Hiilloksella oli...

"Rannalle noustessaan opetuslapset näkivät, että siellä oli hiilloksella paistumassa kalaa sekä leipää." Joh. 21:9 KR92

"Jeesus sanoi heille: "Tuokaa tänne niitä kaloja, joita äsken saitte." Joh. 21:10 KR92

---

"Ja Jeesus sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia." Mark. 1:17 KR92 Sama sana myös: Matt. 4:19.

Jeesus tekee kalastajia. Hänen luokseen tuodaan niitä kaloja...

---

Aamun luettavista oli sitten tämä: 5. Moos. 26:1-11. Siinä sadon ensimmäiset pannaan koriin, ja tuodaan Herran eteen. Muistetaan kuka auttoi pääsemään siihen maahan, jossa nyt satoa saatiin. Herra myös kehoittaa iloitsemaan kaikesta saadusta hyvästä; ja siihen iloon saavat osallistua myös: "keskuudessanne asuvat muukalaiset saavat iloita kanssanne." (jakeesta 5. Moos. 26:11 KR92)

"Emmehän me julista sanomaa itsestämme vaan Jeesuksesta Kristuksesta: Jeesus on Herra, ja hän on lähettänyt meidät palvelemaan teitä." 2. Kor.4:5 KR92

---

Ja vielä noiden parin aamujakeen jälkeen palaan kalastusaiheeseen vähän - vaikka en siitä varsinaisesti tiedäkään mitään: 

Rukous/Kiitos

Kiitos että minäkin (mekin) saamme osallistua siihen suureen kalastustyöhön! Kaikki ei ole yhtä taitavia siinä, mutta kukin tavallaan ja taidoillaan. Joku onkii, tai perkaa. Jotkut kalastaa suurilla verkoilla; trooleilla kalastavat ne, jotka ovat siihen opetetut. Mutta kaikille riittää hommaa "kalojen" parissa. Itse vain emme usein tajua, missä olemme mukana, jos vaikka "perkeitä" siivoamme. Tai kokoamme puita sitä nuotiota varten. Tai huollamne venettä, verkkoja; tai niitä onkia. Etsimme matoja onkimistouhuun. Tai puuhaamne tarjoilutyössä aterian äärellä... Tiskaamme. Siivoamme, jne., jne.

Kaikki kansat!

Tämä on Jeesuksen sanoja; Matteus ottanut talteen.

"Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." Matt. 28:18-20 KR92

"Kaikki kansat"... Ei vain, että jotain...

Se on huikeaa! Työmaata tosin riittää... Mutta työmaa on Herran. Ja jatkuvasti otetaan sille työmaalle uutta väkeä töihin. Kukaan ei oikeasti tee sitä yksin - vaikka siltä näyttäisi meidän silmillemme. Hän lupasi olla kanssamme koko ajan. Ja koska Hän niin lupaa, on se sitten myös niin! Vaikka meistä tuntuisi miltä. Hän itse rakastaa meitä❤️☀️ Hän on meidän "aurinkomme", meidän valomme ja ilomme ja voimamme lähde.

(Kuvassa ilta-aurinko elokuun loppupuolella hieman iltakahdeksan jälkeen.)

Ilmestyskirja 1:16:

"Ja hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, ja hänen suustaan lähti kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, kun se täydeltä terältä paistaa." Ilm. 1:16 (v. -38 käännös)

Meidät tunnetaan täydellisesti!

"Sillä nyt me näemme kuin kuvastimesssa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan."  1. Kor. 13:12  (v. -38)

Se että meidät tunnetaan täydellisesti, on jo nyt niin. Ja se on lohdullista. Jumala tuntee meidät täysin tälläkin hetkellä❤️

Mutta ajatella sitäkin, että kerran mekin saamme olla vapaita vajaasti tuntemisen kahleista. Saamme nähdä Herran sellaisena kuin Hän on; ihmetellen katsella häntä, joka niin on rakastanut meitä, että tahtoi lunastaa meidät maasta, ollakseen meidän kanssamme aina! Se on käsittämätöntä - nyt vielä meille, mutta kerran saamme ymmärtää sitäkin asiaa.

Siinä oli Jeesus, Herra - temppeliä suurempi!

"Niihin aikoihin Jeesus kerran kulki sapattina viljapellon laitaa. Hänen opetuslastensa tuli nälkä, ja he alkoivat katkoa tähkäpäitä ja syödä. Fariseukset näkivät sen ja sanoivat Jeesukselle: "Katso nyt, opetuslapsesi tekevät sellaista, mitä sapattina ei ole lupa tehdä."

Mutta Jeesus vastasi heille: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hän ja hänen miehensä olivat nälissään? Hän meni Jumalan huoneeseen ja söi uhrileivät, vaikka niiden syöminen oli sallittua ainoastaan papeille, ei hänelle eikä hänen miehilleen. Tai ettekö ole laista lukeneet, että papit tekevät temppelissä sapattinakin työtä mutta ovat silti syyttömiä? Minä sanon: tässä teillä on enemmän kuin temppeli. Jos te ymmärtäisitte, mitä tämä tarkoittaa: 'Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja', te ette tuomitsisi syyttömiä. Ihmisen Poika on sapatin herra."

Matt. 12:1-8 KR92

---

Koville otti fariseuksia. Seuraavissa jakeissa 9-14, sanotaan heidän synagoogassa tentanneen Jeesusta siitä, että "saako sapattina parantaa?", kun siellä oli paikalla mies surkastuneen kätensä kanssa. Jeesus tenttasi heitä; että eivätkö hekin nosta lampaansa kuopasta - sapattinakin? Ja sitten hän paransi sen miehen. Ja fariseukset painuivat ulos hiomaan suunnitelmiaan...

Ja Markuskin kertoo myös - juuri tuosta Matteuksen mainitsemasta -  ja Jeesuksen kertomasta tapauksesta, jossa Daavid miehineen tulee ja syö uhrileivät Abjatarin ollessa ylipappina. Ja sitten: "Ja Jeesus sanoi heille: "Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatin herra." Mark. 2:27-28 KR92

---

Kuvitukseksi tähän viljantähkien katkomisesta alkaneeseen juttuun, otin kuvan Ruutista poimimassa tähkiä. Boas siinä katselee... tulevaa vaimoaan; vaikka ei sitä ihan tuossa vielä tiennytkään...❤️ Ruutista tuli yksi  Jeesuksen esiäideistä...

Tässä vielä yksi vanha  juttu, jossa on tähkistä, tähteistä - ja Ruutista: 

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2019/05/tahteenkeraajan-laulu.html?m=1

Herran varjelus koko elämän yllä...

"Herra varjelee sinut kaikelta pahalta*, hän suojelee koko elämäsi." Ps. 121:7 KR92

"Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa." 1. Tess. 5:23 KR92

Ja vaikka lukuvinkiksi tämä: psalmin 112 jakeissa 5-9, on myös tätä  varjeluksen asiaa.

"Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän." 1. Joh. 4:9 KR92

---

* (Jossain hartauskirjassa kysyttiin joskus, että - 'mikä sitten on pahaa?' / Onko sitä kaikki se, minkä me sellaiseksi koemme? Jumala voi laittaa pahankin palvelemaan omia, hyviä suunnitelmiaan. Vrt. esim. Joosef, Mooses, Daniel, Jeesus, ym...)

Siunausta Sinulle❣️

Suoja ahdingoissa

(klikkaa isommaksi niin näkyy)

Siunausta sinun päivääsi, 

on se sitten sumuinen 

tai aurinkoinen.

Eikä vain päivääsi,

vaan koko elämääsi!

❤️

"Älä arkana pälyile..." - sana rohkaisee!

"- älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi - minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni." Jes. 41:10 KR-92 

Tuo jae tuli ennen ylösnousua osittain mieleeni, ja piti heti ylösnoustua etsiä se. Se tuli rohkaisevana mieleen, kun on ollut vähän ankeita, masentavia ajatukset viime päivinä (vaikka ei mitään järin ihmeellistä olekaan meneillään.) Mieleeni tuli samassa yhteydessä myös eräs piirustus, jonka joskus tein. Siinä sanoi kuvassa ollut ihminen: - Aina näitä vuoria, eikä Jumalaakaan näy missään... Eikä se henkilö huomaa, että seisoo juuri siinä Jumalan jalkojen juuressa; niitä vuoriksi luulee! Sen kuvankin haluan vielä etsiä laatikostani. Mutta jotain samaa -  sitä Jumalan läheisyys-asiaa hipovia, muita piirustuksia, jo löysinkin. 

Ja tuossa sitten jo onkin se etsittäväksi jäänyt kuva tullut löydetyksikin. Klikkaa isommaksi tuo, niin näkyvät paremmin.

---

Mutta tuohon Jesajan jakeeseen liittyen, haluan kirjoittaa vielä pari edeltävääkin jaetta; sillä tuo jae vähän kuin vaatii ne mukaansa, koska alkukirjain on pieni... (samoin muuten vanhemmassakin käännöksessä).

"Sinä, palvelijani Israel, Jaakob, sinä jonka olen valinnut, sinä, ystäväni Aabrahamin siemen, sinä, jonka käteen minä tartuin, jonka minä toin maan ääristä ja kutsuin kaukaisimmista kolkista, jolle minä sanoin: "Sinä olet palvelijani, minä olen sinut valinnut, en sinua *väheksynyt" - älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi - minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni." Jes. 41:8-10 KR-92  *(v. - 33 käännös: "halpana pitänyt")

---

"Sinä...ystäväni, Abrahamin siemen..."!  Tuntuuko röyhkeältä meidän pakanuudesta kääntyneiden, (vrt. juutalaiset), ottaa itsellemme tällainen asema? Emme me sitä ota. Se annettiin meillekin saman uskon perusteella, kuin Abrahamille aikoinaan. Jossain kohtaa Raamatussa tuosta asiasta sanotaan jotakin. Pitääkin etsiä se... niitä.

"Pyhät kirjoitukset tiesivät jo edeltäpäin, että Jumala tekee vanhurskaiksi kansat, kun ne uskovat. Jumala näet ilmoitti edeltäpäin Abrahamille hyvän sanoman: sinun kanssasi saavat kaikki kansat siunauksen." Gal. 3:8 KR-92

Ja näköjään juuri Galatalaiskirjeessä on tuota asiaa käsitelty usemmassakin jakeessa.

"Muistattehan Abrahamin: "Hän uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi." Gal. 3:6 KR-92

"Tietäkää siis, että todellisia Abrahamin jälkeläisiä ovat ne, joilla on usko." Gal. 3:7 KR-92

"Tämä tarkoittaa, etteivät Jumalan lapsia ole luonnolliset jälkeläiset vaan että jälkeläisiksi luetaan lupauksen voimasta syntyneet lapset." Room. 9:8 KR-92

Noita, ynnä muita - löysin hakusanalla: "Aabrahamin jälkeläisiä": 

https://www.bible.com/fi/search/bible?query=Aabrahamin%20j%C3%A4lkel%C3%A4isi%C3%A4

Vielä täytyy todeta, että Jumalan lupaukset juutalaiselle kansalle myöskin pitävät paikkansa yhä edelleen. Heillä on Jumalan suunnitelmissa ollut - ja on, ihan erityinen asemansa. Jeesuskin oli juutalainen! 

Mistä ilo ja kiitollisuus...

Mistä ilo ja kiitollisuus vaikeina päivinä; esim. vakavasti sairaina tai muuten vaikeina päivinä?  Tällainen kysymys tuli mieleeni. Ja siihen mieleeni tuli ajatus; että ehkä siitäkin, että on taas selvitty yksi päivä eteenpäin - Herran armosta ja avulla. 

Sitten aamulukemisteni ensimmmäiseksi luettavaksi tuli vanhasta Päivän Tunnussanasta:

 "... Hiskia sairastui pahasti ja oli kuolemaisillaan. Hän rukoili Herraa, ja Herra vastasi rukoukseen ja antoi hänelle merkin. Mutta Hiskia ei ollut kiitollinen osakseen tulleesta ihmeestä, vaan tuli ylpeäksi..." 2. Aik. 32:24-25 KR-92*

Toinenkin jae parantumis-/kiitollisuusasiasta oli tarjolla. Kyseessä oli Jeesuksen 1/10 parantamasta spitaalisesta: "Huomattuaan parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin. Hän ylisti Jumalaa suureen ääneen, lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juureen ja kiitti häntä." Luuk. 17:15-16 KR-92

Rukous: Herrani, varjele meitäkin kiittämättömyyden ja ylpeyden synnistä! Sinä tiedät, kuinka helposti sellainen saa meidät valtaansa, ja unohdamme hyvät ja armolliset tekosi meitä kohtaan. Anna meille silmät, korvat ja sydän huomata hyvät tekosi päivittäin. (Valittaa kyllä osaamme kaikkea pyytämättäkin.)

---

*2. Aikakirja 32:26 kertoo kyllä sitten Hiskian myös nöyrtyneen... Hiskian sairastuminen ja parantuminen kerrotaan laajemmin toisaalla: 2. Kuningasten kirjan luvussa 20.

Rohkaisevia jakeita!

"... Hän varjeli meitä matkalla, kun kuljimme toisten kansojen maiden halki." Joos. 24:17 KR-92

"...Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." Matt. 28:20 KR-92

Kyseessä noissa jakeissa varjelijana ja läsnäolijana  oli "Herra Jumala" ja Jeesus. Meitäkin on monin eri tavoin varjeltu monenlaisissa vaiheissa aina tähän päivään asti. Jossakin on sanottu tähän tapaan: "tulevat päiväsi hän turvaa".* Näin on siihen asti, kun on tarvis. Ja lopulta on kotiin saapumisen aika. Mutta nyt, vielä kun täällä matkaa tehdään mitä moninaisimmissa tilanteissa; ja vaiheissakin, jotka eivät meitä miellytä, on meidän hyvä muistaa tuo Jeesuksen lupaus olla meidän kanssamme ihan joka päivä! Jeesus ei valehtele, ei puhu muunneltua totuutta. Hän pitää minkä lupaa. Ja tekee, ja tarkoittaa, mitä sanoo. Siis ihan tänäänkin - meillekin ihan.

---

*"Sinun tulevat päiväsi hän turvaa, hetkestä hetkeen, hänellä on varattuna apua yllin kyllin, viisautta ja tietoa. Siionin aarre on Herran pelko." Jes. 33:6 KR-92

---

Ja vielä tämä: Vaikka en ole facebookissa itse, tuo tuli tarjolle silmieni eteen uskovaisten nuorten facebookista, hyvä teksti! 

(klikkaa isommaksi)

Laitoin tähän nyt ihan noin, kun linkistä näytti tulevan mahdottoman pitkä. Ja oletan tuohon Facebookiin olevan vapaan pääsyn, kun kerran minunkin silmiini teksti lävähti tuota Jesajan jaetta etsiessä.

Kun luin, kirjoitin ja piirsin "väärästä" kohdasta!

Eilen aamulla lueskelin tavalliseen tapaani Päivän Tunnussanan tarjoilemia jakeita. Innostuin kirjoittelemaan vihkoonikin osaa niistä. Jopa piirtämään kuvaa yhden jakeen kohdasta, kun sen mielikuvitukseni halusi nähdä jotenkin kuvitettuna. Jos olisin ollut joku elokuvien tai animaatioiden tekijä, olisin innostunut yrittämään jotakin liikkuvaa kuvitusta. No vaikka en ole, innostuin silti muuten piirustamaan; vaikka tiesin jo valmiiksi, etten kovin kummoista piirustusta saa aikaiseksi. Mutta piirustelin silti sitä yhtä jakeen kohtaa, josta sitten tuolla alempana. 

Ensin tässä  ne, mitä vihkooni ylipäätään  eilen aamulla  kirjoittelin.

(klikkaa isommaksi nuo luettavat)

Siinä oli alussa ensin pari muuta paikkaa ennen tuota Jesajan luvusta 51 olevaa tekstiä. Ja jossain vaiheessa luku-/kirjoitus-/piirustuspuuhieni huomasin, että olin ottanut luettavan vallan väärästä paikasta; luettavaksi olisi kuulunut jakeita psalmista 51! No näillä mentiin nyt sitten. Jesajan 51 luvussa, jae 6, oli herättänyt mielikuvitukseni silmät katselemaan... Ja piirustustamaan jonkinlaista yritelmää siitä jakeesta.

Jakeessa oli myös nuo huomioitavat: "Mutta..." ja "eikä..."🌟 - kaiken muun lisäksi. Jumala on aina sama: Pelastaja✝️❤️☀️

Siunausta päivääsi,

sinä Herralle rakas!

Ahdistettu, haavoitettu, runneltu, kiusattu, kärsinyt... Hän - Jeesus, voi auttaa.

"Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä." Jes. 53:8  (v. -33

"mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut." (parannetut, parantuneet) Jes. 53:5  (v. -33

"joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut." (parannetut, parantuneet) 1. Piet. 2:24  (v. -38

"Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa." Hebr. 2:18  (v. -33

Hänet iskettiin maahan....että me saisimme elää!

Nämä kuvat meiltä takapihalta. Yhden oli kai joku sade kaatanut jonain päivänä laatoille makaamaan. Se yksi on nyt maljakossa keittiön pöydällä.

Pelkästä armosta!☀️

"Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, 

hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät." Tiit. 3:4-5 KR-92

Rannalla

Jeesuskin oleskeli paljon rannalla. Siellä hän solmi kauaskantoisia tuttavuuksia. Hän yllätti ihmiset sillä, millaiseksi hän osoittautui ensinäkemään verrattuna. Hän oli paljon enemmän kuin ne ihmisten ensinäkemän ennakkoluulot. 

Istun nyt rantapenkillä itsekseni. Tuossa vähän matkan päässä on vene, josta eilen otin mallia piirustukseen. 

Aamulla tulin lukeneeksi Jobista, kun se se silmiini osui; Jobin luku 17. Job ei osannut odottaa elämältä enää mitään. Mutta Job sai kuitenkin vielä elämässään kokea asioita, joita ei olisi voinut kuvitella. Hänen ennakkoluulonsa elämää kohtaan osoitettiin vääräksi. Jumalalla oli kuitenkin suunnitelma hänen elämälleen, vaikka aivan muulta näytti.

Mekään emme aina tiedä, vaikka luulemme. Jumala tietää. Ja se hänen suunnitelmansa on aina ollut - ja on; syvä, kestävä, kiihkeä rakkaus ihmistä kohtaan. Siltikin, vaikka hän tietää mitä me olemme: maan tomua. Mutta meille hän halusi antaa iankaikkisen elämän! Se kyllä ylittää kaiken, mitä me kykenemme kuvittelemaan.

Siunausta päivääsi, kuka oletkin! Muistetaan se Jeesuksen halu tavata meitä❣️ Olkoon se sitten rannalla, tai missä ikinä kukin sattuu olemaan☀️

Tarpeellinen vai ei? Joukkoon kuuluva vai ei?

"Jumala on kuitenkin asettanut ruumiiseen kaikki eri jäsenet niin kuin on hyväksi nähnyt." 1. Kor. 12:18 KR-92

"Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen." 1. Kor. 12:27 KR-92

Vaikka joku kokisi, ettei kuulu siihen samaan joukkoon kuin muut, "... niin ei se silti olisi ruumiiseen kuulumaton." 1. Kor. 12:15, v. -38 käännös. Ei kukaan muutu tarpeettomaksi sillä, että kokee itsensä turhaksi siinä ruumiissa, tai jos toinen sanoo: "En tarvitse sinua." 1. Kor. 12:21, v. -38. Ei kukaan millään sanoilla tai teoilla muutu samaan ruumiiseen kuulumattomaksi, jos kerran Jumala itse on kyseisen osan siihen asettanut. Meidät jokaisen. Jokainen on tärkeä osa siinä, vaikka me emme ymmärtäisi, miksi tuo toinen toinen - tai minä itse, olen tässä? Mitä virkaa meillä tässä muka on? Jumala on kuitenkin se suunnittelija ja tekijä. Hänen tahtonsa mukaan on kaikki tehty ja tehdään. Jos joku Jumalan paikalleen laittama puuttuisi, siinä olisi silloin joku puutos, kipeä kohta.

---

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/07/jotain-tarkoitusta-varten.html?m=1

Jotain tarkoitusta varten...

Turhanpäiväiseltä, olemattomalta, pilalle menneeltä näyttävällä, voi olla kuitenkin jokin salattu tarkoitus... Jumala tarkoituksella tehnyt. 

"Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki." Joh. 9:3,  v. -38 käännös

Kuten oli tuolla sinänsä olemattoman näköisellä kuvalla, jonka juuri tein: sillä oli se tarkoitus, että minun piti päästä levittämään paperille kesäistä taivaan sineä, sille oli tarve; kun ei tämä kesä ole sitä nyt niin paljon tarjoillut.

Tässä alla linkki Koivuniemen Raamattuhakuun, jossa hain jakeita hakusanalla: "luonut": 

https://www.koivuniemi.com/raamattu?tila=laajahaku&kaikki=Luonut&jokin=&eiole=&kirjat=kr&kaannos=fi-38

Jumala katseli, mitä aiottiin - ja puuttui tilanteeseen

"Daniel sanoi: "Minun Jumalani lähetti enkelin sulkemaan leijonien kidan, eivätkä ne vahingoittaneet minua..." Dan 6:23 KR-92

Danielia oli uhkaamassa todelliset leijonat. Jotkut aikoivat tuhota hänet leijonien avulla. Mutta niin ei käynyt, koska Jumala oli päättänyt toisin. Danielin selviytyminen siitä pahojen ihmisten suunnitelmasta oli Jumalan suunnitelma. Se toteutui, ei pahuuden aikeet.  Meitäkin voi olla uhkaamassa monet pahat aikeet tai asiat. Jotkut erityisesti sen vuoksi, että haluamme seurata Herraa. Mutta Jumala seuraa meitä, hänen valvova silmänsä tarkkailee kaikkea, mitä meille ja meidän ympärillämme tapahtuu. Hän kykenee pitämään meistä huolta kaikenlaisissa tilanteissa. Ja milloin hän jotakin sallii, ei sekään ole mitään sattumaa. Hänellä on kaikki valta. Hänellä on iankaikkiset suunnitelmat. 

Danielin asian toi minun eteeni tänä aamuna käyttämäni vanha Päivän Tunnussana. Jumalan eteen meidän asiamme tuo myös yksi "vanha", mutta yhä käyttökunnossa oleva keino: rukous Jumalan puoleen. Hänellä on aina aikaa kuunnella meitä; vaikka kenellään muulla ei tuntuisi olevan. Hän suorastaan toivoo, että tulemme hänen silmiensä eteen juttelemaan, oli asia mikä tahansa. Ja se juttelu käy missä ikinä ihminen sattuukaan silloin olemaan. Se linja on aina auki. Siunausta päivääsi:)

Valtava tarve valolle!

"Yhtäkkiä hänen edessään seisoi Herran enkeli ja huone oli täynnä valoa, ja enkeli töytäisi Pietarin hereille sanoen: "Nouse kiireesti!" Kahleet putosivat Pietarin käsistä." Apt. 12:7 KR-92

"Nouse kiireesti." Ei kai ollut aikaa lempeään herätykseen. Valoisa, sopiva hetki oli lyhyt - kuin aamuauringon valon vaihtaessa paikkaa.  Tuo yllä ollut jae puhutteli minua tänä aamuna. Minullakin oli tänä aamuna niin kova valon tarve, että en voinut asettautua tavanomaiselle paikalleni keittiön pöydän ääreen; vaan piti siirtää tuoli keittiössä sille kohtaa, jossa saatoin nähdä sisälle huoneeseen tulevan valonsäteen, istua sen lähellä.

 

Toivon päivä

Vaikka ei oltu edes nähty, silti rakastettiin...

"Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon vallassa, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen." 1. Piet. 1:8-9 KR-92

"Vaikka ette häntä nyt näe".  Pietari oli itse omilla silmillään nähnytkin, ja korvillaan kuullut Jeesusta. Istunut hänen kanssaan samoilla rantatulilla, oli istuttu yhdessä veneessä myrskyssä ja tyvenenessä ja kävelty pitkiä matkoja yhdessä milloin minnekin toisten kanssa. Ja oli paljon ihmisiä, jotka olivat itse nähneet ja kuulleet Jeesusta, saaneet kenties olla  itse hänen parantavan kosketuksessa kohteenakin, tai nähdä sellaista ihan silmiensä edessä. Ja se sai heidät rakastamaan Jeesusta palavasti! Se rakkaus, se uskon liekki, ei sammunut vaikka nähtiin, että Jeesus sitten ristillä kuoli... Mutta Jeesus nousi ylös ja hän elää: mikä riemu!

Sitten oli heitä - ja on meitä, jotka omin silmin emme ole nähneet, mutta ollaan kuultu, luettu ja meille on kerrottu, mitä tapahtui. Ja miksi se tapahtui? Jumalan, Isän, Luojan, rakkaudesta meihin ihmisiin, Jumalan luomuksiin, Jeesus halusi tulla tänne lunastamaan ne kaikki (on: meidät kaikki) pilalle menneet, jotta jokainen saisi takaisin sen, loiston ja kirkkauden - ja aseman, takaisin  oman paikkansa Jumalan, Isän ja Luojamme luona. 

Sanoopa Raamattu Jumalan erittäin kiihkeästä rakkaudesta meihin näinkin: "Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: "Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan?" Jaak. 4:5  (v. -38)

Hän rakasti ja rakastaa meitä! Niin mekin saamme, vajavaisinakin, rakastaa häntä! Hänhän on isämme; kuten Raamattu jossain kohtaa toteaa, että sitä suhdetta kuvastaa jokainen isän ja lapsen suhde maan päällä! Siinä meille ajattelemisen aihetta❣️

Että tajuaisimme kuinka paljon meitä rakastetaan...❤️

Ihanaa että saamme lukea näitä Isän  rakkauden sanoja joita vanhin veljemme Jeesuskin puhui, ja joita sanoja sitten vielä muut veljemme meille muistiin  kirjoittelivat! Jakoon ne onkin kaikin keinoin tarkoitettu.

Olemme Raamatussa saaneet kuin Isän tai veljen  muistikirjan näppeihimme:) Eikä sitä riistetä meiltä pois, vaikka emme aina osaa sitä ehkä asianmukaisesti käsitellä; käyttää ja lukea.

Mutta Isäpä oli viisas: hänellä on tallessa oma alkuperäinen suunnitelmansa kyllä, ja me saimme siitä itsellemme painetut ihan omat kirjat:)