Näytetään tekstit, joissa on tunniste pelko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pelko. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 21. tammikuuta 2026

Mitä etsit? - kysymys mielessäni aamulla omiin levottomiin ajatuksiini

Mutta sitten tuli mieleen eräs toinen, joka esitti kerran saman kysymyksen toiselle: - Mitä etsit, nainen? Nainen etsi Jeesusta; sitä, jonka tiesi tulleen ristiinnaulituksi, ja haudatuksi. Mutta sitä nainen ei tiennyt, että etsitty oli jo noussut kuolleista. Ja hän, haudasta noussut, oli nyt itse kysyjä. - Mitä etsit, nainen? Tai mies?

Miksi etsitte elävää kuolleitten joukosta? 

"Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän teidän etsivän ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi. Tulkaa katsomaan, tuossa on paikka, jossa hän makasi." Matt. 28:5-6 KR-92

(Tässäkin ensin enkelit): "Nämä sanoivat hänelle: "Vaimo, mitä itket?" Hän sanoi heille: "Ovat ottaneet pois minun Herrani, enkä tiedä, mihin ovat hänet panneet." Tämän sanottuaan hän kääntyi taaksepäin ja näki Jeesuksen siinä seisovan, eikä tiennyt, että se oli Jeesus.

Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo*, mitä itket? Ketä etsit? Tämä luuli häntä puutarhuriksi ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olet kantanut hänet pois, niin sano minulle, mihin olet hänet pannut, niin minä otan hänet." 

Jeesus sanoi hänelle: "Maria! Tämä kääntyi ja sanoi hänelle  hebreankielellä: "Rabbuuni!" se on: opettaja." Joh. 20:13-16  käännös v. -38 käännös. (*Sana: vaimo, tarkoittaa tässä yleensä naista, ei siis aviovaimoa. Käännös v. -92 kääntääkin sanan naiseksi).

Tässä myös enkelit haudalla): "Naiset pelästyivät ja painoivat katseensa maahan. Mutta miehet sanoivat heille: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? 

Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: "Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista." Luuk. 24:5-7 KR-92

Sama Jeesus meillä on! Hän tietää - kuulee ja näkee, että häntä me etsimme; vaikka emme usein itse sitä heti tajua❤️ Jos me koemmmekin, että emme löydä häntä, Hän kyllä löytää meidät - suuri lammasten Paimen🐑🐏

Ja sanoihan hän meillekin, että: "etsikää, niin te löydätte..."✝️🌟❤️
"...Suuri  rakkauden meri Golgatalla aukeni... " - sanotaan eräässä hengellisessä laulussa.❤️🌊



tiistai 25. marraskuuta 2025

Kun päivä näyttää joskus epäystävälliseltä

Kun tänä aamuna katselin ikkunasta ulos, ajattelin että se, miltä ulkona näytti sään puolesta, oli ikäänkuin epäystävällisen näköistä. Ei tee mieli mennä ulos. 

Joskus elämä voi muulla tavoin näyttää epäystävällisiä kasvojaan. Johonkin sellaiseenkin voisi sopia tälle päivälle hartauskirjassa* ollut teksti:

"Mutta nyt teidän ei tarvitse lähteä hätäillen, ei pakopaikka etsien, sillä teidän edellänne kulkee Herra, Israelin Jumala seuraa suojananne." Jes. 52:12 KR-92

"Monia tilanteita ja asioita tekisi mieli paeta. Olisi helpompaa hiljaa väistyä, kiertää kaukaa kipeät kohtaaniset, unohtaa vaikeat muistot. Jumala ei pakota meitä mihinkään eikä tee koskaan persoonallemme vahinkoa. Me saamme juosta pelkojamme karkuun, jos niin tahdomme. Mutta Jumala haluaa rohkaista pelokkaita lapsiaan sillä, että meidän ei tarvitse lähteä hätäillen pakoon, koska hän itse kulkee kanssamme kaikissa tilanteissa. Pelkäämme tai emme, suojana ympärillämme on Israelin Jumala. Meitä vartioi turvamuuri, jonka vertaista ei löydy mistään muualta. Jumala ei lupaa meille nurheettomuutta tai sitä, että kipeitä asioita ei tiellemne tulisi. Mutta hän lupaa olla meidän kanssamme ja meidän turvanamme jokaisen päivän jokaisena hetkenä. Niinäkin hetkinä, joiden saapumiselle meidän on kaikkein vaikeinta löytää tyydyttävää selitystä." 

Juha Vähäsarja: Joka päivä lupaus kantaa/Perussanoma 
(Olen kysynyt luvan tekstiensä lainaamiseen.)



---

Tuli vielä mieleen katsotut jaksot Alone - Yksin erämaassa-sarjasta. Siinä oli joissakin jaksoissa hyvin pelottaviin paikkoihin kisaan osallistujat yksin jätetty selviytymään. Erästä kohtaa seuratessa näin ruudulta katsojaakin hirvitti, kun yksin metsässä kyhäämässään vaatimattomassa suojassa oleva havaitsee silmien kiiluvan siellä ulkona pimeässä yössä. Alueella oli karhuja, susia ja puumia. (Päivällä kisaaja oli jo petoja havainnut;  karhuja nähnyt lähellä olinpaikkaansa.) Mutta satelliittipuhelimella sai kutsua pelastajat hakemaan turvaan. Pelastajat tulivat hakemaan läpi pimeän, pelottavan metsän. 

Meilläkin on taivaallinen "satelliittipuhelin" - rukous. Sitä saa aina käyttää! Muulloinkin kuin hädässä.  Jumala tykkää kyllä, jos hänelle puhutaan ihan muulloinkin, mitä vain mielessä on.❤️

tiistai 14. lokakuuta 2025

sunnuntai 5. lokakuuta 2025

Uskon todellisuus - ihminen Jumalan edessä

" - Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan?" Job 38:2 KR-92

Niin kysyi Jumala "myrskyn keskeltä"  Jobilta, aloittaessaan vastaustaan Jobille. 

---
"Usko on sen todellisuutta mitä ei nähdä..."



---

- Meitä pelottaa niin monenlaiset asiat. 
- Enkö sanonut ettei sinun eikä teidän tarvitse pelätä?
- Sanoit kyllä. Mutta kun sinäkään et ole täällä silmin nähtävänä.
- Mitä sitten?
- No kun meitä kumminkin pelottaa. Niin monenlaisia pelottavia tilanteita voi olla.
- Älköön teidän sydämenne olko murheellinen, uskokaa Jumalaan, uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa juuri teille, ja teidät minä tahdon sinne. Enkö siis pitäisi huolta, että te pääsette sinne?
- No varmasti pidät, kun kerran sanot niin. Mutta tämä matka on kyllä pelottava.
- Tiedän. Tiedän että se tuntuu sellaiselta. Mutta silti olette turvassa, koska minä valvon herkeämättä tilannetta koko ajan, niinkuin äiti ja isä pieniä lapsiaan pitää silmällä, ja vaalii koko ajan. 
- Okei. Mitä voisin siis rauhoittua?
- Niin voit. Minä pidän sinusta huolta. Sinä olet minulle niin rakas.
- En kyllä käsitä, miksi...
- Ei sinun tarvitsekaan käsittää miksi. Rakkaus ei ole omaa etuaan etsimässä, vaan rakkaus on  kohteelleen antava ilman vaatimusta. Sitä on todellinen rakkaus. Sinä olet rakastettu, rakkauteni kohde...❤️
- ❤️
- Mennään taas näillä yhdessä tämä päivä...
- Joo, kiitos😊


perjantai 12. syyskuuta 2025

Mitä jos... pimeässä ja pelossa oleva kuulee...

"Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö." Matt.  14:27 KR-92

En ehkä osaa tätä sanoittaa niin, että se ääni - tutun ja turvallisen - luotetun, ääni, kuuluisi? Mutta jos lukee koko jaeparin, niinkuin minäkin luin, niin jos sitten... kuulet/näet sisimmässäsi sen, kun opetuslapset ovat pimeällä myrskyävällä merellä... Ja yhtäkkiä sieltä pimeän keskeltä kuuluukin se tutun turvallinen ääni:

🌊🌊🌊

"Kun he näkivät Jeesuksen kävelevän järven aalloilla, he säikähtivät ja huusivat pelosta, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. Mutta samassa Jeesus jo puhui heille: "Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö." Matt. 14:26-27 KR-92

🌊🌊🌊

Heräsin tänä aamuna ankeisiin ajatuksiin. Tuntui lannistavalta, masentavalta ja pelottavaltakin. Pöydän ääreen tullessani otin vaihteeksi ensin käsiini H.E. Wislöffin "Hiljaisia hetkiä". Siitä avasin vain kirjan ja luin tekstin, joka oli päivälle 22.7. Siinä oli jae: 

"Heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." 1. Piet. 5:7

H.E. Wislöffin tekstikin oli hyvää luettavaa. Siinä muistutettiin, että: "... Kaikki! Mikään ei ole liian suurta, mikään ei ole liian pientä." Ja että on  "ansaisematon onni saada antaa kaikki"  ja  "harvoin käytämme oikeuttamme..." antaa huolet Jumalalle hoidettavaksi.

Kirja: H.E. Wislöff, Hiljaisia hetkiä. Kirjapaja 1981.


maanantai 30. kesäkuuta 2025

Kun "väärin" muisteltu, ajateltu, kirjoiteltu - kuului ajatukseen...



Väsyneenä ja ankein mielin, kaipasin jotain rohkaisevaa. Mieleen tuli: "Älä arkana pälyile (ympärillesi)... tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä..."

Kyselin mielessäni, että saanko minäkin luottaa = laittaa toivoni - nytkin, tähän, mikä mieleeni tuli; ja jonka sitten sanatarkasti halusin etsiä ja kirjoittaa. Mutta sinnehän tuli, sitten ja silti, mukaan sanoja, jotka eivät olleet Raamatussa; jotka kynäni ja käteni oli liian nopsaan vihkooni kirjoittanut.  Lukemassani Raamatun kohdassa ei ollut noita (suluissa) olevia sanoja, jotka olin jo vihkoon ehtinyt kirjoittaa. Ajatukseen kuuluivat kuitenkin nekin.

maanantai 16. kesäkuuta 2025

"Päivä vain, ja hetki kerrallansa"

Tämä kohta tuosta virrestä on tullut kuin muistuttajaksi mieleeni, kun on alkanut joku/ tai jotkut asiat liikaa hämmentää tai pelottaa. Tässä epävarmassa maailmassa meille ei usein anneta selityksiä, että miksi asiat ovat juuri niin kuin ne ovat. Tai ei kerrota, mitä niille seuraavaksi tapahtuu. Tai aina neuvota ns. kädestä pitäen, mitä meidän tulisi ajatella tai tehdä.

Mutta Jeesus itse muistutti: "Ei teidän kuulu tietää aikoja tai hetkiä, jotka Isä oman valtansa nojalla on asettanut."

Hän sanoi myös: "Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään..." Ja siihen liittyi vielä se ajatus, että kullekin päivälle riittävät sen omat vaivat; ei siis pitäisi, kannattaisi, olisi hyötyä, kuormittaa tätä päivää sillä, mikä kuuluu huomiselle. "... Riittää kullekin päivälle oma vaivansa."

Rukous: Kiitos Jeesus, kun meitä kannat. Sinä muistat meidät tomuksi; tiedät kyllä hyvin kuinka hauraita ne olemme. Jää luoksemme taas tänäkin aamuna, ja koko päiväksi!






lauantai 12. huhtikuuta 2025

Mutta uskallammeko me kysyä...?

 "... Joosua lankesi polvilleen, kumartui maahan saakka ja sanoi: "Herrani, mitä tahdot minun tekevän?" Joosua 5:14 KR-92

Uskallammeko me... kysyä?
Ei tahdo uskallus riittää.
Pelottaa. Kokee suurta heikkoutta.
Kelvottomuutta.

"Saul kysyi: "Herra, kuka  sinä olet?"
Herra sanoi: "Minä olen Jeesus,
jota sinä vainoat. Nouse jaloillesi.
Minä olen ilmestynyt sinulle,
koska olen valinnut sinut
palvelijakseni ja todistajakseni,
kertomaan siitä, mitä nyt
olet nähnyt, ja mitä vielä 
olet näkevä, kun sinulle ilmestyn."
Apt. 26:15-16 KR-92

Ja Joosuakin uskalsi sen takia, että hän näki:

"Jerikon lähellä ollessaan Joosua näki eräänä päivänä edessään miehen, jolla oli paljastettu miekka kädessään. Joosua meni miehen luo ja kysyi häneltä: "Oletko meikäläisiä vai vihollisiamme?"

Mies vastasi: "En kumpaakaan.
Olen Herran sotajoukon päällikkö
ja olen juuri saapunut tänne."
Silloin Joosua lankesi polvilleen,
kumartui maahan saakka ja sanoi:
"Herrani, mitä tahdot minun tekevän?"

Herran sotajoukon päällikkö sanoi Joosualle: "Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä." Ja Joosua teki niin."  Joosua 5:13-15 KR-92   (Paikka oli pyhä; kuin oli Mooseksellakin ollut.)

He kumpikin, Joosua ja Saul, näkivät jotain sellaista; pyhää ja kirkasta, voimakasta ja erilaista, joka oli selvästi enemmän kuin se, mikä oli heille tuttua. Se pisti kysymään. Ja antoi uskalluksen. Oltiinhan siinä Pyhän kanssa kasvokkain. Ja Pyhyys heidän edessään, ei tahtonut tuhota heitä - vaan auttaa. Ja antaa jotakin, mihin omin yrityksin ei olisi kyetty.




Kiitos Herra, että sinun katseesi seuraa meitäkin🌟



tiistai 18. maaliskuuta 2025

"Älkää olko mistään huolissanne..."

"Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon." Fil. 4:6 KR-92

Jumalalla on kaikki valta. Hän voi joko viedä meidät pelkäämämme asian läpi - tai päästää siitä täysin vapaaksi milloin tahansa. Hän on Kaikkivaltias, Kaikkivoipa, Ylistettävä Jumala, joka rakastaa lapsiaan; kaikkia, jotka hän on omikseen kutsunut - ja kutsuva.

Rukous: Älä päästä meitä irrottautumaan Sinusta! Anna meidän pysyä kiinni Sinussa! Pidä Sinä itse meidät Sinussa!





"Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämemme ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa. Lopuksi, veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä on oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen. Tehkää sitä, mitä olette minulta oppineet ja vastaanottaneet, mitä olette minulta kuulleet ja minusta nähneet. Silloin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne." Fil. 4:7-9 KR-92


Paavali muuten halusi ihan tuon kirjeensä jo alkupuolellakin rohkaista meitä näilläkin sanoilla, että: "varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka." Fil. 1:6 (v. -38 käännös)

maanantai 10. maaliskuuta 2025

Rauha - epävarmassa maailmassa

"Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon." Joh. 14:27 KR-92

Jumalan oma rauha. Jotain erilaista kuin tämän maailman...




torstai 27. helmikuuta 2025

Hymyile meille!

"Minä hymyilin heille, kun he olivat toivottomat, ja minun kasvojeni loistaessa eivät he synkiksi jääneet." Job 29:24 

Eivät jääneet, koska heillä oli silloin hymyilevän miehen kasvot edessään ja he tiesivät saavansa häneltä avun...

"He odottivat minua niinkuin sadetta ja avasivat suunsa niinkuin kevätkuurolle." Job 29:23

"minä näet pelastin kurjan, joka apua huusi, ja orvon, jolla auttajaa ei ollut." Job 29:12

Job puhui noin! Hän teki noin! Jumalako ei sitten olisi meille vielä enemmän sellainen?!  Hänhän on kaiken voima ja esikuva. Ahdistuksissamme - olkoot ne mitä hyvänsä - me saatamme odottaessamme ja toivoessamme hätääntyä. Ja myös vihastua ja kääntää selkämme hänelle.

Mutta jos sittenkin kääntyisimme, tai ainakin kasvomme kääntäisimme häneen päin katsoaksemme, saisimme nähdä, kuinka onkin niin, että hän hymyilee meille lempeästi, rohkaisevasti, kutsuvasti: - Tule; tule lapseni vain tänne isin syliin, isin kainaloon!

Jumala on monesti vakuuttanut rakastavansa meitä. Hän tahtoo lähellensä meidät, mutta usein meidän on vaikea uskoa ja vastaanottaa hänen läheisyyttään ja rakkauttaan, koska emme koe ollenkaan itseämme kelvollisiksi ja sen arvoisiksi.

MUTTA JUMALA RAKASTI MEITÄ JO SILLOIN, KUN ME VIELÄ OLIMME ILMAN JUMALAA, ILMAN KRISTUSTA, HÄNEN LAHJAANSA❣️

---

Tarvitsin itse tällaisia sanoja tänä aamuna, joita vihkooni kirjoittelin. 

Niinpä kirjoitin vihkooni näinkin: "Käännä Tuulakin vain sinun kasvosi Häneen. Hänen hymynsä ilahduttaa sinut☀️" Ota sinäkin siitä, laita oma nimesi tuohon🙂

Psalmi 4:7: "Moni sanoo: "Kuka antaa meille sitä, mikä hyvä on?" Herra, käännä sinä meihin kasvojesi valkeus."


"Kenties hän itkee?" 

(Kuvan näkee kokonaisuudessaan toisessa blogissani: https://vaaranlaella.blogspot.com/2025/02/kuva-talta-paivalta-aihe-sai-alkunsa.html)


---

Jobin kirjan luku 29 suoraan luettavissa tuosta linkistä, Koivuniemen Raamatuhaku): https://www.koivuniemi.com/raamattu/?tila=pikahaku&kaannos=fi-38&kokoluku=1&hakuehto=job+29



sunnuntai 2. helmikuuta 2025

Mitä te murehditte huomisesta päivästä?

Noin voisi Jeesus meiltä; minulta,  kysyä. Hänhän jo silloin aikoja sitten sanoi opetuslapsilleen sen ohjeen, ettei huomisia päiviä kannata murehtia etukäteen:

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." Matt. 6:34

Siinä se on selvästi sanottu, mutta miksi ihmeessä oma mieli silti askaroi huomisten huolten parissa, niitä vatvoen ja peläten. Vastaus on juuri tuo pelko; kun yrittää niitä pelon aiheita miettimällä hallita huomisia päiviä. Ja usein se ei kuitenkaan auta. Kaikkien asioiden ja päivien hallintavalta ja viisaus on korkeammissa käsissä kuin meidän. Valta, viisaus, voima, ja kunnia, on Jumalan. Kyllä taivaassa tiedetään. Saamme olla turvallisissa käsissä. Meille ei tapahdu mitään Isän sallimatta. Ja jos Hän jotakin sallii, sille on aina jokin hyvä syy, vaikka emme itse lainkaan sellaista kykenisi näkemään. Joskus se syy saattaa olla jopa linkki johonkin uuteen jonkun toisen hyväksi. Me emme tiedä Jumalan suunnitelmista. Mutta kaikki hänen aikeensa ovat hyvät omiansa kohtaan. Eikä hän myöskään tahtoisi niidenkään hukkuvan, jotka eivät vielä häntä tunne. Hän rakastaa kaikkia ihmisiä, jokaisen puolesta Jeesus kuoli.



---
Kuvat eiliseltä iltakävelyltä. Kuvat tosin näyttävät hämärämmältä, kuin miltä se siellä kävellessä vaikutti...🌟 Mutta ilta oli jo pimentymässä ja kotitiellä puutkin varjostivat vähäistä valoa.



Siunausta sinulle niin tähän päivään - kuin tulevaan viikkoonkin❤️ Sinä olet  Herralle niin rakas, että sinun vuoksesi Jeesus, Jumalan Poika, tuli ihmiseksi ja kärsi kaikkien syntien rangaistuksen sinun puolestasi.❤️✝️🌟 

Ja niin myös minunkin.✨


perjantai 3. tammikuuta 2025

Eikö kaikessa ihmisen pelossa olekin...

Eikö kaikki ihmisen pelot olekin lopulta kotoisin samasta kuolemanpelon lähteestä? Jos ei suoranaisesti, niin sen savuja ainakin vahvasti haistelemme. Kunpa muistaisimmekin yhtä vahvasti Elämän olemassaolon, ja sen vaikutuksen elämässämme, kuin nyt kulutamme energiaa, voimavaroja, siihen toiseen, joka pelkästään syö eikä tuo. Toinen taas antaisi sitä elämänvoimaa Elämästä itsestään: Jeesuksesta.

"ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia." Hebr. 2:15  (v. -38)
 
"Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen," Hebr. 2:14 (v. -38)

Toisin sanoen, uudemman Raamatunkäännöksen mukaan, ja jakeet oikeassa järjestyksessä:

"Nämä lapset ovat ihmisiä, lihaa ja verta, ja siksi hän tulikin ihmiseksi, heidän kaltaisekseen. Siten hän kykeni kuolemallaan riistämään vallan kuoleman valtiaalta, Saatanalta, ja päästämään vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina." Hebr. 2:14-15 KR-92

---
Täytyy todeta vielä se, että omiin ajatuksiinihan minä taas tämänkin kirjoitin... Pelokas ihminen monella tapaa. Mutta tällaisenakin Jumalalle rakkaita saadaan olla❤️



keskiviikko 30. lokakuuta 2024

"Kartanonherran mailla..."

"... Kartanonherran mailla asuessa saattaa toisinaan käydä niin, että hätäännymme jonkin ongelman takia. Ajattelemme kuten entisessä elämässämme, emmekä tiedä kuinka ongelmamme voisi mitenkään ratketa. Unohdamme kartanonherran - ja asemamme! Olemme hänen lapsiaan; elämme hänen maillaan, hänen kartanonsa hyvyyksistä, hänen huolenpidostaan. Kun meillä on ongelma, tieto siitä saavuttaa hänet heti. Silti hän on mielissään siitä, jos itsekin rohkenemme asiamme hänelle kertoa. Emme usein rohkene, tai kehtaa, kun emme ole oikein tajunneet asemaamme vielä: emme ole orjia, emme muukalaisia, emme vieraita, emme palvelijoita, vaan Hänen lapsiaan. Sen tajuaminen vie aikaa. Samoin se, että opimme pois vanhasta ja opimme uutta..." (osa vanhasta blogitekstistä*)

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2018/06/kartanonherran-mailla.html

"Autuas se, jonka sinä valitset ja otat tykösi, esikartanoissasi asumaan. Salli meidän tulla ravituiksi sinun huoneesi hyvyydellä, sinun sinun temppelisi pyhyydellä." Ps. 65:5



Nämä olivat nyt osaltaan tänä aamuna antamassa minulle voimia tähän päivään. Tänä aamuna piti taas useammasta "purosta", joiden vedet siitä hyvästä lähteestä juoksevat, etsiä voimia tähän päivään. Käsiin osui myös Wislöffin kirjan (Voimallinen on hänen armonsa) välistä käsin kirjoitettu lappunen, joka oli saanut aihetta kirjan tekstistä. Lappusen teksti oli sitten aikoinaan blogiin myös kirjoitettu, johon linkki olikin jo tuolla ylhäällä.




Tuo pieni kirja tuossa päällä on vanha hengellinen laulukirjani, jonka olin joskus n. 30 vuotta sitten päällystänyt tuollaisella kukkapaperilla. Ja laulut on myös osa tämän aamun murkinaa; nimittäin Wislöffin kirjan välissä oli myös lappunen, jossa oli muutama sana laulusta, jota Seppo Kohvakka on laulanut: "Kannatko sä yksin taakkaa suurta painavaa, kuljetko sä tietä, jolla pelko asustaa? Kamppailussa tässä uuvut aina uudelleen. Jeesus voi auttaa, kun luoksensa sä käyt."

Ja muistelisin laulun sisältävän myös tämän: "..Hän on auttava, pyynnöt kuuleva, uskollinen. Kun hän rakastaa, toki olla saa onnellinen..." ❤️



tiistai 20. elokuuta 2024

Millaisia uutisia?

Kuin raikas vesi nääntyvälle, sanoo Raamattu hyvien sanomien olevan. Mutta huonot uutiset meitä pelottavat ja näännyttävät! 

Jokainen meistä haluaisi kuulla vain hyviä ja virkistäviä uutisia. Mutta usein saadaan niitä toisenlaisia; niitä, jotka uhkaa viedä - ja usein viekin, meiltä ilon, mielenrauhan ja senkin vähäisen rohkeuden, mitä meillä kenties on ollut.

 Mutta: Hyvä on meidän silloin muistaa tämäkin "uutinen", "sanoma" Jumalalta: 

"Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle..." 2. Aik. 16:9 

--- 
No tietysti tuosta tulee heti mieleen tuo, "ehyellä sydämellä"  -  tai "vilpittömin sydämin" (sanoo uudempi käännös) -  että onko  sydämeni ehyt...? Eikö se ole kovin rikkonainen? Eikö sellainen oman särkyneisyytensä ja vikansa huomaava saakaan apua?  Mutta eiköhän se meidän kelvollisuutemme apua saamaan olekin juuri Jeesuksen aikaansaama, hänen täytetyn työnsä varassa, ei meidän! 

Me eri tavoin särkyneet, kolhiintuneet ja likaantuneet voisimme kyllä huomioida senkin, että Jeesushan on juuri särkyneiden sydänten puhdistaja ja korjaaja! Ja sille Jeesuksen luo hädissään tulevalle on Jeesuksella tämä sana, Joh. 6:37: "... ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos."  Niin sanoi Jeesus itse!




---
*Sananlaskuista 25:25 vapaasti muisteltuna. 
Sanatarkasti sanottuina näin:

"Kuin nääntyväiselle raikas vesi on hyvä sanoma kaukaisesta maasta." v. -33 

"Kuin raikas vesi uupuneelle on hyvä uutinen kaukaisesta maasta." v. -92


tiistai 6. elokuuta 2024

"Miksi te noin pelkäätte?"

Myönnettävähän se on, että pelkään monenlaisia asioita. Aina uudestaan ja uudestaan, vaikka niistä entisistä tilanteista ja asioistakin  on tultu läpi tähän asti. 

Jeesus huomasi opetus"lapsosissaan" sitä samaa. Vaikka juuri oli koettu saadut avut, ja jopa suurten ihmeiden kera, niin aina se pelko silti tuli pian uudestaan taas. Silloin mieli on levoton ja sydän voi  läpättää pelosta, milloin enemmän, milloin vähemmän. Pelko seuraa meitä kuin hiipivä varjo.

Mutta sitä enemmän meitä seuraa kyllä jokin muukin: Jumalan katse - ja se on rakastavan  Isän katse! Tahtoisiko rakastava  Isä lapselleen pahaa?!  Ei rakastava Isä niin toimi. Mutta me olemme vielä niin pieniä, ymmärtämättömiä  ja heikkoja, ettemme lainkaan ymmärrä puoliakaan siitä, mitä meidän annetaan kokea. Ja niinpä koemme asiat niinkuin koemme.

"Pelkoa ei rakkaudessa ole. Joka pelkää, ei vielä ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa. Täydellinen rakkaus karkoittaa pelon." 

Mutta isoveljemme Jeesuskin hämmästeli sitä hitauttamme  oppimaan Isän rakkauden suuruutta ja toimintatapoja, kun hän näki sitä niissä varhaisimmissa veljissämme... Joten kyllä hän ymmärtää, kuinka mekin pelkäämme. Ja yhä hän lupaa meitäkin auttaa hädässämme, olkoon se sitten suuri tai pieni. Kunpa meidän hätäilevä sydämemme muistaisi hänen aiemmat saapumisensakin - ja saamamme avut. Sama hän on tänäänkin. Ei hänessä ole muutosta, "ei vaihteen varjoa".

Raamattu meitä usein muistuttaa: "älä pelkää". Se on meille  lempeä kehoitus luottamaan Jumalaan - omaan Isäämme❤️ 

Isoveljemme Jeesushan myös muistutti, että on kanssamme aina: "minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun saakka". Jos hän kerran niin sanoi - niin silloin hän myös todella on! 🌊☀️



lauantai 20. heinäkuuta 2024

Rakasta meidät ehjäksi!

Olen nyt ollut leirillä keittiössä apuna. Omat puutteensa ja pelkonsa huomaa, on sitten kotona tai muualla. Ja kaikilla on tietenkin omat pelkonsa, toiveensa, ja myös ilonaiheensa. Pyysin pienessä rukouksessani yksinäisenä hetkenäni, että meidän kunkin asioita Herra hoitaisi. Hän ne parhaiten tunteekin. Sanassa sanotaan, että "täydellinen rakkaus karkoittaa pelon". Me emme kykene täydellisesti rakastamaan, mutta Hän kykenee - ja tekeekin niin! Rakasta meidät rikkonaiset ehjiksi❤️



Siunausta sinun päivääsi, sinä Jumalalle rakas❤️




lauantai 6. heinäkuuta 2024

Pietari - "läheisin" Raamatun henkilö, jos ei Jeesusta lasketa

Jotenkin se vain  Pietari on, vaikka Pietari on ihan erilainen luonteeltaan kuin minä. Niin ainakin luulen. Hänestä olen saanut sen käsityksen, että hän tarttui rohkeasti tilanteisiin, jotka hänestä heti toimintaa vaativat. Itse en ole sellainen. Joskus saatan innostua, ja siten yllättää itseni; mutta yleisesti ottaen vain tuumin, ja asiat menevät ohi.

Mutta mikä Pietarissa sitten on se, joka (hänen luonteessaan) tekee hänet minulle läheiseksi? 

"Mene pois minun tyköäni, sillä minä olen syntinen ihminen." Niin, Pietari koki itsensä syntiseksi ihmiseksi, jollaisia me tietysti ollaankin. Mutta siitä huolimatta, (ja kenties juuri siksikin), hänellä oli suuri veto olla Jeesuksen lähellä.
 
"En tunne sitä miestä." Hän oli vähää aiemmin sivaltanut Getsemanen puutarhassa pois korvan yhdeltä ihmiseltä, kun Jeesusta oli tultu pidättämään. Siinä oli se toimeen rohkeasti tarttuva Pietari miekkansa kanssa. Mutta ei mennyt kovin montaa hetkeä, kun ylipapin talon pihassa olikin pelokkaampi Pietari äänessä, kieltäessään (sen Jeesuksen ennustaman kolme kertaa) rakkaan Jeesuksensa!  Siitä tulikin sitten hänelle itselleen suuri suru, että miten hän saattoi niin tehdä....?! Ja nyt Jeesus on kuollut, enkä enää voi sanoa hänelle, että en minä sitä tarkoittanut todella... vaan, että Jeesus on minulle kaikkein rakkain ja tärkein, vaikka olenkin tämmöinen hölösuu, ja raukka - tiukan paikan tullen!

No, sitten oli aikaa kulunut muutamia päiviä. Jeesuspa olikin noussut kuolleista kaikkien suureksi yllätykseksi... jota he eivät osanneet oikeasti odottaa, vaikka Jeesus olikin sen heille edeltä ilmoittanut. Semmoisia uskovia! (Eikä itsekään olla sen kummenpia taatusti.) Mutta nyt oltiin menty Galileaan ja lähdetty kalaan. Eikä mitään oltu saatu. Mutta sitten rannalta huudellut mies antoi vinkin, ja ihme kyllä, nämä kokeneet kalastajat - noudattivat sitä... Tuloksena oli niin valtava kalansaalis, että veneet olivat lähellä upota. Mutta jonkun päässä syttyy ymmärryksen lamppu; yksi tunnistaa rannalta huutelijan. Johannes sanoo, että se on Jeesus. Sekös sai Pietariin liikettä! Ei muuta kuin vaatteet sille mallille, että sopii hypätä veteen ja pyrkiä heti paikalla rantaan. 

Mutta mitähän siellä rannalla oikein tapahtui? Pietari tuli sinne ennen muita. Käveliköhän Pietari sinne nuotion ääreen Jeesuksen luo? Moikattiinko vain? Vai jäikö Pietari sittenkin häpeissään vain odottamaan muiden tuloa, kun ei kehdannut Jeesuksen silmien eteen mennä?  Emme tiedä. Mutta kun toisetkin tulivat rantaan, valtavia kalansaaliita veneen perässä vetäen; huuteli Jeesus heille, että toisivat niitä kaloja siihen nuotiolle. Siinä kohtaa Pietari taas ryhtyi toimeen, ja väkivahvana veti verkot maalle ihan itse. Saikohan hän voimaa ihan siitäkin, kun Jeesus oli paikalla? Mutta sitten nuotiolla, millaistahan olemista se oli? Olen aina ajatellut, että Pietari oli häpeissään - niinkuin varmasti olikin - mutta niin olivat taatusti kyllä toisetkin. Olivathan hekin kaikki jättäneet Jeesuksen siellä Getsemanessa. Mutta Pietari tunsi varmaan suurinta häpeää, sillä hän oli ainut, joka oli kieltänyt Jeesuksen. Tohtiko hän edes oikein katsoa Jeesukseen päin? Vai oliko niin, että hän juuri etsi Jeesuksen katsetta eniten? No, joka tapauksessa, Jeesus varmasti loi katseensa häneen, kun kysyi kolme kertaa häneltä, että "rakastatko minua?"  Ja niihin kysymyksiin Pietari sydämestään vastasi: Kyllä rakastan! Sen jälkeen Jeesus omilla sanoillaan osoitti, ettei hänellä ollut mitään ns. hampaankolossa Pietaria vastaan. Nyt oli Pietarinkin mieli niin keveä!

Mutta tunteet vaihtelevat. Kohta taas hänellä oli ehkä pieni kateudenpoikanen, tuloillaan ainakin, kun Jeesus - Pietarin oman kysymyksen tähden, opetuslapsi Johannekseen nähden - antoi ymmärtää jotain heidän tulevasta kohtalostaan. Luulot ainakin heräsivät heillä kaikilla opetuslapsilla, ettei muka Johannes kuolisi lainkaan. Vaikka ei Jeesus sitä tarkoittanutkaan, vaan viittasi vain siihen, että jos niin olisi, että hän sitä tahtoisi, niin sen ei pitäisi toisiin vaikuttaa mitenkään, mitä jollekin toiselle on osaksi määrätty. Mutta sellaisia me olemme, että monesti tuijotamme itsemme melkein sokeiksi sitä, mitä toiset ovat saaneet/saamassa, ja unohdamme sen, mitä itse olemme saaneet Jeesukselta.


Siunausta sinun päivääsi - Sinä Herrallemme rakas!




Eräässä laulussa muuten sanotaan, että "...rakkaat ovat Jeesukselle, kaikki lapset päällä maan..."❤️


---
(Tämän tekstin olin kirjoittanut jo toukokuussa, mutta oli jäänyt silloin julkaisematta.)


keskiviikko 29. toukokuuta 2024

Niin siis... että KAIKESSA se uskon kilpi olisi hyvä ottaa...

Hmm... Niin sanotaan, mutta kyllä se vain aika vaikealta hyvin usein tuntuu... Siis kaikessa... se ottaa. 

Mutta sopii meidän rukoilla, että Jeesus  meitä auttaisi! Että tänäänkin kaikki pettymykset, väärät valinnat, kaikki väärin tekemiset - ja tekemättä jättämiset, saataisiin (luetaan: uskaltauduttaisiin turvallisin mielin) hänen silmiensä eteen ja korviensa kuultaviksi tuoda. Eikä vain ne, vaan myös kaikki pelot, "pinnankiristykset" eli hermostumiset ja suuttumiset ja äreydet, ja kaikki mikä ikinä mieltä painaa ja vetää alas. Meidän ei tarvitsisi ainakaan pelätä hänen eteensä niiden säkkien kanssa mennä.

Jos ihmiset olisivatkin meitä kohtaan armottomia ja syystäkin meitä syyttäisivät, niin Jeesuksella on armoa enempi kuin me jaksaisimme ikinä kantaa. Suurimpienkin rikosten tekijät saisivat oikein luvan kanssa tulla hänen juttusilleen, jos vain sellainen kaipaus ja halu on. Ketään Jeesus ei halua ajaa luotaan pois, sillä hänhän sanoi itse näin: "Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos." (Jeesuksen omat sanat).

Johannes 6:37 Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos. | Kirkkoraamattu 1933/38 (FB38) | Lataa Raamattusovellus nyt (bible.com)

---

"Tänään" - (siis sinä päivänä muutama päivä sitten, jolloin tämän tänne kirjoittelin) - on ollut jotensakin hermostuttava päivä. Mutta kun äkäinen ja hermostunut olo alkoi ottaa liikaa otetta, tuli mieleen tuo otsikossa ollut kohta uskon kilven ottamisesta kaikessa. Siitä sitten tuli joitain ajatuksia, vaikkakin ehkä vähän sekavasti ja otsikkoon liittymättömän tuntuisesti. Mutta siinähän se lopulta onkin otettava, se uskon kilpi, että luottaa Jeesuksen työhön - myös omalla kohdallaan, eikä vain toisten!

---

Jatkan vielä vähän (tänä toisena päivänä): Mutta tuosta; "kaikessa ottakaa uskon kilpi", on nyt lähiaikoina tullut minulle eräänlainen muistolause. Se sukeltaa mieleen, kun arjen asiat alkavat hermostuttaa.  Se muistuttaa, että Jeesus kuitenkin kaikkea hallitsee, ja kykenee johtamaan kaikenlaisissa tilanteissa, vaikka itse ei näkisi, että miten asiat voisivat edetä, koska oma ajatus voi päättyä pelkkään kaaokseen tai umpikujaan. Mutta Jumalalla on kaikenlaisia mahdollisuuksia meidän varallemme ja yllättäviä ovia, joita emme vielä näe. Hän myös toteuttaa toisinaan hienoja, hyviä suunnitelmiaan  silloinkin, ja sillä tavoin, kun meistä näyttää kaikki olevan aivan pielessä.





Siunausta sinulle, sinä Herralle rakas✝️❤️🕊️🌿☀️


Ja tässä vielä kuunneltavaksi ihana hengellinen laulu; nro 19 Hengellisestä laulukirjasta:

https://www.hengellinenlaulukirja.com/?p=399




torstai 8. helmikuuta 2024

Rauhan... tuoja!

Kun sisälläni alkaa kuohua hätäännyksen ja pelon laineet, jostakin mieleen tulee sanat: "Rauhoitu, rauhoitu!" 

Jeesus on rauhan tuoja*. Ja ollen myös itse se meidän rauhamme. Itsestämme emme sitä voi ottaa.

Voi kun muistaisin aina, että Sinä olet kanssamme aina... Minunkin kanssani, vaikka en koe itseäni  arvolliseksi siihen. Sinä olet viisas ja hallitset kaikki tilanteet. Minun ei tarvitsisi aina niin hätäillä eikä hermostua. Eikä murehtia kaikkia mahdollisia tulevia huolia, sillä: "tänään auttaa Herra"*. Ja se sana on myös voimassa joka päivä; koska olet kanssamme joka päivä, etkä voi jättää omaasi milloinkaan huolenpitoa vaille.

*Jobin käyttämä sana: "Sisälläni kuohuu, sydämeni ei rauhoitu, sillä jokainen päivä tuo vain tuskaa." Job 30:27 KR-92. Mutta Jobinkin kärsimyksiä valvoi tarkasti Herra; ei yhtään yli sen, mihin Herra luvan antoi!

---

*Rauhantuojan kirjoitin tuolla tarkoituksella erikseen, koska se siten ainakin minun mielessäni paremmin alleviivaa sitä asiaa...

*Nuo kaksi kertaa "Rauhoitu, rauhoitu"; niitä en löytänyt Raamatusta, mutta kuin nekin olisivat jossakin tekstissä olleet. En vain tiedä, onko missä? (Vanhassa lastenlorussa kyllä, mutta en tarkoittanut ollenkaan sitä: "Hyvää huomenta rakas Lotta..." - jossa se on.)

 "Tänään auttaa Herra", sama asia sen kanssa. Alla olevan linkin juttu mainitsee sen olevan vanha sanonta:

https://uusitie.com/eilinen-on-mennytta-huomisesta-emme-tieda/

"Ja kun hän ei taipunut, niin me rauhoituimme ja sanoimme: "Tapahtukoon Herran tahto"." Apt. 21:14 



Eilen tuohon osui aurinko niin sopivasti☀️ Niin, on meillä jouluseimi vielä esillä... Eikä se ole ainoa joulutavara, joita täällä yhä näkyy. Kuusta ei sentään enää ole:) Ja vähitellen on muitakin esilläolleita laitettu pois. Mutta itseasiassa, kyllähän seimi voisi hyvin olla esillä läpi vuoden. Muistuttamassa, ettei kyse ole vain mistään joulutarinasta...