Siinä oli Jeesus, Herra - temppeliä suurempi!

"Niihin aikoihin Jeesus kerran kulki sapattina viljapellon laitaa. Hänen opetuslastensa tuli nälkä, ja he alkoivat katkoa tähkäpäitä ja syödä. Fariseukset näkivät sen ja sanoivat Jeesukselle: "Katso nyt, opetuslapsesi tekevät sellaista, mitä sapattina ei ole lupa tehdä."

Mutta Jeesus vastasi heille: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hän ja hänen miehensä olivat nälissään? Hän meni Jumalan huoneeseen ja söi uhrileivät, vaikka niiden syöminen oli sallittua ainoastaan papeille, ei hänelle eikä hänen miehilleen. Tai ettekö ole laista lukeneet, että papit tekevät temppelissä sapattinakin työtä mutta ovat silti syyttömiä? Minä sanon: tässä teillä on enemmän kuin temppeli. Jos te ymmärtäisitte, mitä tämä tarkoittaa: 'Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja', te ette tuomitsisi syyttömiä. Ihmisen Poika on sapatin herra."

Matt. 12:1-8 KR92

---

Koville otti fariseuksia. Seuraavissa jakeissa 9-14, sanotaan heidän synagoogassa tentanneen Jeesusta siitä, että "saako sapattina parantaa?", kun siellä oli paikalla mies surkastuneen kätensä kanssa. Jeesus tenttasi heitä; että eivätkö hekin nosta lampaansa kuopasta - sapattinakin? Ja sitten hän paransi sen miehen. Ja fariseukset painuivat ulos hiomaan suunnitelmiaan...

Ja Markuskin kertoo myös - juuri tuosta Matteuksen mainitsemasta -  ja Jeesuksen kertomasta tapauksesta, jossa Daavid miehineen tulee ja syö uhrileivät Abjatarin ollessa ylipappina. Ja sitten: "Ja Jeesus sanoi heille: "Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatin herra." Mark. 2:27-28 KR92

---

Kuvitukseksi tähän viljantähkien katkomisesta alkaneeseen juttuun, otin kuvan Ruutista poimimassa tähkiä. Boas siinä katselee... tulevaa vaimoaan; vaikka ei sitä ihan tuossa vielä tiennytkään...❤️ Ruutista tuli yksi  Jeesuksen esiäideistä...

Tässä vielä yksi vanha  juttu, jossa on tähkistä, tähteistä - ja Ruutista: 

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2019/05/tahteenkeraajan-laulu.html?m=1

Lupaus on yhä voimassa!

Koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, olkaamme siis varuillamme, ettei vain havaittaisi kenenkään meistä jääneen taipaleelle...

"Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle." Hebr. 4:1 (v. -38 käännöksen mukaan)

Lapsuuteni Raamatun lehdellä, minulle isän käsialalla kirjoitettu. Kuvassa näkyy myös äitini tekemän liinan reunaa.

---

Olin joskus ottanut talteen tällaisen; joka - vaikka ei hebrealaiskirjeestä juuri nyt olekaan, niin voisi olla mielenkiintoinen katsottava:

https://www.bible.com/fi/bible/330/MRK.9.23-24.FB92

Siitä tulee levottomuus... Ei! - Vaan: "Siitä kasvaa levollinen luottamus"

Oli jälkeen kerran yksi levottomuutta aiheuttava ajatus pyrkimässä mieleen. Mutta sen ajatuskulun katkaisi aivan päinvastaiseen ajatteluun ohjaava, mieleen tullut sanan kohta: "...siitä kasvaa levollinen luottamus..."🌟

Etsin jakeen, joka kokonaisuudessaan kuuluu näin:

"Vanhurskauden hedelmänä on rauha. Siitä kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti." Jes. 32:17 KR-92

"Älköön sydämenne olko levoton

"Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun." Joh. 14:1 KR-92

✝️❤️🌿✨

---

En ole, eikä olla, paljon tapahtumissa käyty, mutta noista ainakin on jäänyt nuo "jalanjäljet" - muistutuksia Jumalan rakkaudesta💌

"Missä ihmeessä se on... se perusta? " -- "No tässähän se on: Jeesuksessa!"

Aamulla silmäillessäni pientä punaista UT:täni, osui siellä alleviivattuna silmään tämmöinen: "... että te pysyisitte täydellisinä ja täysin vahvoina kaikessa, mikä on Jumalan tahto." Kol. 4:12

No, kuinka ollakaan, tuonkin voi helposti kokea niinkuin väärin, että tulee heti mieleen vaatimuksen tavoin, ja kysymys: "että kuitenkinko se meistä riippuu?" Ja sittenpä pitää vielä silmäillä lisää, jotta löytyisi vastaus, että miten asia on, missä se perusta todella on: 

❓❓❓

"sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi." Fil. 2:13

"varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka." Fil. 1:16

"pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, Fil. 3:5

jonka Hengen hän runsaasti vuodatti  meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,

että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan." Fil. 3:6-7

No tässähän se on! Jeesuksessa! Ei meidän aikaansaannoksissamme. ✝️❤️‍🩹❣️☀️

Herran lupaus on varma lupaus!

"Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: Iloitkaa! ... Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa." Fil. 4:4,6-7 KR-92

Kun tämä aamuni oli taas ikäänkuin jatkumoa eilisaamulle, ehkä vähän lievempänä kuitenkin; huomioni silti jotenkin kiinnittyi tuohon kohtaan aamun luettavista. Meille on mahdollisuus iloita Herrassa, - ei mikään pakko tai käsky... Se pitää sisällään luottamuksen siihen, joka meistä huolta pitää kuitenkin.

Ps... Kirjoitti "eräs, joka aamulla heräs"; ja on jo ehtinyt iltapäivään mennessä kokea monenmoiset tunnetilat... Herra kuitenkin on aina sama, vaikka me tuntisimne mitä! 

Siunausta ja ilon hetkiä päivääsi! ✨❤️🌟

Katsokaa: lempeä sydän hänellä on

"... katsokaa minua: 

minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. 

Näin teidän sielunne löytää levon." 

Matt. 11:29. Jeesuksen sanat itsestään, jotka hän sanoi, jotta ymmärtäisimme vihdoin millainen hän on. 

Siunausta ja levollisuutta sinulle tänään - Jeesuksen kanssa☀️ 

Kun syntinen kohtaa Herran

Minua puhutteli tänä aamuna se, minkä vaikutuksen syntisen miehen saama kalansaalis teki.

 - Souda vene syvään veteen, laskekaa verkkonne sinne.

- Opettaja, me olemme tehneet työtä koko yön emmekä saaneet mitään. Mutta minä lasken verkot, kun sinä niin käsket.

Niin he saivat niin suuren kalaparven, että heidän verkkonsa repeilivät. Molemmat veneet olivat niin täynnä kalaa, että veneet olivat upota.

Simon ja koko hänen venekuntansa, samoin toisessa veneessä olleet, olivat pelon ja hämmennyksen vallassa kalansaaliin tähden.

- Mene pois minun tyköäni  Herra! Minä olen syntinen mies.

Mutta Jeesus sanoi: - Älä pelkää. Tästä lähtien sinä kalastat ihmisiä.

Kun syntinen mies tai nainen kohtaa Herran, tapahtuu armollisia ihmeitä!

Raamatun teksti tapahtumasta: Luuk. 5:1-11

--

Ja vinkkaanpa vielä, että TV7:n päivän sanassa oli tälle päivälle lohdullinen teksti, erityisesti sille, joka syntiensä kanssa kipuilee.

Siunattua lepopäivää, sinä Herralle rakas!

Luvallista lepoa

"Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, 

eikä sen, joka juoksee,

vaan Jumalan, 

joka on armollinen." Room. 9:16

"Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa." Room. 9:16 KR-92

Jumala taitaa kutsua meitä lepoon paljon useammin, kuin me uskallamme sitä kutsua ottaa vastaan... Emme katso itseämme arvolliseksi siihen; emmehän ole saaneet mitään aikaan... Tai sitten meillä on niin kiire kaikessa aiotussa puuhastelussa, ettemme edes osaa käydä lepäämään, sillä mieleen tulee levon hetkenä kaikki se hyödyllinen ja hyödytön, johon juuri nyt olisi hyvä hetki se aika käyttää. 

Mutta Jeesuskin kutsui kaiken kiireen keskellä läheisiään: 

"Niin hän sanoi heille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan,  ja levähtäkää vähän". Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään." Mark. 6:31

Oli todella kiireistä. Sellaisesta on vaikea irrottautua lepäämään, kun kova kiire on. Mutta niin Jeesus kehotti tekemään. Jumalahan jo alunalkaen ajatteli, että se lepopäiväkin on tarpeen.

Mutta vaikka ei olisi niin kiire, vaan pikemminkin hiljaista, voi olla tarve silti vetäytyä mielen levottomista vaatimuksista Jumalan turviin lepäämään. Sinne saa aina tulla.

Valitse tänään ilo, luottamus, rauha...

Maailma uutisineen, ja oma mielemme tarjoilee kyllä meille ahkerasti aivan jotain muuta. 

Kuunnellaan ja katsellaan mieluummin niitä asioita; lupauksia, rohkaisua, iloa, luottamusta, rauhaa... joita Jumala meille tarjoilee. 

Tiedän, ei ole helppoa kääntää katsetta, korvia, ajatuksia, kun virta meinaa viedä toiseen suuntaan. Mutta meillä on turvaköysi Jeesuksessa kiinni.

"Työn" raatajille, ja "kuormien" kantajille

"Tulkaa minun luokseni kaikki työn rasittamat ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen sävyisä ja nöyrä sydämeltä. Niin te saatte levon sielullenne. Minun ikeeni on näet sopiva, ja minun kuormani kevyt." Matt. 11:28-30 JKR

Varmaankin Jeesus puhuu tässä ihan siitä työstä ja kuormista; elämän huolistakin, joiksi me ne ensiksi ajattelemmekin; jota joka päivä näemme.

Mutta:

Oletan, etttä Jeesus puhuu tässä myös sydämen "työstä",  ja kuormista, joita me sillä "kannamme". Jeesus lupasi antaa meille; hänen luokseen tuleville, levon! "Levon sielullenne". Saa jättää ne raskaat taakat. Ja sen raskaan oman "vanhurskauden rakentamisen työn", joka ei voi koskaan valmiiksi  tulla meidän tekemänämme. Sille oli toinen, parempi rakentaja: Jeesus. Me saamme katsoa, kuinka Mestari rakentaa, ja oppia hänestä.

Siunattua "oppilaspäivää" sinulle tänään!

Jumala, laupeudesta rikas!

"mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut, on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa - armosta te olette pelastetut - ja yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja yhdessä hänen kanssaan asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa,"  Ef. 2:4-6

"Ja hän tuli ja julisti rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja rauhaa niille, jotka lähellä olivat; sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö. Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä, apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus," Ef. 2: 17-20

Miten ihana asia onkaan, että Hän on "laupeudesta rikas"!

Meitä kohtaan, jotka muutoin olisimme aivan toivottomassa tilassa... 

"Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo,  omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja", joka on pimeydestä  kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;"
1 Piet. 2:9

Siunattua, levollista päivää sinulle,

sinä Jumalalle rakas!

Lepoon

"Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa." Hebr. 4:10

"Varusteenikin hukkasin."

"He tulevat itkien, hartaasti rukoillen, ja minä itse johdatan heitä. Minä vien heidät runsasvetisten purojen äärelle tasaista tietä, jolla he eivät kompastu." Jer. 31:9 KR-92

"Herra Jeesus, minä tulen taisteluiden keskeltä luoksesi. Polvistun eteesi ja pyydän apuasi. Sinä itse johdatit tieni tähän. Annoit minun joutua taisteluun, mutta kutsut taas luoksesi lepäämään. Tässä siis olen, Herrani. Olen haavoilla ja lyöty. Vieläkö väsyneestä soturista voi tulla taistelukelpoinen? Vieläkö tahdot nostaa minut jaloilleni? Vai onko aika jo laskea aseet ja siirtyä sivuun?
Lupaat kuitenkin viedä minut virkistävien purojen ääreen. Lupaat, että niiden vesi on runsasta ja sielu löytää siellä rauhansa. Lupaat viedä minua tasaista tietä. Muunlaista en pystyisikään nyt kulkemaan,  olen niin loppuun väsynyt. Annat sanasi varjella kompastumiselta ja kaatumiselta ja loukkaantumasta entistä pahemmin. Sinua odottava saa kyllä ennemmin tai myöhemmin apunsa." Joka päivä armon suojassa/Juha Vähasarja

---
Tuo ylläoleva teksti puhutteli minua tänä aamuna. Halusin piirtää aiheesta kuvan. Piirroksen taakse kirjoitin: "Vain kypärä jäi... Väsynyt ja haavoilla oleva sotilas tulee Mestarin luo. "Varusteenikin hukkasin.", hän sanoo. Ei häntä moitita. Hän tuntee siunaavan käden kosketuksen olallaan.

Minutkin laskettiin mukaan

Heti aamulla alkoi mielessäni pyöriä tämmöiset: "Jumala antoi meille Jeesuksen." "Hänen Poikansa veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä."

Wislöffin Rukouskirjasta silmiini osui jakeita, joissa oli johdatuksesta ja siitä, että Hänen silmänsä vartioitsee. Siellä oli myös se jae, jossa sanotaan: "Minä olen Herran sotajoukon päämies, ja olen juuri nyt tullut." Joos. 5:14  Lukemani jakeet tuntuivat lohdullisilta.

Mieleeni tuli myös ajatuksia. että minutkin laskettiin mukaan! Ei sanottu, että Tuulan syntejä ei lasketa mukaan (siihen armoon, pelastukseen ja syntien anteeksiantoon), sillä hän on niin uppiniskainen yms. Ei siitä, joka kaikkien ihmisten puolesta tehtiin, jätetty minuakaan kelvottomana ulos. Lapsena en aina kelvannut toisten joukkoon, ja ehkä senkin vuoksi kelpaamattomuuden tunne on vahvana;  etten kelpaa itsenäni, vaan jotenkin se pitäisi ansaita,  olla kelvollinen kelvatakseen...  Se ajatus on hiipinyt Jumalasuhteeseenikin ja niinhän ei pitäisi olla.  Nuo toiset eivät rakastaneet minua, mutta Jumala rakasti - ja rakastaa. Hän ei sanonut, että Tuulaa en ota, sillä ei hän kuitenkaan kestä, eikä hänestä ole mihinkään. Hän ehkä sanoi: "Tuula mukaan! Häntä ei saa jättää! Minä rakastan häntä!"

Jos sinulla on samankaltaisia ajatuksia, niin laita oma nimesi minun nimeni paikalle...

 Siunattua päivää sinulle!

Juuri tähän päivään

"Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret." 5. Moos. 33:27

"...Iankaikkiset käsivarret lohduttavat ja vahvistavat minua. Ne antavat minulle rohkeutta ja voimaa käydä elämäntaisteluun ja kohdata päivän haasteet..." Fredrik Wislöff/Rukouskirjani

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." Matt. 6:34

"...Herra, opeta minulle taito kohdata päivä kerrallaan. Tänään sinä huolehdit minusta ja annat kaiken mitä tarvitsen. Tulevaisuus on sinun kädessäsi. Suurin osa siitä, mitä pelkään, ei tapahdu koskaan. Sinä annat minulle voimia juuri täksi päiväksi..." Fredrik Wislöff/Rukouskirjani

Tällaisia luin hartauskirjasta tänä aamuna. Ne olivat tälle päivälle merkitty. Ja otin ne halukkaasti vastaan kuin janoinen maa...

Joka päivä asettaa omat haasteensa, mutta niiden lisäksi yritän aina kantaa niitäkin, jotka eivät tälle päivälle kuulu; joko tulevia uumoilen, tai menneisyyden haamuja mukanani laahaan. Ei ihme, jos tarvii rohkaisua.

Mutta havahduin kiittämään eilen eräänä hetkenä elämän lahjastakin. Hävettää ihan, että miten harvoin sitä edes ajattelee. Eilen kuitenkin satuin lukemaan uutisista miehestä, joka katosi vuosi sitten marraskuussa Virossa. Nyt hänet oli löydetty kuolleena. Rikosta ei kuitenkaan asiassa epäilty. Jutussa oli muutama asia, jotka kiinnittivät erityisesti huomioni ja tekivät siitä enemmän sellaisen, että sitä jäi pohtimaan. Tuo porilainen mies oli ollut siellä Viron reissussaan marraskuussa. Me olimme viime vuoden marraskuussa laivamatkalla Ruotsissa.  Hänen syntymävuotensakin mainittiin ja se oli sama kuin minulla. Ajattelin siinä, että hän ei sitten täyttänyt 55 vuotta... Itselläni oli tuo merkkipäivä eilen, mutta se kului kovin arkisissa merkeissä. Hyväksyin muutama päivä sitten jopa lääkäriajan eilisillalle, vaikka ei ollut mistään "päivän päälle" asiasta kyse.  Olin aiemmin ajatellut sen päivän niin, että se saa mennä isäinpäivän kylkiäisenä. Kenties minulla olisi syytä oppia myös juhlistamaan tuollaisia merkkipaaluja, eikä ajatella aina niin arkisesti! Ja meillähän eivät toiset kylläkään hyväksyneet sitä, että se pelkäksi isäinpäivän kylkiäiseksi jää... Arkisen arjen keskellekin niitä makeita hetkiä sijoitettu:)

Eilen aamulla kirjoitin kertomuksen, joka on tarkoitettu rohkaisevaksi. Tarvitsen usein itse rohkaisua ja osin niistäkin lähtökohdista ne kirjoitukseni usein aineksia ottavat.  Kerromuksen  näet halutessasi tästä.

Siunausta ja iloa päivääsi!

Pyydän, huudan... ja lepään?

"Moni sanoo: "Kuka antaa meille sitä, mikä hyvä on?" 
 Herra, käännä sinä meihin kasvojesi valkeus." Ps 4:7

"Vastaa minulle, kun minä huudan,
 sinä minun vanhurskauteni Jumala,
 joka ahdingossa avarrat minun tilani.
 Armahda minua, kuule minun rukoukseni." Ps 4:2

"Rauhassa minä käyn levolle ja nukun,
 sillä sinä, Herra, yksin
 annat minun turvassa asua." Ps 4:9

Lepopaikkaa kohti

"Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa." Ps 23:1-2  (-1933/-1938)

"Vihreät niityt, virvoittavat vedet ja lempeät tuulet. Herra on paimenesi, ei sinulta mitään puutu. Ei sittenkään, vaikka matka on vielä kesken ja monet tulevaisuuden kuvat pelottavat. Jeesus johtaa sinut varmasti näiden vesien äärelle, koska hän on oikea Paimen eikä palkkapaimen, joka jättää laumansa ensimmäisen vaaran uhatessa. Oikea Paimen suojaa, hoitaa, ruokkii, mittaa sopivan päivämatkan ja antaa yöllä turvan ja levon. Vaikka nyt näyttäisi miltä, sinua odottavat nuo niityt ja virvoittavat vedet. Ne eivät ole haaveilua tai heikkojen kristittyjen hurskaita toiveita, vaan edessä oleva todellisuus. Kestä siis vielä hetki. Hyvä Paimen kulkee hiljaa edelläsi ja johtaa sinut perille."

Juha Vähäsarja/Joka päivä lupaus kantaa

Virvoittaville ja levollisille paikoille

"Viheriäisille niityille

 hän vie minut lepäämään; 

virvoittavien vetten tykö

 hän minut johdattaa." 

 Ps 23:2

---

Voihan tämä tuntua vähän oudolta valinnalta ennen joulua... mutta itse kaipasin tekstiä valosta, lämmöstä, rauhasta, virvoituksesta...

Levähdyspaikka

 "...Tässä on lepo; antakaa väsyneen levätä, tässä on levähdyspaikka...."  Jes. 28:12

Jeesus itse sanoi: "Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon." Matt. 11:28

 

Kaikki taakoitetut ovat kutsutut! 

 
Ja Hän sanoi:

"... te löydätte levon sieulullenne."   Matt. 11:29