Kun tuntuu, että on ihan valtava tarve...

Tarve uudelle voimalle, valolle, rohkaisulle, uudelle näkymälle - sellaisille, jotka Jumala antaa. Tiedän kyllä, että Hän auttaa päivittäin ja hetkittäin kaikenlaisissa tilanteissa. Aina vain emme itse ole oikein näkö-, kuulo- tai muuten havannointikykyisiä huomaamaan sitä huolenpitoa. Mutta antaisitko minulle, ja meille, muillekin, taas tänään kaikenlaista rohkaisua, iloa, voimaa, apua; mitä tiedät meidän tarvitsevan, odottavan kuin janoinen maa.!

Tavallaan tuon vihkoon kirjoittamisen jälkeen olleet aamulukemiset sopi noihin aamuajatuksiin: "Herra, teidän Jumalanne, on ollut teidän kanssanne, eikä teiltä ole puuttunut mitään." 5. Moos. 2:7 KR-92

Ja Paavalin sanoista: "Kaikessa osoitamme olevamme Jumalan palvelijoita. Me kestämme sitkeästi vaikeudet, vaivat ja ahdingot. ... (Olemme) murheellisia mutta aina iloisia. Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken." 2. Kor. 6:4,10 KR-92

Aamulukemisiini oli merkattu lukuehdotukseksi myös: Joh. 20:11-18, josta voi lukea Marian ja Jeesuksen kohtaamisesta:

Marialle ei riittänyt kahden enkelin näkeminen. Eikä pelkkä Jeesuksen näkeminenkään vielä, koska hän ei tunnistanut Jeesusta nähdystä huolimatta. Ei edes Jeesuksen puheääni ensin saanut Mariaa tunnistamaan Jeesusta. Mutta kun Jeesus lausui hänen nimensä: "Maria." - hän tajusi! Ehkä mekin tarvitsemme joskus jotain samaa. Jokin siinä sanomisen tavassa oli tuttua.

Pullossa näkyy muuten... vihreä lehti🌿 ☀️ 

---

Vuosien takaa yksi vanha kirjoitus:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2020/05/yksitoikkoisuudessaan-vaihtelevien.html

Kun Herra itse valvoo sadon kypsymistä - varjellen siitä huolehtii...

 Mieleeni tuli laulusta sanoja:

"... kun kyynelin peltoa kastelen vaan

ei kato voi tuhota viljaa,

sen Herramme varmasti

saa kasvamaan 

ja korjuuseen kypsyy se hiljaa..."

Ja tuossa tuo lohdullinen näkökohta ja huomio tummennettuna! Kasvaminen ei tapahdu meidän omasta voimastamme, vaan Herra itse voimistaa ja kasvattaa*, eli antaa kasvuvoimaa, vettä ja lannoitetta, ja kaikenlaista puutarhurin hoitoa🌱

*Sana "kasvattaa" tuo helposti mieleen jonkun ankaran opettajan. Mutta nyt tässä onkin mielessä puutarhaansa rakastava puutarhuri! Hän ei todellakaan oleta että ne hänen ihanat istutuksensa, ne pienet taimet tai jo isommaksikin ehtineet kasvit, ihan itseksekseen, ilman häntä muka kasvaisivat ja kukoistaisivat! Ei suinkaan, vaan hänen mielityönsä ja rakkautensa on olla jatkuvasti pitämässä huolta näistä kasveistaan... Eli meistä❤️

"Ain Herramme sana on horjumaton, 

on vahvempi taivasta, maata.

Kun uskon nyt vaan,

niin nähdä sen saan,

ei koskaan mua pettää hän saata..." 

(Saman laulun sanoja nämäkin.)

Laulu on: "Min lupaapi Herra, hän täyttävi sen..."

Kun maa puskee kasvustoa valtavalla voimalla

Pari päivää sitten oli jakeena: "Niin kuin maa työntää versoa, niin Herra, minun Jumalani, saa vanhurskauden versomaan, ja ylistys kohoaa kaikkien kansojen kuultavaksi." Jesaja 61:11 KR-92

Siinä silloin sitä lukiessa, kiinnitin huomiota sanaan "työntää", kun se ei tuntunut sopivan minun mieleeni. Joku muu sana olisi muka ollut parempi; lienenkö ajatellut tuota "puskea" sanaa, vai mitä lienen ajatellut. Mutta se mietintä sai eräällä kauppamatkalla jatkoa. Muutaman vuoden takaisen hakkuuaukon ohi ajettaessa, huomioin siinä pusikot, jotka nyt, tänäkin kesänä valtavalla voimalla ovat työntäneet uutta kasvustoa.

Mikä valtava voima se onkaan, joka saa alashakatun maan aloittamaan valtavan nousun niistä juurista ja siemenistä, joita maahan on jäänyt! Mikä ihme se onkaan, että pieni, kuiva siemen, sisältää sellaisen kasvuvoiman, että kun se herätetään valolla, lämmöllä, vedellä, ja ties millä muulla, (joskus jopa kylmäkäsittely tarvitaan), niin se todella alkaa "työntää versoa voimalla". Samoin maahan jääneet juuret; jopa juuren palat.

Sopiikin miettiä ja ihmetellä, että mistä se siemen - ja juuri, on saanut sen voiman?! Sen voiman, joka ajallaan herää toimimaan? 

Nehän herättää eloon Jumala - kaiken elollisen Herra ja Luoja! Hän, joka sen voiman on niihin laittanutkin.

---

Sainpa vielä mainion havaintoesityksen tämänpäiväiväisellä kävelylläni. Näin tien sivussa pienehkön, kuivan, monihaaraisen puunjämän, joka äkkiseltään vilkaistuna näytti silmääni kuin hirvenpäältä. Ajattelin noukkia sen mukaani, jotta voisin kotona katsoa saisiko siitä todella vähän muokaten sellaista. Mutta sepä ei suostunutkaan irtoamaan maasta, oli siinä tiukasti kiinni. Eikä se ollut kuollutkaan, siinähän oli pieni lehti tuloillaan!

Ehkä näet sen lehdenkin... tuossa alla olevassa kuvassa🌱

Jeesus - totuus, jota tarvitsemme

"Jeesus sanoi heille: "Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani." Joh. 14:6  

"Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani;" Joh. 8:31

"ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi " Joh. 8:32

"Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi." Joh. 8:36 

"Ottakaa siis yllenne Jumalan taisteluvarustus, niin että kykenette pahan päivän tullen tekemään vastarintaa ja selviytymään taistelusta pystyssä pysyen" Ef. 6:13 KR-92

 "Seiskää lujina! Kiinnittäkää vyöksenne totuus, pukeutukaa vanhurskauden haarniskaan" Ef. 6:14 KR-92 

Jumalan armo kasvattaa meitä kuin puutarhuri kasveja...🌱☀️💦❤️🙂

"Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa." Titus 2:11-12 KR-92

Menneet saa jättää

"Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö." Jes. 43:18 

Jos sinäkin murehdit jotain mennyttä asiaa, ehdotan, että lukisit tai kuuntelisit (molemmat tavat mahdollisia) tuosta alla olevasta linkistä yhden vanhan TV7:n päivän sanan, jonka puhuu Veli Johannes. Hänellä on siinä rohkaiseva sana siitä, että voi katsoa uuteen ja jättää menneet!

https://www.tv7.fi/daily_word/20-12-2020/ 

"Katso, minä teen uutta..." Jes. 43:19

Ihme se on, että me uskomme!

Sitä saattaa joskus ajatella, että niillä oli helppoa uskoa, jotka kulkivat Jeesuksen kanssa ja joka päivä saivat silmillään nähdä hänet ja kuulla hänen puhuvan heille. Niinkuin lapset isän seurassa, mikäs siinä oli ollessa ja uskoessa, voi ajatella. Se oli uskoa ja näkemistä yhtäaikaa. Mutta koska häilyväisiä ihmisiä hekin olivat, niin vaikka he tunnistivat Jeesuksen Herrakseen ja Messiaakseen, Jumalan Pojaksi, oli heilläkin silti uskomisen vaikeutensa, ja kenties juuri senkin takia, että näkivät Jeesuksen arkisesti silmillään. Joutuihan Jeesus heitäkin toisinaan nuhtelemaan heidän uskon puutteestaan, ja sanomaan, ettei heillä ole uskoa sinapinsiemenen vertaa.

Entäpä sitten ne entisaikojen pyhät, jotka eivät osanneet, tai voineet, edes lukea! Heidän oli sitten talletettava kuulemaansa sanaa sydämiinsä, ja se oli sitten korkeammassa kädessä, että heidän uskonsa pysyi elossa - ja että se sanan siemen ja uskon lahja on rantautunut meillekin asti!

Sama Pyhä Henki pitää meidän uskomme elossa kaikkien vaarojen, epäilysten, kuivuuskausien, ja muiden vastusten keskellä. Pyhä Henki meille muistuttaa, mitä Jeesus on sanonut. Ja mitä Sanaan muuten on kirjoitettu. Ei meitäkään ole jätetty ilman huolenpitoa ja vain ikäänkuin omassa varassamme uskossa roikkumaan. Kyllä se kiinnipitäjä on paremmissa käsissä. 

"Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut." Joh. 14:26 

Puhutteleva uni siemenistä ja vedestä...

Isäntä kertoi eilen aamulla unensa, jonka oli nähnyt. Siinä hänen isoisänsä sanoi joillekin: "Mennään tekemään suuria tekoja". Ja levitti sitten käsistään pieniä siemeniä pöydälle. Pöydällä oli myös vettä. Siitä siemenet imaisivat veden itseensä.  

---

Yksi ajatus tuli tuosta mieleeni. Kun Raamatussa puhutaan kastelemisesta ja kastelijasta, niin siitä on minulle aina tullut mieleen vain se, että sitä kastellaan, mikä jo on kasvamaan pantu, ettei kasvu pysähdy tai kuole. Mutta tuli mieleen sekin, että jotkut kasvamaan laitettavathan kaipaavat vettä jo ennen maahan laittoa. Herneitä esimerkiksi liotetaan. Voi ne maahan laittaa ilmankin, mutta paremmin lähtee kasvamaan liotettuina.  

Joku voi siis olla tälläinen esikastelijakin, liottaja, varmaankin. Ja sillätavoin osana jotain suurta:) Jumala tietysti itse tekee sitä kyllä meille itsekullekin, niinkuin muitakin "puutarhurin" hommaan kuuluvaa. Mutta onhan se suuri asia, jos saamme olla Suuren Puutarhurin opissa, ja hän antaa meidän jotain tehdäkin.

Ihanaa aluillaan olevaa puutarhakautta 🌱 

"Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka kasvun antaa.

Mutta istuttaja ja kastelija ovat yhtä; kuitenkin on  kumpikin saava oman  palkkansa oman työnsä mukaan.

Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus."  

1. Kor. 3:7-9

Katkeruuden juuria

 "..."ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä" ..." Hebr. 12:15

Katkeruuden juuri tekee tosiaan häiriötä. Sen huomaa kyllä, kun itsestään löytää niitä juuria. Ne kannattaa heti nyhtää pois, mutta se saattaa olla vaikeata, sillä ne ovat kovin sitkeitä. Eivät meinaa katketa millään ja aina pyrkii työntymään uutta kasvustoa niistä. Kun huomaa olevansa pääsemättömissä niiden kanssa, kannattaa huutaa Suuri Puutarhuri apuun. 

Kuin puutarhasta... ja puutarhurin ohjeista

MAAHAN ON KYLVETTY: "Tehän olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätketty Kristuksen kanssa Jumalassa. Kristuksen meidän elämämme ilmestyessä tekin ilmestytte hänen kanssaan kirkkaudessa." Kol. 3:2-3 JKR*

RIKKARUOHOJEN KITKENTÄÄ: "Kuolettakaa siis se, mikä teissä on maailmaan kuuluvaa:  haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalan palvelusta. Niiden tähden tulee Jumalan viha..." Kol. 3:5-6 JKR*

JA SITÄ HOMMAA RIITTÄÄ...: "...Pankaa nyt pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suusanne. Älkää puhuko valhetta toisistanne..." Kol. 3:8-9 JKR*

JA VIELÄ SITKEITÄ JUURIAKIN: " Ja kun hänen rohkeutensa kasvoi Herran teillä, poisti hän vielä uhrikukkulatkin ja asera-karsikot..." 2. Aik. 17:6  -33/-38

YLIPUUTARHURI OHJEISTAA: "...he ovat ottaneet sitä, mikä oli vihitty tuhon omaksi, he ovat varastaneet ja valehdelleet, he ovat  panneet sen omain tavarainsa joukkoon... En minä enää ole teidän kanssanne, ellette hävitä tuhon omaksi vihittyä." Joos. 7:11-12 -33/-38

(Eikä tässä olleet vielä  kaikki ohjeet; lisää ja  vielä tarkempia kitkentäohjeita on luettavissa Raamatusta. Pienetkin rikkakasvit olisi tunnistettava sellaisiksi ja pistettävä istutuksilta pois...)

Voi hurja, miten paljon onkaan meissä kaikkea kitkettävää... Jaksammeko edes aloittaa? Työn paljous suorastaan lamaaannuttaa. Mutta onkin niin, että Ylipuutarhuri  ei jätä meitä yksin, hän itse tulee  avuksemme. Hän näyttää kädestä pitäen, mikä on pois kitkettävää. Ja sitkeimmät puunjuuretkin, jotka kaivettaessa mullasta esiin tulevat, ja jotka ovat tosi tiukassa, hän tulee itse irroittelemaan. 

Hän pitää puutarhastaan ja puutarhaoppilaistaan erittäin hyvää huolta, sillä hän  rakastaa heitä niin kovasti! Sitoudutaan me oppilaat kuitenkin hänen ohjeisiinsa. Siltikin, vaikka ne tuntuvatkin aivan liian vaikeilta. Kyllä hän meidät tuntee. Hän lupasi täyttää sen työn, mikä meiltä  itseltä jää tietenkin kesken...

"varmasti luottaen siihen,

että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn,

on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka."

Fil. 1:6

----

Mistä teksti sai alkunsa: Nuo pari jaetta vanhasta testamentista oli tullut esiin luettavista muutama päivä sitten ja tänään luin Kolossalaiskirjeen kolmatta lukua. Ja muutama päivä sitten tuli Puutarha-lehti. Tuntui jokin yhdistävän näitä kaikkia.

* JKR - Jumalan kansan Pyhä Raamattu/Uusi Tie 

Siunattua ja levollista päivää sinulle!

Hedelmäpuu...

Ajattele hedelmäpuuta. Se ei ole sama asia, kuin muut puut. Hedelmäpuun on määrä tuottaa nimenomaan jotain hedelmää. Kaikki hoitokin tähtää sitten siihen. Ei ole hedelmäpuun päämäärä olla kaunis, vaan satoisa. Jossain muussa puussa voidaan pitää erilaisia oksia ihan kauneusarvojenkin takia, mutta ei hedelmäpuussa. Jos puutarhuri näkee hyvässä puussa oksia, joista ei ole hedelmää tulossa, hänen on leikattava ne pois. Kaikki tapahtuu vain sitä silmällä pitäen, että sato olisi runsaampi. Satoa siis on luvassa kuitenkin. Sille sadollekin on puussa aikansa, jonka puutarhuri kyllä tietää. Vasta-istutettuja puun taimia ja nuoria puita ei hoideta aivan samoin, kuin "aikuisia", jo satoa tuottavia. Jos puusta tippuu kuiva oksa itsestään, se päätyy samaan kasaan kuin puutarhurin pois leikkaamat. Oksa ei voi itse pitää yllä elämää itsessään, vaan puussa pysymällä se pysyy elossa, saati tuottaa sen hedelmänsä.

Itse en ole edes viherpeukalo, saati mikään puutarha-asioiden tuntija. Nämä "puutarhalliset" mietteet sai aikaan lukuvuorossa ollut teksti. Tässä siitä osa:

"Minä olen totinen viinipuu, ja minun isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan minussa,

 joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää,

 hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän.

 Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut.

Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa.

Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. Jos joku ei pysy minussa,

niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen ja ne palavat.

Jos te pysyttte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni."

Joh. 15:1-8

 

Näitä kirjoitteli hän,

 joka ei sitä  hedelmää pysty itsessään havaitsemaan.

Mutta puutarhuri varmaan tekee kaikkensa, 

jotta sitä hedelmääkin voisi aikanaan tulla.

Ajattele puita ajatellessasi

nimenomaan hedelmäpuuta.

Ja mitä hyvän puutarhurin on sen kanssa tehtävä.

---

Löysin tämän jutun luonnoksista kesäkuulta.

Raikasta vettä ja uusia teitä!

"Niinkuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala. Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa." Ps 42:2-3

"Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö. Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan." Jes. 43:18-19

Tämän aamun yllättävä löytö

Tänä aamuna mielessäni alkoi pyöriä sana dobromirka tai ...mivka?. Kun sitä jonkin aikaa olin mielessäni pyöritellyt, päätin, että katsonpa mitä netistä löytyy. Paikaksi sitä osasin ajatella. En tiedä mistä se mieleeni tuli. Jostain lukemastani varmaan jäänyt mieleen.

Paikka se tosiaan oli, Dobromirkan kylä Bulgariassa. Siellä on Mission Possiblen toimesta pantu kuntoon hylättyjä rakennuksia ja nyt ne ovat silmänilona ja uutta toivoa tuovina paikkoina sen kylän asukkaille. Ensin päädyin lukemaan juttua unohdetusta puutarhasta. Se oli kuvin varustettu kertomus puutarhasta, jonka portista ei voinut kulkea sisään. Sinne piti mennä takakautta, jos halusi nähdä sen sisältäpäin. Paikka herättää mielikuvituksen. Mitä se puutarha on ollut, ja mitä se voisi olla, jos joku sen kunnostaisi.

Mutta yhtä ränsistynyttä oli ollut sen puutarhan vieressä. Vaan nyt siinä on se uutta toivoa tuova paikka, kauniiksi kunnostettuine rakennuksineen. Onkohan sillä uohdetulla puutarhallakin vielä uusi kukoistus edessään?

Tähän sopi kuvitukseksi tämä jo ennenkin nähty kuva.

Tunnistamisvaikeuksia - Vain yksi sana

"Tämän sanottuaan hän kääntyi taaksepäin ja näki Jeesuksen siinä seisovan, eikä tiennyt, että se oli Jeesus." Joh. 20:14

Maria kertoi hätäänsä  kolmesti: "Ovat ottaneet Herran pois haudasta, emmekä tiedä, mihin ovat hänet panneet." Tämän hän sanoi tutuilleen. Seuraavan samansisältöisen sanan hän sanoi hädissään enkeleille. Ja vielä kolmannen kerran "puutarhurille". Tuolta "Puutarhurilta" riitti vain yksi sana; hädissään olevan nimi: "Maria!", liennyttämään hädän  ja antamaan vastauksen hänen polttavaan kysymykseensä. Jeesus itse oli siinä. Sama "Puutarhuri" saattaa seistä meidänkin vierellämme juuri silloin, kun me hädissämme etsimme vastauksia mielessämme oleviin kysymyksiin. Häneltä riittää vain yksi sana. "Sano vain sana...",  sanoi hätänsä keskellä roomalainen sadanpäämieskin - ja sai avun.

---

Joh. 20:2, Joh. 20:16, Matt. 8:8 KR-92

Vähenemistä

Me ihmisinä toivomme, että meistä "tulisi jotain". Edes parempia ihmisiä. Mutta huomamme, että "Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä." Joh. 3:30.  Omien saavutusten, onnistumisten ja jaksamisten vähetessä ja puuttuessa, alkaa näkyä toinen ulottuvuus; toinen riittävyys:

"Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa."
2. Kor. 12:9

Oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden

"ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden..." Ef. 3:19

Haluaisin oppia tuntemaan sen, sillä en taida siitä mitään käsittää. En ole oikein ymmärtänyt sitä, millaiseen asemaan minut siirrettiin, kun tulin Hänen omakseen.

"että hän kirkkautensa runsauden mukaisesti antaisi teidän, sisällisen ihmisenne puolesta, voimassa vahvistua hänen Henkensä kautta ja Kristuksen asua uskon kautta teidän sydämissänne, niin että te, rakkauteen juurtuneina ja perustuneina, voisitte kaikkien pyhien kanssa käsittää, mikä leveys ja pituus ja korkeus ja syvyys on, ja oppia tuntemaan Kristuksen rakkauden, joka on kaikkea tietoa ylempänä; että tulisitte täyteen Jumalan kaikkea täyteyttä." Ef. 3:16-19

Sitä Hänen rakkauttaan voi kuvata monella tavalla. Tuli mieleen istutettava kasvi; sellainen, joka siirretään toiseen kasvupaikkaan. Siihen sen olisi tarkoitus juurtua, siinä voimistua. Sellaista puutarhuri varsinkin vaalii.

"Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta"

"Sentähden se  on uskosta, että se olisi armosta;
että lupaus pysyisi lujana  kaikelle siemenelle,
ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin,
vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko,
hänen, joka on meidän kaikkien isä." Room. 4:16

"Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin,
 ovat perillisiä, niin usko on tyhjäksi tehty
ja lupaus käynyt mitättömäksi." Room. 4:14

"Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta vaan ansiosta,
mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman,
sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi" Room. 4:3-4

"ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan,
ei omaa  vanhurskautta, sitä joka laista tulee,
vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta,
sen vanhurskauden joka tulee Jumalasta
uskon perusteella." Fil. 3:9

"Jokaisen oksan..."

Jeesuksen omin sanoin "Jokaisen oksan minussa..." eli Jeesuksessa, viinitarhuri  käy läpi. Oksat joko puhdistetaan tai karsitaan... "Minä olen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän." Joh. 15:1-2.

Kuulostaa aika pelottavalta... Mutta mitä sanottiin jatkossa:

"Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy viinipuussa. Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois kuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat." Joh. 15:3-6

Tuossahan sanottiin, että joka Hänessä pysyy... tekee hedelmää, vieläpä paljon. Hänessä pysyvä saa voimansa Hänestä. Meillä ei taida olla asiantuntemusta pystyä arvioimaan sitä hedelmän määrää, laatua, kokoa, tai löytyykö ylipäätään sitä, mitä tarhuri etsii. Me emme taida edes tunnistaa niitä... Ei liene meidän tehtävämme edes etsiä sitä, ei itsestämme, eikä toisista. Se on Puutarhurin asia. Hänellä on siihen asiantuntemusta. Ja varmaan hän ilolla katselee jokaista löytämänsä hedelmää, olkoon se pieni alkukin vasta. Hän vaalii sitä, että se saisi kasvaa...


Tyhjiä puita ollaan ilman Häntä!

Puutarhuri osti sen ränsistyneen tarhan

Ajatus lähti liikkeelle Gossnerin Aarrearkkusesta: "Hän siis etsii ja raivaa kärsimyksen ja ristin kautta itsellensä tien meidän sydämiimme, kun hän ei ylpeytemme tähden voi sitä löytää."

Minulle tuli mieleen kuva, puutarha, raivattava, johon on jo keskelle tullut pieni aukio. Siinä Herra puuhailee ja laskee sinne kauniin kukan, tai lyhdyn valoineen. Puutarhassa työ jatkuu...

---
Piirros lokakuulta.