Kaipausta...

"...Enkö minä sanonut sinulle,

että jos uskoisit, 

niin sinä näkisit

Jumalan kirkkauden?" 

(Jeesuksen sanat) Joh. 11:40

 - Mutta tänään auttaa Herra (vanha sanonta)

Nämä ajatukset tuli tänä aamuna mieleen, kun olin heti ylösnoustuani ehtinyt miettiä, että 'kun "joka" aamu tuntuu niin vaikealta'.

- 

Haluaisin, haluaisimme kokea, nähdä, iloita siitä, että näkisimme Jumalan omassakin elämässämme toimivan!

(Olen nyt lukenut ystävältä lainaksi saamaani Keikkamiehen hartauskirjaa 2, jonka on kirjoittanut Pekka Simojoki. Se on tosi hyvä kirja! Kun sitä lukee, saa ihmetellä Jumalan tekoja ja ilmestymistä monien elämässä ihan yllättäen. Se saa kaipaamaan sitä, että Jumalan toiminta näkyisi omassakin elämässä.)

Hengen vaikutustapoja:

"Myös palvelutehtäviä on monenlaisia,

 mutta Herra on sama.

Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia,

mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa,

on sama.

Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin 

erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi.

Yhden ja saman Hengen voimasta

toinen saa kyvyn jakaa viisautta,

toinen kyvyn jakaa tietoa,

toiselle sama Henki suo uskon voiman,

toiselle parantamisen lahjan.

Joku saa voiman tehdä ihmeitä,

joku profetoimisen lahjan, 

joku kyvyn erottaa henget toisistaan,

joku kielillä puhumisen lahjan,

joku taas kyvyn tulkita tällaista puhetta.

Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki,

joka jakaa kullekin oman lahjansa niin kuin tahtoo." 1. Kor. 12:5-11 KR-92

"Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama " 1. Kor. 12:4 KR-92

Ja joku saa laulaa, soittaa ja puhua; ja vaikka  kirjoittaa kirjan, saman Hengen vaikutuksesta! Ja hänelle itselleen asia voi olla vähän pimennossa, milloin Jumala erityisesti jotain tekee; sillä se voi olla niin, että aikojen päästä hän saa siitä kuulla, mitä tapahtui.

Näkymätön Jumala ... yhteys Häneen?

Jumala - Taivaallinen Isä, Jeesus, ja Pyhä Henki; me emme voi nähdä mitään hahmoa keskuudessamme täällä. Mutta muinoin olit meidän ihmisten seurassa täällä näkyvässä hahmossa. Nytkin vaikutat aivan yhtä lailla valollasi ja voimallasi ja kirkkaudellasi, vaikka emme hahmoasi näekään. Usein meidän näkömme ja kuulomme ja käsityskykymme on niin heikko, ettemme ymmärrä, emmekä usko... Ennenkuin näemme, niinkuin se eräs kerran... eli Tuomas aikoinaan. 

Kiitos kaikesta millä tavalla meitä hoidat, vaikka emme näe. Kiitos, että toisinaan voit näyttäytyä tavalla tai toisella myös meille ihmisille, jos niin hyväksi näet. Ja jos emme hahmoasi näekään, anna meidän nähdä itsesi kaikessa mitä teet. 

♡♡

Yhteys: "Eikö malja, jonka me siunaamme, ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen?" 

1. Kor. 10:16 KR-92

"Leipä on yksi, ja niin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä." 1. Kor. 10:17 KR-92

Ohrarieskaa

Silminnäkijän todistus; kirjoitti Johannes, Jeesuksen seurassa vaeltanut! 1. Joh. 1:1-4 KR-92:

"Mikä on alusta alkaen ollut,

minkä olemme kuulleet,

minkä omin silmin nähneet,

mitä katselleet ja käsin koskettaneet,

siitä me puhumme: elämän Sanasta.

Elämä ilmestyi, me olemme nähneet sen,

ja siitä me todistamme.

Me ilmoitamme teille iankaikkisen 

elämän, joka oli Isän luona

ja ilmestyi meille.

Minkä olemme nähneet ja kuulleet,

sen me myös teille julistamme,

jotta teilläkin olisi yhteys meihin.

Meillä on yhteys Isään 

ja hänen Poikaansa

Jeesukseen Kristukseen.

Tämän me teille kirjoitamme, jotta 

ilomme tulisi täydelliseksi."☀️

 

1. Joh. 1:1-4 KR-92

Paavalin huomio: "Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu;

'Tuntemattomalle jumalalle', mitä te siis tuntemattanne palvelette, sen minä teille ilmoitan." Apt. 17:23  

"Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä..."  Room. 1:20

Kun "kateus vie kalatkin järvestä"...

Noin vanhan sanonnan mukaan. Mutta alkuun se vei jotain paljon enemmän: hengen veljeltä! Ja se taas sai aikaan paljon muuta. (Olin kirjoitellut aamulla 14.1. vihkoon ja blogiluonnoksiin näitä.):

Kuka oli ensimmäinen pakolainen? Kain. Se kerrotaan: 2. Moos. 4:12. Tai oikeastaan kai jo Aadam ja Eeva... kun joutuivat Eedenistä lähtemään.

Mutta sitä ennen hän oli ensimmäinen, joka tappoi ihmisen. Ja se oli hänen oma veljensä. Kateuden tähden tehty teko. Ja sitä ennen Kain oli ollut ensimmäinen puutarhuri/maanviljelijä. Tai no, ehkä se oli ollut jo isä Adam. 

Antoikohan Kain itse nimen sille alueelle, johon hän asettui asumaan? "Niin Kain lähti pois Herran kasvojen edestä ja asettui asumaan Nodin maahan Eedenin itäpuolelle." 1. Moos. 4:16. Viitteet Raamatun alareunassa tuolle jakeelle oli: 'Sana nod merkitsee 'pakolaisuus', vrt. jakeet 12 ja 14.

Kun Kai oli sitten myös ensimmäisen kaupungin perustaja: "Hän antoi sille nimen poikansa Henokin mukaan." 1. Moos.4:17

Kainin lapsenlapsista tuli myös joitakin ensimmäisiä! Jabal - "teltoissa asuvien paimentolaisten kantaisä. Jubal - "ensimmäinen  harpun- ja huilunsoittaja". Tubal-Kain - seppä, aloitti pronssin ja raudan takomisen. (1. Moos. 4, jakeista 20,21,22).

Päivän luettavissa oli myös: "Jos teet oikein, voit kohottaa katseesi, mutta jos et tee, on synti ovella vaanimassa. Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa." 1. Moos. 4:7 

Se oli Jumalan sanominen Kainille ennenkuin tapahtui se pahin! Tuon Jumalan ohjeen jälkeen Kain ehdotti veljelleen yhteistä kävelyä... Ja löi veljensä kuoliaaksi. Jumala oli juuri antanut hänelle ohjeen, että pitäisi kurissa syntisen ajatuksensa, joka oli tullut kateuden myötä siitä, kun Abelin uhrin Jumala hyväksyi, mutta Kainin uhria ei. Kain olisi voinut sen jälkeen varmaankin valita toisenlaiset toimintatavat, kysyä Jumalalta apua ja neuvoa, tai ainakin jättää tekemättä sen veljeensä kohdistuneen teon.

Kun Adam ja Eeva saivat menetetyn pojan jälkeen kolmannen pojan, Setin, niin hän nimesi poikansa nimeltä Enos. Ja siitä aikakaudesta sanottiin näin:

 "...Niihin aikoihin alettiin nimeltä kutsuen rukoilla avuksi Jumalaa." 1. Moos. 4:26

"...pyri nuhteettomaan elämään, hurskauteen ja uskoon, pyri rakkauteen, kestävyyteen ja lempeyteen." 1. Tim. 6:11 

Tuokin tuossa, tuo Paavalin Timoteukselle kirjoittama, oli päivän luettavissa. Sopiva noita ylempiäkin ajatellen, ja meille. Emme läheskään aina onnistu voittamaan haluamme pahaan, mutta pyritään edes siihen suuntaan. Jumala on armollinen. Sen Hän osoitti siinäkin, kun lähetti Jeesuksen meitä varten!❤️

Kaikki lainaukset Raamatusta v. 1992 käännöksestä.

Laulu - ja kuva

Osuin tänä aamuna kuuntelemaan Hengellisen laulukirjan laulun: '"Jeesuksen nyt Jordanille...". Kuuntelin sen ensin ihan vain sillä, kun se seurasi sitä laulua, jonka ensiksi kuuntelin. Mutta kun olin tuon mainitun kuunnellut, tuli mieleen, että olen tehnyt joskus kuvankin tästä aiheesta.

Tässä kuunneltavaksi tuo ihana laulu. Laulun nro on 177, ja tuo linkki menee suoraan siihen:

https://www.hengellinenlaulukirja.com/?p=981

"Kun Jeesus oli kastettu..." Matt. 3:16-17

---

Minulla on viime päivinä soinut lauluja muutenkin... mielessä. On saattanut ihan yllättäen alkaa illalla tai aamulla. Lauluja, joita en ole mitenkään edeltä ajatellut. Mutta niitä yhdistää se, että kaikki ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa, lapsuudessa varmaan jo kaikki kuultuja. Näitä on ollut soitossa päässäni:

On Jeesus nimi ihanin: nro 64

Voittoon meidän tiemme johtaa: nro 176

Laula matkalainen kotimaan: nro 376 *

Min lupaapi Herra: nro 12

🎼🎶🎵✨🌟☀️

Kuuntelemisiin 🎼🎵☀️

---

(Nro 376 ei ole vielä kuunneltavissa)

Hyvän Paimenen hoidossa

"Herra itse kulkee sinun edelläsi.

 Hän on sinun kanssasi,

 hän ei jätä sinua yksin

 eikä hylkää sinua.

 Älä lannistu, älä pelkää."

 5. Moos. 31:8 KR-92

"Minun lampaani kuulevat minun ääneni

 ja minä tunnen ne,

 ja ne seuraavat minua.

 Minä annan heille ikuisen elämän.

 He eivät koskaan joudu hukkaan,

 eikä kukaan riistä heitä minulta."

 Joh. 10:27-28 KR-92

"ja taas: "Minä panen uskallukseni häneen";

 ja taas: "Katso, minä ja lapset, jotka Jumala

 on  minulle antanut!"  Hebr. 2:13 

---

Nämä jakeet puhutteli minua tänään.  Kuvan yläpuolella olevat luin tänä aamuna vanhasta päivän sanasta, jota käytän. Kuvan alla olevasta jakeesta  tuli sitten mieleen tuo alemman osan ajatus, ja etsin sitten koko jakeen.  Ihastuttava ajatus, että olemme Paimenelle kuin lapset...☀️ Niin hyvästi Hän meistä huolta pitää! Ei jätä hunningolle omiaan, osaa hoitaa oikein jokaista meistä! Tuntee meidän jokaisen ominaispiirteet tarkkaan. Niin myös vaivat ja vastukset, sekä ilonaiheet.

Kuin vettä nääntyvälle...

"Hän virvoittaa minun sieluni,

 hän ohjaa minua oikeaa tietä

 nimensä kunnian tähden." Ps. 23:3 KR-92

"Ja Herra johdattaa sinua alati

ja ravitsee sinun sielusi

kuivissa erämaissa;

hän vahvistaa sinun luusi;

ja sinä olet oleva niinkuin

runsaasti kasteltu puutarha,

niinkuin lähde, 

josta vesi ei koskaan puutu." Jes. 58:11 

Hän tietää sen kyllä... mikä kaipaus meillä on

Tänään oli päivän sanassa Sakkeuksesta, (jota paremmiksi itsensä mieltävät karttoivat) - jolla oli kova halu nähdä Jeesus... Ja Jeesus toteutti sen ääneen lausumattoman toiveen - paljon runsaammin, kuin Sakkeus osasi edes odottaa: Jeesus ilmoitti tulevansa Sakkeuksen kotiin!

  "... Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi."  Luuk. 19:5  (Se tilanne löytyy kokonaan: Luukas 19:1-10)

Jeesus näkee ja kuulee ääneen lausumattoman kaipauksemme...❤️

Toisenkin, samalla tavoin hyljeksityn, Jeesus tapasi. Ja kutsui seuraansa:

https://vaaranlaella.blogspot.com/2024/01/heita-oli-paljon-hanen-seurassaan-he.html

Havahduttava huomio...

Miten usein me hätäilemme erinäisistä asioista, ja hätäilemme ehkä siitäkin, että oikeaan aikaan ja oikealla tavalla asioitamme Jumalalle esittäisimme... Mutta:  "...ennenkuin häneltä anottekaan" sanotaan Isän tietävän, mitä me tarvitsemme! 

"...sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan." Matt. 6:8

Ja jakeen alkuosahan, ja edeltävä jae, puhui siitä, että mitään monisanaisuutta ei siinä Isälle puhuttaessa tarvita... Saa asioita toki monin sanoin selittää halutessaan, mutta rukousten kuuleminen ei ole siitä kiinni:) 

---

Omat hätäilyni milloin mistäkin ajavat minua etsimään rohkaisua ja lohdutusta kirjoitetusta Sanasta. Tästä aikoinaan äidiltä saamastani punaisesta Uudesta Testamentista löydän kuin ensiapua huolestumisiini. Olen nimittäin viivannut siitä helposti löydettäväksi eniten tarvitsemani kohtia. Joskus ei ole mielessä mitään erityistä jaetta, kun otan kirjan käteeni, mutta sivujen lehteily tuo näkyväksi lohdutusta kyllä. Niin kävi nytkin☀️

Rauhan... tuoja!

Kun sisälläni alkaa kuohua hätäännyksen ja pelon laineet, jostakin mieleen tulee sanat: "Rauhoitu, rauhoitu!" 

Jeesus on rauhan tuoja*. Ja ollen myös itse se meidän rauhamme. Itsestämme emme sitä voi ottaa.

Voi kun muistaisin aina, että Sinä olet kanssamme aina... Minunkin kanssani, vaikka en koe itseäni  arvolliseksi siihen. Sinä olet viisas ja hallitset kaikki tilanteet. Minun ei tarvitsisi aina niin hätäillä eikä hermostua. Eikä murehtia kaikkia mahdollisia tulevia huolia, sillä: "tänään auttaa Herra"*. Ja se sana on myös voimassa joka päivä; koska olet kanssamme joka päivä, etkä voi jättää omaasi milloinkaan huolenpitoa vaille.

*Jobin käyttämä sana: "Sisälläni kuohuu, sydämeni ei rauhoitu, sillä jokainen päivä tuo vain tuskaa." Job 30:27 KR-92. Mutta Jobinkin kärsimyksiä valvoi tarkasti Herra; ei yhtään yli sen, mihin Herra luvan antoi!

---

*Rauhantuojan kirjoitin tuolla tarkoituksella erikseen, koska se siten ainakin minun mielessäni paremmin alleviivaa sitä asiaa...

*Nuo kaksi kertaa "Rauhoitu, rauhoitu"; niitä en löytänyt Raamatusta, mutta kuin nekin olisivat jossakin tekstissä olleet. En vain tiedä, onko missä? (Vanhassa lastenlorussa kyllä, mutta en tarkoittanut ollenkaan sitä: "Hyvää huomenta rakas Lotta..." - jossa se on.)

 "Tänään auttaa Herra", sama asia sen kanssa. Alla olevan linkin juttu mainitsee sen olevan vanha sanonta:

https://uusitie.com/eilinen-on-mennytta-huomisesta-emme-tieda/

"Ja kun hän ei taipunut, niin me rauhoituimme ja sanoimme: "Tapahtukoon Herran tahto"." Apt. 21:14 

Eilen tuohon osui aurinko niin sopivasti☀️ Niin, on meillä jouluseimi vielä esillä... Eikä se ole ainoa joulutavara, joita täällä yhä näkyy. Kuusta ei sentään enää ole:) Ja vähitellen on muitakin esilläolleita laitettu pois. Mutta itseasiassa, kyllähän seimi voisi hyvin olla esillä läpi vuoden. Muistuttamassa, ettei kyse ole vain mistään joulutarinasta...

Hiljaisuudessa...

"Hyvä on hiljaisuudessa toivoa apua Herralta." Val. 3:26  KR-92

Niin... hiljaisuudessa... Kun mitään ei näy, ei kuulu mitään. On vain odotettava. Ja se on vaikeaa, kun ei edes tiedä, mitä odottaa. Odottaa kuitenkin, että Jumala tulisi jotenkin auttamaan siihen omaan tilanteeseen.

"mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman..." Jes. 40:3

Uuden voiman, jotta nuutunut jaksaa taas jatkaa matkaa. Ainakin palan matkaa taas. Onhan "joka aamu armo uus"... (Virren 547 sanoin. Linkki siihen tuossa alla.)

https://virsikirja.fi/virsi-547-joka-aamu-on-armo-uus/ 

Ei unohdettuja... Jumalalta

Neljä täyttä sivua vihossa, kirjoitettu eilen ja tänä aamuna eilisen kokemuksistamme - ja tunnoista. Mutta tähän "lyhyesti". Siinä päivässä oli pettymystä, mutta myös oikeaan aikaan tullutta Jumalan apua; juuri oikeaan aikaan, ihan konkreettisesti oikeaan aikaan tulleen lumenauraajan muodossa.

Olimme juuttuneet lumeen autollamne. Ei, ei hän vetänyt meitä lumesta, koska se ei ollut mahdollista. Mutta kuljetti kuljettajaa osan matkasta kun oltiin palailemassa jumissa olleen auton luokse tarvittavine kamoinemme. Ja aurasi tien, jotta saatoimme loppumatkan ajaa autolla kotiin asti. 

Näitä ennen oli päivä tuonut yhden pettymyksen kaupungilla. Kokemuksemme oli, että meitä ei tarvittukaan, ja ajatus mielessä oli, että oltiin unohdetut. Sitä seurasi kysymys: Onko Jumalakin unohtanut, hylännyt meidät? Mutta siihen oma mielikin jo vastasi, ettei varmaankaan...  Mutta sellaisia tuntoja helposti tulee.

Jännästi tuli sitten luettavakseni  kirkon päivän sanasta Raamatun kohta, jossa kyseltiin samaa. (Taas oikeaan aikaan...) Ja jännästi niin, että luen sieltä yleensä vain aamurukouksena olleen tekstin, mutta nyt luin, koska ei ollut enää aamukaan -  puolipäivärukouksen sananpaikan, jonka alkusanat olivat: 

"Herra, kuinka kauan?

 Oletko unohtanut minut iäksi?..." Ps. 13:2 KR-92

Sitten oli lohduttava vielä myöhemmin illalla luetuksi tullut ajatus päivähartauskirjasta* "väärän" päivän kohdalta:

"Hekin palvelevat, 

jotka vain seisovat ja odottavat."

 Laura A. Barter Snow.

*Kirja: Virtoja erämaassa. Lettie B. Cowman. Aikamedia 2021