Määränpää

"He aikoivat ottaa hänet veneeseen, mutta samassa vene jo tuli siihen rantaan, jonne he olivat menossa." Joh. 6:21 KR-92

Hieman ennen sitä, Jeesus oli ilmestynyt näkyviin sen myrskyn keskellä, ja sanonut heille: 

"Mutta Jeesus sanoi: "Minä tässä olen, älkää pelätkö." Joh. 6:20 KR-92

Joskus tällainen valittajakin... tajuaa kiittää.

(Tämän olin kirjoittanut su 31.3, mutta oli silloin jäänyt julkaisematta):

Nukuin vaihteeksi hyvin - ja se sai minut kiitosmielelle. Sen myötä huomasin toisenkin asian, josta tajusin sitten olla kiitollinen: olin muutama päivä sitten saanut korjatuksi yhden vaatekappaleen käyttökuntoiseksi.

Viime päivinä minulle on aiheuttanut pettymystä esim. se, että pääsiäisvalmisteluni jäivät hyvin olemattomaksi, siitä mitä olin ajatellut. (Joka sekin oli pientä ihan). Ja sellaista se nykyään yhä yleisemmin on, että vähäiset aioitutkin jäävät vain tekemättä. Ajatuksia ja suunnitelmia saattaa olla, mutta syystä tai toisesta ne eivät toteudu. Tulee pettymyksen tunteet itseen, ja olosuhteisiin. Ja varmasti Jumalaankin, vaikka sellaista ei tahdo ajatella. Siinä on kaiketi jotain samaa, kun lapset pettyvät vanhempiinsa, kun ei saada kaikkea  toivottua, tai saadaan jotain toisenlaista, kuin toivottiin ja luultiin.

Mutta nyt kuitenkin se kiitollisuus nosti hivenen päätään. Se mieleen tullut korjaushommakin. Tuli mieleen sekin, että Jumalakin - Isä - korjaa, opettaa, hoitaa meitä! 

Joskus vähitellen. Joskus kertaheitolla. Ja kotona ainakin sitten kaikki valmista, on ehjää ja kaunista. Usein kuitenkin täällä pikkuhiljaa korjaat; vähitellen, niinkuin mekin toimimme. 

Olihan sekin isoveljemme Jeesuksen sana, että mitä isä tekee, poika tekee samaa:) 

---

Luin sitten käyttämästäni vanhasta Päivän tunnussanasta jakeita. Jollakin tavalla nämäkin kuitenkin puhuivat sitä samaa...

"Kaukaisista maista saapuu minun temppelini rakentajia." Sak. 6:15 KR-92

"Jeesus Kristus liittää teidätkin Hengellään rakennuskivinä Jumalan asumukseen." Ef. 2:22 KR-92

Ajatus nukkumaan mennessä

Olin asettautunut nukkumaan jo. Mieleeni tuli jostakin kuva, ikäänkuin elämää kuvaava, jossa oli sininen "tunneli", telttamainen. Samalla ikäänkuin "luola", tai "kaivoskäytävä".  Siellä kulkeva saattoi nähdä tunnelin sisäseinillä ehkä pelottavina varjoja, jotka tulivat kuvajaisina tunnelin ulkopuolelta. Seinät olivat sellaiset, että ne näyttivät varjot läpi. Ulkopuolen pimeässä häälyvät puut loivat pelottavia varjoja sisällekin. Mutta kulkijan oli hyvä tietää, että ne olivat vain varjoja.

Käytävä näytti jatkuvan jonnekin kauas. Perillä oli ovi, josta saattoi miettiä, onko se ovi avoinna kulkijalle? Tai, että mitä siellä tulisi olemaan? Edessä näytti pimeältä. Mutta jos kulkija olisi nähnyt jo loppuun asti, olisi hän nähnyt ilokseen avoimen oven, josta hän saisi käydä sisään. Avoimesta ovesta loisti kirkas valo.

Olin illalla ajatellut, että sellaisen kuvan haluaisin piirtää, mutta olin aivan varma, etten aamulla enää muista kyseistä kuvaa. Mutta yllätyksekseni se tulikin vielä aamulla mieleen. Niinpä rupesin toimeen. Tietenkään kuva ei ole sellainen, kuin mielessäni sen näin. Mutta ei voi mitään. Toivottavasti kirjoitettu selitys edes antaa käsitystä asiasta.

"...on levittävä telttamajansa heidän ylitsensä." Ilm. 7:15

"...rauhaisan asuinsijan, telttamajan, jota ei muuteta, jonka vaarnoja ei ikinä reväistä irti, jonka köysistä ei yhtäkään katkaista." Jes. 33:20

"...eivätkä he tarvitse lampun valoa eikä auringon valoa, sillä Herra Jumala on valaiseva heitä..." Ilm. 22:5

"... minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." - sanoi Jeesus!  Matt. 28:20

Hedelmäpuu...

Ajattele hedelmäpuuta. Se ei ole sama asia, kuin muut puut. Hedelmäpuun on määrä tuottaa nimenomaan jotain hedelmää. Kaikki hoitokin tähtää sitten siihen. Ei ole hedelmäpuun päämäärä olla kaunis, vaan satoisa. Jossain muussa puussa voidaan pitää erilaisia oksia ihan kauneusarvojenkin takia, mutta ei hedelmäpuussa. Jos puutarhuri näkee hyvässä puussa oksia, joista ei ole hedelmää tulossa, hänen on leikattava ne pois. Kaikki tapahtuu vain sitä silmällä pitäen, että sato olisi runsaampi. Satoa siis on luvassa kuitenkin. Sille sadollekin on puussa aikansa, jonka puutarhuri kyllä tietää. Vasta-istutettuja puun taimia ja nuoria puita ei hoideta aivan samoin, kuin "aikuisia", jo satoa tuottavia. Jos puusta tippuu kuiva oksa itsestään, se päätyy samaan kasaan kuin puutarhurin pois leikkaamat. Oksa ei voi itse pitää yllä elämää itsessään, vaan puussa pysymällä se pysyy elossa, saati tuottaa sen hedelmänsä.

Itse en ole edes viherpeukalo, saati mikään puutarha-asioiden tuntija. Nämä "puutarhalliset" mietteet sai aikaan lukuvuorossa ollut teksti. Tässä siitä osa:

"Minä olen totinen viinipuu, ja minun isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan minussa,

 joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää,

 hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän.

 Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut.

Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa.

Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. Jos joku ei pysy minussa,

niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen ja ne palavat.

Jos te pysyttte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni."

Joh. 15:1-8

 

Näitä kirjoitteli hän,

 joka ei sitä  hedelmää pysty itsessään havaitsemaan.

Mutta puutarhuri varmaan tekee kaikkensa, 

jotta sitä hedelmääkin voisi aikanaan tulla.

Ajattele puita ajatellessasi

nimenomaan hedelmäpuuta.

Ja mitä hyvän puutarhurin on sen kanssa tehtävä.

---

Löysin tämän jutun luonnoksista kesäkuulta.

Tämä matka

Louhikoita, riippusiltoja, pimeitä metsiä, pelottavia soita...  ja toisinaan vihreitä niittyjä, aurinkoa, lämpöä, raikasta vettä, lepoa.

"Niin hän sanoi: "En, vaan minä olen Herran sotajoukon päämies ja olen juuri nyt tullut."  (Sana Joosualle) Joos. 5:14

"Ja kun hän oli kulkenut Penuelin ohitse, nousi aurinko; mutta hän ontui lonkkaansa." (Sana Jaakobista)  1. Moos. 32:31

Ylinnä oleva jae on mielestäni aina rohkaiseva. Mitä tulee toiseen jakeeseen; koen itseni ontuvaksi; ellei peräti rammaksi. Lienenkö ollut sitä jollain tavalla syntymästäni asti? Sainko jo alussa sellaiset "eväät ja matkavarusteet" että alituiseen kaipaisin jotain "parempia" tähän kotimatkalle. Mutta katsoitko Sinä minulle riittäviksi ne, jotka annoit? Kunpa vielä oppisin paremmin saamiani varusteita käyttämään. Välillä tuntuu, että sekin vähäinen taito on katoamassa, joka kenties joskus on ollut. Vai onko maasto vaikeutunut sellaiseksi, että sen takia kaikki tuntuu hankalalta?  Entä jos en selviä, vaan joudun perusteellisesti pulaan, tai ihan hukkaan?  Kai Sinä tulet varmasti hakemaan minutkin täältä, jos en osaa, tai jaksa annetussa ajassa (vrt.*) kotiin asti?   Ethän jätä minua. Hae Sinä minut armollisesti kotiin, jos en selviytyisikään kunnolla tästä matkasta.

Sinä lähetit Joosuan luokse sotajoukkosi päällikön, kun kuuma taistelu oli alkamassa. Anna apusi meillekin.

---
*Vrt. Norjalaisessa sarjassa Erämaan armoilla.  Lars Monsenille annettiin varusteet ja määränpää, jossa piti olla ajoissa. Jos ei ollut, haettiin hänet muilla keinoin. Helikopterilla hänet yleensä vietiin lähtöpaikkaansa, mistä matka alkoi. Yhteyttä pidettiin matkaan lähettäjien ja matkalaisen sekä reitin suunittelijoiden välillä silloin tällöin kysellen kuulumisia.

Yle Areena/Erämaan armoilla.

Katoava pukeutuu katoamattomuuteen!

"Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä. eikä häntä enää ole, eikä hänen asuisijansa häntä enää tunne. Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille." Ps 103:15-17

"Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: "Kuolema on nielty ja voitto saatu." 1 Kor. 15:54

"Siunattu on se mies, joka turvaa Herraan, jonka turvana Herra on. Hän on kuin veden partaalle istutettu puu, joka ojentaa juurensa puron puoleen; helteen tuloa se ei peljästy; vaan sen lehvä on vihanta, eikä poutavuonnakaan sillä ole huolta, eikä se herkeä hedelmää tekemästä." Jer. 17:7-8

Siunattua päivää sinulle!

---

Katselin tänä aamuna erästä vanhaa asuinpaikka tien vieressä ohi ajaessamme, ja mieleeni tuli tuo: "Kun tuuli käy hänen ylitsensä, eikä häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne."  Ennenpitkää eivät meidänkään asuinsijamme meitä tunne, sillä mehän olemme vain käymässä täällä.  

"Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme  Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi." Fil. 3:20

Uskossa...

"Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi,
niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat." 1. Kor. 15:19

Hebrealaiskirjeessa kerrotaan uskon sankareista. Ja heistä sanotaan näin: "Vaikka nämä kaikki olivat uskon kautta saaneet todistuksen, he eivät kuitenkaan saaneet, mitä oli luvattu." Hebr. 11:39* sekä "Nämä kaikki kuolivat uskossa luvattua saavuttamatta. Kaukaa he olivat kuitenkin sen nähneet, sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä." Hebr. 11:13*

"Kaukaa he olivat sen kuitenkin nähneet, sitä tervehtineet..." nuo muukalaisiksi itsensä maan päällä kokevat, todellista kotimaataan kaipaavat.  Niin mekin.

"...Aabraham näet uskoi Jumalaan, joka tekee kuolleet eläviksi ja kutsuu olemattomat kuin olevat. Hän näet toivoi, vaikka toivoa ei ollut ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi...". Room. 4:17-18*

"Me olemme toivossa pelastettuja. Täyttyneeksi nähty toivo ei tietenkään ole toivo. Kuinka kukaan toivoo sitä, minkä näkee? Mutta jos toivomme, mitä emme näe, me myös odotamme sitä kärsivällisyydellä." Room. 8:24-25*

Me elämme täällä toivossa, emme vielä näkemisessä. Kaukaa olemme sen kuitenkin jo nähneet ja sitä tervehtineet... Meidän mielemme on usein  maallisiin. Katselemme Jumalan lupauksiakin usein siitä näkökulmasta. Kaiken päämäärä ei saisi unohtua. Maistiaisia ja välähdyksiä tulevasta  saamme kuitenkin jo täällä.  Mark. 9:23: "Kaikki on mahdollista, sille joka uskoo." , sanoi Jeesus.  Mutta hän totesi myös, ettei meillä ole uskoa sinapinsiemenenkään  vertaa... On suurta armoa, että Hänen ihmeitään ja rukouksien toteutumista jo näissä ajallisissakin saamme kokea. Se on Hänestä, ei meistä. Se on armoa.

Vahva esirukoilija: "Henki auttaa meitä heikkoudessamme. Emmehän tiedä, mitä meidän on rukoiltava niin kuin tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanattomin huokauksin. Sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien puolesta." Room. 8:26-27*

---
*Jumalan kansan Pyhä Raamattu/Uusi Tie

Laahustamista... - Huonolle vaeltajalle

Kun kulku näyttää olevan sellaista laahustamista... Oikeastaan melkeinpä paikallaanoloa, jolloin mitään edistystä ei voi havaita, sitä miettii, kuinka voi päästä perille niin "huonojalkaisena"?  Mutta siitä minun tuskin tarvitsee huolta kantaa, sillä Hän tulee hakemaan minut siitä missä olen. Ei minun tarvitse miettiä siinä omaa jaksamistani, kun Hän kantaa.

"Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on  kutsunut meidän kirkkaudellaan ja täydellisyydellään" 2. Piet. 1:3

"Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun!" 2. Kor. 2:14

Ei meidän tarvitse huonojalkaisina surra huonoa vauhtiamme eikä kadehtia niitä reippaita ohitsemme menijöitä. "Kunhan  vain, mihin saakka olemme ehtineetkin, vaellamme samaa tietä!" Fil. 3:16

Jumala ei kutsumistaan kadu. Kyllä Hän tiesi tarkkaan millaisen matkalaisen tielleen kutsui.
"Sillä ei Jumala armolahjojansa ja kutsumistansa kadu." Room. 11:29
"...Mene kiiruusti kaupungin kaduille ja kujille ja tuo köyhät ja raajarikot, sokeat ja rammat tänne sisälle." Luuk. 14:21

Kenen teillä? - Kuninkaan tie

Aina välillä löytää itsensä miettimästä, että ollaanko tässä Jumalan teillä ja suunnitelmassa, vai jossakin muussa? Saatan ajatella, että itse olisin suunnitellut ihan jotain muuta, mutta nyt on kuitenkin näin, kuin on, jolloin paljosta saamme varmasti etsiä omaa osuuttamme asiaan. Mutta lopulta, jos tie kuitenkin on ollut Hänen...?

Hänhän sanoo: "Minuna ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne minun teitäni." Ajattelen Israelin kansaa. Heidän reittinsä luvattuun maahan olisi voinut olla nopeammin kuljettava, mutta matka kesti vuosikymmeniä kansan epäuskon tähden. Se oli niin pitkäkestoinen, että Mooseskaan ei selvinnyt "puhtain paperein" vaikka oli Jumalan mieleinen mies, joka sai seurustella Herran kanssa "kasvoista kasvoihin"*. Mooseskin sai vain etäältä katsella sitä maata, jonne hänen johtamansa kansa oli matkalla. Mutta vaikka matka oli niin mutkikas ja pitkä, eikä varmasti kovin miellyttävä, ja vaikka Jumala vihastui kansaansa monta kertaa, ja vaikka monet vanhemmista lähtijöistä eivät itse maata nähneet, heidän lapsessa näkivät sen. Ja kuitenkin Jumala oli kansansa kanssa koko matkan ja johdatti ja auttoi sitä.

Emmekö mekin voisi uskoa ja luottaa siihen, että Hän kuitenkin on ollut, ja edelleenkin on, koko matkan, kanssamme, vaikka epäilemme eksyneemme, tai peräti sitä, ettei Hän enää kulkisi kanssamme, kun katselemme toisennäköistä tietä, kuin mistä alkuun haaveilimme?

Tie, jota ihminen ei valitsisi,  voi kuitenkin olla Jumalan tie. Kuka olisi uskonut Kuninkaan tieksi ristinkuolemaa? Ja sitä se kuitenkin oli. Niin suunniteltu. Niin kuljettu. Perille päästy

"Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne,

 eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.

Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata,

 ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne 

ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne." 

Jesaja 55:8-9

Jeesus sanoi:

"...Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:20

----

* "Ja Herra puhutteli Moosesta kasvoista kasvoihin, niinkuin mies puhuttelee toista..." 2. Moos. 33:11

Tällaisiä mietteitä täällä tänään. En ehkä saanut "sanoja riviin" ihan siten, kuin olisin halunnut ja mikä ajatus oli. Mutta omaa olemistamme ajattelin ja siitä ajatukseni lähtivät liikkeelle. "Satuin" myös lukemaan kohdan, jossa Jeesus kuolemansa jälkeen ilmestyi toisennäköisenä opetuslapsilleen, jotka eivät häntä heti tunteneet, vaikka Jeesus selitti heille hänestä ennalta sanottuja asioita.

Siunattua päivää sinulle!

Alusta loppuun asti - kaikissa vaiheissa

"Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava." 1 Piet. 5:10

"varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka." Fil. 1:6

On kutsunut, on alkanut, on valmistava, tukeva, vahvistava ja lujittava. Ja on sen täyttäväkin, minkä alkoi! Se on lohdullista, ettei se ole meidän haparoimisestamme kiinni. Se on suuremmassa kädessä.

"Sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi." Fil. 2:13

Siunattua sunnuntaita sinulle!

Puutarhuri osti sen ränsistyneen tarhan

Ajatus lähti liikkeelle Gossnerin Aarrearkkusesta: "Hän siis etsii ja raivaa kärsimyksen ja ristin kautta itsellensä tien meidän sydämiimme, kun hän ei ylpeytemme tähden voi sitä löytää."

Minulle tuli mieleen kuva, puutarha, raivattava, johon on jo keskelle tullut pieni aukio. Siinä Herra puuhailee ja laskee sinne kauniin kukan, tai lyhdyn valoineen. Puutarhassa työ jatkuu...

---
Piirros lokakuulta.

Päämäärä, voitto ja palkinto

"sillä te saavutatte uskon päämäärän sielujenne pelastuksen." 

1 Piet. 1:9

Lue 1 Piet. 1.

"minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa..."

kts . koko jae Fil. 3:14

Lue Fil. 3:7-21

"Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään." 

Hebr. 10:14

Lue Hebr. 10

"Muttta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi." 

Fil. 3:21

"pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen..." Hebr. 10:23

"Sillä te tarvitte kestäväisyyttä tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on." Hebr. 10:36

"Sillä "vähän, aivan vähän aikaa vielä,

 niin tulee hän, joka tuleva on, 

eikä viivyttele;"  

Hebr.10:37

---

Linkit ovat Koivuniemen Raamattuhakuun. Raamatun teksti niissä -33/-38 v. Raamatusta.