"Nöyrät saavat yhä uutta iloa Herrassa, ja ihmisistä köyhimmätkin riemuitsevat Israelin Pyhästä." Jesaja 29:19 KR-92

Rohkaisevat, voimistuttavat sanat!

Sain itse apua näistä alleviivatuista tänä aamuna: 

Pidetään mielessä myös sanat tuon Hebr. 12, jakeesta 15; ettei kukaan jäisi "osattomaksi Jumalan armosta"💌

Jeesuksen lähellä kulkenut Johannes tunsi hänet hyvin, ja tiesi sanoa varmaksi,  että Jeesus oli  "täynnä armoa ja totuutta". Joh. 1:14

Siinä voi ajatella niin, että Jeesus, joka itse oli Totuus, tietää kyllä hyvin totuuden meistä - joka ei todellakaan ole kehuttava... Mutta silti Hänellä on armo meitä kohtaan! Hänhän hankki omalla kuolemallaan meidät vapaiksi syntiemme kahleista.

Kuullaanko me se armon ja vapauden viesti?

Eikö me kuulla, vaikka toiset riemusta sitä kiljuu? Ehkä kuullaan ääni, mutta ei millään kyetä uskomaan, tajuamaan, ihan omalle kohdalle, että se viesti, se ilosanoma on meillekin juuri tarkoitettu! 

Sulattakoon se ARMON AURINKO jäisen sydämemme! Ja valaiskoon ja lämmittäköön sitä niin, että se viesti menee perille - ja alkaa kasvaa jotain siinä kuivassa ja kylmettyneessä maassa❤️🌿☀️

Hänen armonsa ylittää meidän vajavuutemme!

Hänen kirkkautensa oli se, jota katseltiin

"...Me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ..." Joh. 1:4

"... me näimme hänen tähtensä itäisillä mailla ja olemme nyt tulleet häntä kumartamaan." Matt. 2:2 

Opetuslapset saivat katsella sinua maallisessa hahmossasi - ja näkivät kirkkautesi.

Itäisen maan tietäjät näkivät tähtesi, ja halusivat nähdä sinut, juuri syntyneen.

"Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta." Joh. 1:4

"ja he sanoivat: "Missä on se äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Sillä me näimme hänen tähtensä itäisillä mailla ja olemme tulleet häntä kumartamaan." Matt. 2:2

Millaisena me näemme sinut? Täynnä armoa ja totuutta? Voimaa?"

"Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat." Joh. 20:29 

Jeesus sanoi niin Tuomakselle. Eikä siinä varmasti ollut mitään pahaa, että nähtyään uskoo. Hyvähän se on. Mutta Jeesus muistutti, että niitäkin on, jotka uskovat näkemättä❤️

Vain etäältä sen nähneet ja sitä tervehtineet...

"... vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet..." Hebr. 11:13 

"... olivat  vain etäältä nähneet sen ja tervehtineet sitä iloiten, tunnusten olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä." Hebr. 11:13 KR-92

---

Olin piirustellut pikaisen kuvan. Mitään Raamatun jaetta ei mielessä ollut, ennenkuin katselin kuvaa etäältä...

Niitä etäältä katsovia lueteltiin monta! Hebrealaiskirjeen 11. luvun jakeissa: Aabel, Eenok, Nooa, Aabraham, Saara, Iisak ja Jaakob, Joosef, Mooses, Raahab, Gideon*, Baarak*, Simson*, Jefta*, Daavid*, profeetat*... 

"Ja mitä minä vielä sanoisin? Minulta loppuisi aika jos kertoisin.... * jotka uskon kautta kukistivat valtakuntia, pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupauksien toteutumista, tukkivat jalopeurain kidat, sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot."  Hebr. 11:32, 33-34

 

Ja niin edelleen. Koko Hebrealaiskirjeen luku on käytännössä  tätä luetteloa.  On saatu kuolleita ylösnousseina takaisin, on kidutettuja, pilkattuja, ruoskittuja, kahlehdittuja ja vankeutta, kivitettyjä, kiusattuja, sahattuja, miekalla tapettuja, lampaanahoissa kulkeneita, puutteenalaisia, ahdistettuja, pahoinpideltyjä,  vuorilla harhailevia;  erämaissa ja luolissa ja maakuopissa eläneitä... Liian hyviä tälle maailmalle olleita. Hebr. 11. jakeista 35-38

Ja sitten vielä me kaikki muut, jotka kukin omalla tavallamne, omassa osassamme, odotamme sitä uutta maata, jossa täydellisyys asuu. Sitä tähyillään.🌟

"Sillä näky odottaa vielä aikaansa, mutta se rientää määränsä päähän, eikä se petä. Jos se viipyy, odota sitä; sillä varmasti se toteutuu, eikä se myöhästyy."  Habakuk 2:3

- Kuka pitää meistä huolen?

Ihan arkinen kysymys, kun miettii kaikenlaista. Mieleeni tuli sanat: - "Minä pidän sinusta huolen..." Jer. 40:4   v. -38 käännös

Piti etsiä, missä kohtaa Raamatussa ne ovat. Etsintä yllätti. Sanat olivat kyllä profeetta Jeremian kirjasta, mutta niitä ei sano siinä hän; eikä hänelle, Jumala suoraan, vaan Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin henkikaartin päällikkö Nebusaradan! Kuningas itse oli antanut päällikölleen käskyn pitää Jeremiasta huolta näillä sanoin:

"Etsi Jeremia käsiisi ja pidä hänestä hyvää huolta! Älä tee hänelle mitään pahaa. Jos hän jotakin pyytää, täytä hänen pyyntönsä." Jer. 39:12 KR-92 Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin sanat

Ja niin siis Jeremia sai kuulla vapauttavat, huojentavat sanat henkikaartin päällikön Nebusaradanin suusta! Mutta uskon, että ne sanotut sanat olivat varmasti Jeremialle myös Jumalan sydämeltä ja suusta tulleita rohkaisun sanoja:

"Minä pidän sinusta hyvää huolta..." Jer. 40:4 KR-92

Babylonian (eli Baabelin) kuningas oli varmasti saanut kuulla kaiken siitä, mitä Jeremia oli ennustanut; sanoja, jotka jotka olivat tulleet Jumalalta! Nyt Jumala - Babylonian kuninkaan, ja hänen palkkalaisensa suulla - vakuuttaa profeetalleen huolenpitoaan niissä vaikeissa oloissa. Sen täytyi vaikuttaa Jeremiaan rohkaisevasti.

"Mutta sinun kätesi minä päästän kahleista, olet vapaa. Jos katsot parhaaksi lähteä minun kanssani Babyloniaan, niin tule mukaani. Minä pidän sinusta hyvää huolta. Mutta ellet halua lähteä Babyloniaan, niin hyvä on! Koko maa on avoinna edessäsi, mene, minne parhaaksi näet." Jer. 40:4 KR-92

Kun Jeremia vielä vähän mietiskeli empien asiaa, Nebusaradan puhui hänelle vieläkin rohkaisevasti, antaen vinkin, mitä Jeremia voisi tehdä:

"Kun Jeremia vielä empi, Nebusaradan sanoi hänelle: "Voit palata myös Gedaljan luo, joka on Safanin pojan Ahikamin poika. Babylonian kuningas on asettanut hänet Juudan kaupunkien käskynhaltijaksi. Asu hänen luonaan kansan parissa tai asetu jonnekin muualle, jos niin haluat." Sitten henkikaartin päällikkö antoi hänelle ruokaa ja lahjoja ja päästi hänet menemään." Jer. 40:5 KR-92

---

Ja vielä tämä: Nuo olivat luvusta 40. Mutta aivan  edellisen luvun lopussa Jeremia oli itse saanut viedä rohkaisevat sanat toiselle ihmiselle:

"Kun Jeremia oli vielä vangittuna päävartiossa, hänelle tuli tämä Herran sana: "Mene nubialaisen Ebed-Melekin luo ja kerro hänelle: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Nyt minä annan toteutua sen, mitä olen tästä kaupungista puhunut: se ei pelastu, vaan tuhoutuu! Saat nähdä sen omin silmin, kun tuhon päivä tulee. Mutta sinut minä pelastan sinä päivänä, sanoo Herra. Et joudu niiden käsiin, joita pelkäät. Koska olet turvautunut minuun, minä pelastan sinut, niin ettet kaadu miekkaan vaan säilytät henkesi. Tämän minä, Herra, lupaan." Jer. 39:15-18 KR-92

Mainittu Ebed-Melek oli henkilö, joka oli pelastanut aiemmin profeetta Jeremian kurjasta kaivovankilasta, (eli tyhjään kaivoon oli Jeremia laitettu nääntymään, jonka liejuiseen pohjaan oli vajonnut). Luvussa 38. 

Pyhä Henki oli tullut... - ja sinä päivänä 3000 tajusi, mistä siinä oli kyse!

Olihan siinä ollut merkilliset ajat: Se voimakkaita ihmetekoja tehnyt mies oli naulattu ristille kuolemaan. Siinä oli ollut sitten se iso maanjäristyskin,  ja outo pimeä hetki keskellä päivää, ja merkillisiä asioita olivat ihmiset muutenkin nähneet. Sanottiin monen nähneen kuolleita tuttujaan niinä päivinä. Ja sen yhden miehen; sen ristillä kuolleen Nasaretilaisen Jeesuksen hauta oli käsittämättömästi tyhjentynyt; vain käärinliinat oli jääneet hautaan. Hänestä sanottiin, että hän oli noussut kuolleista. Ja monet sanoivat hänet nähneensä. Ihan tolkulliset ihmiset. Näitä oli saatu yli kuukausi ihmetellä, että mitä tässä nyt oikein on. Sitten tuli tämä päivä...

Tulihan siitä hälinä, kun kadulla kulkenut kansa kuuli sen yhden talon yläkerran ikkunasta kovasti vieraskielistä puhetta. Monet tunnistivat siitä rakkaan kotikielensä! Mitä tuolla tapahtuu? Keitä siellä oikein on? Kysymykset ja uteliaisuus sai isot mittasuhteet. Kun vihdoin saatiin nähdä joidenkin tulevan siitä talosta ulos, asiaa ihmeteltiin kuuluvasti ääneen, kyseltiin. Tuohan näytti olevan se yksi kalastaja, Pietari nimeltään, joka oli sen ristiinnaulitun Jeesuksen kanssa kulkenut. Hän ehkä osaakin jotain asiasta kertoa. Ja sitten alkoikin se yksi siitä sisällä olleesta joukosta puhua, juuri se Pietari. Ihan ensiksi hän totesi selvin sanoin sanoin sen, että ne, jotka puhuivat, eivät ole humalassa; kuten monet olettivat, että olisi naukkailtu viiniä jo heti aamusta. Hän totesi, että nyt on kyse juuri siitä, mistä profeetat, mm. Joel, oli puhunut, ilmoittanut tulevaksi.

"Israelilaiset, kuulkaa mitä teille sanon! Jeesus Nasaretilainen oli Jumalan teitä varten valitsema mies. Sen Jumala osoitti niillä voimateoilla, merkeillä ja ihmeillä, joita Jeesus hänen lähettämänään teki teidän keskuudessanne, niin kuin tiedätte. Tämän Jeesuksen te surmasitte. Te panitte lakia tuntemattomat pakanat naulitsemaan hänet ristiin, kun hänet oli annettu teidän käsiinne niin kuin Jumala oli suunnitellut ja ennalta nähnyt. Mutta Jumala herätti hänet, päästi hänet kuoleman kidasta. Eihän edes ollut mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan ... Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt kuolleista; me kaikki olemme sen todistajia. Jumala on korottanut hänet oikealla puolelleen, ja hän on ottanut vastaan Isän lupaaman Pyhän Hengen lahjan ja vuodattanut sen niin, kuin te  voitte kaikki nähdä ja kuulla... Tästä saa siis koko Israelin kansa olla varma: Jumala on tehnyt Jeesuksen Herraksi ja Messiaaksi - tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte." Apostolien teot 2:22-24,32-33,36  KR-92

"Kuullessaan tämän kaikki tunsivat piston sydämessään ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Veljet, mitä meidän pitää tehdä?" Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä - keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu." Apt. 2:38-39 KR-92

Ja sinä päivänä 3000 tajusi, mistä siinä oli kyse!

---

 "Pietari jatkoi vielä puhettaan. Hän vetosi heihin ja kehotti: "Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana. Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä." Apt. 2:40-41 KR-92

Vuosia myöhemmin Pietari kirjoitti kirjeessään:  "Tämän vertauskuvan* mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan  hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,"  1. Piet. 3:21  (-38 käännös)

*Pietari oli verrannut sitä siinä siihen kaikkien tuntemaan Nooan arkkiin...

Uudempi, v. -92 käännös: "Tuon esikuvan mukaisesti teidät  pelastaa nyt kaste, ei siksi, että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus,"  1. Piet. 3:21 KR-92

---

Pitää vielä todeta, että se sama Pyhä Henki toimii vielä nykyäänkin. Hän jakaa lahjojaan ihmisille, kuten kullekin hyväksi näkee. Myös tuota mainittua kielilläpuhumisen lahjaa. Ja se lahja on usein juuri jotain sellaista normaalia, jossain yleisesti käytettävää kieltä; jota sen lahjana saanut puhuja ei itse osaa pätkääkään normaalisti, mutta rukouksessa saa puhua sitä; vaikkapa englantia, tai jotain muuta, mitä tahansa kieltä, jonka Pyhä Henki voi puhuttavaksi antaa. Ja niitä lahjoja saa sitten ihan pyytääkin. Jossain kohtaa Raamatussa niitä oikein kehotetaan pyytämään. 

Olisiko meidän nykyihmisten; uskovien, kohdalla paljolti kyse ihan siitäkin - kun näitä lahjoja ei kovin paljon havaita, ettemme edes ano, pyydä, niitä... Tai kehtaa, rohkene käyttää, vaikka olisikin jo joku lahja. Mietin vaan. Luettavissa on ollut useina päivinä asiaa Pyhästä Hengestä ja jännästi löysin juuri  yhden kirjan Fidasta muutama päivä sitten, joka käsittelee Pyhää Henkeä ihan Raamatun alusta alkaen.  Kirja on: Mitä Raamattu sanoo Pyhästä Hengestä. Kirjoittanut Stanley M. Horton. Kustantaja Aika Oy, v. 1996.

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2025/05/toivon-jumala.html

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2025/05/kun-pyha-henki-tulee-teihin-niin-te.html

Nuo kaksi vihkoon kirjoitettua tekstiä oli aikomus tänne blogiin jo omina päivinään pistää. (Ja nyt ne onkin laitettu luettaviksi kyseisten päivien kohdalle tähän blogiin. Sieltä selkeämmin luettavissa. Noista linkeistä pääsee kätevästi niihin.)

- Mitä sää siitä murehdit?

Mieleeni tuli eräästä arkisesta asiasta, että miten se joskus tulee menemään. Johon ajatukseen sain mieleeni tuon otsikon kysyvän toteamuksen, että mitä minä siitä nyt huolehdin. Jumala kuitenkin kaikki asiat katsoo parhaaksemme. Olin saanut mieleeni myös sen "voittosaatossa" asian Raamatusta:

"Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa..."*  2. Kor. 2:14

Voittosaatossa - ja aina!  Vaikka meidän elämämme täällä ei tunnu sellaiselta. Ollaan monin tavoin rähjäisiä ja vaivaisia. Mutta mieleen tuosta voittosaatosta tulee kuin sellainen sodan voittanut joukko, joka on kovat kokenut monin tavoin; mutta nyt on juuri sota ohi, ja se rähjäisen näköinen joukko palaa sodasta kotiin - voittosaatossa. Juhlat on tulossa. Koti tulossa. Haavat parannetaan. Meidän sotamme on Jeesus jo voittanut! Me itse emme sitä voittoa ole hankkineet, emmekä hanki.

"... - Älä pelkää, Siion, älä anna kätesi hervota! Herra, sinun Jumalasi; on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta." Sef. 3:16-17 KR-92

* "...ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun." 2. Kor. 2:14 

Toivon Jumala!

"Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo."  Room. 15:13 KR-92

Runsas toivo!

 

---

Paavalin oli - "Jumala armossaan kutsunut. Jonka seikan P.  kirjeessään sanoo, jae 15. 

Ja mitä oli hänen tekemänään tapahtunut, hän sanoi: -  "Kristus on minun kauttani tehnyt, jae 18.

Ja Kristus siten: "...saattaakseen maailman kansat kuuliaisiksi, puheiden ja tekojen, tunnustöiden ja ihmeiden avulla, Jumalan Hengen voimalla..." j. 18-19.

"Toimin niin kuin on kirjoitettu:*

- Ne, joille ei ole kerrottu hänestä, 

tulevat näkemään, 

ne, jotka eivät ole kuulleet,

tulevat ymmärtämään."

Room. 15:21 KR-92

*Jesaja ennusti nämä asiat: Jes. 52:15

 

"Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te tulette olemaan minun todistajani..." Apt. 1:8

Lue siitä, kun Henki ensimmäisen kerran tuli Jeesuksen opetuslapsiin: Apt. 1:1-5, 2:1-13

"Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin..." Apt. 1:8   KR-92 

"vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka." Jeesuksen sanat. Apt. 1:8  v. -38 käännös

---

"Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyh Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä, sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi." Apt. 2:1-4 KR-92

Tätä tapahtuu nykyäänkin. Ei ehkä yhtä näyttävän näköisesti, mutta kuitenkin: ihmiset saavat kokea sitä, että yht'äkkiä heidän suustaan alkaa tulla sanoja, joita he eivät itse ymmärrä. Pyhä Henki on antanut puhuttavaa jollain vieraalla kielellä. Tiedän miehen, joka ei ollut koskaan opiskellut englantia, mutta hänelle Pyhä Henki on antanut puhuttavaksi englanniksi sanoja. Sanoja, joita hän itse ei ymmärrä. Mutta joku oli ymmärtänyt ja kertonut sen hänelle.

Nykyään on ehkä usein niin, kuin eräässä jakeessa sanotaan: "Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä." 1. Kor. 14:2  v. -38 käännös

Vieras kieli voi olla ihmisen omaksi rakennuksi annettu kieli, rukouksen kieli. Tai joskus myöskin toisille puhuttuna,  ilmaisten jotain sellaista kieltä ymmärtävälle, josta puhuja ei itse muuten mitään tiedä.  Joskus Jumala antaa myös vieraan kielen  sanojen selittämisen lahjan - joko puhujalle itselleen, tai jollekin muulle ihmiselle siinä tilanteessa.

"Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva seurakuntaa."  1. Kor. 14:4  v. -38 käännös

"Kielet eivät siis ole merkiksi uskoville, vaan niille, jotka eivät usko;  mutta profetoiminen ei ole merkiksi uskottomille, vaan uskoville." 1. Kor. 14:22  v. -38 käännös

----

Minäkin olen kokenut sen, saanut vieraalla kielellä puhumisen lahjan, yli 30 v. sitten. Nykyään saatan yksin kävellessäni rukoilla. Tai laulaa, kun suomenkieliset sanat loppuvat mielestä. 

"Minun armossani on sinulle kyllin..!

 Riittääkö se minulle? Minullekin?

Tuo otsikon sana sanottiin aikanaan apostoli Paavalille. Ihan tarkkaan emme tiedä, mitä oli sen kivun takana, johon tuo sana tuli. Paavalilla oli ollut aivan ihmeellisiä kokemuksia; ilmestyksiä. Ja Paavali koki, sanoo itse; että jotta hän ei ylpeilisi, on hänen lihaansa sen vuoksi annettu pistin; jonka vuoksi Paavali oli kolme kertaa rukoillut, että se otettaisiin pois. Mutta sitä ei otettu. Hänelle sanottiin:

"Minun armossani on sinulle kyllin;

sillä minun voimani tulee täydelliseksi

heikkoudessa."

2. Kor. 12:9

Ja vaikka me emme nyt tiedä, minkälaatuinen se "heikkous" oli, niin Paavali käytti siitä näin vahvaa sanaa, jakeessa 7:  "...annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi." Ja tämä siis jäi pysymään. Ei varmaan ollut vähääkään sääliväinen se "saatanan enkeli"! Mutta siinäkin Jumala itse katsoi, että missä rajoissa sen sallittiin touhuta.

Mikä meitä itsekutakin rusikoi; saatanan enkeli?! Saamme pyytää vapautumista siitä. Herra Jeesus sitten itse katsoo, miten meille olisi parasta.

Että olisimme ainoastaan Hänen armonsa varassa, ei missään muussa! Hänen Golgatalla hankkimansa lunastuksen ja syntien meiltä pois ottamisen varassa, koska Hän ne itselleen otti! Ja niistä rangaistuksen jo kärsi, meidän puolestamme - itse ollen täysin syytön! 

---

Minä sain mieleeni ahdistavana hetkenä tuon otsikon sanan. Siitä tämä kirjoitus sitten alkunsa saikin. 

---

Tässä tämänaamullinen toisesta blogistani:

https://vaaranlaella.blogspot.com/2025/05/kuinka-jeesus-kohtasi-luokseen-tulevia.html

Aamun valosta ilahduin

Se on kyllä mielenkiintoista, miten Jumala voi suunnata maassa matavaa katsetta valoon! Ensinnä, ihan kirjaimellisesti sain iloita tänä aamuna valosta. Ennen ylösnousua jo ihailin ikkunasta näkyviä valoisia puiden latvoja, ja aavistusta alkavasta viherryksestä koivujen latvoissa. Ja sininen taivas puiden latvojen välissä. Ja kun nousin ylös ja astelin keittiöön, piti ihan huoneiden rajalle pysähtyä ihmettelemään ja ihastelemaan valossa kylpevää keittiötä. Olin siinä juuri oikeaan aikaan, sillä hetkisen päästä, valo oli jo selvästi vähentynyt ja siirtynyt hieman toisaalle. Mutta sitten oli ne tavan aamulukemiset. Joista kyllä ajattelin ensin, että jaksankohan lukea mitään. No luin kuitenkin. Siis niitä tavan aamulukemiani, eli luen Päivän Tunnussana -kirjasen merkkaamia kohtia.  Ja jopa innostuin kirjoittamaankin, kun huomioin että sen pääluettavan, eli Raamatun, loppuluvussa ja alkuluvuissahan on samaa: mm. valo ja virrat. Ja muutakin löytyy jos enempi lueskelee.  

Raamatun viimeisestä luvusta: "Enkeli näytti minulle elämän veden virran, joka kristallinkirkkaana kumpuaa Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta. Kaupungin valtakadulla, virran haarojen keskellä kasvoi elämän puu. Puu antaa vuodessa kahdettoista hedelmät, uuden sadon kerran kuukaudessa, ja sen lehdistä kansat saavat terveyden. Mikään ei enää ole kirouksen kahleissa. Kaupungissa on Jumalan ja Karitsan valtaistuin, ja kaikki palvelevat Jumalaa. He saavat nähdä hänen kasvonsa, ja heidän otsassaan* on hänen nimensä. Yötä ei enää ole, eivätkä he tarvitse lampun tai auringon valoa, sillä Jumala on heidän valonsa. He hallitsevat kuninkaina aina ja ikuisesti." Ilm. 22:1-5 v. -92 Raamatunkäännös 

Raamatun alkuluvuista: "Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä. Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" ja valo tuli." 1. Moos. 1:1-3, v. -92 käännös

"Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakautui neljäksi haaraksi. Ensimmäisen nimi oli Pison. Se kiertää koko Havilan maan, missä on kultaa, ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös suitsutuspihkaa ja onykskiveä. Toisen nimi on Gihon. Se kiertää koko Nubian maan. Kolmannen nimi on Tigris, ja se virtaa Assurin editse. Ja neljäs joki on Eufrat. Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä." 1. Moos. 2:10-15  v. -92 käännös

Eufrat ja Tigris. Tutut nimet, ne ainakin, nykyihmisillekin. Ovat olemassa vieläkin.

---

* Vielä kiinnitin huomiota myös tuohon otsassa olevaan nimiasiaan. 

Saatanakin haluaisi olla, erityisesti loppunsa lähestyessä, jumala, ja eksyttää ihmisiä: "Se pakottaa kaikki, pienet ja suuret, rikkaat ja köyhät, vapaat ja orjat, ottamaan oikeaan käteensä tai otsaansa merkin. Kenenkään ei ole lupa ostaa eikä myydä mitään, ellei hänellä ole tätä merkkiä, joka on pedon nimi tai sen nimen luku.1" Ilm. 13:16-17 v. -92 käännös

"Älä pelkää..." - vaikka nyt olisikin...

"Viime yönä näet vierelläni seisoi sen Jumalan enkeli, jonka oma minä olen ja jota minä palvelen. Enkeli sanoi: 'Älä pelkää, Paavali. Sinä olet vielä seisova keisarin edessä, ja Jumala antaa sinulle sen lahjan, että myös matkatoverisi pelastuvat." Apt. 27:23-34 KR-92

"Pysykää siis rohkeina, miehet! Minä luotan Jumalaan ja uskon, että käy niin kuin minulle on sanottu. Jollekin saarelle me vielä *ajaudumme." Apt. 27:25-26 KR-92

Alun kaksi jaetta oli luettavissa Päivän Tunnussanassa. Ne olivat vaikuttava ilmoitus. Minäkin havahduin miettimään sitä. Mutta alkujaan se ilmoitus oli hengissäpitävä ilmoitus. Se oli lupaus, että saatte henkenne pitää; niin Paavali, ilmoituksen saaja, ja kaikki hänen kanssaan matkalla olevat! Se enkelin ilmestyminen yöllä Paavalin viereen on täytynyt olla erittäin järisyttävä jo ihan kokemuksena - kun siinä yhtäkkiä enkeli vieressä seisoo, ja puhuu rohkaisun sanoja juuri minulle! Ja nekin, jotka eivät sitä ehkä heti Paavalin kertoessa uskoneet, uskoivat sitten, kun näkivät sen voiman käytännössä. Mutta se näky ja ilmoitus odotti vielä hieman aikaansa... Ja oli varmasti pelkoja kaiken keskellä. Mutta pelastus todella tuli! 

Kiitos Jumalan, joka aina pitää sen, minkä lupaa! 

* "Mutta jollekin saarelle meidän täytyy viskatua." Apt. 27:26, v. -38 käännös. "Viskautua" on vahvempi sana, kuin ajautua.

Ja kun oltiin sitten myöhemmin "viskauduttu" jollekin saarelle, tapahtui siellä Paavalin käsien - (kirjaimellisesti käsien), kautta ihme- eli tunnustekoja, jotka toivat iloa ja suurta ihmetystä näiden ystävällisten saarelaisten keskuuteen: Paavalia puri kuolettava käärme. Mutta sen hän ravisti nuotioon, eikä tapahtunut mitään, vaikka saarelaiset luulivat hänen kohta kuolevan. Ja ne samat kädet kävivät sitten koskemassa sairasta - samalla rukoillen Jumalaa; että hän parantaisi saaren päämiehen sairaana olleen isän. Ja niin myös kävi. Se vanha isä parani Paavalin meressä uitettujen, ja käärmeen puremien käsien kautta, joita Jumala käytti!

---

Kiitos Isä, kun sain kirjoittaa. Tämä tuotti taas iloa ja rohkaisua minullekin. Pidä katseeni sinussa, kaikenlaisina aikoina; niin hyvinä kuin huonoinakin.  Kauaskantoiset ovat olleet Paavalin kokeman enkelin vierailun ja merestä pelastumisen, ym. vaikutukset, kun ne vielä tännekin asti säteitään heittävät ja vaikuttavat. Mutta niiden säteiden lähde onkin yhä elävä Kaikkivaltias Jumala! 🌟

Kun katse viistää maata, ja on joka aamu käännettävä katsetta valoon päin...

Talven jäljiltä

maahan pudonneet nostin.

Minulla on nyt vihossani useampana päivänä kirjoitettuna jotain, joka nostaa katsetta ylöspäin, Jeesusta ja taivasta kohti. Koska sellaista olen tarvinnut. Tänäkin aamuna herääminen oli ankeisiin ajatuksiin, mielikuviin ja pelkoihinkin. Kirjoitan tähän niitä sanoja, joita olen näin alkuviikosta kirjoittanut vihkoon. Ensimmäinen on ollut kuvana luettavissakin jo toisen blogini puolella: 

ÄLKÄÄ MUREHTIKO MISTÄÄN

"Herra Jeesus, sinä tiedätkin kyllä jo, että heti herättyäni, kun minut herätettiin (en ollut kelloa kuullut) alkoi ankeat ajatukset tulla mieleen. Ja nyt parikymmentä minuuttia myöhemmin niitä tosiaan on jo muutama ankea asia pilkahtanut mieleeni. Ne kaikki sinä tiedät. Auta minua, etteivät ne jäisi mieltä painamaan ja ankeuttamaan päivää ja mieltäni, vaan että saisin olla tyytyväisin ja mieluusti iloisin ja kiitollisinkin mielin. Joka ajatus tuntuu nyt vaikealta, että niin voisi olla. Mutta sinä olet tehnyt ennenkin kaikenlaisia ihmetöitä. Sinä kykenet nytkin tekemään kaikkea sellaista, niin minun kuin muidenkin elämässä! Kiitos, kun sinulle saa asioita kertoa!

"ja "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." 1. Piet. 5:7 

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." Matt. 6:34

"Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?" Matt. 6:27

"Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa." Fil. 4:6-7

Nämä  kaikki otin siitä äidiltä v. -07 (19.5.)  saadusta pun. UT:stä. Se oli "tilaus", sillä olin pyytänyt äitiä hankkimaan minulle sellaisen:)

--

EDELLEENKIN... ÄLKÄÄ MISTÄÄN MUREHTIKO

 

JA "OTTAKAA KAIKESSA USKON KILPI"

--

JA EDELLEEN:  

"ÄLKÖÖN TEIDÄN SYDÄMENNE OLKO MURHEELLINEN. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun." Joh. 14:1

"Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille niinkuin maailma antaa. ÄLKÖÖN TEIDÄN SYDÄMENNE OLKO MURHEELLINEN ÄLKÖÖNKÄ PELJÄTKÖ." Joh. 14:27 

Ja tämä vielä vihkotekstien lisäksi rukouksena:

 Jeesus, sinä näet tänäänkin meidät kaikki, joilla ankeat ajatukset pyrkivät valtaamaan mieltä! Auta Sinä meitä, käännä katseemme ja sydämemme Sinuun päin, silmämme Sinun valoasi kohti! Kirkasta päivämme, pyyhi pois ankeuden pilvet, anna taivaallinen ilo. Kiitos, kun saamme tulla sinun luoksesi kaikkine asioinemme. Sinä et hylkää meitä, etkä väheksy meidän asioitamme.🌟

Talven jälkeen

maahan pudonneet nostin.

Aamun aurinko.

Siunausta sinun päivääsi, sinä Jumalalle niin rakas!❤️

Kohota katseeni korkeuteen!✨

"Kohottakaa katseenne korkeuteen:

kuka on tämän kaiken luonut?

Hän, joka kutsuu esiin

taivaan joukot

täydessä vahvuudessaan,

hän, joka tuntee ne nimeltä,

joka ainoan.

Suuri on hänen väkevyytensä, 

valtaisa hänen voimansa:

yksikään joukosta ei jää pois.

Miksi valitat, Jaakob, Israel, miksi puhut 

näin: - ei ole Herra nähnyt elämäni taivalta,

minun asiastani ei Jumala välitä.

Etkö jo ole oppinut, etkö ole kuullut,

että Herra on ikuinen Jumala,

koko maanpiirin luoja?

Ei hän väsy, ei uuvu, tutkimaton

on hänen viisautensa.

Hän virvoittaa väsyneen

ja antaa heikolle voimaa.

Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät,

mutta kaikki, jotka Herraa odottavat,

saavat uuden voiman,

he kohoavat siivilleen kuin kotkat.

He juoksevat eivätkä uuvu,

he vaeltavat eivätkä väsy."

Jesaja 40:26-31 KR-92

Pidä kiinni siitä!

 

Paimen kohtaa näännyksissä olevia ja sairaita

"Jeesus kulki sitten kaikissa kaupungeissa ja kylissä. Hän opetti synagoogissa, julisti ilosanomaa taivasten valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat. 

Kun hän näki väkijoukot, 

hänet valtasi sääli, sillä

ihmiset olivat näännyksissä

ja heitteillä, kuin lammaslauma

paimenta vailla.

Silloin hän sanoi opetuslapsilleen: "Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis Herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen." Matt. 9:35-38 KR-92 

"Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen." Kol. 3:12  KR-92

"Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin.

Mutta kaiken kruunuksi tulkoon rakkaus, sillä se tekee kaiken täydelliseksi. Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu. Olkaa myös kiitollisia. Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne..." Kol. 3:13-16 KR-92

Rakastaa lampaitaan!

"Mutta Herra ei hylkää, ei hylkää iäksi. Vaikka hän kurittaa, hän myös armahtaa, suuri on hänen laupeutensa." Val. 3:31-32 KR-92

Alla olevat jakeet poimin Jeesuksen omasta puheesta, Johanneksen evankeliumista: 10:1-21 KR. Se on hyvä vaikka lukea kokonaan, kun siinä Hyvä Paimen itse kertoo, millainen hän on...❤️🐑✝️

"...lampaat kuuntelevat hänen ääntään. Hän kutsuu lampaitaan nimeltä..." j. 3

"...kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, koska ne tuntevat hänen äänensä." j. 4

"Minä olen hyvä paimen, oikea paimen, joka panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta. j. 11

"... Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut, niin kuin isä tuntee minut ja minä isän..." j. 14-15

Jumala - Paimen itse, etsii...

"Näin sanoo Herra Jumala: Minä etsin itse lampaani ja pidän niistä huolen. Niin kuin paimen pitää huolta lampaistaan, kun ne ovat hajaantuneet hänen ympäriltään, niin minä huolehdin lampaistani ja haen ne turvaan kaikkialta, minne ne sumuisena ja synkkänä päivänä ovat kaikonneet." Hes. 34:11-12 KR-92

❤️🐑🌿🌟

Synkkinä ja sumuisina päivinä saatamne lähteä harhailemaan alueille, joissa meidän ei ole hyvä olla. Emme ehkä osaa itse sieltä takaisin Paimenen lähelle. Mutta Hän kuulee huutomme, tulee ja auttaa. Hän rakastaa lammastaan - enemmän kuin pystymme käsittämään.

Aikojen alusta salaisuutena ollut, mutta sitten Jumalan julkaisema

Salaisuus..

häikäisevän kirkas -

KRISTUS!

Meidän keskellämme...

Mikä ihmeellinen asia

se onkaan.

(kts. Kol. 1:24-29)

🌟🌟🌟

"salaisuutensa, joka on ollut kätkössä aikojen alusta, sukupolvesta toiseen, mutta jonka Jumala nyt on paljastanut pyhilleen.

Hän on tahtonut heille tiedoksi, miten häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus: Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo."

Kol. 1:26-27 KR-92

Kaivo on syvä... Ja ammennusastiakin puuttuu.

"Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä." Jesaja 12:3

- Kaivo on syvä. Mistä sinulla on antaa vettä, eihän sinulla ole edes ammennusastiaa?

Tuohon tapaan kysyi kerran kaivolla se yksi nainen Jeesukselta. Mutta Jeesus kykeni silloin, ja kykenee nyt -  antamaan tarvitsevalle sitä vettä, jota hänellä on. Siihen ei ammennusastiaa tarvitse. 

Nainen oli itse tullut kaivolle hakemaan vettä. Sitä tavallista. Jeesus oli tullut kaivolle, jotta saisi antaa naiselle vettä - sitä, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään. Ja siitä naisen elämä elpyi täysin uudeksi. Ja naisesta itsestään alkoi heti pulputa sitä elämääantavaa vettä muillekin🌿 Ja Jeesus itsekin tuli opetuslapsineen vieraaksi siihen kylään.

Kohtaaminen kaivolla luettavissa: Johanneksen evankeliumi luku 4.  Se voi lukea myös tuossa linkissä Koivuniemen Raamattuhaku, (menee lukuun Joh. 4):

 https://www.koivuniemi.com/raamattu/?tila=pikahaku& jäännöksensä=fi-38&kokoluku=1&hakuehto=joh+4

Jotkut tulevat kohtaamaan Jeesuksen kaivolla. Toiset hiipivät hänen luokseen yöllä. Näin tapahtui edellisessä luvussa 3,  kun fariseus Nikodeemus tuli Jeesusta tapaamaan. (Sen pystyy myös helposti  katsomaan tuossa linkissä). 

Jännä juttu, että kaikkien halveksimalla naisella, ja kaikkien arvostamalla fariseuksella, oli sama tarve! Kohdata Jeesus ilman muita ihmisiä ympärillä🌟🌿

Hän on! Ja ajatus romuautoista...

"Hän on näkymättömän Jumalan kuva,

esikoinen, ennen koko luomakuntaa syntynyt. 

Hänen välityksellään luotiin kaikki, kaikki

mitä on taivaissa ja maan päällä,

näkyvä ja näkymätön,

valtaistuimet, herruudet,

kaikki vallat ja voimat.

Kaikki on luotu hänen kauttaan

ja häntä varten. 

Hän on ollut olemassa ennen kaikkea muuta,

ja hän pitää kaiken koossa.

Ja hän on myös ruumiin pää,

ja ruumis on seurakunta.

Hän on alku.

Hän nousi esikoisena kuolleista,

jotta hän olisi kaikessa ensimmäinen.

Jumala näki hyväksi antaa

kaiken täyteyden asua hänessä

ja hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan

kaiken kanssa, mitä on maan päällä

ja taivaissa.

Tekin olitte ennen Jumalasta vieraantuneita 

ja häntä kohtaan vihamielisiä,

kun elitte pahojen tekojenne vallassa.

Mutta nyt

hän on tehnyt teidän kanssanne

sovinnon,

kun Kristus

omassa ruumiissaan

kärsi kuoleman

asettaakseen teidät

pyhinä, nuhteettomina ja moitteettomina*

Jumalan eteen.

Teidän on

vain pysyttävä lujina uskon perustalla,

horjahtamatta pois siitä toivosta, 

jonka teidän kuulemanne evankeliumi antaa.

Tämä evankeliumi on julistettu 

kaikille luoduille taivaan alla,

ja minusta, **Paavalista, on tullut

sen palvelija." Kol. 1:15-23 KR-92

"Kiittäkää iloiten Isää, joka on tehnyt teidän  kelvollisiksi saamaan pyhille kuuluvan perintöosan valon valtakunnasta. Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, hänen, joka on meidän lunastuksemme, syntiemme anteeksianto." Kol. 1:12-14 KR-92

---

LUNASTUS

"Lunastuksemme"...!  Ymmärrämmekö me nykyajassa elävät ihmiset oikeastaan tuota sana? Varsinkin tällaisessa asiassa. Mehän olemme niin perin juurin tottuneita siihen, että itse hankimme kaiken, tai ainakin pyrkimys on siihen. Edes suku ei usein ole kuvioissa mukana, jolta voisimme apua pyytää; vaan "kunnianamme" on itse pärjääminen. Emme tajua millaisia romuautoja olemme. Romuautoja vakuutusyhtiöt lunastaa! Meidän "vakuutusyhtiömme" on Jeesus. Maksoi meistä romuista itsensä = Kuninkaan Pojan! Käsittämätön lunastus...!

*moitteeton, nuhteeton, jopa pyhä - romu! Siinä on miettimistä, millä semmoinen ihme on tehty.

---

** Kysymys itselleni etsittäväksi ja pohdittavaksi: Paavali oli ennen nimeltään Saul. Mitähän nimi Paavali merkitsee? Sillä sen nimen hän otti sen jälkeen, kun kohtasi Jeesuksen tiellä... Ei hän varmaan mitään merkityksetöntä nimeä ottanut. Varmaan oli tarkkaan harkittu asia.

Siis todella... - lapset!

Matt. 18:1-6; mikä tilanne?  Jeesus kutsuu luokseen lapsen ja asettaa hänet esikuvaksi opetuslapsilleen - ja meillekin... (Tässä ensin yritän kuvitella hieman sitä hetkeä.)

Joku opetuslapsista miettii kaiketi mielessään, että kenethän Jeesus itseään lähimmäksi ottaakaan sitten Jumalan valtakunnassa: ("- jos vaikka Jeesus minut ottaisi siihen... isoimmaksi... hallintoonsa..." Ja lisää tietysti hurskaasti vielä sen: ("... itsensä jälkeen tietysti...") Ja niin se kysymys suuruudesta esitetään ihan ääneenkin, että - kuka siellä taivasten valtakunnassa on suurin? 

Jeesus tietää tasan tarkkaan,  mitä kyselijöillä on mielessä. Niinpä hän kutsuu yhden siinä lähellä hyörivistä lapsista luokseen... (kutsuessaan varmasti hymyilee lapselle, ja lapsi tuntee Jeesuksen jo, joten hän heti innoissaan tuleekin. Pääsee Jeesuksen syliin ja siinä luottavaisesti Jeesuksen kasvoja katselee ja hypistelee kenties hänen partaansa...) Ja Jeesus, lasta vähän väliä hymyillen katsellen, alkaa puhua opetuslapsilleen:

- Siis todella... jos ette käänny ja tule sellaisiksi... kuin nämä lapset ovat... (ja Jeesus katsoo lasta hymyillen ja saa itsekin leveän hymyn) hän sanoo: - ... ette pääse taivasten valtakuntaan.

Ja kyselijöiden ilmeet näyttävät heidän hämmästyksensä, ennenkuin Jeesus jatkaa:

 - Nimittäin; sellaiset jotka nöyrtyvät tämän lapsen kaltaiseksi... (ja taas lapsi saa Jeesukselta katseen)  - ... ovat suurimpia taivasten valtakunnassa. (Ja nyt hämmästys ei suinkaan opetuslasten kasvoilta vähene, vaan kenties lisääntyy; sillä he eivät nyt oikein tajuaa... Ovat siis ihan pihalla siinä kohtaa vielä siitä asiasta, kuvitellessaan Jumalan valtakuntaa. Mikä se sellainen valtakunta on, jossa lapset on niin tärkeitä? Lapsetko muka hallitsee???!  Jeesus osoitti puheellaan ottamaan mallia lapsesta, että samanlainen turvallinen luottamus ja uskallus tulla hänen luokseen meillä olisi, kuin sillä lapsella oli siinä. 

Mutta Jeesus jatkaa vielä, sanoen tärkeän asian; sen kuinka tärkeitä nimenomaan lapset ovat: Joka hänen nimessään ottaa luokseen vaikka vain yhdenkin lapsen... ottaa luokseen Jeesuksen itsensä!  (Uskoisin että se Jeesuksen tarkoittama; lapsen luokseen ottaminen, on varmastikin sitä, että kohtaisimme lapset kuin vastassamme olisi Jeesus! Mutta tiedän... kipeästi itsekin sen, ettei se meiltä sillä tavoin onnistu, ei muistu mieleen edes arjessamme, että siinä olisi jotenkin Jeesus...  Mutta voinemme kai suunnata ainakin katseemme siihen suuntaan, että meilläkin on Jeesus: lasten ystävä - ja isojenkin armahtaja; meidän puolestamme kuollut päämiehemme, joka todella rakastaa kohdata meitäkin.)

Ja senkin Jeesus vielä siinä erittäin vahvasti sanoo, että sellaiselle; joka turmelee vaikka  vain yhdenkin lapsen uskon Jeesukseen, olisi helpompi (ellei hän siis käänny ja saa anteeksi) olla jopa mereen upotettu, (kuin kohdata tuomiopäivänä saatava rangaistus).

Pienet "hypistelijät" Jeesuksen sylissä:)

Mutta tässä alla Raamatun omin sanoin  se hetki kerrottuna: 

"Kohta sen jälkeen opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: "Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?"

Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen,

asetti hänet heidän keskelleen 

ja sanoi:

"Totisesti: ellette käänny

ja tule lasten kaltaisiksi,

te ette pääse taivasten valtakuntaan.

Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaisiksi,

on suurin taivasten valtakunnassa.

Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen

yhdenkin tällaisen lapsen,

se ottaa luokseen 

minut.

Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen." Matt. 18:1-6 KR-92

On ihana katsella painoista vapautunutta maata

On ihana katsella lumen painosta vapautunutta maata.

Kerran mekin saamme samalla tavoin vapautua  kaikista painoista, jotka nyt vielä meitä rasittavat!

---

Katso! Edessä olevien puiden välistä näkyy valoa...

Jokapäiväinen huolenpito! Ja kiitoksen aihe! Joka päivä meitä kantaa, Jumala meidän apumme...

*"Kiitetty olkoon Herra joka päivä. Meitä kantaa Jumala, meidän apumme. Sela." Ps. 68:20 

"Kuitenkin minä saan aina olla luonasi, sinä pidät kädestäni kiinni." Ps. 73:23 KR-92

---

Kiitos Jeesus! Siitä arjen ihmeestä... riittävyydestä, ym...

Haluan kiittää Sinua siitä, että meitäkin autoit. Eilen tuli lähes viikko siitä, kunnes pääsimme jälleen kauppaan. (Kauppapäivät to 10.4 ja ke 16.4). Kun viime viikon torstaina kävimme kaupassa ja muilla asioilla (autokorjaamo), meille jäi rahaa kaiken jälkeen vain hivenen hiluja. Kaupassa käynti oli ollut tavallista niukempaa, koska aiemmin oli laskuja makseltu, ja nyt autokorjaamo haukkasi arveltua isomman osan sinä kyseisenä päivänä. Näytti aika hurjalta, että miten ruoka, ja vaikka wc-paperit riittäisi. Mutta riitti, myös maidot. 

Vähissä tosin oli jo monet jutut. Eilen oli leivät pakastimesta loppu. Piirakkapussi siellä oli. Näkkäriä ja hapankorppuja oli. Leipälaatikossa oli yksi ruisleipien paketti. Yleensä on muutakin sorttia. Lihaa  oli vielä pakastimessa kaksi isoa kanapakettia. Mutta niitä en halunnut nyt vielä käyttää, koska olivat niin isot paketit. Aikomus ollut käyttää ne sitten, kun väkeä on enemmän paikalla. Mutta nytpä kävikin yllättäen niin, että tyttäret olivatkin osan viikkoa poissa. Sekin osaltaan vaikutti kaiken riittävyyteen. Saa olla kiitollinen.

Eilen sitten päästiin taas kauppaan. Jännä juttu oli vielä Lidlissä; siellä oli hukkahevipussi tarjolla: yksi  sellainen siinä kassan takana - iltapuolella päivää. Pitkään aikaan en ole nähnyt niitä, kun me olemme käyneet siellä. Nyt sitten oli. Ja mitä siinä sitten tarkemmin sanottuna oli, kahden euron satsissa: appelsiineja, omenia, mandariineja, jotain erikoisia tomaatteja, ja avokado(?). Paljon hedelmiä pienellä hinnalla. Sekin tuntui ihmeeltä, että siellä sellainen oli nyt, vain yksi pussi, ja siihen aikaan, kuin meitä odottamassa siellä. Se oli kuin piste sinne kuuluisan "iin" päälle, kun olimme jo muissa kaupoissa käyneet ja kaikki ostokset tehneet!

---

Tietenkin on niin, että arki on aina sitä omaa arkea, ja erinäisiä tilanteita voi tulla. Mutta Jumalalla on kuitenkin kaikki tilanteet käsissään ja meidän mielialamme myös tiedossa! Hän sitten järjestelee asioitamme viisaudellaan, kuinka kulloinkin hyväksi näkee.

* Jutun ylimmän jakeen, osan siitä - "... joka päivä meitä kantaa Jumala meidän apumme...", sain tänä aamuna mieleeni, ennen näitä kirjoitteluja. Etsin sitten koko jakeen. Toinen ja oli aamun luettavissa ollut. 

---

18.4.25 lisäys eiliseen tekstiin: 

Kirjoitin eilen tuossa yllä,  että "erinäisiä tilanteita voi tulla." Ja sellainenhan tuli jo heti eilen iltapäivällä. Mutta sitä ennen, jo aamuohjelmaan ilmaantui  muutos; tarve Lieksaan ajella. Ja samalla käytiin sitten kaupassakin, vaikka muutoin oli ajatus, että ehkä lauantaina käytäisiin.  No sitten se iltapäivä: kävin postilaatikolla. (Sielläpä oli muuten mieluinen yllätys, erään blogiystävän kortti:)  Sieltä laatikolta sitten kotipihaan palatessani näin yllätyksekseni, että auton toinen eturengas oli yllättäen tyhjentynyt! Nyt sentään voi jo onneksi kesärenkaat vaihtaa... Mutta siis, kyllähän sitä välillä ihmettelee niitä "erinäisiä asioita" joita yllättäen vastaan tulee. Varsinkin minun luonteellani, joka ei tykkää muutoksista. Mutta joskus elämä voi olla kuin vuoristorataa. Kunpa osaisi enemmän viipyä käsillä olevassa päivässä, ja luottaa Jumalaan, eikä liikaa vilkuilla tuleviin epävarmuuden aiheuttajiin.🌟

Siunausta ja valoa sinun päivääsi, joka kenties tätä luet❣️

Iltarohkaisu

"... Älä pelkää, minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun." 

Jesaja 43:1 KR-92 

 

Sain tämän mieleeni äsken, ja piti heti ruveta sitä kirjoittamaan. Ensin vihkoon ja sitten tänne. 

Jakeen alkuosa kuuluu näin: "Ja nyt - näin sanoo Herra, joka sinut loi, Jaakob, joka sinut muovasi Israel: -

"Sinä mieletön"... Entä jos tänä "yönä", päivänä tai vuonna...

Entä jos minä mieletön? Ennen ylösnousua mieleen tuli näitä ajatuksia, että jos Jumala sanoisikin itselle siihen tapaan, kuin Raamatussa sille yhdelle miehelle,  joka oli koonnut kaikkea ja kaipasi vain varastoa lisää, että voisi nauttia kaikesta kokoamastaan.

Entä jos minä, joka olen haaskannut elämääni monenlaiseen turhaan, tavaran keruuseen ja unohtanut tärkeimmän, Jumalan tahdon kysymisen, kuuntelemisen, tekemisen? 

Mihin sitten joutuu kaikki se, mihin turhaan olen elämäni aikaa kuluttanut...?!

Taivaallinen Isä, anna minulle anteeksi, että en ole ollut sinun taivaallisten lahjojesi hyvä taloudenhoitaja, enkä työmaittesi hyvä työntekijä. Armahda minua, anna anteeksi! En voi edes väittää jatkossa paremmin kykeneväni... Sinun armosi ja Jeesuksen Golgatalla suorittama sovituksen  teko on ainoa toivoni. Ota minutkin sen takia kerran luoksesi Taivaan kotiin! Milloin se hetki sitten onkin!

"Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?' 

Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä." Luuk. 20:20-21 

--

Ja mielessä alkoi soida Kari Tapion laulamana laulun sanoja, joita eilen kuuntelin: 

"...kuiskeen vain nyt kuulen, mua saa muistuttaa. Sun nimes kuulen, kuin viestin jostain kauempaa..."

Tuo laulu ei siis ole varsinaisesti hengelliseksi lauluksi kirjoitettu. Ja sen vuoksi haluan vielä muistuttaa, että Jumalaa kutsuva ei huuda pelkkään tuuleen. Jumala on kuuleva ja näkevä Jumala. Jumala joka tekee...

Mutta uskallammeko me kysyä...?

 "... Joosua lankesi polvilleen, kumartui maahan saakka ja sanoi: "Herrani, mitä tahdot minun tekevän?" Joosua 5:14 KR-92

Uskallammeko me... kysyä?

Ei tahdo uskallus riittää.

Pelottaa. Kokee suurta heikkoutta.

Kelvottomuutta.

"Saul kysyi: "Herra, kuka  sinä olet?"

Herra sanoi: "Minä olen Jeesus,

jota sinä vainoat. Nouse jaloillesi.

Minä olen ilmestynyt sinulle,

koska olen valinnut sinut

palvelijakseni ja todistajakseni,

kertomaan siitä, mitä nyt

olet nähnyt, ja mitä vielä 

olet näkevä, kun sinulle ilmestyn."

Apt. 26:15-16 KR-92

Ja Joosuakin uskalsi sen takia, että hän näki:

"Jerikon lähellä ollessaan Joosua näki eräänä päivänä edessään miehen, jolla oli paljastettu miekka kädessään. Joosua meni miehen luo ja kysyi häneltä: "Oletko meikäläisiä vai vihollisiamme?"

Mies vastasi: "En kumpaakaan.

Olen Herran sotajoukon päällikkö

ja olen juuri saapunut tänne."

Silloin Joosua lankesi polvilleen,

kumartui maahan saakka ja sanoi:

"Herrani, mitä tahdot minun tekevän?"

Herran sotajoukon päällikkö sanoi Joosualle: "Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä." Ja Joosua teki niin."  Joosua 5:13-15 KR-92   (Paikka oli pyhä; kuin oli Mooseksellakin ollut.)

He kumpikin, Joosua ja Saul, näkivät jotain sellaista; pyhää ja kirkasta, voimakasta ja erilaista, joka oli selvästi enemmän kuin se, mikä oli heille tuttua. Se pisti kysymään. Ja antoi uskalluksen. Oltiinhan siinä Pyhän kanssa kasvokkain. Ja Pyhyys heidän edessään, ei tahtonut tuhota heitä - vaan auttaa. Ja antaa jotakin, mihin omin yrityksin ei olisi kyetty.

Kiitos Herra, että sinun katseesi seuraa meitäkin🌟

Kun mielessä alkoi aamulla soida virren sanoja🎼

Mielessäni alkoi tänä aamuna soida:

🎼 "Kaitse Jeesus, Paimen hyvä, laumassasi minua. Eksyvä ja erehtyvä, olen ilman sinua..."  Etsin sitten sen, että mistä virrestä tai laulusta se oli. Se oli virrestä 378, osa ensimmäisestä säkeestä.

Sitten oli Päivän Tunnussanassa luettavana Luuk. 22:31-34:

"Simon, Simon! Saatana on saanut luvan seuloa teitä kuin viljaa. Mutta minä olen rukoillut puolestasi, ettei uskosi sammuisi. Ja kun olet palannut takaisin, vahvista veljiäsi.

Pietari sanoi hänelle: "Herra, sinun kanssasi minä olen valmis menemään vaikka vankilaan tai kuolemaankin." Mutta Jeesus vastasi: "Minä sanon sinulle, Pietari: ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä olet kolmesti kieltänyt tuntevasi minut." Luuk. 22:31-34 KR-92

Jeesus tiesi tämän kaiken jo edeltä! Ja me, sukupolvet toisensa perään, olemme saaneet lohdutusta ja rohkaisua tästä "kallio" -  Simon Pietarin, kipeästä kokemuksesta🌟

Ei tarvitsisi murehtia...?

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä,

 sillä huominen päivä pitää murheen itsestään.

 Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." 

Matt. 6:34  Jeesuksen sanat

"Älkää siis murehtiko sanoen:

 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme'

tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?' "

 Matt. 6:31  Jeesuksen sanat

"Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa

 saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella

 kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,

ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä

ylempi, on varjeleva teidän sydämenne 

ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa."

Fil. 4:6-7

Ei tarvitsisi... Mutta osaanko minä?! 

Vaikealta ainakin tuntuu.

Mutta ei tässä osaamisesta ole kysymys; 

murheita ja kaikenlaisia huolia

voi tulla pilvin pimein; mutta silloin

olisi hyvä katsoa Jeesukseen, jolla on

valta ja voima ja kunnia - ja kaikki avaimet

meidän vaikeuksiimme, kaikkiin lukkoihin.

Mutta myönnettävä on: se pimeys

- ne huolet ja murheet - on usein

hyvin kiinnipitäviä. Eivät tahdo

päästää otteestaan, edes sen vertaa;

että sen katseen saisi käännetyksi 

valoon päin, eli Jeesukseen.

Mutta siihenkin saa huutaa apua

Hän kuulee kyllä.

Mitä se katseen kääntäminen Jeesukseen voisi olla meille; jotka emme ole ikinä nähneet hänen kasvojaan, emmekä omilla korvillamme kuulleet hänen puhuvan, emme kuulleet hänen ääntään?

Se olisi puhumista hänelle siitä, mitä mielessä on - vaikka mitään ei näy, ei kuulu. Ja sekin on katseen kääntämistä häneen, että turvaudumme Raamatun sanaan. Monesti varmaan juuri Pyhä Henki nostaa mieleemme jotain sanoja, jotka on avuksi meille juuri siinä hetkessä. Otetaan ne edes ensiapuna. Lisää apua on tulossa, jos tarvis on. Herra ei jätä omiaan vaille huolenpitoa. Huudot kuullaan!

---

Ihan omiin huoliini tämän kirjoittelin, mutta jospa joku toinenkin voisi saada noista rohkaisua tai lohdutusta.... Siunausta sinulle, on sinun päiväsi sitten millainen tahansa tänään!