Sinä näet - kulkemisemme; me usein olemme kuin metsän keskellä

Sinä tiedät. Mutta meistä usein tuntuu, minusta ainakin, kuin kulkisin metsässä, jossa on niin paljon puita, että ne estävät näkemästä minne olen kulkemassa. Minua pelottaa. Polku tosin on, jolla kulkea. Mutta itse ei tiedä missä kohtaa on, mitä on lähistöllä, tai miten pitkään matka jatkuu missäkin maaston kohdassa. Tai ylipäätään koko matka, koska ollaan perillä. Olen kuin väsynyt lapsi, joka ei oikein jaksaisi. Tarvitsee usein jotain rohkaisua tai innostumisen aihetta.

Kun aamulla ennen ylösnousua jotain ajatuksia tuli tuosta kulkemisesta kuin metsässä, tuli mieleen myös tämä rohkaiseva ajatus: Seuraa Jeesusta! Niinpä. Kannattaa pitää hänet edessään ja mielessään, ja jättää vähemmälle sen ympärillä olevan "metsän" tarkkailu. Vain se polku ja Jeesus edessä siinä. Ja ehkä ne lähellä kulkevat matkakaverit. Jossain laulussa tai virressä sanotaan jotenkin näin: " hän päivän matkan kerrallaan täältä kotiin vie..."*

Eilinen kuva. Nyt oli valoisa metsäpolku!

Jännästi aamun luettavissakin oli matkasta ja kulkemisesta:

"Herra lähettää enkelinsä sinun mukaasi ja antaa matkasi onnistua." 1. Moos. 24:40 KR-92

"Lähdimme taas matkaan, ja kaikki veljet vaimoineen ja lapsineen saattoivat meitä kaupungin ulkopuolelle saakka. Meren rannalla me yhdessä polvistuimme ja rukoilimme,  ja sitten jätimme toisillemme hyvästit." Apt. 21:5-6 KR-92

"En tarkoita, että olisin jo saavuttanut päämääräni tai jo tullut täydelliseksi. Mutta pyrin kaikin voimin saavuttamaan sen, kun kerran Kristus Jeesus on ottanut minut omakseen.   Veljet, en katso vielä päässeeni siihen asti. Vaan tämän voin sanoa: jättäen mielestäni sen, mikä on takanapäin, ponnistelen sitä kohti, mikä on edessä.   Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen. Sinne Jumala kutsuu Kristuksen Jeesuksen omat. ...  Meidän on vain jatkettava eteenpäin siitä, mihin olemme päässeet." Fil. 3:12-14,16 KR-92

--

Ja vielä alkoi soida noiden edellä  kirjoitettujen lopuksi  mielessä: "... Nyt kulkee halki korpimaan Jumalan lapsen tie... *päivän matkan kerrallaan täältä kotiin vie..." No siinä se nyt oli, se laulu tai virsi, jota tuolla ylempänä tavoittelin muistaakseni, että mistä se on. Sehän on virsi: "Nyt kulkee halki korpimaan." Virren numero 498, vuoden 1987 virsikirjassa. En tiedä päteekö tuo numero nyt vielä.

---

Tänään tulee 63 vuotta siitä, kun äitini ja isäni alkoivat "kulkea" yhdessä siihen virallisesti sitoutuen, eli oli heidän vihkipäivänsä. Isäni kuva oli (ja minun) edellisen jutun kuvituksena tässä blogissa:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/02/jumalan-syli-on-avoin-niin-vahvalle.html

Jumalan syli on avoin niin "vahvalle" kuin "heikollekin"❣️

- Minä tunnen sinut, paremmin kuin kukaan muu, tai sinä itse. Olethan oma lapseni; minä rakastan sinua.

"... sinä olet minun silmissäni kallis ja suuriarvoinen ja ... minä sinua rakastan..." Jes. 43:4

"Koska olet arvokas minun silmissäni, koska olet kallis ja rakas... Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi... minä sanon pohjoiselle: "Anna tänne!" ja etelälle: "Päästä irti!"  Tuokaa kaukaa minun poikani takaisin, maan ääriltä minun tyttäreni, tuokaa jokainen, joka on kutsuttu minun nimiini, jonka olen kunniakseni luonut, muovannut ja valmiiksi tehnyt." Jes. 43:4-7 KR-92

Hän - Jeesus: "... rakastaa meitä ja on verellään vapauttanut meidät synneistämme, hänelle, joka on tehnyt meidät kuningassuvuksi ja Jumalan, Isänsä, papeiksi, hänelle kunnia ja valta aina ja ikuisesti! Aamen." Ilm. 1:5-6 KR-92

---

Jeesus, ja Isä, rakastaa jokaista lastaan! Niin suurella rakkaudella, ettemme käsitä. "Yhtä hyvin heikkoa kuin väkevääkin", niin kaikkein heikointa, kuin myös sitäkin, joka muiden mielestä vahvana - myös syliä ja silitystä, ja lempeitä, vahvoja käsiä, ympärilleen kaipaa❣️

Jeesus, ja Isä, rakastaa jokaista lastaan! Niin suurella rakkaudella, ettemme käsitä. "Yhtä hyvin heikkoa kuin väkevääkin", niin kaikkein heikointa, kuin myös sitäkin, joka muiden mielestä vahvana - myös syliä ja silitystä, ja lempeitä, vahvoja  käsiä, ympärilleen kaipaa❣️

Kaikessa kiusattu... - niinkuin mekin!

"Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin; kuitenkin ilman syntiä." Hebr. 4:15 

Eikö ole ihmeellistä... "kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin." Tämä ajatus puhutteli minua, joka tänä aamuna taas omat pelkoni selvästi havaitsin kiusaavan ja minua masentavan. Jotenkin tuntui hyvältä tietää, että Jeesus tietää.  Jos kukin meistä ajattelee kaikkia omia vaivojaan, vastuksiaan, sairauksiaan, pelkojaan, avuttomuuden tunteitaan, köyhyyttään, ja mitä ikinä kenelläkin voi olla - on Jeesus kokenut kaikkea sitä itsekin - ja silti suostui, meidän takiamme, käymään sen kaiken läpi. Loppuun asti. Ei jättänyt kesken.

"... kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden." Hebr. 5:7

Getsemanessa Jeesus rukoili suuressa tuskassa ja ahdistuksessa! Hän oli täällä ihmisenä ja koki asioita ihmisen tavoin, kaikkea tuskaa ja ahdistusta mikä meitäkin koettelee. Hän vaelsi paikasta toiseen, vailla pysyvää kotia - ja omaa rauhaa. Ja jäin miettimään sitäkin, että vaikka Raamattu ei siitä mitään kerro, niin luultavasti hän joutui sairauksien kouriinkin kuin me tavalliset tallaajat.

"...kipujen mies ja sairauden tuttava..." Jes.53:3

Kodittomana: "... ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi." Luuk. 9:58 (Jeesuksen omia sanoja)

Ristin edellä: "... alkoi kauhistua ja tulla tuskaan..." Mark. 14:33.  "... ja hänen hikensä oli kuin veripisarat." Luuk. 22:44

Ristillä: "minun on jano". Joh. 19:28

Jeesus suostui kaikkeen tähän, ja kuolemaan - meidän takiamme!

Luuk. 22:53: "Tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta"  - hän sanoi, kun oli antanut ottaa itsensä kiinni ja pilkattavaksi, ja ruoskittavaksi ja ristiin naulittavaksi. 

Jeesus tiesi, että se oli ajallista. Taivas odotti jo.

"Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.

Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, 

mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut." Jes. 53:3-5

"Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli..." Jes. 53:8

Jumalan anteeksianto meille: Jumalan armahdus meille!

"Sinä armahdat meitä yhä, poljet syntimme jalkojesi alle. Kaikki syntimme sinä heität meren syvyyteen." Miika 7:19 KR-92

"Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne." Markus 11:25 (Jeesus sanoi)

"kärsivää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa." Kol. 3:13

Herra kuulee kurjien kaipauksen ja tarpeen

"Köyhät ja kurjat etsivät vettä,

mutta sitä ei ole, heidän kielensä

on janosta kuivettunut.

Minä, Herra, kuulen heitä,

minä, Israelin Jumala,

en heitä hylkää.

Paljaille kukkuloille

minä puhkaisen jokia,

notkelmiin lähteitä.

Autiomaan minä muutan

vesilammikoiksi ja

kuivan hietikon

lähteiden maaksi.

Minä istutan autiomaahan setrejä, akasioita ja myrttejä ja öljypuita, minä kasvatan arolle sypressejä, puksipuuta, vuorimäntyä, kaikkea rinnan, jotta he näkisivät ne ja tajuaisivat, että Herran käsi on tämän tehnyt, Israelin Pyhä tämän luonut." Jes. 41:17-20 KR-92

"... Sille, jolla on jano, minä annan 

lahjaksi vettä elämän veden lähteestä."

Ilm. 21:6 KR-92

Jeesus: "... Jos joku janoaa, niin tulkoon

minun tyköni ja juokoon." 

Joh. 7:37 (v. -38 käännös)

---

Jos kieli on janosta kuivettunut, kurkkukin on niin kuiva, että huutaminenkin on vaikeaa. Mutta: "Minä, Herra, kuulen heitä... en heitä hylkää." 

Miksi satsasit meihin!? Emme olleet kannattava sijoitus...

Emme olleet kannattava sijoitus.

En minä ainakaan. 

Joku Paavali ehkä saattoi olla?

Hän kirjoitti, ja se on nyt Raamatun Sanaa: "Kaikessa me osoitamme olevamme Jumalan palvelijoita. Me kestämme sitkeästi vaikeudet, vaivat ja ahdingot," 2. Kor. 5:4 KR-92

Ja tuo Paavalin kirjoittama luettelo vielä jatkui; monella asialla mitä kestetään... Ja vielä silläkin, millaisiksi muuten osoittaudutaan.

Sinä tiedät, että minä en ole sitkeä kestämään vaikeuksia. Ja minulta puuttuu niitä hyviä asioita ja ominaisuuksia, joita Paavali luettelee. 

Tosin, toteaa hän näinkin - varmaan itsensäkin siihen sisällyttäen: "murheellisia mutta aina iloisia. Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken." 2. Kor. 6:10 KR-92

Ja näinkin hän kirjoittaa: "Me, jotka vielä asumme tässä majassamme, huokailemme ahdistuneina. Emme haluaisi riisuutua vaan pukeutua uuteen asuun, niin että elämä* kätkisi* sisäänsä sen mikä on kuolevaista." 2. Kor. 5:4 KR-92  *(Onko se tämä elämä täällä - vai itse Elämä: Jeesus - jota tässä tarkoitetaan? En osaa selittää, voi vain pohtia.)

"Juuri tähän Jumala on valmistanut meidät, ja vakuudeksi hän on antanut meille Hengen. Olemme siis aina turvallisella mielellä, vaikka tiedämmekin, että niin kauan kuin tämä ruumis on kotimme, olemme poissa Herran luota. Mehän elämme uskon varassa, emme näkemisen. 2. Kor.5:5-7 KR-92

"Niinpä emme enää arvioi ketään pelkästään inhimilliseltä kannalta. Vaikka olisimmekin ennen tunteneet Kristuksen pelkästään inhimilliseltä kannalta, emme enää tunne. Jokainen, joka on Kristuksessa, on uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle! Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka Kristuksen välityksellä on tehnyt meidän kanssamme sovinnon ja uskonut meille tämän sovituksen viran. Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan; meille hän uskoi sovituksen sanan." 2. Kor. 5:16-19 KR-92

"Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?" ❤️ Room. 8:31 (v. -38 käännös)

- Jumalan rakkaus täytti kaikki vaatimukset meitä kohtaan, on joku jossain sanonut...

Jumala tietää - kaikki!

"Kuka muu kuin ihmisen oma henki tietää, mitä ihmisessä on? Samoin vain Jumalan Henki tietää, mitä Jumalassa on. Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan Jumalan oman Hengen, jotta tietäisimme, mitä hän on lahjoittanut meille." 1. Kor. 2:11-12 KR-92

"... sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin." 1. Kor. 2:10 

"Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä! Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa? Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin, joka olisi tälle korvattava? Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki; hänelle kunnia iankaikkisesti! Amen." Room. 11:33-36 

"Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen." 1. Piet. 5:7 KR-92

Jätä huomisen huolet huomiselle...

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." Matt. 6:34

Tuo "kullekin päivälle oma vaivansa" tahtoo sanoa, että sen oma vaiva, ei tarvitse ottaa tulevien päivien taakkoja tälle päivälle.

- Tänään auttaa Herra!*

Rukous: Auta Jeesus meitä kaikkia väsyneitä, ynnä monin eri tavoin taakoitettuja tänäänkin. Anna voimaasi, anna iloasi, anna rohkeuttasi, ynnä kaikkea sitä, jota näet meidän tänäänkin tarvitsevan. Niinkuin anteeksiantoasikin. Jää tänäänkin siunaamaan meitä, ja olemaan kanssamme, missä sitten olemmekin.

---

* Vanha kristillinen sanonta: Eilinen on mennyt, huomisesta emme tiedä, tänään auttaa Herra.🌟

Jumala on: Toivon Jumala!

"Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo." Room. 15:13 KR-92

"Pietari rupesi puhumaan. Hän sanoi: "Nyt minä todella käsitän, ettei Jumala erottele ihmisiä. Hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää ja noudattaa hänen tahtoaan, kuuluu tämä mihin kansaan tahansa. Hän lähetti Israelin kansalle sanansa, ilmoitti hyvän sanoman rauhasta, jonka Jeesus Kristus on tuonut - hän, joka on kaikkien Herra." Apt. 10:34-36 KR-92

Kaikille kansoille!🌟

Jeesus on kutsunut! Hän on myös Israelin Messias.

Eilisaamuna, ennen ylösnousua ja  pöydän ääreen tuloa, ennen mitään lukemisia, oli ajatuksiin tullut mm. tuollaisiakin mietteitä*, joita otsikossakin on. Sitten kun tulin pöydän ääreen, sainkin lukea  tällaisia: 

"Kuka on tämän tehnyt, kuka saanut aikaan? Hän, joka alusta alkaen on kutsunut sukupolvet elämään. Minä, Herra, olen ensimmäinen, ja viimeistenkin keskellä olen sama." Jes. 41:4 KR-92

"Hän lähetti Israelin kansalle sanansa, ilmoitti hyvän sanoman rauhasta, jonka Jeesus Kristus on tuonut - hän, joka on kaikkien Herra." Apt. 10:36 KR-92

* Mm. kiitollisuutta tunsin siitä armosta, että minutkin Jeesus kutsui, vaikka tiesi kaikki puutteeni ja kelvottomuuteni. Jeesus kutsui kuitenkin minutkin oman, Golgatalla tehdyn työnsä tähden: sen, jonka hän kalliilla hinnalla, oman henkensä antaen, maksoi siten pelastuksen minullekin**, joka en olisi mitenkään omin teoin kyennyt, en millään onnistuneella vaelluksella hankkimaan paikkaa taivaalliseen pöytään. Se on yksin armoa. Kuin vangille armahdus,  ja niin sitten vapaus. Ja samassa kutsu Valtakunnan Kuninkaan juhliin, paikka varmistettu! 

**🌟 Toivon tähti on syttynyt kaikille! Samalla lailla, rakkauden lailla,  jokainen on kutsuttu/kutsutaan - SINUT myös - vain Jeesuksen työn tähden✝️❤️ Siinä työssä, siinä kutsussa, oli todellinen rakkaus!

Ihana huomio tänä aamuna luetusta!

 Ihana huomio, Päivän Tunnussana -kirjasen tuomana esiin. Siinä kun oli jae niin kirjoitettuna, että Jeesuksen nimi siinä alussa oli myös mainittu. Raamatussakin asia selviää, kuka sen  merkittävän asian teki, kun lukee enemmän jakeita edestä ja takaa; mutta kirjasessa asia tuli selväksi yhdessä jakeessa, kun sen vapauttajan nimikin oli heti alkuun selvennykseksi laitettu; näin siis Päivän Tunnussana: Jeesus tuli päästämään vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina. Hebr. 2:15

 Jeesus - kuolemanpelosta Vapauttaja!

"Kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina." Sitähän me ihmiset todella jokainen olemme kokeneet. Kuolema on ollut koko ikämme se suuri peikko ja "vihollisista viimeinen", jota emme itse kykene voittamaan. Pelkäämme, mihin joudumme kuoleman ottaessa meistä valllan.

Mutta nytpä onkin kuoleman valta murrettu! Vaikka jokaisen ihmisen ruumis eli kroppa tai keho; kuolee, kuolemalla ei ole valtaa pitää meitä, koska Jeesus omalla kuolemallaan hankki meille uuden elämän - taivaassa, Luojamme luona. Se on lahja jokaiselle halukkaalle vastaanottajalle.

Raamattu, vuoden 1992 käännös selittää: "Sen kuitenkin näemme, että tuo "lyhyeksi aikaa enkeleitä halvemmaksi asetettu", Jeesus, on kuoleman tuskat kärsittyään "seppelöity kirkkaudella ja kunnialla". Armollisen Jumalan tahto näe oli, että Jeesuksen oli kärsittävä kuolema jokaisen ihmisen puolesta. 

Hän, joka on kaiken luoja ja perusta, tahtoi tuoda paljon lapsia kirkkauteen, ja siksi hänen tuli tehdä heidän pelastajansa ja perilleviejänsä kärsimysten kautta täydelliseksi. Pyhittäjällä ja pyhitettävillä on kaikilla sama isä; siksi ei pyhittäjä häpeäkään kutsua näitä veljikseen: - Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä. Hän sanoo myös: - Minä turvaan Herraan, ja edelleen: - Tässä olemme, minä ja lapset, jotka Jumala minulle antoi.

Nämä lapset ovat ihmisiä, lihaa ja verta, ja siksi hänkin tuli ihmiseksi, heidän kaltaisekseen. Siksi hän kykeni kuolemallaan riistämään vallan kuoleman valtiaalta, Saatanalta, ja päästämään vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina.

Hän ei siis ota suojelukseensa enkeleitä - hän ottaa suojelukseensa Abrahamin* suvun. Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit. Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan." Hebr. 2:9-18 KR-92

*Abraham: uskon isä, jokaisen uskovan isä. Hän on siis paljon enemmän kuin vain israelin kansan isä.

Jumala on tarkoittanut pelastuksen kaikille!

"Mitä tämä siis merkitsee? Sitä, että vieraat kansat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat saaneet sen, nimittäin uskon vanhurskauden. Sen sijaan Israel, joka tavoitteli vanhurskautta lakia noudattamalla, ei sitä saavuttanut. Miksi ei? Siksi, että israelilaiset eivät lähteneet uskon tielle vaan tekojen. He ovat kompastuneet siihen kiveen, josta on kirjoitettu: - Minä asetan Siioniin kiven, johon he kompastuvat, kallion, johon he loukkaavat itsensä. Mutta joka häneen uskoo ei joudu häpeään.

Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa, että he pelastuisivat. Voin todistaa, että he ovat täynnä intoa Jumalan puolesta, mutta heiltä puuttuu ymmärrys. He eivät tiedä, mitä Jumalan vanhurskaus on, ja yrittäessään pystyttää omaa vanhurskauttaan he eivät ole alistuneet siihen vanhurskauteen, joka tulee Jumalalta. Kristus on näet lain loppu, ja niin  tulee vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo.

Siitä vanhurskaudesta, joka perustuu lain noudattamiseen, Mooses kirjoittaa: "Joka tekee, mitä laki vaatii, saa siitä elämän." Mutta uskon vanhurskaus puhuu näin: "Älä kysy sydämessäsi: Kuka voi nousta taivaaseen?" - nimittäin tuomaan Kristusta maan päälle - "tai: Kuka voi laskeutua syvyyksiin?" - nimittäin noutamaan Kristusta ylös kuolleista.

Mitä siis on sanottu?

- Sana on lähellä sinua,

sinun suussasi ja sinun sydämessäsi, 

nimittäin se uskon sana, jota me julistamme.

Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen." Room. 9:10-10:10 KR-92

"Kirjoituksissa sanotaan: "Yksikään, joka häneen uskoo, ei joudu häpeään."  Juutalaisen ja kreikkalaisen välillä ei ole eroa. Kaikilla on sama Herra, ja hänellä riittää rikkautta kaikille, jotka huutavat häntä avukseen. Onhan kirjoitettu: "Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu." Room. 10:11-13 KR-92

Mitä etsit? - kysymys mielessäni aamulla omiin levottomiin ajatuksiini

Mutta sitten tuli mieleen eräs toinen, joka esitti kerran saman kysymyksen toiselle: - Mitä etsit, nainen? Nainen etsi Jeesusta; sitä, jonka tiesi tulleen ristiinnaulituksi, ja haudatuksi. Mutta sitä nainen ei tiennyt, että etsitty oli jo noussut kuolleista. Ja hän, haudasta noussut, oli nyt itse kysyjä. - Mitä etsit, nainen? Tai mies?

Miksi etsitte elävää kuolleitten joukosta? 

"Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän teidän etsivän ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi. Tulkaa katsomaan, tuossa on paikka, jossa hän makasi." Matt. 28:5-6 KR-92

(Tässäkin ensin enkelit): "Nämä sanoivat hänelle: "Vaimo, mitä itket?" Hän sanoi heille: "Ovat ottaneet pois minun Herrani, enkä tiedä, mihin ovat hänet panneet." Tämän sanottuaan hän kääntyi taaksepäin ja näki Jeesuksen siinä seisovan, eikä tiennyt, että se oli Jeesus.

Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo*, mitä itket? Ketä etsit? Tämä luuli häntä puutarhuriksi ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olet kantanut hänet pois, niin sano minulle, mihin olet hänet pannut, niin minä otan hänet." 

Jeesus sanoi hänelle: "Maria! Tämä kääntyi ja sanoi hänelle  hebreankielellä: "Rabbuuni!" se on: opettaja." Joh. 20:13-16  käännös v. -38 käännös. (*Sana: vaimo, tarkoittaa tässä yleensä naista, ei siis aviovaimoa. Käännös v. -92 kääntääkin sanan naiseksi).

Tässä myös enkelit haudalla): "Naiset pelästyivät ja painoivat katseensa maahan. Mutta miehet sanoivat heille: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? 

Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: "Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista." Luuk. 24:5-7 KR-92

Sama Jeesus meillä on! Hän tietää - kuulee ja näkee, että häntä me etsimme; vaikka emme usein itse sitä heti tajua❤️ Jos me koemmmekin, että emme löydä häntä, Hän kyllä löytää meidät - suuri lammasten Paimen🐑🐏

Ja sanoihan hän meillekin, että: "etsikää, niin te löydätte..."✝️🌟❤️

"...Suuri  rakkauden meri Golgatalla aukeni... " - sanotaan eräässä hengellisessä laulussa.❤️🌊

Synnit on annettu anteeksi vain yhden asian ansiosta: Jeesuksen työn tähden!

 "... synnit ovat teille anteeksi annetut hänen nimensä tähden." 1. Joh. 2:12

"Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla." Apt. 4:12 KR-92

"Sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti." Hebr. 3:14  

"Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri." Hebr. 10:35

"Ottakaa mukaanne sanoja palatkaa Herran tykö ja sanokaa hänelle: "Anna anteeksi kaikki rikokset, ota armoihisi, niin me tuomme sinulle uhrimulliksi huultemne uhrit." Hoosea 14:3 

"Sillä te olitte "eksyksissä niinkuin lampaat", mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö..." 1. Piet. 2:25

"Mehän olemme osalliset Kristuksesta, kun vain loppuun asti pidämme kiinni siitä todellisuudesta, jonka yhteyteen jo alussa olemme päässeet." Hebr. 3:14 KR-92

"Minä kirjoitan teille, lapseni: synnit on annettu teille anteeksi hänen nimensä tähden." 1. Joh. 2:12 KR-92

Vettä, Kristuskalliosta - myös erämaassa

"ja joivat samaa hengellistä juomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan: tämä kallio oli Kristus." 1. Kor. 1:10:4 KR-92

"Hän halkaisi kallioita autiomaassa, ja he saivat vettä, kuin syvyyden vesiä. Hän antoi purojen puhjeta kalliosta, antoi vesien virrata." Ps. 78:15-16 KR-92

"Hän avasi kallion, ja siitä kumpusi vettä, vesi juoksi virtaamaan pitkin kuivaa maata." Ps. 105:41 KR-92

"... Puhukaa kansan nähden kalliolle ja käskekää sen antaa vettä. Näin saat veden pulppuamaan kalliosta ja juotat sekä ihmiset että karjan." ...

"Mooses kohotti sauvan ja iski kahdesti kalliota, ja siitä alkoi juosta vettä, niin että kaikki israelilaiset ja heidän kirjansa saivat juoda kyllikseen." 4. Moos. 20:8, 11 KR-92 

(Jumalan ohjeen mukaan, pelkkä puhe olisi riittänyt... Jumala kuitenkin armollisesti antoi vettä.)

 ---

(Tässä sensijaan Jumalan ohje on erilainen, eri kerralla. Tämä tapahtui aiemmin.)

"Minä olen sinua vastassa kalliolla Horebin luona. Lyö kallioon, niin siitä alkaa juosta vettä ja kansa saa juodakseen. Mooses teki niin Israelin vanhimpien nähden." 2. Moos. 17:6 KR-92

 

Korjausprojekti pienelle kirjalle; selkämyksestä irti nyrjähtäneelle

Kesken aamukirjoittelujeni huomasin että yhdelle kirjalle oli tapahtunut yllättäen jotain; selkämys oli nyrjähtänyt. Liekö ollut liikaa jonkin painon alla siinä pöydällä. En ollut aiemmin huomannut siinä mitään sellaista korjaustarvetta, vaikka muuta kylläkin olin korjaillut joskus. Nyt piti miettiä kuinka saada takaisin yhteen nyt ne toisistaan erillään olevat osat, ilman että olisi vain pelkkä paperi  kiinni toisessa samanlaisessa. Se ei tulisi kestämään. Jotain muuta pitäisi olla, jokin kestävämpi.

Tarvitsin - ja löysin, kontaktimuovia. Se yhdistää nyt toisistaan irrallaan olevat.  Korjauksen jäljet näkyy kyllä. Mutta nyt pysytään koossa, ollaan yhdessä kuitenkin.

Aamukirjoitteluissani omiin tarpeisiini tuli jossain kohtaa aiemmin mieleeni myös tällainen ajatus: - Palatkaa sielujenne paimenen tykö - jota joksikin Raamatun jakeeeksi ajattelin, mutten sellaisenaan heti ainakaan löytänyt. Mutta löytyi tämä:

"... palatkoon Herran tykö; niin hän armahtaa... Sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta." Jesaja 55:7 

---

Sain tämän äidiltä ❤️ vuonna 2007, kun olin pyytänyt häntä etsimään minulle tällaista pientä. 

 

Jälleennäkemisen ihanassa toivossa

Olin pari yötä sitten nähnyt jotain arkista unta kai, enkä enää herättyäni muistanut mitä siinä oikein oli. Otsikko ei ainakaan suoraaan tullut siitä, mutta liekö ollut joku vaikutus sillä kuitenkin. No, jokatapauksessa, tuollainen toivotus tuli mieleeni; ajatuksella, että se olisi monissa tilanteissa ihanampi osoitus toivosta seuraavaan tapaamiseen, kuin joku muu. Otsikko sisältää tietysti myös ajatuksen; toivon ja uskon myös siitä, että kerran taivaassa tavataan Jeesus, joka on meidän puolestamme kuollut. Sekä niitä rakkaita, jotka edeltä ovat menneet. Ja itseasiassa, tapaammehan me siellä ihan uusia tuttujakin, jotka siellä ensi kertaa näemme: niitä, joista niin paljon olemme Raamatusta lukeneet, kuin myös omia esi-isiämme ja -äitejämme, ym. joita ei ole ennen ollut tilaisuutta nähdä.

Sinä aamuna kun vihkooni kirjoittelin tuon otsikon ja tuota muuta; olin aamun luettavista saanut silmiini jakeen, joka myös ikäänkuin puhui samaa, että kyllä vielä nähdään:

"Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." Room. 8:38-39 KR-92

---

Nyt kun etsin tähän kuvaa, ja löysin tuon ja muut samaan aikaan otetut, huomasin, että tuo kuvahan oli samalta aamulta kuin tekstiä vihkoon olin kirjoittanut. Siitähän, aamuisesta näkymästä ennen ylösnousua olin kirjoitukseeni aihetta saanut!  

Ehkä meillekin sitten joskus, on tämä elämä täällä kuin arkinen uni, josta ei oikein edes muista, mitä siinä oli...🌟

Rohkaisua kaivatessa

 "Älkää siis heittäkö pois rohkeuttanne..." Hebr. 10:35 KR-92

Entä jos sitä rohkeutta juuri ei tunnu olevan...?

"Hyvä on Herra, turvapaikka hädän päivänä, hän tuntee ne, jotka luottavat häneen." Nah. 1:7 KR-92

--

"... uskokaa minuun." - sanoi Jeesus Joh. 14:1

"... minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." - sanoi myös Jeesus Matt. 28:20

---

"Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö. Katso, minä teen uutta..." Jes. 43:18-19 

Lohdullista lupauksia tähänkin päivään

"Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun." Joh. 14:1

"Rauhan minä jätän teille: minun rahani - sen minä annan teille. En minä annan teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä pelkäätkö." Joh. 14:27

"... Ja katso, minä olen teidän kanssanne maailman loppuun asti." Matt. 28:20

"Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille"  Tiit.. 2:11

Kuva: Tuo on otettu joskus Lieksasta kotiin lähtiessä. (On osasuurennos isommasta kuvasta, joka ei ollut kovin kummoinen.)

---

Tapahtui ylläolevan kirjoittamisen jälkeen seuraavaa: Kun olin kirjoittanut nuo, menin puuroa keittämään. Kun se oli valmis, ja odotti  minua jo kulhossa tiskipöydän reunalla, osui käteni siihen jotenkin hullusti ja puurokulho lensi ylösalaisin lattialle. Ohjelmassa olikin sitten ensiksi puuron ja kulhon kappaleiden siivousta lattialta... No onneksi olin puuroa keittänyt runsaasti. 

No sitten kun olin puuroni syönyt, aioin juoda jo valmiina olevaa kahvia. Sitä kuppiin kaataessani huomasin, että eihän tämä näytä ollenkaan siltä kuin pitäisi. No niin, oli suodatinpussi taittunut ja sen vuoksi ei tullut kunnon kahvia. Uusi satsi laitettava. Nyt aion ottaa siitä☕

Pieniä harmeja, harmitti silti. Varsinkin se lattialle lentänyt puurosatsi hajonneine  kulhoineeen; sen siivous. Totta se silti on, mitä tuolla yllä on sanottuna.  Nämä oli pieniä harmeja joihinkin  isoihin asioihin  verraten, mitä ihmisillä voi olla.  Jumalan läsnäolon lupaus on silloinkin, vaikka meistä ei yhtään tuntuisi siltä. Aina Hän lupasi olla kanssamme - joka päivä. Tilanteita ja tunteita ei eritelty, kaikissa ollaan mukana. Tuntui miltä tuntui.

- Puhunko liikaa, kyllästytkö kuulemaan puhettani, Jumala?

Ennen ylösnousua puhuin hiljaa mielessäni Jumalalle; mitä mielessäni asioita oli. Jossain kohtaa mieleeni tuli tuollainen otsikon tapainen kysymys siitä, että kyllästyyköhän Hän kuulemaan juttujani. Mieleeni tuli sitten Raamatusta yksi kohta, jossa kehotetaan puhumaan Jumalalle hiljaa vuoteillamme. Etsin kohdan, ja samalla löytyi toinenkin Jumalalle puhumiseen liittyvä kohta. Molemmat psalmeissa, ja toinen niistä oli samanlaisena myös Aikakirjoihin kirjattu. 

"Vaviskaa, älkääkä syntiä tehkö. Puhukaa sydämissänne vuoteillamne ja olkaa hiljaa. Sela." Ps. 4:5 

Tuota edelsi jae, jossa sanottiin: "... Herra kuulee, kun minä häntä huudan." Ps. 4:4

Äänetöntäkin huutoa voi olla, ja se kuuluu kyllä hyvin taivaaseen asti! Ihan niinkuin myös äänetön kuiskaus... Sitten oli se toinen psalmikohta. Siinä kehotettiin myös laulamaan hänelle: 

"Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä." Ps. 105:2, 1. Aik. 16:9

"Hänelle". Helposti ajattelee pelkästään, että  "Hänestä" - muille. Mutta tuota alinta jaetta lukiessa tuli mieleen, että Jumala - Isä, tahtookin ehkä, että hänen lapsensa puhuvat hänenkin kanssaan niistä "hänen ihmeistänsä - yhdessä iloiten niistä🤗

---

Tässä on linkki Koivuniemen Raamattuhakuun:

https://www.koivuniemi.com/raamattu

Jumalan pysyvyys!

"Kun te totuudelle kuuliaisina olette puhdistautuneet elääksenne vilpittömässä, veljellisessä rakkaudessa, niin rakastakaa toisianne uskollisesti ja kaikesta sydämestänne. 

Olettehan syntyneet uudesti, että katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta.

Sillä ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu,

mutta Herran sana pysyy iäti.

Juuri tämä sana on teille ilosanomana julistettu." 

1. Piet. 1:22-25 KR-92

"Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen laupeutensa ei lopu koskaan. Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa. Sieluni sanoo:

"Herra on kaikkeni, häneeen minä turvaan."

Herra on hyvä sille, joka panee toivonsa häneen , sille, joka häntä etsii. Hyvä on hiljaisuudessa toivoa apua Herralta." Val. 3:22-25 

(Ja tuota Valitusvirsien jaejaksoa edelsi tämä):

"Kuitenkin minä toivon ja odotan, sillä minä ajattelen tätä:" Val. 3:21

Jumala on aina sama; tänäänkin - vaikka olisin kuinka levoton!

Aasaf oli sen sanoittanut, ja Jedutunin tapaan se esitettiin - laulu, psalmi 77.  Aasaf oli ollut levoton kirjoittaessaan sen. Siinä katsotaan menneeseen, verrataan nykytilannetta siihen. Ja pohditaan, onko Jumala muuttunut? 

"Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.

 Minä muistelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.

 Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:" Ps. 77:5-7

--------

Jumala kuitenkin vakuuttaa itse: (Jesaja 48:12): 

 "... Minä olen aina sama, minä olen ensimmäinen, minä olen myös viimeinen." Jes. 48:12

 "... Minä olen aina sama, minä olen ensimmäinen, minä olen myös viimeinen." Jes. 48:12

Eihän se, että ihminen jaksaa ja saa aikaan kaikenlaista, tee hänen elämästään arvokasta - vaan se, että hän on Jumalan luomus!

Kokonaan toinen asia sitten on se, että miltä sellainen kaikki ihmisestä itsestä tuntuu, kun elämä näyttäytyy hyvin vähäeleisenä ja/tai vaivaiselta. Mutta vaikka se olisi sellaista, ihmisen kallis arvo ei muutu. Hän on yhä Jumalan kuva; hänen kuvakseen luotu. Vanhana ja vaivaisenakin. Jo luonnosta voimme nähdä sen, että uusi elämä tulee näkyviin, kun kasvi näyttää rapistuvan. Siihen uuteen kaikki tähtää siinä, kun silmiin näkyy rapistuminen, kuihtuminen.

"Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu,

 mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti." Jes. 40:8

"Herra vie asiani päätökseen.

 Herra, sinun armosi pysyy iankaikkisesti;

 älä jätä kesken kättesi työtä." Ps. 138:8

"Herra tukee kaikkia kaatuvia,

 ja kaikki alaspainetut hän nostaa." Ps. 145:14

---

Vielä tämä näkökulma tähän asiaan: Kun minä piirustelen niitä vaatimattoman näköisiä piirustuksiani, ties mikä millekin jämäkartongille usein, on ne kuvat minulle jotenkin merkityksellisiä - minulle, ei välttämättä muille; koska he eivät aina tiedä, mikä sai minut tekemään sen. Ja vielä pitämäänkin sen itselläni. 

Köyhälle, vaillinaiselle, likaiselle - ilosanoma❣️

"Kaiken tämän on minun käteni tehnyt, niin nämä ovat syntyneet, sanoo Herra.  Köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa." Jes. 66:2 KR-92

"Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, pelasti hän meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta." Tit. 3:4-5 KR-92

"Sitten Herra antoi minun nähdä ylipappi Joosuan, joka seisoi Herran enkelin edessä. Saatana seisoi Joosuan oikealla puolella ja syytti häntä. 

Mutta Herran enkeli sanoi Saatanalle: "Herra nuhtelee  sinua, Saatana! Herra, joka on valinnut Jerusalemin, käskee sinun vaieta! Eikö tämä mies ole tulesta temmattu kekäle?"

Joosua seisoi Herran edessä, likaiset vaatteet päällään. 

Enkeli sanoi palvelijoilleen: "Ottakaa likaiset vaatteet pois hänen päältään." Sitten enkeli sanoi Joosualle: "Katso, minä olen ottanut pois sinun syntisi ja minä puetan sinut juhlavaatteisiin."

Hän sanoi palvelijoille: "Pankaa puhdas päähine hänen päähänsä." Palvelijat panivat puhtaan päähineen Joosuan päähän ja pukivat hänet juhlavaatteisiin enkelin seisoessa hänen luonaan.

Herran enkeli vakuutti Joosualle: "Näin sanoo Herra Sebaot:  - Jos kuljet minun teitäni  ja noudatat säädöksiä, jotka olen sinulle antanut, saat hallita temppelissäni ja valvoa esipihojani. Minä korotan sinut näiden palvelijoitteni joukkoon." 

Näin sanoo Herra: "Kuule, Joosua, ylipappi! Sinä ja papit, jotka kokoontuvat sinun johdollasi, olette ennusmerkkeinä siitä, että minä lähetän palvelijani. Hän on Uusi Verso.

Näettekö kiven, jonka olen pannut Joosuan eteen? Siinä yhdessä kivessä on seitsemän silmää! Katsokaa, minä kaiverran siihen kirjoitukseni, sanoo Herra Sebaot.  Yhdessä hetkessä minä otan pois tämän maan synnin. Silloin - sanoo Herra Sebaot - te saatte elää rauhassa, te kutsutte ystäviänne viiniköynnöksen ja viikunapuun alle." Sakarja 3 KR-92 (jakeet 1-10, eli koko luku oli tuossa.)

(Joosua - ylipappi, oli ennusmerkinä Jeesuksesta, täydellisestä ylipapista, synnittömästä; joka kykenee ottamaan pois meidän syntimme ja puettamaan meidät uuteen.)🌟

Herra, heikoissa väkevä

Kun minä otan valokuvia, useat niistä ovat enemmän tai vähemmän epäonnistuneita, epäselviä tai eivät muuten ole kuvina läheskään onnistuneita.  Mutta aina en niitä kamerasta poista. Toisinaan sellainen "pilalle mennyt" kuva saattaakin olla juuri oikea - joihinkin sanoihin sopiva.

Mekin olemme enemmän ja vähemmän "pilalle menneitä",  maailman murjomia - silti kuvia Jumalasta. Meitäkin pilalle menneitä Hän saattaa joskus tarvita juuri tiettyyn paikkaan. Ja se mitä sitten tapahtuu - on Hänen käsissään.

---

Tämän olin kirjoittanut blogin luonnoksiin v. 2016!

Jumala meidän kanssamme!

"Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa,  senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta." Joh. 1:14

Sinä olit täällä keskellämme. Ja sitten menit takaisin Isän luo. Me haluaisimme, että olisit yhä täällä, silmin nähtävänä ja käsin koskettavana, tavattavissa. Mutta vaikka me emme Sinua nyt silmillämme näekään, Sinä näet meidät. Ja pystyt koskettamaankin meitä. Sinulla on hyvä näkökyky ja ulottuvuus. Ja on vielä niinkin, että emme ole vain sen varassa, että Sinä jostain kaukaa meitä  seuraat, vaan jätit itseäsi tänne, kun annoit Pyhän Henkesi olemaan kanssanne. Ja annoit myös lupauksesi:

  "... Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:20

Siinä meille läsnäolon lupaus🌟 Kiitos, että Sinä todella olet täällä tänäänkin, vaikka meidän silmämme ja korvamme ovat heikot.

Yllätä tänäänkin - sillä anteeksi antamisellasi!

Sinä Jeesus yllätit silloin kauan sitten ihmisiä ihanasti: saatoit yllättäen sanoa vaikka parannettavalle, että "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut."! Miten ihana yllätys, kuulla sellainen.

Meitä on tänäkin aikana lukemattomia ihmisiä, jotka kaikki olemme sen tarpeessa. Yllätä tänäänkin meitä ihmisiä sillä ilmoituksella. Sinä voit antaa sen yllätyksen monin tavoin: sanoa sen ihan itse jollekulle, lähettää jonkun sanomaan sen, tai antaa vaikka vain ristisi ilmoittaa sen. Sinähän kuolit sillä meidän kaikkien syntivelan tähden... Ja sen vuoksi tie on nyt auki; synnit ilmoitetaan ristillä jo sovitetuiksi, velka maksetuksi, synnit anteeksi annetuiksi.

Anna Jeesus tänään sen ristin sanoman kuulua, näkyä ja kaikua lähelle ja kauas - kaikenlaisten ihmisten luo, kaikkialle - Sinä Kaikkivaltias, Ristin Herra. Tule luo.

---

"Ja kun he väentungokselta eivät saaneet viedyksi häntä sisään muuta tietä, nousivat he katolle ja laskivat hänet vuoteineen tiilikaton läpi heidän keskellensä Jeesuksen eteen. Ja nähdessään heidän uskonsa hän sanoi:

  "Ihminen, sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut".  

Luuk. 5:19-20. (Tapauksen on muistiin kirjoittanut lääkäri, Luukas nimeltään.)

Halvaantunut sai ensiksi kuulla syntinsä anteeksi annetuiksi! Sitten Jeesus myös teki senkin, että paransi hänet.

Lupaus ja lohdutus ja rohkaisu

 "... ja niin me saamme aina olla Herran kanssa."  1. Tess. 4:18

Tuo oli osa sitä  kohtaa, jolla apostoli Paavali kehoitti meitä rohkaisemaan ja lohduttamaan toisiamme; näin sanoen: "Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla." 2. Tess. 4:18

"Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan.  Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla." 1. Tess. 4:16-18

Lohduttava muistutus meille isoveljeltä (= Jeesus)🌟

"Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun." - sanoi Jeesus. Joh. 14:1

Ja jatkoi sitten: "Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa..." Joh. 14:2

Siellä on tilaa. Siellä on halukkuutta ottaa sinne asumaan, jokainen sinne kaipaava. Vartavasten meitä varten tehdyt ihanat tilat odottavat siellä juuri meitä.

---

Ennen ylösnousua mieleeni tuli jostakin menneiden sukupolvien ihmiset omine arkisine murheineen ja pelkoineen. Mutta kautta sukupolvien ja erilaisten vaiheitten, ovat Jumalaan uskoneet laittaneet turvansa Häneen. Tehkäämme mekin samoin - kaikissa vaiheissa. Lohduttakaamme ja rohkaiskaamme itseämme sumeilematta Jumalan Sanalla; sen antamilla toivon ja lupauksen rohkaisevilla sanoilla. 

Siitä tulee levottomuus... Ei! - Vaan: "Siitä kasvaa levollinen luottamus"

Oli jälkeen kerran yksi levottomuutta aiheuttava ajatus pyrkimässä mieleen. Mutta sen ajatuskulun katkaisi aivan päinvastaiseen ajatteluun ohjaava, mieleen tullut sanan kohta: "...siitä kasvaa levollinen luottamus..."🌟

Etsin jakeen, joka kokonaisuudessaan kuuluu näin:

"Vanhurskauden hedelmänä on rauha. Siitä kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti." Jes. 32:17 KR-92