Ajattele puuta - erilaisia puita...

Ajattele kaikenlaisia puita; siemenestä kasvuun lähtenyttä pientä tainta, vauhdilla kasvavia nuoria puita, voimansa tunnossa jykevänä seisovaa komeaa puuta. Ja samoin ajattele myrskytuulten piiskaamaa ja riepottelemaa puuta, puuta josta myrskyt ja lumikuormat ovat katkoneet oksia tai jopa latvan, tai sitä joka myrskyn ansiosta kallellaan nyt "seisoo" - kuitenkin elossa.  Kaikki ne ottavat elämänvoimansa vedestä - juurillaan. Juurilla, jotka ovat maassa piilossa, näkymättömissä tavallisimmin. Vesi, se elämänneste, piilossa, katseilta näkymättömissä; mutta sen vaikutus näkyy: puu on elossa! Näin siltikin, vaikka olosuhteet eivät aina ole kaikille puille suotuisat, ja kaikki kasvaminenkin voi olla niin hitaasti tapahtuvaa, että näyttää kuin mitään ei tapahtuisi... Mutta tapahtuu kuitenkin. Sen veden voimasta.

"Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan Jumalasta eikä meistä itsestämme.

 ...

Sen tähden me emme lannistu. Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu päivä päivä päivältä.

 ...

Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään vaan näkymättömään, sillä näkyvä kestää aikansa mutta näkymätön ikuisesti." 2. Kor. 4:7,16,18 KR-92

---

(Mistä lähti nämä eilisen vihkotekstin ajatukseni: Wislöffin Levähtäkää vähän - kirjassa oli eilen ajatuksia puusta ja juurista, hedelmistä ja lehdistä, kuinka nekään eivät lakastu. Myös ajatuksia akanoista kuinka ne tuulessa lentävät, niillä ei ole juuria. Jakeena kirjassa oli Ps. 1:2-4)

Lohdullinen sana siitä kuinka siemen kasvaa...

"Jeesus sanoi: "Tällainen on Jumalan valtakunta. Mies kylvää siemenen maahan. Hän nukkuu yönsä ja herää aina uuteen päivään, ja siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten.

Maa tuottaa sadon aivan itsestään, ensin korren, sitten tähkän, sitten täydet jyvät tähkään. Ja heti kun sato on kypsynyt, hän lähettää sirppinsä, sillä korjuun aika on tullut." Mark. 4:26-29 KR-92

"Tällainen on Jumalan valtakunta". Mekin saamme ihmetellä, että miten meissä mikään kasvaa, kun emme mitään näe - ja ilman meidän ansiotamme. Mutta niin vain siemenistä tulee oraita, ja lopulta on kypsät jyvät! Ja Jumala tietää, milloin kunkin sato on valmis. Silloin hän korjaa kypsän sadon.

🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾🌾

---

Sananpaikka oli aamun luettavissa. Ja eilen näin "vaalenneita vainioita" tien vierillä. Tuli silloin siinä mieleen, se Jeesuksen sana vaalenneista vainioista, kuinka ne ovat kypsiä korjattavaksi. Nyt juuri tätä kirjoittaesssni tuli tuosta vielä mieleen, että niinpä me ihmisetkin ihan silmin nähtävällä tavalla vaalenenemne hiuksista - kun harmaannumme. Mutta Jumala meissäkin on se, joka tietää milloin on oikea aika korjata mikäkin peltolohko.