Virvoitusta... vihreäkantisista kirjoista tällä kertaa 🌿

"Avuton saa armon" - Emil Ponsimaan kirjassa/Hyvässä hoivassa* 1988:

"Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun." Joh. 14:1.

Tuosta Ponsimaa toteaa, että "joskus puhutaan arvostelevasti murheellisista kristityistä." Ja silloin vedotaan tuohon Jeesuksen sanomiseen. Mutta Ponsimaa huomauttaa, "että tämä ei ole ankara kielto, vaan mitä hellin lohdutus." Ja sitten hän vielä lisää, että asian huomaa lukiessaan vähän eteenpäin samaa lukua:

 "En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne." Joh. 14:18

 "Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille." Joh. 14:27

Sitten hän vielä muistuttaa, että kohta: "Herra, emme me tiedä, mihin sinä menet, kuinka sitten tietäisimme tien?" Joh. 14:5, on yksi osoitus opetuslasten ("apostolien") riippuvaisuudesta Herrastaan. Tällä, ynnä muin rohkaisevin sanoin,  Ponsimaa kehottaa kuuntelemaan Vapahtajan ääntä ("sanaa") ja nostamaan päämme. "Nykyajan Tuomas-paratkin viedään taas kokemaan, että Mestari elää ja muistaa heitä."

🌿☀️

Matti Sihvosen kirja/Toivon siivin** 2004:

"Arjen ihmeitä" - Valtava kalansaalis, ja ateria rannalla. Joh. 21:1-14. Josta Sihvonen toteaa: "Ylösnoussut (Jeesus) saapuu rannalle. Häntä ei tunneta... vaikka hän on sama Jeesus..." "Kun tarvitsemme hänen apuaan, kuvittelemme että ensin meidän on suoritettava yhtä ja toista. Hän tekee kuitenkin kaiken valmiiksi..."  Oltiin kaikki oma taito "pantu likoon", saalista ei ollut tullut. "Kalastajat olivat jo varmoja, että kalan saaminen tuona yönä oli mahdotonta." Mutta sitten Jeesus tuli.

🐟

Noista kahdesta kirjasta luen yleensä luvun kerrallaan kaivatessani joskus väsyneenä jotain virkistävää ja mieltä ylentävää. Nämä kirjat ovat minulla kuin pari; jos luen toisesta, yleensä luen sitten toisestakin. Ovat valmiina avoinna siitä kohtaa, mistä on edellisen kerran luettu. Siitä on yleensä hyvä jatkaa:)  Edustakoon nyt tuo vihreä kuva tältä aamulta kummankin kirjan kansia, joissa toisessa oli myös pieni lintu. Ja toisen etukannessa pieniä kukkia ja himmeämmin näkyvät pitkospuut.

*Hyvässä hoivassa/Emil Ponsimaa/Herättäjäyhdistys 1988

** Toivon siivin/Matti Sihvonen/Sley-kirjat 2004

Kummankin kirjan kirjoittajat luterilaisen kirkon pappeja.