Rukouksen kuulemisesta, lupausten täyttymisestä. Ja vähän muustakin

 EI HERRA VIIVYTÄ LUPAUKSENSA TÄYTTYMISTÄ

"Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen." 2. Piet. 3:9  (v. -38 käännös)

"Kun aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana, ja minä olen tullut sitä ilmoittamaan; sillä sinä olet otollinen. Käsitä siis se sana ja ymmärrä näky." Daniel 9:23  (v. -33 käännös)

---

"Heti kun aloit rukoilla... .... sillä Jumala rakastaa sinua..." Daniel 9:23 KR-92

Daniel rukoili mm. näin sanoin luvussa 9: "Herra, kuule! Herra, anna anteeksi! Herra, kuuntele ja täytä pyyntömme! Auta pian, kunniasi tähden, Jumalani..." jakeessa 9:19 KR-92  

Hän tunnusti Jumalalle myös omat ja kansansa synnit ja rukoili "Siionin" vuoren puolesta. jakeessa 9:20

---

"Heti kun aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana, ja minä tulin kertomaan sen sinulle, sillä Jumala rakastaa sinua. Kuuntele siis tarkoin tätä sanaa, niin ymmärrät näkysi." Daniel 9:23 KR-92

Ehkä meidänkin olisi syytä muistaa, ja uskoa, että meidän rukouksemme kyllä kuullaan, ja otetaan huomioon - heti.   

Mutta esim. Danielin luvussa 10, on kerrottu myös vastustavista voimista (jopa 21 pv:n ajan) - jakeet 10:13, 20.  Mutta silloinkin Danielin sanat oli kuultu jo "ensimmäisestä päivästä alkaen".

"Hän sanoi minulle: "Älä pelkää, Daniel, sinä Jumalalle rakas! Opi ymmärtämään ne sanat, jotka minä sinulle puhun. Nouse seisomaan. Sinun luoksesi minut on lähetetty." Ja kun hän puhui tämän minulle, minä nousin vavisten ylös.    Hän sanoi minulle: "Älä pelkää, Daniel, sinun sanasi kuultiin ensimmäisestä päivästä alkaen, jolloin nöyrästi pyysit ymmärrystä Jumalalta. Minä olen tullut sinun sanojesi vuoksi.

Persian enkeliruhtinas on vastustanut minua kaksikymmentäyksi päivää, mutta Mikael, yksi suurimmista enkeliruhtinaista, tuli auttamaan minua. Tästä syystä minä olen viipynyt siellä, Persian kuninkaiden luona. Nyt olen tullut selittämään sinulle, mitä on tapahtuva kansallesi aikojen lopulla. Sillä myös tämä näky koskee niitä aikoja." Daniel 10:11-14 KR-92  (Näystä Tigrisvirran rannalla)

"Hän sanoi: "Tiedätkö, miksi olen tullut luoksesi? Nyt minä palaan taistelemaan Persian enkeliruhtinasta  vastaan. Ja kun olen lähtenyt luotasi, Kreikan enkeliruhtinas tulee. Mutta minä kerron sinulle, mitä on merkitty totuuden kirjaan. Ainoa, joka tukee minua heitä vastaan, on teidän enkeliruhtinaanne Mikael, jota minä autoin ja suojasin meedialaisen Dareioksen ensimmäisenä hallitusvuonna." Danielin kirjan jakeista 10:20-21,11:1 KR-92  

"Heti kun aloit rukoilla..."

"Heti kun aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana, ja minä tulin kertomaan sen sinulle, sillä Jumala rakastaa sinua." Dan. 9:23 KR-92

"Heti kun aloit rukoilla, taivaassa tapahtui! Ehkä oma kokemuksesi on ollut aivan toinen. Kun olit rukoillut, et nähnyt minkään muuttuneen. Kun aloit rukoilla, nousi sydämeen suuria epäuskon ajatuksia: Ei Jumala kuule. Ei ainakaan minua. Ei ainakaan heti. Mutta Jumala kuulee Jeesuksen nimeen lausutut rukoukset jo silloin, kun ne ovat vielä sydämen huokauksia. Jumala tietää ne jo silloin, kun ne ovat vasta nousemassa huulillesi. Heti kun aloit rukoilla, lähtee sana liikkeelle. Heti Jeesus alkaa järjestää asiaasi. Heti hänellä on asiaasi ratkaisu valmiina. Jos se viipyy, älä pelkää. Se viipyy silloin tarkoituksella."

 Juha Vähäsarja/Joka päivä Jumalan kämmenellä/Kustannus Oy Arkki 

---

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2019/03/kun-ollaan-heikoimmillaan.html

Ei tarvitsisi murehtia...?

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä,

 sillä huominen päivä pitää murheen itsestään.

 Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." 

Matt. 6:34  Jeesuksen sanat

"Älkää siis murehtiko sanoen:

 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme'

tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?' "

 Matt. 6:31  Jeesuksen sanat

"Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa

 saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella

 kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,

ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä

ylempi, on varjeleva teidän sydämenne 

ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa."

Fil. 4:6-7

Ei tarvitsisi... Mutta osaanko minä?! 

Vaikealta ainakin tuntuu.

Mutta ei tässä osaamisesta ole kysymys; 

murheita ja kaikenlaisia huolia

voi tulla pilvin pimein; mutta silloin

olisi hyvä katsoa Jeesukseen, jolla on

valta ja voima ja kunnia - ja kaikki avaimet

meidän vaikeuksiimme, kaikkiin lukkoihin.

Mutta myönnettävä on: se pimeys

- ne huolet ja murheet - on usein

hyvin kiinnipitäviä. Eivät tahdo

päästää otteestaan, edes sen vertaa;

että sen katseen saisi käännetyksi 

valoon päin, eli Jeesukseen.

Mutta siihenkin saa huutaa apua

Hän kuulee kyllä.

Mitä se katseen kääntäminen Jeesukseen voisi olla meille; jotka emme ole ikinä nähneet hänen kasvojaan, emmekä omilla korvillamme kuulleet hänen puhuvan, emme kuulleet hänen ääntään?

Se olisi puhumista hänelle siitä, mitä mielessä on - vaikka mitään ei näy, ei kuulu. Ja sekin on katseen kääntämistä häneen, että turvaudumme Raamatun sanaan. Monesti varmaan juuri Pyhä Henki nostaa mieleemme jotain sanoja, jotka on avuksi meille juuri siinä hetkessä. Otetaan ne edes ensiapuna. Lisää apua on tulossa, jos tarvis on. Herra ei jätä omiaan vaille huolenpitoa. Huudot kuullaan!

---

Ihan omiin huoliini tämän kirjoittelin, mutta jospa joku toinenkin voisi saada noista rohkaisua tai lohdutusta.... Siunausta sinulle, on sinun päiväsi sitten millainen tahansa tänään!

Kun minä jokaisen asiani kanssa...

Tänä aamupäivänä - ja pitkin päivää...

Kun minä huokaisen asiani sinulle, sinä muistutat jo aiemmin sanotusta lupauksesta:

"Jo ennenkuin he rukoilevat, minä jo vastaan..."

"minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen."

"Älkää olko huolissanne mistään..."

Niin ei minun sitten tarvitsisi olla huolissani siitäkään, mikä juuri nyt mielessä on... Saisin olla luottavaisin mielin, että asia on hoidossa, vaikka en itse tiedä, miten se asia tapahtuu.

"Älä arkana pälyile ympärillesi, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä."

Hän armollansa niinkuin auringolla, kirkastaa ja kaunistaa sen, mikä muutoin näyttää synkältä silmillemme.

---

Tekstit lähes kaikki kirjoitettu tänään autossa istuessa. Kaikki kuvat myös samalla matkalla autossa istuessa otettuja.

Jeesus kanssamme - vaikka emme näe!

Minua ilahdutti eilen aamulla lukemani muutamat sanat: "... siinä minä olen heidän keskellänsä." Matt. 18:20

Siinä Jeesus muistutti siitä tosiasiasta! Sen muistuksen hän puhui siinä yhteydessä, että jos vaikka kaksi ihmistä sopii keskenään jostain asiasta, että sitä pyydetään.*

Mutta jos nyt herää kysymys Jumalan läsnäolosta ylipäätään omassa elämässä: "Entä jos on yksin, tai masentunut?" Tai jotain muuta? Onhan Jeesus läsnä silloinkin!

"... Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:20

"... minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen työnsä ja jäämme hänen työnsä asumaan." Joh. 14:23

Rakastaako Jumala - Isä - tänään enemmän tai vähemmän, kuin jonain muuna päivänä? Eikös niin sanottu, että hänessä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa...? Niinpä siis, vaikka meistä nyt tuntuisi siltä, ettei Jumala voi rakastaa minua nyt yhtä paljon kuin aiemmin, ei Hänen rakkautensa ole niin häilyvää, että se päivittäin ja hetkittäin muuttuisi tuulien lailla! 

"Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa." Jaak. 1:17

---

*Sen muistuksensa hän puhui siinä yhteydessä, että jos kaksi ihmistä vaikka sopii keskenään jostain asiasta, että sitä pyydetään:

 "Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa. Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeäni, siinä minä olen heidän keskellänsä." Matt. 18:19-20   

Sitä ennen Jeesus oli puhunut myös siitä kun uskovat katsovat hieman toistensakin perään, ettei harhauduta mihin tahansa; niin millaiset valtuudet ja vaikutukset sillä asialla on.

Jumala on luvannut!

Jumala on luvannut olla kanssamme joka päivä, Jeesuksen sanomin sanoin. Jos, ja kun, niin kerran on, ei hän voi jättää huomiotta meitä ja meidän asioitamme, mitään niistä. Matt. 28:20: "... minä olen teidän kassanne joka päivä maailman loppuun asti." - sanoi Jeesus, Jumalan Poika

Jos tämän useammin muistaisin, ja todella uskoisin, ihan omassakin elämässä;  niin olisin, voisin olla -  rauhallisempi. Koska; vaikka: "...Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman." Joh. 16:33

Läsnäolostaan kanssamme Jeesus muistutti siinäkin, kun erityisesti sanoi olevansa mukana siinä kun yhdessä ollaan koolla hänen nimessään, ja hänen nimessään yhdessä sopien jotain rukoillaan: "Minä sanon teille: mitä tahansa asiaa kaksi teistä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minun Isältäni, joka on taivaissa. Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään." Matt. 18:19-20 KR-92

Ei sitä turhaan Jeesus tahtonut opettaa - "Isä meidän" rukousta!

Sen on aikoinaan muistiinmerkinnyt niin Matteus 6:9-13, kuin myös Luukas 11:2-4.  Lainaukset heiltä v. -38 käännöksen mukaan. Ja *merkinnällä varustettu on katekismuksen sanakääntein.

"Rukoilkaa siis te näin:

Isä meidän, joka olet taivaissa!

Pyhitetty  olkoon sinun nimesi;

tulkoon sinun valtakuntasi;

tapahtukoon sinun tahtosi

myös maan päällä

niinkuin taivaassa;

ja anna meille meidän velkamme (*syntimme) anteeksi

niinkuin mekin annamme anteeksi

meidän velallisillemme (*niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet);

äläkä saata meitä kiusaukseen;

vaan päästä meidät pahasta,

sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia

iankaikkisesti. Amen." 

Matteus 6:9-13  (*katekismus)

Jeesus sanoi rukouksesta muutakin:

"Anokaa, niin teille annetaan;

etsikää, niin te löydätte;

kolkuttakaa, niin teille avataan.

Sillä jokainen anova saa,

ja etsivä löytää,

ja kolkuttavalle avataan."

Matteus 7:7-8

"Ja kuka teistä on se Isä, joka poikansa häneltä pyytäessä kalaa, antaa hänelle kalan sijasta käärmeen, taikka joka hänen pyytäessään munaa antaa hänelle skopionin? Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat!" Luuk. 11:11-13  Ja Matteus oli tähän samaan merkinnyt muistiin myös sen, että kuka isä antaisi pojalleen: "...kiven, kun kun tämä pyytää häneltä leipää." Matt. 7:9

Sittenhän oli vielä sekin Jeesuksen puhuma yöaikaan ilmaantuneen yllätysvieraan tapaus, joka löytyy Luukaan muistiinpaanoista: "...Jos jollakin teistä on ystävä ja hän menee hänen luoksensa yösydännä ja sanoo hänelle: 'Ystäväni, lainaa minulle kolme leipää, sillä eräs ystäväni on matkallaan tullut minun luokseni, eikä minulla ole, mitä panna hänen eteensä'; ja toinen sisältä vastaa ja sanoo: 'Älä minua vaivaa; ovi on jo suljettu, ja lapseni ovat minun kanssani vuoteessa; en minä voi nousta antamaan sinulle' - minä sanon teille: vaikka hän ei nousekaan antamaan hänelle sentähden, että hän on hänen ystävänsä, nousee hän kuitenkin sentähden, että toinen ei hellitä, ja antaa hänelle niin paljon, kuin toinen tarvitsee." Luukas 11:5-8

Ja Matteus oli merkinnyt   muistiinpanoihinsa myös tämän: "... teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan." Matt. 6:8

Kaikenlaisiin tarpeisiin on rukoukseen lupa☀️

Armonsa loistaa auringon lailla

Tähän jakeen kohtaan: "... anna armosi loistaa hävitetylle temppelillesi, Herra, kunniaksi itsellesi. Kallista korvasi, Jumalani, ja kuule. Avaa silmäsi ja katso autioita raunioitamme ja kaupunkia, joka on omistettu nimellesi! Me tuomme sinulle nöyrät pyyntömme, emme omaan vanhurskauteemme, vaan sinun suureen armoosi luottaen." 

Näin rukoili Daniel, (9:17-18). Ja hänen rukouksessa kuultiin. 

Ja minä kuvittelin, miten Jumalan armon valo saapuu valaisemaan niitä raunioita...

Ei hän ole unohtanut niitä. Rukoukset on kuultu. 

---

Jesaja 61:3: "panemaan Siionin murheellisten päähän - antamaan heille - juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan; ja heidän nimensä on oleva "vanhurskauden tammet", "Herran istutus", hänen kirkkautensa ilmoitukseksi." (Ja seuraava jae puhuukin sitten jo ikivanhojen raunioiden ja kaupunkien rakentamisesta...!)

Aralle avuntarvitsijalle

"... Hän myös, joka kosketti sinua salaa tungoksessa ja parantumisen hyve salassa vietiin..."  William Cowperin* runosta: Jehovah - Rophi. I am The Lord that healeth thee. (käännös oma väsäämäni)

Tuo alleviivaamani kohta tuli mieleeni. Tuo runon kohta liittyi siihen tapaukseen, kun se yksi sairas nainen halusi väentungoksessa salaa koskettaa Jeesuksen viittaa. Hän arveli - uskoi - että hän voisi parantua vuosien piinastaan. Ja niin kävikin. Tämä arka nainen sai sitten rohkeudenkin selostaa asiansa parantumisen jälkeen tälle Parantajalle - eli Jeesukselle. Samalla sen kuulivat muutkin siinä. Ja luulen että se ilahdutti paikalla olleita. (Voihan olla että kateellisiakin oli...)

Olen tänä aamuna ehtinyt jo miettiä, eli olla huolissani, omista korva-asioistani. Sen takia tämä runon kohtakin tuli mieleen. Mutta meitä on monia muita, jotka murehdimme omia terveys/sairausasioitamme, tai sitten jotain ihan muuta. Vahvistakoon ja rohkaiskoon  Taivaallinen Parantaja, Taivaallinen Lääkäri, Taivaallinen kaikki - lähestymään häntä arkanakin. Hän päättää sitten, miten meidän asiamme laita jatkossa on; paraneeko vai miten lie. Mutta jos joudumme sairaana tai muuten vaivattuina jatkamaankin, antakoon Hän voimaa päivittäin ja hetkittäin meille. Tähänkin päivään, mitä se kullakin sisällään pitää.

Ole siunattu Hänen nimessään❤️ Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä!

* William Cowperin runoja löytää esimerkiksi täältä: 

https://mypoeticside.com/poets/william-cowper-poems

Olen itse ihastunut hänen runoihinsa, ja on kuin  aarteenetsintää yrittää kääntää niitä sanakirjan kanssa. Niitä voi tietysti heti kokonaan kääntää vaikka googlekääntäjällä, mutta itse tykkään harrastaa tällaista touhua, jossa saa vähän miettiä ja etsiä☀️

Uskokaa... ja se on teidän...

"Jeesus sanoi heille: "Uskokaa Jumalaan.

Totisesti: jos joku sanoo tälle vuorelle: 'Nouse paikaltasi ja paiskaudu mereen', se myös tapahtuu, jos hän ei sydämessään epäile vaan uskoo, että niin käy kuin hän sanoo. 

Niinpä minä sanon teille: Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte, uskokaa, että olette sen jo saaneet, ja se on teidän.

Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki mitä teillä on jotakuta vastaan. Silloin myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa teille rikkomuksenne anteeksi." Markus 11:22-25 KR-92

Hän tuntee kaikki ajatuksemmekin. Eikö sitten kaikkea muutakin?

Ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tuntisi.

Näin jotakin unta, jossa oli viitteitä siitä, mitä mielessäni pyörii. Kun heräsin, mietin, että Herra tietää tarkkaan, aivan täysin, kaiken sen, mitä meillä elämässämme on. Koskee se sitten mitä tahansa. Hän tuntee täysin mielemme liikkeet, kuin myös ulkoiset olosuhteemme. Nyt - ja tulevaisuudessa.

Ahdistuksessani minä voin rukoilla häntä, ja jollakin tavalla Hän vastaa. 

Ahdistuksen keskellä voi joskus olla niin, ettei ihminen jaksakaan siinä omassa ahdingossaan esittää niitä omia rukouspyyntöjään, vaikka niitä mielessä on. Toivottavaa on, että silloin on niitä, jotka toisen puolesta niitä Jumalan eteen kantavat. Mutta vaikka ei olisikaan, Jumala kyllä kuulee huokauksemme sanoittakin!

"Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa." Ps. 139:2

"Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne." Ps. 139:4

Uskalias pyyntö, jonka kuningas itse rohkaisi esittämään!

"... Kuningas ei ollut koskaan ennen nähnyt minua masentuneena, ja kun ojensin  hänelle viinimaljan, hän kysyi: "Miksi näytät noin surulliselta? Et kai sinä ole sairas? Varmaan jokin huoli painaa mieltäsi." Minä pelästyin kovin, mutta sanoin sitten kuninkaalle..." (Ja niin Nehemia kertoo rehellisesti surunsa aiheen; joka oli tuhoutuneen Jerusalemin tähden). Kuningas kysyi: "Mitä siis toivot minulta?" Minä rukoilin taivaan Jumalaa ja vastasin: "Jos sinä, kuningas, näet hyväksi, jos tahdot osoittaa suopeutta palvelijallesi, niin salli minun lähteä Juudaan rakentamaan uudelleen kaupunkia,  jossa esi-isieni haudat ovat." Neh. 2:1-2,4-5 KR-92 

Mikä pyyntö! Mikä suopeus! Sillä kuningas tosiaan päästi Nehemian, tutun juomanlaskijansa lähtemään ja antoi vielä mukaan käskykirjeitä, että hänen virkamiestensä oli autettava Nehemiaa. Kuningas olisi varmaan mieluusti pitänyt Nehemian luonaan, sillä he olivat selvästi tulleet hyvin tutuiksi ja läheisiksi vuosien aikana.

Minua puhutteli tämä tänä aamuna. Kuinkahan usein mahdammekaan jättää Jumalalle kertomatta asiamme, koska pidämme sitä liian mahdottomana hänelle sanoa. Ja kuitenkin hän vain odottaa, että uskaltautuisimme puhumaan hänelle kaikesta, on se sitten suurta tai pientä. Ei ole liian isoa tai liian pientä asiaa hänelle vietäväksi! 

Varhain esitän pyyntöni - odotan vastaustasi

"Herra, varhain sinä kuulet minun ääneni, varhain minä valmistan sinulle uhrin ja odotan." Ps. 5:4 

"Herra, jo aamulla kuulet ääneni, aamun hetkellä tuon sinulle pyyntöni ja odotan vastaustasi." Ps. 5:4 KR-92 

"Herra, aamulla sinä kuulet ääneni, aamulla minä esitän pyyntöni sinulle ja odotan." Ps. 5:4 Raamattu kansalle 

Ajattelen, että tuo "varhain" on muutakin kuin aamua. Se on silläkin tavoin varhain, että voisi heti sen asiansa Jumalalle esittää. Ei tarvi odottaa, että se paisuu vielä isommaksi ja vasta viime hädässä käännytään Jumalan puoleen.  Ja toisaalta, odotetaan, että Jumala voi asiaamme joka vaiheessa tarttua  - tavalla tai toisella. Helpostihan masennumme, jos hän ei heti anna merkkiä itsestään. Mutta vaikka mitään ei näy, tai kuulu, on hän kuitenkin kuulolla, paikalla ja näkemässä koko ajan mitä tapahtuu, ja valmiina puuttumaan asiaan, kun hän hyväksi katsoo. Esitetään siis vain asiamme jo varhain. Tai jos niin on jäänyt tekemättä, niin ihan missä vaiheessa vain.

Siunausta sinulle!

"...aamulla varhain ja illalla myöhään..." laulun sanoin.

Lähteitä kuivaan maahan

He pyysivät - ja saivat.

"Mutta ollessaan lähdössä Otnielin luo Aksa päätti suostutella isänsä antamaan heille lisää maata. Aksa pudottautui aasinsa selästä, ja Kaleb kysyi häneltä: "Mikä sinulle tuli?"

Aksa vastasi: "Toivota minulle onnea ja anna minulle lähtiäislahja. Sinä olet antanut minulle kuivan Negevin, anna minulle vesilähteitä." 

Ja Kaleb antoi hänelle Ylälähteet ja Alalähteet." Joos. 15:18-19 KR-92

"Simsonia alkoi kovasti janottaa. Hän huusi avukseen Herraa ja sanoi: "Sinä olet antanut tämän suuren voiton minulle, palvelijallesi, mutta nyt minä kuolen janoon ja joudun ympärileikkaamattomien käsiin."

Silloin Jumala avasi Lehin notkoon lähteen, josta tuli vettä. Simson joi, ja hänen voimansa palasivat. 

Siitä paikka sai nimen En-Kore*, ja se on Lehissä vielä tänäkin päivänä." Tuom. 15:18-19 KR-92 

* En-Kore merkitsee 'avunhuutajan lähde' 

---

Minua puhutteli tässä sekin, että he arkisesti pyysivät, ja myös saivat.  Sitä samaa luottamusta voisi itsekin Jumalaa kohti osoittaa, että pyytäisi, ja odottaisi saavansa.

Mietin eilen, ennenkuin mitään näitä lähdejuttuja oli luettuna, että lapsuudestani on ehkä tullut sitä pyytämättömyyden asennetta suhteessa Jumalaankin, eli Isäämme. Tiesin kotini vähäiset rahavarat, enkä sitten ruvennut pyytämäänkään. 

Mutta  meillä on rikas Isä. Ei meidän sen takia tarvitsisi jättää pyytämättä. Ehkä toinen pyytämättömyyden syy on, ettemme usko ansaitsevamme mitään. Mutta eihän meidän saamisiamme tarvikaan ansaita! Eihän isät lapsilleen ansioista hyviä asioita jakele. Isä toivoo lapsensa uskaltavan esittäää toiveensa hänelle. Aika arkajalkoja pyytäjinä olemme. 

---

Laitanpa vielä tämän linkin. Yhtä armollista, lohduttavaa ja hoitavaa sanomaa kuin yleensäkin näissä nimensä veroisissa  - Armon kalliolla - jaksoissa. Kesto 20 min.

https://www.tv7.fi/arkki/armon-kalliolla/jumalan-johdatuksessa_p69965/

Älä pelkää! ❤️

"Älä pelkää,

usko ainoastaan." 

Mark. 5:36

Eikä sitä sanota vaativana käskynä, joka lisäisi ahdistustamme tai pelkoamme, vaan rohkaisevana  sanana, ettei tarvitsisi. Mutta jos kuitenkin pelottaa, voidaan tarrautua Isään. Hän pitää pelokkaasta kiinni rakkaudella.

"Mutta Jeesus ei ottanut kuullakseen, mitä puhuttiin, vaan sanoi synagogaan esimiehelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan." Mark. 5:36

---

Päivän sanasta:

"... Sano heille, että minä olen nyt ryhtynyt huolehtimaan heistä ja olen nähnyt, mitä heille on Egyptissä tapahtunut. " 2. Moos. 3:16 KR-92 

"...Anna palvelijoillesi voimaa pelotta julistaa sanaasi. Ojenna kätesi, niin että sairaat paranevat, että tapahtuu tunnustekoja ja ihmeitä pyhän palvelijasi Jeesuksen nimessä." Kun he olivat päättäneet rukouksensa, vavahti paikka, jossa he olivat koolla, ja he kaikki täyttyivät Pyhästä Hengestä ja julistivat rohkeasti Jumalan sanaa." Apt. 4:29-31 KR-92 

Älkää lopettako rukoilemista Ukrainan puolesta!

Tällainen viesti oli Kiovasta Seurakuntalainen - sivustolla. Sen halusi suomalaisille tuoda esiin nuori nainen, joka työskentelee siellä Kiovassa. Hän näkee ja tuntee rukousten konkreettiset vaikutukset siellä.

https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/katariina-ojan-viesti-kiovan-pommitusten-keskelta-alkaa-vain-lopettako-rukouksia-suomessa-olkaa-kestavia/

Hyvä kun tuollaisia uutisia tuodaan esiin. Kirjoitus oli puhutteleva ja rohkaiseva!

Rukousvastaus: "Asiat järjestyvät"

Joskus joutuu rukousvastausta odottamaan pitkään. Mutta on niitäkin hetkiä, jolloin vastaus tulee äkkiä. Nyt oli meillä sellainen. Olin laittanut systerille viestissäni eilen vähän siitä, miltä meistä on tuntunut; että jaksamus on nolla, eikä oikein mitään saada aikaan, vaikka huushollia pitäisi saada kuntoon. No systeriltä tuli heti vastauksena, että asiaa muistetaan rukouksin, ja sitten oli vielä loppusanoina, että "asiat järjestyvät".

No niin muuten alkoivatkin järjestyä, tänään,  vaikka ei olisi osannut itse nähdä mitään muutosta lähiaikoinakaan tapahtuvan. Mutta niin vain kummasti rupesi olemaan sellaista touhua huushollissa, että asiat alkoivat edetä. Meillä on olleet varastot niin täynnä, että on oltu suorastaan tuskastuneita siihen, ettei sisältä ole saanut täällä yhä olevia remonttitarvikkeita mihinkään. Vanhin tytär rupesi ensin puuhaan, eli kuskaamaan varastoihin yhtä ja toista. Ja kas kummaa, yllättäen niihinhän meni paljonkin tavaraa, vaikka  meillä oli se käsitys, että ne olivat aivan täysiä. (Jolta ne kyllä oven avatessa ovat näyttäneetkin). Ja kun sitä tavaraa nyt saatiin sisältä pois, se taas mahdollisti sen, että esim. vaatekaappia oli mahdollista ruveta kokoamaan,  kun sille hommalle tuli lattialle tilaa!

Ihan varmasti tämä oli rukousvastaus! Ja sen iloisen asian tiedotinkin systerille, joka tietysti myös ilahtui siitä😀 

Ja me kun olimme ajatelleet, ettei mitään muutosta voi enää ennen joulua tulla tähän asiaan... Joskus on hyvä, kun valottaa vaikeata tilannettaan toiselle, niin toinenkin voi sitä asiaa rukoilla. Itse kun omaa tilannettaan katselee, niin tuijottaa helposti liikaa niihin omiin mahdollisuuksiin, eli ei näe mitään. Toinen voi ottaa asian hieman toisin silmin.

Edelleenkin meillä on erinäisiä lautoja ja listoja sisällä, ym. laitettavaa, mutta nyt alkaa näyttää viityisämmältä ja tuntua muultakin kuin varastolta.

"Asiat järjestyvät."