Isän ilo!!!

Me saatamme toisten ihmisten edessä hävetä itseämme monista syistä. Tuhlaajapoikakin teki niin. Hän häpesi isänsä edessä; syystäkin, saatamme sanoa. Mutta isä! (Kuule into ja riemu hänen äänessään) : "Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.' Niin alkoi iloinen juhla." Luuk. 15:22-24 KR-92

Jeesus sanoo: "Minä sanon teille: näin on taivaassakin. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa." Luuk. 15:7 KR-92 

"Mekö hylkäisimme Herran ja ryhtyisimme palvelemaan muita jumalia!" Joos. 24:16 KR-92

"Rakkaat ystävät, rakentakaa te edelleen elämäänne pyhimmän uskonne perustalle, Pyhässä Hengessä rukoillen. Pysykää Jumalan rakkaudessa ja odottakaa, että Herramme Jeesus Kristus armossaan johtaa meidät iankaikkiseen elämään." Juud. 1:20-21

Jumalan suunnitelmia ei voi mikään estää, ne toteutuvat aina!

Näissäkin on hyvät esimerkit siitä:

2. Moos. 1:22,2:5-6,10 KR-92: "Niin faarao antoi kansalleen käskyn, että kaikki hebrealaisille syntyneet pojat oli heitettävä Niilin mutta tytöt oli jätettävä eloon." 

"Faaraon tytär tuli Niilin rantaan peseytymään, ja hänen hovinaisensa jäivät virran rannalle kävelemään. Silloin hän näki kaislikon keskellä korin ja lähetti orjattarensa hakemaan sen. Avatessaan korin hän näki, että siinä oli lapsi, joka itki. Faraon tyttären valtasi sääli, ja hän sanoi: "Tämä on varmaan hebrealaisten poikia."  "...Faraon tytär antoi hänelle nimeksi Mooses sanoen: "Olen nostanut hänet vedestä ylös." 

Matt. 2:12-15 KR-92: "Unessa Jumala varoitti tietäjiä palaamasta Herodeksen luo, ja  niin he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa.

Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet." Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä. Siellä hän pysytteli Herodeksen kuolemaan asti. Näin kävi toteen, mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut: "Egyptistä minä kutsuin poikani." 

Jumalan erityisesti varjeleva käsi oli Mooseksen ja Jeesuksen yllä, sillä heille oli varattuna erityinen tehtävä, jonka tuli toteutua... Ja niin myös kävi.

Ajatuksia pelosta

Aamulla tuli mieleeni ajatuksia pelosta. Myös jotain jakeita Raamatusta, joissa puhuttiin kovin sanoin pelkureita vastaan. Pelkurit asetettiin monien muiden kanssa kovan tuomion alaisiksi. Mietin miksi? Kuitenkin monet meistä ovat pelokkaita jatkuvasti, minä siinä joukossa myös. Menin sitten lukemaan rukouskirjasta jakeita. Avoinna olevalla aukeamalla oli valmiina:

"Olenhan minä sinua käskenyt: 

Ole luja ja rohkea; älä säikähdy äläkä arkaile,

 sillä, Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi,

 missä ikinä kuljetkin."

Joosua 1:9

Seitsemännen päivän kohdalla kirjassa oli puolestaan tämä:

"Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä,

minä panen turvani Herraan, Herraan,

kertoakseni kaikkia sinun tekojasi."

Psalmi 73:28

En tiedä, voin olla väärässäkin, mutta  voisiko siinä pelkurien lukemisessa niiden joukkoon, joille luettiin kovat tuomiot, olla kyse juuri siitä, että on unohdettu se - tai ei ole haluttukaan tietää - että Jumala on. Jumala, joka on vieläpä lähellä. Jumala, joka on Pyhä!

Muutama sana vielä siitä tuomion sanasta pelkureille, ja muillekin. Me pelkurit olemme samalla tavalla syntisiä ja tuomion alaisia, kuin muutkin synnin tekijät.

 MUTTA:

Emme kuitenkaan ole tuomion alla, sen takia, koska olemme Jeesuksen vapauttamia. Vapautettuja vankeja siis. Hän tiesi heikkoutemme ja kuoli juuri niiden heikkouksiemme, meidän syntiemme edestä! Ja syntihän on juuri sitä, eroa Jumalasta; joka ilmenee juuri siinä, ettemme pysty täyttämään itsessämme edes sitä hyvää, jota itse tahdomme - saati Jumalan vaatimuksia, Hänen asettamiaan rajoja. Mutta Jeesus tuli ja täytti ne. Ja kärsi rangaistuksenkin puolestamme. Se on lahja! Ja sen saa kuka tahansa ottaa vastaan.

Vankilan portti oli hänelle auki. "Jeeee! Minä olen vapaa."

"...Ole vain luja ja rohkea." Päättyy Joosuan kirjan 1 luku jakeeseen 18. Kehotus toistuu luvussa useamman kerran. Ja miksi? Koska Herra oli luvannut olla hänen kanssaan.

No, jos nyt joku sanoo, että se oli Joosualle... Niin voin sanoa, että on meidänkin kanssamme luvattu olla. Jeesus itse sanoi niin: 

"...Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."

Matteus 28:20

---

Jos tahdot etsiä Raamatusta jotain, niin tässäkin on paikka, jossa etsiä: Koivuniemen Raamattuhaku

Jeesus meni Efraimiin...

"Eikö Efraim ole minun kallis poikani, minun lempilapseni? Sillä niin usein kuin minä puhunkin häntä vastaan, alati minä häntä muistan. Siksi minun sisimpäni väräjää hänen tähtensä: minun täytyy armahtaa häntä, sanoo Herra." Jer. 31:20

Vanhassa Testamentissa Efraim on esillä hyvinkin usein.  Usein efraimilaiset olivat esillä kielteisessä mielessä. Joskus Efraim ja Juuda mainitaan yhdessä. Mutta alkunsa efraimilaiset  saivat Joosefin nuoremmasta pojasta, joka tuli epätavallisesti siunatuksi erityisellä siunauksella vanhemman pojan sijasta.

Uudessa Testamentissa Efraim mainitaan vain yhden  kerrran:

"Sentähden Jeesus ei enää vaeltanut julkisesti juutalaisten keskellä, vaan lähti sieltä lähellä erämaaata olevaan paikkaan, Efraim nimiseen kaupunkiin; ja siellä hän oleskeli opetuslapsineen."  Joh. 11:54

Mielenkiintoista, että Jeesus meni nimenomaan Efraimin kaupunkiin, kun hän ei enää voinut julkisesti kulkea Juudan alueella. Mitähän he siellä opetuslasten kanssa tekivät? Mitä puhuivat?


Efraim esiintyy Raamatussa/Koivuniemen Raamattuhaku.