Osui luettavaksi tällainen, jossa kirjoittaja omien koettelemustensa keskellä tahtoo rohkaista muita:
https://aamunkoitto.fi/blogi/koettelemusten-kestotilaus-kuka-taman-oikein-tilasi/
"Me tunnustamme, että meidän uskomme pyhä salaisuus on suuri: Hän ilmestyi ihmisruumiissa, hänet julistettiin vanhurskaaksi Hengen voimasta, enkelit saivat hänet nähdä, hänestä saarnattiin kansoille, häneen uskottiin maailmassa, hänet korotettiin kirkkauteen." 1. Tim. 3:16 KR-92
Osui luettavaksi tällainen, jossa kirjoittaja omien koettelemustensa keskellä tahtoo rohkaista muita:
https://aamunkoitto.fi/blogi/koettelemusten-kestotilaus-kuka-taman-oikein-tilasi/
Kun Herra kutsuu töihinsä, on ihminen siihen sopiva, olkoon sitten vaikka karjankasvattaja tai kalastaja - tai mikä muu tahansa:
![]() |
| "Menehän nyt siitä." |
"Aamos vastasi hänelle: "En ole profeetta enkä profeetan oppilas, vaan karjankasvattaja ja metsäviikunoiden viljelijä. Herra otti minut laumojeni keskeltä ja sanoi: "Mene ja julista kansaani Israelia vastaan." Aamos 7:14-15 KR92
"Kun Jeesus kulki Galileanjärven rantaa, hän näki Simonin ja tämän veljen Andreaksen. He olivat järvellä kalastamassa heittoverkolla; he olivat näet kalastajia. Jeesus sanoi heille: "Lähtekää minun mukaani. Minä teen teistä ihmisten kalastajia." Mark. 1:16-17 KR92
"Elia lähti matkaan. Hän kohtasi Elisan, Safatin pojan, kun tämä oli kyntämässä. Pellolla oli kaksitoista härkäparia, ja hän kynti niistä viimeisellä. Elia kulki hänen ohitseen ja heitti viittansa hänen ylleen." 1. Kun. 19:19 KR92
"Kun Jeesus kaupungista lähtiessään kulki tulliaseman ohi, hän näki Matteus-nimisen miehen istuvan siellä. Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa minua", ja hän nousi ja lähti seuraamaan Jeesusta." Matt. 9:9 KR92
"Mooses kutsui luokseen Joosuan ja sanoi hänelle kaikkien israelilaisten ollessa läsnä: "Ole vahva ja rohkea. Sinä viet tämän kansan siihen maahan, jonka Herra esi-isillemme vannomallaan vallalla sille lupasi, ja sinä jaat sen maan israelilaisille perintömaaksi." 5. Moos. 31:7 KR92
Jeremia: "Mutta minä vastasin: "Voi Herra, Jumalani, en minä osaa puhua, minä olen niin nuori!" Silloin Herra sanoi: - Älä sano, että olet nuori, vaan mene, minne ikinä sinut lähetän, ja puhu, mitä minä käsken sinun puhua." Jer. 1:6-7 KR92
Jeesus lähetti 72 opetuslasta: Luuk. 10:1 ja siitä eteenpäin...
"Herra, sinua ylistäkööt kaikki luotusi, uskolliset palvelijasi kiittäkööt sinua! Julistakoot he valtakuntasi kunniaa, kertokoot mahtavista teoistasi. Saattakoot he ihmisten tietoon Herran väkevät teot ja hänen valtakuntansa mahdin ja loiston. Sinun valtakuntasi on ikuinen, sinun herruutesi pysyy polvesta polveen." Ps. 145:10-13 KR92
... se julistaminen. Herran työ ja olemus on kuitenkin suurta!🌟
"Sillä Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa..." 1. Piet. 3:12 (v. -38)
"Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle..." 2. Aik. 16:9 (v. -33)
---
Klikkaa isommaksi nuo... (ovat tässä blogissa aiemmin olleita tekstejä rukouksesta)☀️
Siunausta - iloa ja rauhaa sinulle ja läheisillesi❣️
"Herra! Jos vain tahdot, sinä voit
puhdistaa minut."
"Merkillistä", mies vastasi, "että te ette tiedä, mistä hän on - ja kuitenkin hän on antanut minulle näköni." Joh. 9:30 KR92
Fariseukset näkivät paljon vaivaa yrittäessään osoittaa Jeesuksen syntiseksi huijariksi. Ja sokeana olleen, mutta nyt Jeesuksen parantaman miehen - syntiä täynnä olevaksi... Myöhemmin hän sai kohdata Jeesuksen vielä uudestaan:
"Jumala, jolta kestävyys ja rohkaisu tulevat..." Room. 15:5 KR92
"Kaikki, mitä pyhät kirjoitukset sisältävät, on kirjoitettu meille opiksi, jotta saisimme siitä kestävyyttä, lohtua ja toivoa." Room. 15:4 KR92
"Jumala on myös vahvistava teitä loppuun saakka..." 1. Kor. 1:8 KR92
---
Eilen oltiin isännän kanssa seurakuntamme rukoushuoneella. Sieltä kuultuna poimin näitä ajatuksia. Tilaisuuden juontaja ensin mainitsi, että olisi oikeastaan halunnut perua sen sovitun osuutensa. Hänellä oli ollut joku epäonnistumisen kokemus aiemmalta päivältä. Mutta kuitenkin hän sitten halusi sen sovitun hommansa hoitaa. (Ja hyvä, että hoiti, sillä en minäkään tässä nyt kirjoittaisi tätä, jos hän ei olisi puhunut.)
Hän otti sitten puheessaan esille sen leiviskäjutun, jonka Jeesus kerran kertoi. Ja siitä varsinkin sen yhden leiviskän saaneen asian. Epäonnistuminen leivisköiden käytössä ei ole niin paha, mutta se on, jos niitä ei epäonnistumisen pelossa käytä lainkaan, siis koskaan. Sen takia se on paha, että kun sitä ei käytetty, niin joku ei ehkä koskaan kuullut evankeliumia - kun siis se leiviskäjuttu näin uskonasiohin ajatellaan. Minua puhutteli tämä asia, koska olen äärimmäisen huono varsinkin puhuen kenellekään mitään sanomaan Jeesuksesta; muutenkin puhumaton, ellei joku toinen aloita, jne... Mutta jos ei koskaan millään tavalla, mitään kerro, ei myöskään voi kuulla, ei uskoa. Sitten oli vielä sekin jostain lähetyskirjeestä kerrottu tapaus, kun joku nainen oli tullut uskoon, kun oli vain sivusta kuunnellut kahden miehen keskustelua.
Mistä me voimme tietää, milloin kukakin vaikuttuisi kuulemastaan - jos kuulisi? Tai jos vaikka lukisi, näkisi, kokisi, kohtaisi...
'Usko tulee kuulemisesta, mutta kuinka he voivat kuulla, jos kukaan ei julista...' tulee mieleen nyt kirjoittaessa.
Sitten siellä tilaisuudessa oli eräs nainen musiikkivastuussa. Hänkin oli kokenut sellaista epäonnistumisen tai riittämättömyyden tunnetta, että mitä hän nyt siinä... Mutta niin ihana ja taitava soittaja ja laulaja. Isäntäkin tilaisuuden jälkeen mainitsi ne laulamiset.
Voi meitä, me kaikki taidamme tuijotella liikaa itseämme, mahdollisia virheitämme ja kelvottomuuttamme; vaikka Jeesus tahtoisi, että käyttäisimme sitä vähääkin, mitä meillä on.
"Mitä ne ovat näin monelle?" Mutta yhäkin Jeesus tekee niitä leipä- ja leiviskäihmeitä!
Eilisiltainen tapaus. Olin jo kömpinyt vuoteeseen, ja mielessäni alkoi sitten soida muutamia sanoja vanhasta, tutusta laulusta. Ne tuntuivat jotenkin lohdullisilta, ja halusin muistaa laulun aamullakin. Ja sen varmistaakseni kömmin sängystä ylös laulukirjaa etsimään. Ei näkynyt kirjahyllyssä, mutta keittiön puolella oli - tässä keittiönpöydän vieressä. Laulua etsin hakemistosta; vaan mitä ihmettä, eikö tosiaan ole? Ei näytä olevan, vaikea uskoa sitä. Olin jo sulkemassa kirjaa, kun huomaan sen välissä olevan yhden paperilapun. Katson mitä sillä kohtaa on... Ja siinähän oli juuri se, mitä etsin! Olin ällistynyt. Katson uudestaan sitä hakemistoa; siinä kohtaa mistä etsin, ei sitä tosiaan ollut, koska se oli aiheen mukainen hakemiston kohta. Kaikkien laulujen hakemiston kohdalta se tietenkin löytyi. Olin kiitollinen siitä löydöstä. Niin vaikuttunut olin, että hehkutin isännällekin sitä jännää löytöä.
Ja en tosiaan olisi muistanut sitä laulua aamulla, ja ainakaan en oikein; sillä kun sitten laulua aamulla etsin, etsin ensin laulua "Päivä vain...". Ja ihmettelin ensin, että eihän lappusen kohdalla ole sellaista. Olenko siirtänyt lapun, kysyin itseltäni. No en ollut, siinä se oli oikealla paikalla edelleenkin. Tajusin että oikea "Päivä..."-laulu on tässä, kun siinä oli sanoissa myös ne poissa olevat sairaudet ja "muistot tappion".
"Sinun luonasi on elämän lähde, sinun valostasi me saamme valon." Ps. 36:10 KR92
"Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus." Jes. 9:1 KR92
Kun ei tullut kelvollista useankaan korjausyrityksen jälkeen...
"Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä." Mark. 2:17 (v. -92)
Niin sanoi Jeesus!
Kun toiset ilmeisesti eivät olleet tykänneet hänen puhe- ja kirjoitustyylinsä yhdistelmästä. En tiedä, olisivatko he - korinttilaiset, halunneet hänen puhuvan jyrkempään sävyyn joitakin kovistellen, vai mikä oli. Jotkut olivat kuitenkin sanoneet Paavalista, että: "... joka kuulemma teidän edessänne olen nöyrä mutta välimatkan päästä puhun teille rohkeasti." 2. Kor. 10:1 (v. -92) Ja: "Erääthän sanovat: "Hänen kirjeensä ovat kyllä ankaria ja kiivaita, mutta hänen oma esiintymisensä on avutonta ja puheensa mitätöntä." j. 10
Näihin syytöksiin ja sanomisiin Paavali vastaa mm. näin: "Herra on valtuuttanut minut vahvistamaan teitä eikä lannistamaan..." j. 8 Ja: "Minä, Paavali, kehotan teitä vedoten Kristuksen lempeyteen, minä, joka kuulemma..." j. 1.
"Me elämme tässä maailmassa mutta emme taistele tämän maailman tavoin. Taisteluaseemme eivät ole ihmisten aseita, vaan niillä on Jumalan antama voima tuhota linnoituksia. Me kaadamme kumoon järjen päätelmät ja kaiken, mikä nousee ylpeänä vastustamaan Jumalan tuntemista. Me vangitsemme kaikki ajatukset kuuliaisiksi Kristukselle ja olemme valmiit rankaisemaan kaikesta tottelemattomuudesta, heti kun te itse olette tulleet täysin kuuliaisiksi." 2. Kor. 10:3-6.
(Eivät kenties olleet...) Paavalin sanoista vedän sen johtopäätöksen, että Paavalia olisi ehkä vaadittu kovistelemaan joitakuita. Mutta hän halusi toteuttaa silloin Kristuksen lempeyttä! Sitten hän vielä kyllä toteaa, että aikoo kyllä seuraavalla kerralla puhua samaan sävyyn, kuin on kirjoittanutkin. Kenties osoitettuna niille, jotka olivat häntä moittineet; sillä: "Ottakaa huomioon selvät tosiasiat! Jos joku varmasti uskoo kuuluvansa Kristukselle, hän ajatelkoon sitä, että samalla tavoin myös me olemme Kristuksen omia." j. 7.
---
Meitä on erilaisia Kristuksen omia; hiljaisia ja puheliaita esimerkiksi. Helposti saatamme arvioida toisia - tai itseämme, sen mukaan mitä itsessämme tai toisissa näemme. Meidän olisi hyvä kuitenkin muistaa, että itse Herra on kutsunut jokaisen meistä. Olkoon toinen kuinka erilainen tahansa. Herra käyttää itsekutakin omaansa tahtomallaan tavalla, tahtomiaan ihmisiä kohtaamaan.❣️
Kaikki tähtää siihen!
Me voimme pähkäillä täällä eläessämme tätä tai tuota asiaa; emmekä useinkaan käsitä, miksi olosuhteemme ovat niinkuin ne ovat. Niissä voi olla paljon vaikeutta, tai jollakin paljon menestystä; mutta kaikki ei näy päällepäin. Molempia asioita voi olla kullakin limittäin ja päällekkäin, sekaiselta näyttävällä tavalla. Mutta Jumala tuntee sen kasan täysin. Hän tuntee meidät. Ja miten kaikki pienet ja isot asiat liittyvät toisiinsa, ja Jumalan suunnitelmiin.
Me luulemme ymmärtävämme mitä on menestys vs. kaikenlaiset vaikeudet. Mutta Jumalalla on tarkempi näkö näissä asioissa. Hän näkee mikä mihinkin johtaa.
Me hätäilemme ja huokailemme usein olosuhteidemne keskellä. Jumala kyllä tietää sen ja ymmärtää meitä oikein hyvin. Olemmehan Hänen rakkaita lapsiaan. Hänen syliinsä saa tulla itkemään tai nauramaan. Hänelle saa kertoa surut ja myös hyvän mielen.
'Sen valon vaikutuksesta varjot häviää.'
Jakeet tottelemisesta ja kuuliaisuudesta ja kaikenlaisesta tekemisestä saavat minut levottomalle mielelle, sillä koen etten vaatimuksia täytä. Esimerkiksi nämä jakeet:
"Jos kaikessa tottelette Herraa, Jumalaanne... nämä siunaukset tulevat osaksenne. Olette siunattuja, kun palaatte kotiin, olette siunattuja, kun lähdette matkaan." 5. Moos. 28:1-2,6
"Jeesus sanoo: Jokainen joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini." Matt. 12:50
Niin... levottomalle mielelle. Mutta:
1. Pietarin kirjeen 1. luvussa jae 8, avaa kuitenkin jotenkin silmiin toisenlaista näkymää:
"Häntä te rakastatte*, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla," 1. Piet. 1:8 (vanhempi käännös)
Me olemme, myös minä, lapsia. Jumala on Isä, Jeesus isoveli. Millaisia lapset ovatkaan? Heissä on erilaisia luonteita ja tapojensakin puolesta erilaisia; mutta yhteistä on se, ettei lasten edes oleteta osaavan kaikkea täydellisesti. He ovat vielä "oppilaita". Isä kuitenkin rakastaa lapsiaan. Se on tärkeä seikka huomata. Isällä on rakkautta - myös silloin, kun lapsi ei syystä tai toisesta totellutkaan, täyttänyt käskyä ja noudattanut annettuja ohjeita. Isä ohjeistaa, neuvoo, auttaa sen mukaan kuin kukin lapsi sitä tarvitsee. Näin Jumalan lapsena en osaa rangaistuksista ja kurituksista oikein mitään sanoa - enkä innostua, mutta sen kyllä, että nekin varmaan ovat toisinaan tarpeen, jos muu ei auta. Mehän emme lapsina niistä kyllä pidä. Mutta silloinkaan, jos - ja kun, sellaisia saamme kokea, ei ole kyse siitä, että Isän rakkaus olisi loppunut. Ei todellakaan; vaan hän tahtoo ohjata parhaille teille lastaan, ajattelee kaikessa hänen parhaakseen asiat ja toimii sen tietämyksen mukaan. Ja Isä Jumala osaa sen kaiken monin verroin paremmin kuin maalliset vanhempamme, tai me vanhempina ikinä.
* "Häntä te rakastatte". Lapset ei mieti, että rakastanpa tässä nyt isää (tai äitiä)... Se rakkaus on sitä, että kaikessa lapsi tukeutuu siihen vanhempaansa, on sitten kyseessä "pipi" tai ilo. Hakeutuu vähän väliä sinne vanhemman lähelle. Mitä pienempi lapsi, sitä varmemmin ollaan vanhemman läheisyydessä ja tarvitaan häntä. Mutta yhtä tervetulleita on pienten lisäksi ne isommatkin lapset❤️
"... kääntykää minun tyköni, sanoo Herra Sebaot, niin minä käännyn teidän tykönne, sanoo Herra Sebaot." Sakarja 1:3 (vanhempi käännös)
Minulla ei ollut mitään erityistä intoa aamun luettaviin, mutta kun etsin merkattua paikkaa, osuikin silmäni näihin, jotka veti minua lukemaan sitten lisääkin:
"Olen puhunut teille tämän, ettei uskonne koetuksissa sortuisi." Joh. 16:1 KR92
"Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman." Joh. 16:33 KR92
Lukiessani nyt ikäänkuin kuuntelin Jeesuksen puhetta. Kuvittelin itseni sinne paikan päälle muiden joukkoon kuulemaan. Luin myös luvusta 15, jakeet 18-27, koska siinä juuri on niitä "puhunut teille tämän" - sanoja.
"Olen puhunut teille tämän, ettei uskonne koetuksissa sortuisi." Joh. 16:1 KR92
"Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman." Joh. 16:33 KR92
Siinä ovat sen luvun alku- ja loppujae!
Jeesus halusi - ja haluaa yhä - rohkaista turviinsa paenneita☀️❣️
"... minä, Herra, sinun Jumalasi, tartun sinun oikeaan käteesi ja sanon sinulle: "Älä pelkää, minä autan sinua." Jes. 41:13 KR92
Sellaista lupausta ja luottamusta me usein juuri kaipaammekin elämämme aallokoissa. Pelko ja epäily on inhimillistä. Mutta Pietarin kanssa oli Jumalallinen... joka tunnisti kyllä Pietarinkin pelon ja epäilyn: "... "Vähäinenpä on uskosi! Miksi aloit epäillä?" Matt. 14:31 KR-92
Mutta auttoi silti☀️❣️
"Rannalle noustessaan opetuslapset näkivät, että siellä oli hiilloksella paistumassa kalaa sekä leipää." Joh. 21:9 KR92
"Ja Jeesus sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia." Mark. 1:17 KR92 Sama sana myös: Matt. 4:19.
Jeesus tekee kalastajia. Hänen luokseen tuodaan niitä kaloja...
Tämä on Jeesuksen sanoja; Matteus ottanut talteen.
"Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." Matt. 28:18-20 KR92
"Kaikki kansat"... Ei vain, että jotain...
Se on huikeaa! Työmaata tosin riittää... Mutta työmaa on Herran. Ja jatkuvasti otetaan sille työmaalle uutta väkeä töihin. Kukaan ei oikeasti tee sitä yksin - vaikka siltä näyttäisi meidän silmillemme. Hän lupasi olla kanssamme koko ajan. Ja koska Hän niin lupaa, on se sitten myös niin! Vaikka meistä tuntuisi miltä. Hän itse rakastaa meitä❤️☀️ Hän on meidän "aurinkomme", meidän valomme ja ilomme ja voimamme lähde.
"Ja hänellä oli oikeassa kädessään seitsemän tähteä, ja hänen suustaan lähti kaksiteräinen, terävä miekka, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, kun se täydeltä terältä paistaa." Ilm. 1:16 (v. -38 käännös)
"Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?" Room. 8:31 (v. -38)
"Herra varjelee sinut kaikelta pahalta*, hän suojelee koko elämäsi." Ps. 121:7 KR92
(klikkaa isommaksi niin näkyy)
Aamurukous:
(* Mitä Jeesus sai tietää, niin että päätti lähteä muualle? Edellisessä jakeessa, Matt. 12:14, sanotaan: "Mutta fariseukset menivät ulos ja ryhtyivät suunnittelemaan, miten saisivat Jeesuksen raivatuksi pois tieltä." Sen aikeen Jeesus sai tietää, ja halusi väistyä sieltä muualle.)
"Hän kuitenkin varoitti heitä puhumasta hänestä julkisesti," Matt. 12:16 KR92
(Jeesus halusi etteivät ihmiset niin kovin nyt juuri julkistaisi niitä parantanistekoja, koska se tiesi sitä, että sitä nopeammin fariseukset haluaisivat hänestä eroon. Jeesus tiesi kyllä, mikä häntä jokatapauksessa odottaisi.✝️)
"- Katso, minun palvelijani, jonka olen valinnut..." Matt. 12:18 KR92