Tähän asti

"Ja Samuel otti kiven ja pani sen Mispan ja Seenin välille ja antoi sille nimen Eben-Eser* ja sanoi: "Tähän asti on Herra meitä auttanut." 1. Sam. 7:12  *"Avunkivi"

Samuelin kiven laittamisesta tulee mieleen Jaakob, joka myös laittoi kiven merkiksi merkittävälle paikalle. Hänen nukkuessaan Jumala ilmestyi hänelle. Herättyään Jaakob tajusi jotain: "..."Herra on  totisesti tässä paikassa, enkä minä sitä tiennyt".  Ja vielä hän sanoi: "..."Kuinka peljättävä onkaan tämä paikka! Tässä on varmasti Jumalan huone ja taivaan portti." 1. Moos. 28:16-17

Mekään emme usein tajua, että Jumala on siinä, missä mekin...

Tähän asti. Miksi ei sitten tästä eteenkinpäin Hän meitä auttaisi? Hän, joka lupasi olla kanssamme joka päivä! Jeesus itse sanoi: "..minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:20

"Olenhan minä sinua käskenyt: Ole luja ja rohkea; älä säikähdy äläkä arkaile, sillä Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi, missä ikinä kuljetkin." Joos. 1:9

Perkuuhommaa ja vaateparsia

"Peratkaa pois vanha ihmisenne..."

---
Olin luullut tuollaista joksikin jakeeksi. Sanalla "peratkaa" löysin kuitenkin vain jakeen: "Peratkaa pois vanha hapatus, että teistä tulisi uusi taikina, niinkuin te olettekin happamattomat; sillä onhan meidän pääsiäislampaamme, Kristus, teurastettu."  1. Kor. 5:7.  Perkaamisesta tuli kuitenkin mieleen eilen kuultu saarna seurakuntamme rukoushuoneella. Siinä oli siitä, että ensin noukitaan pieniä kiviä "pellosta", että näyttäisi paremmalta... Kun kaivetaan ojaa, saattaa tullakin jo isompia kiviä esiin. Vaikka kiviä on kerätty pois aiemminkin, aina niitä vain nousee esiin. (Senhän saamme mekin joka kevät huomata tiellämme. Aina on talven jälkeen noussut kiviä koholle ja noukittavaksi, tai pois kaivettavaksi.) Ja sitten puhuja sanoi, että jos kaivetaan oikein syvään, tulee lopulta vastaan kallio. Sellainen, jolle me emme mahda mitään. Se on perisynti. Meidän on mahdoton tehdä sille mitään. Siihen tarvitaan Jeesus.

Löytyi sitten tällainenkin jae:

"että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte,

 ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,

ja uudistua mielenne hengeltä, ja pukea päällenne uusi ihminen,

 joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen."

 Ef. 4:22-24

Tulee mieleen vaatteiden pukeminen. Vanhat rääsyt joutaa pois, vaikka kuinka mieluisia vielä olisivat. Ja on puettava ne uudet vaatteet ylle - vaikka ne tuntuu aivan liian hienoilta, ehkä, tällaisen ylle...

Niin "orpo", "kerjäläinen"ja "tuhlaajapoika", kuin vaatteensa ryvettänyt ja rikkonut "kiltti lapsikin", saa Isältä uutta, ehjää, puhdasta ja sopivaa ylle!

"Yö on pitkälle kulunut, ja päivä on lähellä. 

Pankaamme sentähden pois pimeyden teot, ja pukeutukaamme valkeuden varuksiin." 

Room. 13:12

Yöpuku pois ja päivävaatteet päälle...

Siunattua alkanutta viikkoa sinulle!

Kivi

"Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat  hyljänneet,
 mutta joka Jumalan edessä on valittu ja kallis, ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä
 hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja,
 jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.

Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven;
ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva". Teille siis, jotka uskotte, se on kallis,
mutta niille, jotka eivät usko, "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi"
ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi". Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat;
ja siihen heidät on pantukin.

Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa,
julistaaksenne sen jaloja tekoja, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; te, jotka ennen "ette olleet kansa", mutta nyt olette "Jumalan kansa", jotka ennen "ette olleet armahdetut", mutta nyt "olette armahdetut"."

1 Piet. 2:4-10

Tästä tekstistä kehkeytyi pieni "keskustelunpätkäkin". Sen näkee tästä.