Rukous huoliin

Jeesus, sinä tiedät  millaisia huolten, pelkojen, ja erinäisten ahdistusten aiheita me itsekukin kannamme. Jollain voi olla kuin yksi iso, valtava kantamus; toisella taas voi olla pieni pussukka, joka kuitenkin sisältää todella monta asiaa. Sinä näet kuinka avuttomia me olemme näiden kantamustemme kanssa. Aina niitä ei voi toisillekaan tarjota kannettavaksi, tai edes oikein setvittäväksikään kenties; syystä tai toisesta. Auta ja armahda Sinä meitä! Ota sinä taakkamme hoitaaksesi, toimi niiden kanssa kuin viisasta ja hyvää on. Meistä itsestämme ei useinkaan ole asioitamme hyvin hoitamaan. Tee sinä se, mihin me emme pysty. 

Kiitos, että lupasit olla kanssamme joka päivä, vaikka menitkin Isän luo taivaaseen. Kiitos lupauksistasi, kiitos avustasi; kaikesta jota olet meille antanut, ja yhäti annat. Jää siunaamaan meitä tänäänkin. Käännä katseemme Sinuun, sinun valoosi ja mahdollisuuksiisi. Tapahtukoon sinun tahtosi.

Kun tuntuu, että on ihan valtava tarve...

Tarve uudelle voimalle, valolle, rohkaisulle, uudelle näkymälle - sellaisille, jotka Jumala antaa. Tiedän kyllä, että Hän auttaa päivittäin ja hetkittäin kaikenlaisissa tilanteissa. Aina vain emme itse ole oikein näkö-, kuulo- tai muuten havannointikykyisiä huomaamaan sitä huolenpitoa. Mutta antaisitko minulle, ja meille, muillekin, taas tänään kaikenlaista rohkaisua, iloa, voimaa, apua; mitä tiedät meidän tarvitsevan, odottavan kuin janoinen maa.!

Tavallaan tuon vihkoon kirjoittamisen jälkeen olleet aamulukemiset sopi noihin aamuajatuksiin: "Herra, teidän Jumalanne, on ollut teidän kanssanne, eikä teiltä ole puuttunut mitään." 5. Moos. 2:7 KR-92

Ja Paavalin sanoista: "Kaikessa osoitamme olevamme Jumalan palvelijoita. Me kestämme sitkeästi vaikeudet, vaivat ja ahdingot. ... (Olemme) murheellisia mutta aina iloisia. Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken." 2. Kor. 6:4,10 KR-92

Aamulukemisiini oli merkattu lukuehdotukseksi myös: Joh. 20:11-18, josta voi lukea Marian ja Jeesuksen kohtaamisesta:

Marialle ei riittänyt kahden enkelin näkeminen. Eikä pelkkä Jeesuksen näkeminenkään vielä, koska hän ei tunnistanut Jeesusta nähdystä huolimatta. Ei edes Jeesuksen puheääni ensin saanut Mariaa tunnistamaan Jeesusta. Mutta kun Jeesus lausui hänen nimensä: "Maria." - hän tajusi! Ehkä mekin tarvitsemme joskus jotain samaa. Jokin siinä sanomisen tavassa oli tuttua.

Pullossa näkyy muuten... vihreä lehti🌿 ☀️ 

---

Vuosien takaa yksi vanha kirjoitus:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2020/05/yksitoikkoisuudessaan-vaihtelevien.html

Kaikenlaisia neuvoja ja neuvojia maailmassa riittää...

Mieleen tullut ajatus sai jatkoa: ohjeen siitä, kenen neuvot ja ohjeistukset tärkeimmät ovat:

"Kysykää Herraa, ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvonsa." 1. Aik. 16:11, Ps. 105:4

"Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on." Jes. 55:6

Taivaallisen Isämme siunausta, apua ja huolenpitoa sinulle tähänkin päivään, sinä Jumalalle rakas! ❤️☀️

Kerron Herralle...

Tuosta alta voit kuunnella laulun netissä olevasta Hengellisestä laulukirjasta. Linkki menee suoraan lauluun 140: "Sinä kaipaatko täyteyttä Hengen sen", josta säe 5 oli se, jota minä tänä aamuna etsin:

https://www.hengellinenlaulukirja.com/?p=844

Kun uuvuttaa - katsotaan siihen "edellä juoksijaamme" - Jeesukseen, joka voitti...antaen voittonsa meille🏆

Itseäni varten kirjoitttelin vihkoon nuo.

Meitä itsekutakin voi uuvuttaa ihan tavan arjenkin asiat, saati sitten jotkut paljon isommat asiat. Katsotaan Jeesukseen - taas tänäänkin🌟🐦

 "Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään..." Matt. 6:34 

"...Ja katso, minä ole teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:20

Huomenna... Tänään!

 - Älkää murehtiko huomisesta päivästä, tänään auttaa Herra - tuli mieleen ylösnoustua, kun helposti ajatukset siirtyy murehtimaan kaikkea mitä voi olla ja tulla.

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." Matt. 6:34  (v. -38 

- Siis sen oma vaiva. Muut päivät huolehtikoon sitten omastaan.

- apumme aivan vahva... "Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva."   Ps. 46:2  (v. -38

Vanha kristittyjen viisaus:  "Eilinen on mennyt, huomisesta emme tiedä, tänään auttaa Herra.

"Jumala on katsova vanhurskaiksi meidätkin kun uskomme häneen" - Hän ei hylkää omiaan!

Me voimme kokea itsemme monin tavoin "rammoiksi", pilalle menneiksi, vaivaisiksi, sairaiksi, monin eri tavoin kelvottomiksi olemaan Jumalan omia. Mutta olosuhteistamme ja tuntemuksistamme huolimatta, otsikossa mainittu tosiasia ei muutu. Jumalan omina saamme olla minun tavoin vaivattuinakin. Eikä Hän hylkää. Hänhän on rakastava Isä. Ja Hyvä Paimen, joka hoivaa myös sairasta ja heikkoa.

"... Jumala on katsova vanhurskaiksi meidätkin, kun uskomme häneen, joka on herättänyt kuolleista Herramme Jeesuksen. Jumala antoi Kristuksen kuolla meidän rikkomustemme tähden ja herätti hänet kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden." Room. 4:24-25   KR-92

Hän ei hylkää. 

"Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää." 5. Moos. 31:8 KR-92

- Herra on sinun ainaisena valonasi. (Ajatus sisältyy jakeeseen: Jes. 60:19)

"Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, jotka seuraavat minua. Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta." Joh. 10:27-28 KR-92

Jumala tietää - kaikki!

"Kuka muu kuin ihmisen oma henki tietää, mitä ihmisessä on? Samoin vain Jumalan Henki tietää, mitä Jumalassa on. Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan Jumalan oman Hengen, jotta tietäisimme, mitä hän on lahjoittanut meille." 1. Kor. 2:11-12 KR-92

"... sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin." 1. Kor. 2:10 

"Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä! Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa? Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin, joka olisi tälle korvattava? Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki; hänelle kunnia iankaikkisesti! Amen." Room. 11:33-36 

"Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen." 1. Piet. 5:7 KR-92

Jumala on aina sama; tänäänkin - vaikka olisin kuinka levoton!

Aasaf oli sen sanoittanut, ja Jedutunin tapaan se esitettiin - laulu, psalmi 77.  Aasaf oli ollut levoton kirjoittaessaan sen. Siinä katsotaan menneeseen, verrataan nykytilannetta siihen. Ja pohditaan, onko Jumala muuttunut? 

"Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.

 Minä muistelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.

 Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:" Ps. 77:5-7

--------

Jumala kuitenkin vakuuttaa itse: (Jesaja 48:12): 

 "... Minä olen aina sama, minä olen ensimmäinen, minä olen myös viimeinen." Jes. 48:12

 "... Minä olen aina sama, minä olen ensimmäinen, minä olen myös viimeinen." Jes. 48:12

Jumala on kanssamme hädän päivinä!

"Hyvä on Herra, turvapaikka hädän päivänä, hän tuntee ne, jotka luottavat häneen." Naah. 1:7 KR-92

"Hätä ei ole vain silloin, kun ahdistus on läsnä ja sen voi omin silmin ja aistein todeta. Hädän päivä oli eilen, tänään ja huomenna. Sillä perkele kulkee ympärillä kuin kiljuva leijona saadakseen saaliikseen sielumme. Herra Jeesus on kuitenkin turvapaikkamme jokaisena päivänä ja hän tuntee meidät kaikki. Tunteminen ei tarkoita vain tuntemista ulkoisesti, vaan sitä, että Herramme sitoutuu meidän hätäämme, pitää elämämme tilanteen hallinnassa ja tuo avun juuri oikeaan aikaan. Jeesus on lähellä niitä, jotka luottavat elämänsä hänen käsiinsä."  Juha Vähäsarja kirjassaan Jumalan kämmenellä/Kustannus Oy Arkki. (Lupa Vähäsarjalta tekstien lainaamisen blogissa.)

Aamun luettavista

"Sinä huusit hädässäsi, ja minä pelastin sinut, minä vastasin sinulle..." Ps. 81:8. KR-92

"Huomatessaan, miten rajusti tuuli, hän pelästyi ja alkoi vajota. "Herra, pelasta minut!" hän huusi. Jeesus ojensi kätensä ja tarttui häneen..." Matt. 14:30-31 KR-92

---

"Pysyköön veljesrakkautenne elävänä." Hebr. 13:1 KR-92 

Hmm... "Elävänä" pisti silmääni... Ei siis "kuolleena".

(Olisiko se niin, ettei pelkkinä sanoina vain, vaan osoitusta jotenkin muutenkin, mitä se sitten kenenkin kohdalla onkin? Tässäkin on todettava, että vajaaksi meillä kaikki kyllä jääkin, mutta aina voi silti edes yrittää pyrkiä kohti parempaa. Armahtakoon Herra itse meitä kutakin vajavaisuudessamne! Täyttäköön sen, mitä meiltä puuttuu! Vuodattakoon Hän meihin oman rakkautensa henkeä ❤️ jotta voisimme siitä jakaa muille.)

"Jeesus Kristus on 

              sama 

eilen,

   tänään

      ja ikuisesti." 

Hebr. 13:8 

KR-92

Hän kuljettaa, viitoittaa, ja antaa valoa - itsessään avuttomalle

"Mutta sokeat minä kuljetan tietä, jota he eivät  ole kulkeneet, annan heidän astella polkuja, joita he eivät tunne. Minä muutan pimeyden heidän edellään valoksi, louhikkopolut sileäksi tieksi. Nämä ovat minun tekoni, näin olen tehnyt ja teen yhä." Jes. 42:16 KR-92

Sokeat normaalisti valinnevat tuttuja teitä, sileitä teitä. Mutta nyt saadaan kulkea uusia polkuja, uusia teitä, sileitä teitä. Ja Herra itse kuljettaa heitä, heistä huolta pitäen.

---

"Jeesus puhui taas kansalle ja sanoi: "Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo." Joh. 8:12 KR-92

"Mies, joka oli ollut sokea, kutsuttiin nyt uudestaan kuultavaksi. Fariseukset sanoivat hänelle: "Anna kunnia Jumalalle! Me tiedämme, että se mies on syntinen." Mies vastasi: "Onko hän syntinen, sitä en tiedä. Mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen." Joh. 9:24-25 KR-92

---

"Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin,   pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien." Snl. 3:5-6 KR-92

Viitoittaa voidaan ainakin kahdella tavalla (kukaties useammallakin). Voidaan seistä viittomassa toiselle tietä, (tai sanoja), että tuohon suuntaan. Tai laittaa seisomaan tien laitaan pysyvät merkit suuntaa osoittamaan; (kuten aurauskepit...).

Viisauden = Jumalan -  tiet ovat: "Sen tiet ovat suloisia teitä, sen polut onnen polkuja..." "Näin kuljet tietäsi turvallisesti, et jalkaasi loukkaa," Snl. 3:17,23 KR-92

Kristuksen rakkaus! Luotto siihen!

"Eihän kukaan vihaa 

omaa ruumistaan, vaan

jokainen ravitsee ja vaalii sitä.

Juuri niin

hoitaa Kristuskin

seurakuntaansa, omaa ruumistaan,

jonka jäseniä me olemme.

"Siksi mies jättää 

isänsä ja äitinsä ja

liittyy vaimoonsa,

niin että nämä kaksi

tulevat yhdeksi lihaksi."

Tämä on suuri salaisuus;

minä tarkoitan 

Kristusta ja seurakuntaa."

Ef. 5:29-32 KR-92

"Minä luotan siihen, 

että Jumala,

joka on teissä aloittanut

hyvän työnsä,

myös saattaa sen päätökseen

Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä." 

Fil. 1:6 KR-92

"Kun kutsut häntä, on asiasi jo vireillä."

"Kun rukoilet Herraa, hän on jo kuullut sinua."

Otsikko ja ylläoleva lause on Juha Vähäsarjan kirjasta Joka päivä lupaus kantaa. 

Allaoleva puolestaan on Vähäsarjan kirjasta Joka päivä Jumalan kämmenellä. Nuo tarjoilivat minulle apua tänä aamuna.

"Joka tapauksessa Jeesus pitää meistä huolta lupauksensa mukaan, murehdimme tai emme." 

---

Tosiaan... murehdimme tai emme... Sitäpä ei ole tullut edes ajateltua, ikäänkuin murehtiminen olisi jotain sellaista jota on oltava, ikäänkuin Jeesus ei muuten meitä välittäisi auttaa... Ikäänkuin se, että olemme kamalasti huolissamme, lisäisi jotenkin Jumalan huolenpidon määrää, halukkuutta tai voimaa, tai muuten vaikuttaisi lopputulokseen.

Pyyntöjä ja toiveita saamme toki esittää, mieluusti niitä vastaanotetaan. Yhteydenottojamme - noin muutenkin -  ihan odotetaan❣️ Mutta Isä päättää miten ja milloin auttaa, on minulla surkeat naama & mieli tai ei...

Kiitos Jeesus, että autat.

Kiitos, että myös ymmärrät meitä.

Kiitos myös niistä tänä aamuna kirjojen kautta tarjoilluista rohkaisevista sanoista.

Laske luottamuksen ankkuri huolten mereen ✨

 

---

Niinkuin yleensäkin, on tämä ensin itselleni kirjoitettu. Mutta jos siitä joku toinenkin jotain saa, niin ✨❤️

Uskon todellisuus - ihminen Jumalan edessä

" - Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan?" Job 38:2 KR-92

Niin kysyi Jumala "myrskyn keskeltä"  Jobilta, aloittaessaan vastaustaan Jobille. 

---

"Usko on sen todellisuutta mitä ei nähdä..."

---

- Meitä pelottaa niin monenlaiset asiat. 

- Enkö sanonut ettei sinun eikä teidän tarvitse pelätä?

- Sanoit kyllä. Mutta kun sinäkään et ole täällä silmin nähtävänä.

- Mitä sitten?

- No kun meitä kumminkin pelottaa. Niin monenlaisia pelottavia tilanteita voi olla.

- Älköön teidän sydämenne olko murheellinen, uskokaa Jumalaan, uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa juuri teille, ja teidät minä tahdon sinne. Enkö siis pitäisi huolta, että te pääsette sinne?

- No varmasti pidät, kun kerran sanot niin. Mutta tämä matka on kyllä pelottava.

- Tiedän. Tiedän että se tuntuu sellaiselta. Mutta silti olette turvassa, koska minä valvon herkeämättä tilannetta koko ajan, niinkuin äiti ja isä pieniä lapsiaan pitää silmällä, ja vaalii koko ajan. 

- Okei. Mitä voisin siis rauhoittua?

- Niin voit. Minä pidän sinusta huolta. Sinä olet minulle niin rakas.

- En kyllä käsitä, miksi...

- Ei sinun tarvitsekaan käsittää miksi. Rakkaus ei ole omaa etuaan etsimässä, vaan rakkaus on  kohteelleen antava ilman vaatimusta. Sitä on todellinen rakkaus. Sinä olet rakastettu, rakkauteni kohde...❤️

- ❤️

- Mennään taas näillä yhdessä tämä päivä...

- Joo, kiitos😊

"Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa."!

"...Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa..." Luuk. 15:2  KR-92

Ja kenenkään suusta tuo toteamus oli?  "Fariseukset ja lainopettajat" niin sanoivat. He itseasiassa antoivat näillä sanoillansa Jeesuksesta hyvän todistuksen, vaikka ihan vastakkaista heillä oli mielessänsä. 

"... ja syö heidän kanssaan." Samasta jakeesta (Luuk. 15:2)  kuin tuo ylläoleva. 

Niinpä. Hyväksyy ja jopa syö samassa pöydässä. 

Jeesus itse sanoi, että hän, paimenena, lähtisi autiomaahan etsimään sitä yhtä autiomaahan kadonnutta... 

Mitä jos... pimeässä ja pelossa oleva kuulee...

"Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö." Matt.  14:27 KR-92

En ehkä osaa tätä sanoittaa niin, että se ääni - tutun ja turvallisen - luotetun, ääni, kuuluisi? Mutta jos lukee koko jaeparin, niinkuin minäkin luin, niin jos sitten... kuulet/näet sisimmässäsi sen, kun opetuslapset ovat pimeällä myrskyävällä merellä... Ja yhtäkkiä sieltä pimeän keskeltä kuuluukin se tutun turvallinen ääni:

🌊🌊🌊

"Kun he näkivät Jeesuksen kävelevän järven aalloilla, he säikähtivät ja huusivat pelosta, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. Mutta samassa Jeesus jo puhui heille: "Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö." Matt. 14:26-27 KR-92

🌊🌊🌊

Heräsin tänä aamuna ankeisiin ajatuksiin. Tuntui lannistavalta, masentavalta ja pelottavaltakin. Pöydän ääreen tullessani otin vaihteeksi ensin käsiini H.E. Wislöffin "Hiljaisia hetkiä". Siitä avasin vain kirjan ja luin tekstin, joka oli päivälle 22.7. Siinä oli jae: 

"Heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." 1. Piet. 5:7

H.E. Wislöffin tekstikin oli hyvää luettavaa. Siinä muistutettiin, että: "... Kaikki! Mikään ei ole liian suurta, mikään ei ole liian pientä." Ja että on  "ansaisematon onni saada antaa kaikki"  ja  "harvoin käytämme oikeuttamme..." antaa huolet Jumalalle hoidettavaksi.

Kirja: H.E. Wislöff, Hiljaisia hetkiä. Kirjapaja 1981.

Jumalan ohjeet... Täydelliset

"Ps. 18:31–37

Jumalan ohjeet ovat täydelliset,

Herran sana on kirkas ja puhdas.

      Kuin kilpi hän suojaa niitä,

      jotka hakevat hänestä turvaa.

Kuka on Jumala, jollei Herra,

kuka on turvamme, jollei Jumalamme?

      Jumala vyöttää minut voimalla,

      hän osoittaa minulle oikean tien.

Hän tekee jalkani nopeiksi kuin kauriin jalat

ja ohjaa kulkuni kukkuloille.

      Hän opettaa käteni taistelemaan,

      käsivarteni jännittämään sotajousta.

Herra, sinä asetut kilveksi eteeni,

sinun oikea kätesi tukee minua,

sinun apusi tekee minut vahvaksi.

      Sinä teet varmoiksi askeleeni,

      polveni eivät horju.

Kunnia Isälle ja Pojalle

ja Pyhälle Hengelle,

      niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,

      iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen."

*Ylläoleva oli Kirkkovuosikalenterin tälle päivälle osoitetusta psalmista,  v. -92 käännöksen mukaan. Päivän eri hetkien teksteihin pääset tästä:  https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/#year=2025&month=8

---

Mutta tuosta nyt luetusta psalmikohdasta muutaman sana.  Aiheena oli nyt valheen ja totuuden erottaminen toisistaan. Tuota psalmikohtaa kun nyt luin, jotenkin siitä miettii paremmin lukemaansa, kun se oli noin harvakseltaan "painettu" luettavaksi. Ihan ensiksi jo ensimmäinen rivi psalmista sai miettimään: "Jumalan ohjeet ovat täydelliset" ja sen jatko: "Herran sana on kirkas ja puhdas".  

Jos - ja kun - Jumalan ohjeet ovat niin hyvät, selkeät ja puhtaat; varmasti voi sanoa: täydelliset, niin miksi me sitten niin usein harhaudumme ja eksymme? Emmekö ymmärrä ohjeita, emmekö osaa lukea niitä? Ei siitä ole kyse, vaan me elämme synnin tahraamasssa maailmassa, ja se vaikuttaa meihin jokaiseen. Kaikkiin niihinkin, jotka tahtovat Herraa seurata. Synti ja vihollinen ajaa  meitä kohti vääriä teitä ja polkuja. Tarvitsemme joka hetki Jumalaa ohjailemaan meitä niinkuin pikkulapsia. Hänen kasvatettavinaan voimme vähitellen oppia saamaan enemmän ymmärrystä erottaa oikean väärästä, valheen totuudesta.

Tarvitsimme - ja tarvitsemme, Jeesusta huolehtimaan puhtaudestamme. Hän otti homman hoitoonsa, ja huolehti/huolehtii asian täydellisesti, jos vain annamme hänen tehdä sen puolestamme. Olkaamme jokainen mieluusti hänen hoidossaan, kuin pieni lapsi rakkaan isänsä ja äitinsä hoidossa.❣️

---

Valon heijastumista erilaisiin paikkoihin... 

Ei juomalasilla minkäänlaisia jalkoja ole, mutta valo näytti tekevän sille sellaiset:)

Mistä löysin itseni tänä aamuna?! Ja mikä siihen auttoi...

Vihkooni kirjoitettua: "Älkää murehtiko huomisesta päivästä..."

Olenko unohtanut sanasi? No olin. Tuon, joka sanoo, ettei pitäisi murehtia huomisista päivistä. Mutta mitä muuta minä tänä aamuna olen tehnyt herättyäni, kuin juuri tuota: murehtinut koko maailman huolia, ja kaikenlaista omaa - ihan ahdistukseen asti! Asioita, joille en voi tänään mitään. Paitsi rukoilla, että Sinä kaiken järjestäisit. Sitäkinhän tosin tein myös, mutta oliko se rukoukseni uskon rukousta... Mahtoiko olla. Sinä sen tiedät. Mutta toin hätääni ja ahdistustani sinulle. Kaikkea en osannut siinä mainita, mutta tiedäthän sinä; tunnet kaikkien sydämet. Opetuslapsiltasikin kerran kysyit, että miksi nouseee sydämeenne sellaisia ajatuksia. Sinä tiedät siis!

Otin tähän nyt katsottavaksi sananpaikan vanhasta, v. 2000-2001 Sanan aika -kirjasesta, jonka halusin pöydälle varata muiden muassa nyt, jos siitä jonkun rohkaisevan Sanan saisin; ja siinä oli tälle päivälle tämä:

"Kuule minun rukoukseni, kun huudan sinua avuksi ja kohotan käteni temppelisi pyhintä kohti. Kiitetty olkoon Herra! Hän on kuullut avunpyyntöni. Herra on minun voimani ja kilpeni, häneen minä luotan." Ps. 28:2,6-7 KR-92

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." Matt. 6:34  

"Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?" Matt. 6:27

(Lue vaikka koko luku Raamatusta, tai ainakin lisää jakeita! Esim. jae 8, 25-26, 28-33)