Samaan aikaan... iloa ja "murheellisuutta"...?

"Murheellisuutta" on lainausmerkeissä, koska nyt ei kuitenkaan puhuta mistään kovin ihmeellisestä, vaan ihan ns. aika tavallisista. 

Mutta mietin tässä äsken niitä omia murheitani -kovin pieniä ison mittakaavan murheisiin verraten. Mutta havahduin siihenkin sitten, että onhan sitä vastaavalla tavalla niitä ilon aiheitakin...

Tuli sitten mieleen se kohta: "... murheellisina, mutta aina iloisina...". Yleensä sen on ajatellut jotenkin niin, että sen ilon pitäisi olla ikäänkuin jotain isoa ilon tunnetta... Mutta siihenpä taitaa riittää ihan tavallinenkin, niinkuin siihen toiseenkin vaakakuppiin🙂

---

Ah, tuo ylempi kuva! Siinä on minun suosikkini muutaman päivän takaisesta kuvasatsista! ☀️ Sen näkisin mieluusti vaikka jonkun hartauskirjan kantena☀️

Meidän murheemme on kuitenkin Jumalan hoidossa!

Erityisesti minua puhutteli tänään omien murehtimisteni kanssa aamulla se ajatus, jonka mieleeni tulleista ja sitten luetustakin huomioin, että siinä Jeesus ikäänkuin yhdistää meidän murheemme, ja uskon häneen. Niillä murheilla on linkki, side, Jumalaan. Jumala tietää ne. Ja hallitsee niitä. Ne eivät ole jotain holtittomasti tapahtuvia asioita meille. Jumala huolehtii niistä. Siltikin, vaikka ne meitä kiusaa, ja vaikuttaa tunteisiimme.

"Älköön teidän sydämenne olko murheellinen.

Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun." 

Joh. 14:1

"Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö." Joh. 14:27

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." Matt. 6:35

"... kaiken olet mitannut..."

Ps. 139:3 KR-92

Myrskytuulen pudottama

Kun ahdistus sulkee suun niin, ettei jaksa rukoillakaan, kun on kuin myrskyn raastama; entä jos tuleekin joku, joka nostaa maahan pudonneen?

Joku, jolla on kaikki valta, voima, kunnia? Täydellinen rakkaus pudonneita kohtaan? Kyky luoda täysin uutta?

Eikö se ole järisyttävää? 

"Sinä kurja, myrskyn raastama, sinä lohduton! 

Katso, minä muuraan sinun kivesi kiiltokivellä, panen sinun perustuksesi safiireista, minä teen sinun harjasi rubiineista ja sinun porttisi kristalleista 

ja koko sinun ympärysmuurisi jalokivistä." 

Jes. 54:11-12

Herralta se tulee

"Herra, avaa minun huuleni, niin suuni julistaa sinun kunniaasi."  Ps. 51:17 KR-92 

"Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista, julistamaan Herran riemuvuotta, päivää, jona Jumalamme antaa palkan. Hän on lähettänyt minut lohduttamaan kaikkia murheellisia, antamaan Siionin sureville kyynelten sijaan ilon öljyä, hiuksille tuhkan sijaan juhlapäähineen, murheisen hengen sijaan ylistyksen viitan. Heitä kutsutaan vanhurskauden tammiksi, Herran tarhaksi, jonka hän itse on istuttanut osoittaakseen kirkkautensa." Jes. 61:1-3 KR-92

(Lue lisää Raamatusta luvun loppuun mm. jälleenrakennuksesta...)