen, vaikka kohtaamisen alkusyyt olivat aivan muuta. Nainenhan oli tuotu siihen tuomittavaksi...
"... Mutta Jeesus kumartui maahan ja kirjoitti sormellaan maahan." Joh. 8:6 KR-92
Mikä rauha Jeesus olikaan siinä kaiken hälisevän joukon keskellä! Hänellä ei ollut kiire sanoa mitään.
Kun häneltä sitten kovasti tivattiin kantaa kyseiseen tuomitsemisasiaan, hän lopulta oikaisi itsensä ja sanoi:
"... Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven." Joh. 8:7 KR-92
No lensikö yksikään kivi? Ei! Koska kaikki totesivat syyllistyneensä johonkin! Yhtään synnitöntä ei ollut. Ja kaikki luikkivat häpeissään pois.
Lopulta siinä oli vain se nainen - ja Jeesus. Mitä mahtoi syytetyn naisen päässä liikkua, ollessaan siinä Jeesuksen edessä, joka näkyi nyt olevan se viimeisen sanan sanoja... Tämä ylin tuomari katsoo naista ja kysyy, eikö kukaan ollut tuominnut häntä? Ei ollut.
Ja se viimeinen sana naiselle oli: "En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää syntiä tee." Joh. 8:11 KR-92
Jeesus oli kuin rauhan satama myrskyssä!
---
Nainen oli tavattu ns. "itse teosta". Mutta samalla tavalla meidätkin varmaan tavataan jokaikinen, jokaikinen päivä - "itse teosta" ja itsepetosta - jotakin syntiä tekemästä, sillä emme pysty Jumalan tahtoa täyttämään - vaikka kuinka yrittäisimme - niin, ettemme jossain hairahtuisi. Me rikomme Jumalan tahtoa "ajatuksin, sanoin ja kätten töin", ja tekemättä jättämisin, kaikin tavoin, vaikka halumme olisi kuinka harras. Mutta senpä takia Jeesus juuri tulikin!
Hän tuli, jotta täyttäisi kaikki vajavuutemne, maksaisi syntivelkamme ja vapauttaisi meidät. Hän täytti kaiken puolestamme jo Golgatalla.
Kenelle se kelpaa, saa ottaa sen lahjana vastaan. Muutoin on kaikki suljettu lain alle.
Tuossa on Roomalaiskirjeen 3. luku luettavana. Varsinkin sen loppupuolella puhutaan juuri tästä asiasta:
https://www.koivuniemi.com/raamattu/?tila=pikahaku&kaannos=fi-38&kokoluku=1&hakuehto=roo+3
Suloisia kohtaamisia Jeesuksen kanssa!
"Niinpä minä nytkin olen tutkittavana sen tähden, että panen toivoni lupaukseen, jonka Jumala on antanut meidän isillemme." Apt. 26:6 KR-92
"vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu." 1. Piet. 3:15 KR-92
"Kärsihän Kristuskin ainutkertaisen kuoleman syntien tähden, syytön syyllisten puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo. Hänen ruumiinsa surmattiin, mutta hengessä hänet tehtiin eläväksi." 1. Piet. 3:18 KR-92
"Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen." Room. 5:5 KR-92
"Olette päässeet vapaiksi synnin orjuudesta ja palvelette nyt vanhurskautta -" Room. 6:18 KR-92
"Kun Kristus kuoli, hän kertakaikkisesti kuoli eroon synnistä. Kun hän nyt elää, hän elää Jumalalle. Ajatelkaa tekin samoin itsestänne: te olette kuolleet pois synnistä ja elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa." Room. 6:10-11 KR-92