"Älä pelkää..." - vaikka nyt olisikin...

"Viime yönä näet vierelläni seisoi sen Jumalan enkeli, jonka oma minä olen ja jota minä palvelen. Enkeli sanoi: 'Älä pelkää, Paavali. Sinä olet vielä seisova keisarin edessä, ja Jumala antaa sinulle sen lahjan, että myös matkatoverisi pelastuvat." Apt. 27:23-34 KR-92

"Pysykää siis rohkeina, miehet! Minä luotan Jumalaan ja uskon, että käy niin kuin minulle on sanottu. Jollekin saarelle me vielä *ajaudumme." Apt. 27:25-26 KR-92

Alun kaksi jaetta oli luettavissa Päivän Tunnussanassa. Ne olivat vaikuttava ilmoitus. Minäkin havahduin miettimään sitä. Mutta alkujaan se ilmoitus oli hengissäpitävä ilmoitus. Se oli lupaus, että saatte henkenne pitää; niin Paavali, ilmoituksen saaja, ja kaikki hänen kanssaan matkalla olevat! Se enkelin ilmestyminen yöllä Paavalin viereen on täytynyt olla erittäin järisyttävä jo ihan kokemuksena - kun siinä yhtäkkiä enkeli vieressä seisoo, ja puhuu rohkaisun sanoja juuri minulle! Ja nekin, jotka eivät sitä ehkä heti Paavalin kertoessa uskoneet, uskoivat sitten, kun näkivät sen voiman käytännössä. Mutta se näky ja ilmoitus odotti vielä hieman aikaansa... Ja oli varmasti pelkoja kaiken keskellä. Mutta pelastus todella tuli! 

Kiitos Jumalan, joka aina pitää sen, minkä lupaa! 

* "Mutta jollekin saarelle meidän täytyy viskatua." Apt. 27:26, v. -38 käännös. "Viskautua" on vahvempi sana, kuin ajautua.

Ja kun oltiin sitten myöhemmin "viskauduttu" jollekin saarelle, tapahtui siellä Paavalin käsien - (kirjaimellisesti käsien), kautta ihme- eli tunnustekoja, jotka toivat iloa ja suurta ihmetystä näiden ystävällisten saarelaisten keskuuteen: Paavalia puri kuolettava käärme. Mutta sen hän ravisti nuotioon, eikä tapahtunut mitään, vaikka saarelaiset luulivat hänen kohta kuolevan. Ja ne samat kädet kävivät sitten koskemassa sairasta - samalla rukoillen Jumalaa; että hän parantaisi saaren päämiehen sairaana olleen isän. Ja niin myös kävi. Se vanha isä parani Paavalin meressä uitettujen, ja käärmeen puremien käsien kautta, joita Jumala käytti!

---

Kiitos Isä, kun sain kirjoittaa. Tämä tuotti taas iloa ja rohkaisua minullekin. Pidä katseeni sinussa, kaikenlaisina aikoina; niin hyvinä kuin huonoinakin.  Kauaskantoiset ovat olleet Paavalin kokeman enkelin vierailun ja merestä pelastumisen, ym. vaikutukset, kun ne vielä tännekin asti säteitään heittävät ja vaikuttavat. Mutta niiden säteiden lähde onkin yhä elävä Kaikkivaltias Jumala! 🌟

Ja enkeli vahvisti häntä!

"Silloin taivaasta ilmestyi hänelle enkeli, joka vahvisti häntä." Luuk. 22:43 KR-92

"Suuressa tuskassaan

Jeesus rukoili yhä kiihkeämmin,

 niin että hänen hikensä vuoti
 maahan veripisaroiden tavoin."

 Luuk. 22:44 KR-92

Ahdistus oli valtava, tulossa olevan tähden. Jeesus tiesi, mikä häntä odotti, ja se kauhistutti häntä suunnattomasti, että miten sen kaiken kestää... Kukaan hänen ystävistään ja lähimmistään ei käsittänyt mitään siitä hänen tuskastaan ja painolastistaan vielä siinä kohtaa, eikä heistä ollut hänelle minkäänlaiseksi tueksi. He vain nukkuivat, olivat niin  väsyneitä. Mutta Jeesus olisi kaivannut lähelleen jotakuta valvomaan ja rukoilemaan kanssaan. Ja ketään ei ollut. He nukkuivat. Mutta "silloin taivaasta ilmestyi hänelle enkeli, joka vahvisti häntä." Emme tiedä millaista se annettu vahvistus siinä oli, mutta se oli kuitenkin sitä, mitä Jeesus siinä juuri nyt tarvitsi. 

Ja joku oli tehnyt senkin havainnon, että Jeesus oli hikoillut verta... Oliko hän joku joukkoon kuulumaton sivustakatsoja, vai huomasiko joku opetuslapsista välillä silmiään raotellessaan kaiken tämän; emme tiedä. Joku kuitenkin kertoi Luukakselle nämä asiat. Luukas, joka oli lääkäri, oli tottunut ottamaan tarkan selon asioista; ja niinhän hän ilmoittikin alkusanoissaan*, että tarkan selon otti, kun tutulle henkilölle kirjoitti kaiken muistiin.  Varmaan hän haastatteli paljon muitakin kuin opetuslapsia ja muita Jeesuksen seuraajia. Havaintoja kaikesta; nähtyjä yksityiskohtia,  olivat varmaan tehneet niin sotilaat, kuin puutarhan työntekijätkin. Mitä havaintoja lie ollut aamulla puutarhassa nähtäväksi? Ehkä paljon kenkien jälkiä hietikolla, paljoin erilaisia painaumia ruohikolla,  omat jälkensä jättänyt sekin paikka, jossa Jeesus ahdistuneena rukoili.

"Niin hänelle ilmestyi taivaasta enkeli, joka vahvisti häntä. Ja kun hän oli suuressa tuskassa, rukoili hän yhä hartaammin. Ja hänen hikensä oli niinkuin veripisarat, jotka putosivat maahan" Luuk. 22:43-44 (v. -38 suomennos)

---

* Luukkaan esipuhe: "Jo monet ovat ryhtyneet työhön ja laatineet kertomuksia niistä asioista, jotka meidän keskuudessamme ovat toteutuneet, sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita.

Niin olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen sinua varten, kunnioitettu Teofilos, jotta tietäisit, kuinka luotettavaa sinulle annettu opetus on." Luukas 1:1-4 KR-92

Näkyiko silmäluomien läpi... valo?!

Kenties hän havaitsi sen ensin unensa läpi. Ehkä tuli mieleen ajatus enkelistä, joka johdattaisi hänet ulos. Mutta nyt hän kuuleekin äänen, joka käskee hänen nousta ja samalla häntä töytäistään kylkeen. Kun Pietari nousee, hän havaitsee enkelin siinä olevan, aivan kuin äsken hänen mielessään olikin. Siinä hän nyt on. Mutta nyt tuo enkeli patistaa häntä pukeutumaan kiireesti. Ja hyvä siinä onkin pukeutua, sillä vaikka on yö, on nyt kuitenkin siinä niin valoisaa. Sehän valo minun silmiini juuri tuli, sen näin, vaatteita päälleen kiireesti pukeva tuumii. Nyt enkeli vielä käskee laittamaan kengät jalkaan. Ja viittakin vielä ylle, ja sitten lähdetään. Siitä vain kaikkien ovien ja vartioiden läpi vaikeuksitta! Näin se kävisi, kun Jumala asioihin tarttuu, ajattelee Pietari. Nyt ollaan jo kaupungissa kujalla. Mutta mihin se enkeli hävisi? En näe häntä missään! Täällähän on pimeääkin. Mitä tapahtui, olenko minä nyt oikeasti ulkona vankilasta?! Eikö se ollutkaan unta eikä mikään näky?! hän ihmettelee. Ja tajuaa sitten, että se oli totta! Olen tässä oikeasti! Kiitos Jumalan!!! Nyt kiireesti toisten luokse...

---

 "Sen päivän vastaisena yönä, jona Herodes aikoi asettaa Pietarin oikeuden eteen, Pietari nukkui kahden sotilaan välissä. Hänet oli sidottu kaksin kahlein, ja lisäksi vankilan ovella oli vartiomiehet. Mutta yhtäkkiä hänen edessään seisoi Herran enkeli ja huone oli täynnä valoa, ja enkeli töytäisi Pietarin hereille sanoen: "Nouse kiireesti." Kahleet putosivat Pietarin käsistä. Enkeli sanoi: "Vyötä vaatteesi ja pane kengät jalkaasi." Pietari teki niin, ja enkeli sanoi: "Heitä viitta harteillesi ja seuraa minua." Pietari lähti enkelin mukaan. Hän ei kuitenkaan ymmärtänyt, että se, mitä hänelle tapahtui, oli totta, vaan luuli sitä näyksi. He ohittivat ensimmäisen vartion, sitten toisen ja tulivat rautaportille, joka vei kaupungille. Se aukeni heille itsestään, ja niin he astuivat ulos ja lähtivät kulkemaan kujaa pitkin. Yhtäkkiä enkeli oli poissa. Silloin Pietari tajusi, mistä oli kysymys, ja sanoi: "Totisesti, nyt tiedän, mitä tapahtui! Herra lähetti enkelinsä ja auttoi minut Herodeksen käsistä, pelasti minut kaikesta siitä, mitä tämä kansa toivoi minulle tapahtuvan." Kun tämä oli valjennut Pietarille, hän lähti kohti Johanneksen äidin Marian taloa, sen Johanneksen, jota kutsutaan Markukseksi. Siellä oli paljon väkeä rukoilemassa." Apt. 12:6-12 KR-92

(Ja vielä voi halutessaan vaikkapa lukea Raamatusta muutaman jakeen lisää siitä, kuinka hänen tulonsa aiheutti siellä suurta ällistystä... :)

Enkelitkin katsovat...

 "...ja siihen enkelitkin halajavat katsahtaa." 1. Piet. 1:12

Ja mihin siis? Siihen valtavan hienoon suunnitelmaan, jonka Jumala ihmiskuntaa varten oli suunnnitellut, ja jota hän on  toteuttanut alusta asti ihmisenkin luodessaan!

Yhdessä Tv7:n ohjelmassa puhuja innostuneesti selitti myös tätä asiaa. Siitä tuli mielikuva siitä, kuinka enkelit herkeämättä seuraavat kaikkea täällä - melkein kuin jännittävää ja kiinnostavaa ohjelmaa, josta ei käänteitä puutu. Syntiinlankeemus sai heidät jännityksellä huomioimaan, että nyt he, siis ihmiset, käärmeen kanssa puhuvat... ja sitten: "Voi ei, nyt he tekivät sen"! Sitten he ihaillen katsoivat mitä seurasi; kun niitä kapinoivia ihmisiä, jotka vihollisen leiiriin siirtyivät, Jumala rakasti ja armahti, ja järjesti heille pelastuksen antamalla naisen synnyttää Pojan... Ja niin he, enkelit, koko ajan loppuun asti erittäin kiinnostuneina haluavat seurata tapahtumia; "jännittävät" meidän tekemisiämme, ja iloitsevat, kun pysymme Raamatun Sanassa ja Jumalalle uskollisina:)

(kuva tehty jo aiemmin muuhun tarkoitukseen)

Katsomani ohjelma oli jonkin tilaisuuden puhetaltiointi, jota eilen "sattumalta" päädyin myöhään illalla katsomaan, suunnilleen keskeltä ohjelmaa. Ja yhtä yllättäen aamulla se silmiini osui, siitä oli uusinta ja suunnilleen samasta kohtaa  alkoi uudestaan katseluni. Ohjelman alku on siis näkemättä minulta. Sen kuitenkin havaitsin, miten puhuja osasi perustella hyvin Raamatun luotettavuutta. 

Olisin laittanut ohjelmaan linkin, mutta se ohjelma näkyi olleen yksi niistä harvoista TV7:llä, joita ei arkistosta myöhemmin näe, vaan vain uusintojen tullessa on oltava ruudun ääressä. Ohjelma oli Mars Hill Church ja puhujan nimi Mark Driscoll, mikäli nuo osasin oikein kirjoittaa.

---

Kävin vielä vilkaisemassa, löydänkö uusintaa vielä siitä. Huomasin, että se näköjään klo 14 tänään tulee, jos joku tahtoisi katsoa.

Laitan tähän linkin TV7:n nettitv:hen, niin pääsee suoraan katsomaan ohjelmaa, mikä siellä sillä hetkellä menossa on:

https://www.tv7.fi/netti-tv/

Ilmestyksiä - "Älä pelkää" ja armon saanut

"Silloin Sakarjalle ilmestyi Herran enkeli suitsutusalttarin oikealla puolella. Hänet nähdessään Sakarja hämmästyi ja hänet valtasi pelko.

Enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Sakarja. Sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet synnyttää sinulle pojan. Sinun on annettava hänelle nimi Johannes. Hän on oleva sinulle iloksi ja  riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymästään." Luuk. 1:11-14 JKR

"Enkeli tuli sisään hänen luokseen ja sanoi: "Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi." Maria hämmästyi siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi merkitä.

Enkeli jatkoi: "Älä pelkää, Maria. Sinä olet saanut armon Jumalan edessä. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. Hän on oleva suuri, ja häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi. Herra Jumala antaa hänelle hänen (esi-)isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän on oleva Jaakobin huoneen Kuningas iäti. Hänen valtakunnallaan ei ole oleva loppua." Luuk. 1:28-33 JKR

Sakarias (käytän hänestä itselleni tutunpaa nimeä) oli rukoillut kauan. Nyt hänen rukouksiinsa tuli vastaus; tavalla, joka ylitti kaiken mitä olettaa saattoi. Maria ei ehkä ollut rukoillut. Tai kuka tietää... Hän tuntui hämmästyneen enemmän enkelin sanoista, kuin siitä, että näki enkelin. Marialle vakuutettiin, että hän oli armon saanut. Ja kummallekin sanottiin: "Älä pelkää."  

Se rautaportti... se aukesi itsestään.

"...tulivat rautaportille, joka vei kaupunkiin. Se aukeni heille itsestään." Apt. 12:10


Rautaportti aukesi itsestään.
Nimenomaan itsestään.
Ei tarvinnut puuhastella sen kanssa, jotta se aukeaisi.
Eikä pelätä, kuinka se saataisiin auki. Tai aukeaisiko se lainkaan.

---

Siinä vasta Pietari tajusi, että tämä kaikki oli oikeasti tapahtunut, kun enkeli häipyi hänen näkyvistään. Sitä ennen hän oli luullut vain näkyä katselevansa ja siinä ikäänkuin olevansa. Ja kuitenkin se kaikki oli ollut todellisuutta koko ajan.


Siunattua päivää sinulle tänään!

Näkymättömät suojelijat ympärillä!

"Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat autuuden periä?" Hebr. 1:14

Tänä aamuna sain lukea Wislöffin hartauskirjasta siitä, kuinka meillä on enkelit  suojanamme. Jumala on heidät lähettänyt auttamaan ja suojelemaan meitä. He vartioivat ja varjelevat meitä joka hetki. Varoittavat kiusauksissa ja iloitsevat, kun voitamme sen. Emme havaitse enkelien töitä, emmekä näe heitä. Heitä ei pidä rukoilla, eikä yrittää olla yhteyksissä heihin. He ovat Herran omien ympärillä hiljaisia toimijoita, jotka tekevät näkymättömästi tehtäväänsä. Tänäänkin saamme olla näiden Jumalan lähettämien palvelijoiden ympäröiminä ja heidän apunsa kohteena. Kiitos tästä kaikesta kuuluu kuitenkin aina itse Jumalalle.

"Ylistetty olkoon Herra, joka tahtoo palvelijansa parasta." Ps 35:27

Siunattua päivää sinulle,

 sinä Herran enkelien ympäröimä:)

Tähän päivään

 Enkeli  on edellämme. 2. Moos. 23:20.

"Katso, minä lähetän enkelin sinun edellesi varjelemaan sinua tiellä, ja johdattamaan sinua siihen paikkaan, jonka minä olen valmistanut." 2 Moos. 23:20

"Herra sotii teidän puolestanne, ja te olkaa hiljaa." 2 Moos. 14:14

"Kiitetty olkoon Herra joka päivä. Meitä kantaa Jumala, meidän apumme." Ps 68:20

---

Piirsin tuohon ekaan jakeeseen liittyvän kuvan tänä aamuna. Jae kertoo enkelistä, joka kulkee edellä. Laitoin kuvaan vähän omaa arkeani, kun käyn kävelemässä tuohon takkiin pukeutuneena. Ajattelen, että saamme tuohon ohjauksen saajiksi kukin itsemme sovittaa, vaikka emme näillä silmillämme edessämme enkeliä näekään.

Suuri ilo ja kirkkaus

"Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla

vartioimassa yöllä laumaansa.

Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli,

ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään,

ja he peljästyivät suuresti.

Mutta enkeli sanoi heille: 

"Älkää peljätkö;

sillä katso,

minä ilmoitan teille SUUREN ILON,

joka on tuleva kaikelle kansalle:

teille on tänä päivänä

syntynyt VAPAHTAJA,

joka on Kristus, Herra, 

Daavidin kaupungissa."

Ja sitten pimeässä yössä yllätetyille kerrottiin, mistä Kuningas ja Vapahtaja, löytyisi.

 Nähtyään ja kuultuaan vielä taivaallisen sotajoukon ylistyksen, 

ja heidän antamansa kunnian, juuri syntyneeksi ilmoitetulle, 

olivat he varmaan hetken hiljaa,

 ennenkuin:

"Ja kun enkelit olivat menneet

paimenten luota 

taivaaseen,

niin nämä puhuivat toisillensa:

"Menkäämme nyt Beetlehemiin

katsomaan sitä

mikä on tapahtunut

ja minkä Herra meille ilmoitti."

"KUNNIA JUMALALLE 

KORKEUKSISSA,

JA MAASSA RAUHA

IHMISTEN KESKEN,

JOITA KOHTAAN 

HÄNELLÄ ON HYVÄ TAHTO!"

----

Luukas 2:8-15

Se ei ollut sattumaa

"Eikö hän näkisi minun  teitäni ja laskisi kaikkia minun askeleitani?" Job 31:4

Pietari virui vankilassa. Mutta se ei ollut sattumaa. Ei ollut niin, että Jumala olisi yllättäen huomannut, että Pietarihan onkin joutunut vankilaan ja pitäisi keksiä kuinka hänet saataisiin pois sieltä. Varmaankin se vankilaan joutuminenkin oli  Jumalan suunnitelmissa. Ainakin se oli joka tavalla jo etukäteen tiedossa.

"Katso, minä lähetän enkelin sinun edellesi varjelemaan sinua tiellä ja johdattamaan sinua siihen paikkaan, jonka minä olen valmistanut." 2 Moos. 23:20

Pietari oli vankilassa pääsiäisen yli. Mutta "seurakunta rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen edestänsä."  Apt. 12:5.  Pietari vapautui. Selliin tuli yöllä enkeli, juuri sitä päivää vasten, jolloin olisi ollut oikeuden eteen joutuminen. Enkeli johdatti Pietarin ulos kaikkien vartijoiden ohi.

Se oli rukousvastaus, että Pietari vapautui.  Se  toi iloa ja vahvisti rukoilijoiden uskoa. Siitä koitui kiitosta Jumalalle. Sitä Raamattu ei kerro, mitä siellä vankilassa tapahtui niinä päivinä, jotka Pietari siellä oli. Mutta voisi ajatella, että jotain Pietari lienee puhunut niille vartijoilleenkin. Emme tiedä sen ajan vaikutuksia heihin. Tai niihin, jotka tapahtuneesta kuulivat.

Jumalan teillä ei ole sattumia! Hänelle mikään asia ei ole yllätys. Sanoisiko hän muka: "Kappas, tuota en tiennytkään, pääsipäs yllättämään." Häntä ei yllätä mikään. Ei ole yhtään sellaista asiaa, jota Hän ei tietäisi.

Jumala toteuttaa suunnitelmansa ajallaan

Nyt oli aika.

Ihmiset näkivät heissä vain vanhan pariskunnan; pappismies ja vaimonsa.

Tuo vanha pariskunta oli unelmoinut, odottanut, toivonut, rukoillut ja... pelännyt. Pelännyt sitä, ettei se toive kenties toteutuisikaan milloinkaan. He muistelivat Aabrahamia ja Saaraa, ja muita, jotka olivat saaneet kokea ihmeen. Kunpa heillekin voisi tapahtua niin. Ja niin he edelleen rukoilivat.

Sakariasta kirpaisi joka kerran, kun hän luki Makiaan kirjasta tätä kohtaa:  "Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä. Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi." (Mal. 4:5-6).  Hän mietti lukiessaan, milloin ja miten tuo mahtaisi tapahtua? Ja samalla häntä kirpaisi.  Siinähän puhuttiin isistä ja lapsista... Hän ei ollut isä. Olisiko hän sitä koskaan?

Tämä kaikki palautui hänen mieleensä siinä hetkessä, kun hän oli luuli olevansa  yksin siinä Herran edessä tekemässä työtään.Hän ei ollutkaan yksin. Hän sai kuulla ja nähdä enkelin. Hänen korvansa kuulivat enkelin sanomana jotain ihmeellistä, ja myös tutulta kuulostavaa; ja siinä oli myös jotain siitä, mikä häntä eniten aina oli kirpaissut:

 "Älä pelkää Sakarias; sillä sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes. Ja hän on oleva sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymisestään. Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta. Ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa tykö. Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä  ja voimassa, kääntääkseen isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan." (Luuk. 1:13-17)

Sakariaan suusta tuli tämän kuultuaan: "Kuinka minä tämän käsittäisin? Sillä minä olen vanha, ja minun vaimoni on iälliseksi tullut?" (Luuk. 1:18)

Tähän tuli enkelin suusta vastaus:  "Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minä olen lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan tämän ilosanoman. Ja katso, sinä tulet mykäksi etkä kykene mitään puhumaan siihen päivään saakka, jona tämä tapahtuu, sentähden ettet uskonut minun sanojani,

jotka käyvät aikansa toteen." (Luuk. 1:19-20)

Hän on lähettänyt

"Minä lähetän enkelin sinun edellesi varjelemaan sinua tiellä ja johdattamaan sinua siihen paikkaan, jonka minä olen valmistanut."   2 Moos. 23:20

"Hän on lähettänyt minut lohduttamaan kaikkia murheellisia, antamaan Siionin sureville kyynelten sijaan ilon öljyä, hiuksille tuhkan sijaan juhlapäähineen, murheisen hengen sijaan ylistyksen viitan."  Jes. 61:2-3

---

Ei "sattumankauppaa". Hän on lähettänyt.

"Ilmestyi Herran enkeli vaimolle"

"Kun israelilaiset taas tekivät sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, niin Herra antoi heidät filistealaistaen käsiin neljäksikymmeneksi vuodeksi. Sorassa oli mies, Daanin sukukuntaa, nimeltä Maanoah; hänen vaimonsa oli hedelmätön eikä ollut synnyttänyt. Silloin ilmestyi Herran enkeli vaimolle ja sanoi hänelle: 'Katso, sinä olet hedelmätön etkä ole synnyttänyt, mutta sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan. Varo siis, ettet juo viiniä ja väkijuomaa etkä syö mitään saastaista. Sillä katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan; partaveitsi älköön koskettako hänen päätänsä, sillä poika on oleva Jumalan nasiiri äitinsä kohdusta asti, ja hän on alottava Israelin vapauttamisen filistealaisten käsistä.'
Niin vaimo meni ja sanoi miehelleen näin: 'Jumalan mies tuli minun luokseni; hän oli näöltään niinkuin Jumalan enkeli, hyvin peljättävä. En kysynyt häneltä, mistä hän oli, eikä hän ilmaissut minulle nimeänsä. Ja hän sanoi minulle: 'Katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan; älä siis juo viiniä ja väkijuomaa äläkä syö mitään saastaista, sillä poika on oleva Jumalan nasiiri äitinsä kohdusta aina kuolinpäiväänsä asti'.

Silloin Maanoah rukoili Herraa ja sanoi: 'Oi, Herra, salli Jumalan miehen, jonka lähetit, vielä tulla luoksemme opettamaan meille, mitä meidän on tehtävä pojalle, joka on syntyvä.'

Ja Jumala kuuli Maanoahin rukouksen, ja Jumalan enkeli tuli jälleen vaimon tykö, kun tämä istui kedolla; ja Maanoah, hänen miehensä, ei ollut hänen kanssaan. Niin vaimo juoksi nopeasti ilmoittamaan miehellensä ja sanoi hänelle: 'Katso, sama mies, joka äsken kävi luonani, ilmestyi minulle.' Niin Maanoah nousi ja seurasi vaimoaan. Ja kun hän tuli miehen luo, sanoi hän tälle: 'Sinäkö olet se mies, joka puhuttelit tätä vaimoa?'  Hän vastasi: 'Minä.' Silloin Maanoah sanoi: 'Kun sanasi käy toteen, miten sitten on meneteltävä pojan kanssa ja mitä hänelle on tehtävä?' Herran enkeli sanoi Maanoahille: 'Varokoon vaimo kaikkea, mistä olen hänelle puhunut: älköön syökö mitään, mikä viiniköynnöksestä tulee, viiniä ja väkijuomaa hän älköön juoko älköönkä syökö mitään saastaista. Noudattakoon hän kaikkea, mitä minä olen käskenyt hänen noudattaa.'
Ja Maanoah sanoi Herran enkelille: 'Salli meidän pidättää sinua valmistaaksemme sinulle vohlan.'  Mutta Herran enkeli vastasi Maanoahille: 'Vaikka sinä pidättäisitkin minut, en minä kuitenkaan söisi sinun ruokaasi; mutta jos tahdot valmistaa polttouhrin, niin uhraa se Herralle.' Sillä Maanoah ei tiennyt häntä Herran enkeliksi.
Niin Maanoah sanoi Herran enkelille: 'Mikä on sinun nimesi, kunnioittaaksemme sinua, kun sinun sanasi käy toteen?' Herran enkeli vastasi hänelle: 'Minkätähden kysyt minun nimeäni? Se on ihmeellinen.'
Niin Maanoah otti vohlan ja ruokauhrin ja uhrasi sen kalliolla Herralle. Ja Herra teki ihmeen Maanoahin ja hänen vaimonsa nähden: liekin kohotessa alttarilta taivasta kohti  kohosi Herran enkeli alttarin liekissä ylös Maanoahin ja hänen vaimonsa nähden, ja he heittäytyivät kasvoilleen maahan; eikä Herran enkeli enää ilmestynyt Maanoahille ja hänen vaimollensa. Nyt Maanoah tiesi hänen Herran enkeliksi. Niin Maanoah sanoi vaimolleen: 'Me olemme kuoleman omat, sillä olemme nähneet Jumalan.' Mutta hänen vaimonsa vastasi hänelle: 'Jos Herra tahtoisi surmata meidät, ei hän olisi ottanut meiltä vastaan polttouhria  ja ruokauhria eikä antanut meidän nähdä tätä kaikkea eikä antanut meidän juuri nyt tätä kuulla.'
Ja vaimo synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Simson: ja poika kasvoi, ja Herra siunasi häntä. Ja Herran henki alkoi hänessä vaikuttaa Daanin leirissä, Soran ja Estaolin välillä." Tuom. 13

---

Olin joskus aiemmin kirjoittanut tämän luvun raamatusta tänne blogiin luonnokseksi. Nythän tämä on sopiva, kun on Mikkelinpäivä.