Kun ei itse ole nähnyt mitään...

Jotenkin tuohon tapaan ajattelin, kun mieleen tuli apostolien ajan rohkeat ja väsymättömän tuntuiset, sanaa julistaneet; kuten Saulus Paavali. Tai Filippus. (Hänestä oli luettavana tänä aamuna.) Mutta kun olin tuon otsikon ajatuksen ajatellut, tuli mieleen tämä: 

- autuaat ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe.*

Yhtähyvin  voisi Jeesus sanoa, että jotka eivät kuule. Paavali esim. ei nähnyt Jeesusta - vain valon, joka sokaisi hänet - ja kuuli äänen, joka kysyi häneltä, että miksi Saul häntä vainosi. Saulus Paavali tuli siinä sokeaksi, jotta voisi "nähdä" - uskon silmin. Muutaman päivän jälkeen hän sai kyllä takaisin kirkkaan valon takia menettämänsä näönkin. Ja oli sen jälkeen muuttunut, uusi mies.

No, se Filippus sitten. En tiedä,  kuinka hän oli tullut uskovaksi. Mutta hän oli herkkäkorvainen Jumalan äänen kuulija, ja sen tottelija. Hän meni autiolle tielle Herran enkelin ohjeen mukaan, mainitaan Raamatussa. Ehkäpä hän sitten ihan näki enkelin? Mene ja tiedä,  mutta hän meni ja näki, uskollisen ohjeen noudattamisen vaikutukset: Etiopialainen hoviherra löysi autiolla tiellä Jeesuksen, kun Filippus sai siellä selittää hänelle kirjoituksia ja julistaa evankeliumia Jeesuksesta. Hän sai myös kastaa hoviherran matkan varrella, kun tämä sitä itse pyysi. Ja sitten:

"Kun he olivat nousseet vedestä, Herran Henki tempasi Filippoksen pois. Hoviherra ei enää nähnyt häntä mutta jatkoi iloisena matkaansa. Filippos ilmaantui sitten Asdodiin. Evankeliumia julistaen hän kulki kaupungista kaupunkiin, kunnes tuli Kesareaan." Apostolien teot 8:39-40 KR-92

Näkiköhän Filippos vielä sen hetken - ennenkuin Henki tempaisi hänet toisaalle - että hoviherran seurue ihmettelee, etteivät enää näe Filpposta missään, ja  jatkavat sitten iloisena matkaansa. Mahtoi siinä muuten olla leveät hymyt sellaisten kokemuksen jälkeen:) Olihan niin isoja asioita saatu nähdä, kuulla ja kokea!

---

* Jeesuksen sanat Tuomaalle. Johanneksen evankeliumi 20:29: 

"Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe."  v. 1992 suomennos

"Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja silti uskovat:"  v. 1938 suomennos

(Filippus/Filippos... Vielä minun suuhuni sopii paremmin vanha muoto. En ole vielä kolmeakymmentä vuotta suosinut v. 1992 käännöstä lukemisessani, vaan vasta ihan viime vuosina olen sitä oppinut lueskelemaan, vaikka kirja meillä on ollutkin jo alkuunsa. Mutta hidas hämäläinen on mitä on:) Mutta kummassakin käännöksessä on omat hyvät puolensa.)

Hän on tänäänkin kanssamme/kanssani

"Olenhan minä sinua käskenyt: 

Ole luja ja rohkea; älä säikähdy 

äläkä arkaile, sillä Herra, 

sinun Jumalasi, on sinun kanssasi,

missä ikinä kuljetkin." Joosua 1:9

Oma mieli voisi tuohon piankin

heittää, että tuo oli Joosualle, 

ei kai tuota voi itselle ottaa?

Mutta kuule! 

Jeesus sanoi:

"... Ja katso, minä olen

teidän kanssanne joka päivä

maailman loppuun asti."

Matteus 28:20

Näistä kuvista... Kun etsin kuvia, en osannut päättää mitä otan. Siispä otin kaikki joita mietin. Niissä on kuitenkin näkyvissä jotain siitä, että Hänen kanssaan...

Vesi muuttuu viiniksi, kuolleet nousevat ylös, Paimen hoitaa lampaitaan. Hän on myös kallio allamme ja tarkkailee askeleitamme☀️

Ehtymätön aarre - Ehtymätön ilo!

"Minä pysyn aina lähellä Herraa.

Kun hän on oikealla puolellani, minä en horju.

Minun sydämeni iloitsee, mieleni riemuitsee,

minun ruumiini ei pelkoa tunne.

Sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan,

et anna palvelijasi joutua kuoleman valtaan.

Sinä osoitat minulle elämän tien, 

sinun lähelläsi on ehtymätön ilo,

Sinun oikealla puolellasi ikuinen onni."

Ps. 16:8-11 KR-92

"Kuinka suuri onkaan sinun hyvyytesi!

Se on ehtymätön aarre

niille, jotka sinua pelkäävät.

Kaikkien nähden sinä annat apusi

niille, jotka turvautuvat sinuun.

Sinä suljet heidät armosi suojiin,

otat heidät turvaan majaasi.

Sinne eivät ulotu ihmisten juonet,

eivät syyttävät puheet.

Kiitetty olkoon Herra!

Hän osoitti minulle ihmeellistä hyvyyttään,

kun olin saarrettuna.

Hädässäni minä sanoin:

"Minut on repäisty pois 

sinun luotasi!"

Ja sinä kuulit rukoukseni

kun huusin sinua avuksi." 

Ps. 30:20-23 KR-92

"Katso, pimeys peittää maan, yön synkkyys kansat.

Mutta sinun taivaallesi kohoaa aamunkoi, 

Herran kirkkaus hohtaa sinun ylläsi." 

Jes. 60:2 KR-92

"Minä odotan Herraa kuin vartijat aamua,

hartaammin kuin vartijat aamua." 

Ps. 130:6 KR-92

"Sinun aurinkosi ei enää laske eikä kuu katoa, 

sillä Herra on sinun ainaisena valonasi.

Sinun murhepäiviesi luku on täytttynyt."

Jes. 60:20 KR-92

Entä jos hän kuitenkin hylkää? Anna näiden sanojen lämmittää sydäntäsi❤️

"ei Herra hylkää iankaikkisesti,
jos hän on murheelliseksi saattanut, 
osoittaa hän laupeutta suuressa armossansa"

"kärsihän Kristus ainutkertaisen kuoleman,
vanhurskas syntisten puolesta"

"minä olen sinut nimeltä kutsunut, 
sinä olet minun"

"sen suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa,
kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä"

"ystäviksi minä sanon teitä"

Lämmittäköön nämä vapaasti muistellut sanat sinua, kuten ne lämmittävät minuakin☀️🌿☀️

Jumalan suunnittelutöitä...

Kirjoittelin tänä aamuna lukemiani jakeita vihkoon. Siinä oli jakeita myös Jobilta; siitä kun Jumala sitten alkoi puhutella Jobia. Niistä Jumalan sanoista tuli halu jotenkin yrittää kuvaksi saada jotkin niistä sanoista.  Tässä ne sanat:

"Silloin Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui: - Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni melettömillä puheillaan?"

"Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies!

Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.

Missä sinä olit silloin

kun minä laskin maan perustukset?

Kerro, miten se tapahtui, jos osaat!

Kuka määräsi maan mitat? Tiedätkö sen?

Kuka veti mittanuoran sen yli?

Mihin laskettiin sen peruspylväät?

Kuka pani paikoilleen sen kulmakiven, 

kun aamun tähdet riemuiten karkeloivat ja Jumalan pojat huusivat ääneen iloaan?

Kuka sulki meren portit,

kun vedet syöksyivät esiin maan kohdusta?

Pilvenhattaroihin minä vaatetin meren,

Myrskypilvillä sen kapaloin.

Minä laadin sille lait ja rajat

ja asetin portit ja salvat sen tielle, sanoin:

"Tähän asti, ei edemmäs! 

Tässä on sinun ylpeitten aaltojesi raja."

 Job 38:1-11 KR-92

"Silloin Job sanoi Herralle:

- Nyt minä ymmärrän, 

että kaikki on sinun vallassasi, 

eikä mikään suunnitelmasi ole mahdoton sinun toteuttaa.

Sinä kysyit: "Kuka on tämä, 

joka näin peittää minun tarkoitukseni

mielettömillä puheillaan?"

Minä se olen. 

Olen puhunut mitään ymmärtämättä

asioista, joita en käsitä - 

ne ovat minulle liian ihmeellisiä.

Sinä sanoit: 

"Kuuntele nyt, kun minä puhun.

Nyt minä kysyn sinulta ja sinä vastaat!"

Vain korvakuulolta sinut tunsin.

Nyt ovat silmäni nähneet sinut. 

Sen tähden minä häpeän puheitani

ja kadun niitä tomussa ja tuhassa." 

Job 42:1-6 KR-92

---

Ja tässä luonnokseksi aikomani... Kenties jotain parempaa varten joskus... vihkoon piirusteltuna:

Mietin millaisenhan kuvan joku vanha, tunnettu mestari olisi noista jakeista tehnyt! Jos sellainen on tehty joskus, tahtoisin nähdä sen! Nyt voin vai kuvitella, miten upea kuva olisi... 

Mutta onpa meillä kuitenkin nähtävissä itsensä suurimman Mestarin ja Taiteilijan - Luojan - alkuperäisteoksia!🌌☀️🌟✨🌊❤️🌻🌿🌳🕊️💨

"Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa... Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa  elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu." 1. Moos. 2:1,7

Ei enää vieraana - vaan tuttuna!

"... minä saan nähdä Jumalan. 

Hänet olen näkevä apunani. 

Silmäni saavat nähdä hänet, 

eikä hän ole minulle vieras..."

Job 19:26-27 Raamattu kansalle/

Sana elämään kommentaariraamattu

"... minä saan nähdä Jumalan,

saan katsella häntä omin silmin, 

ja silmäni näkevät: hän ei ole minulle outo!

Tätä minun sydämeni kaipaa."

 Job 19:26-27 KR-92

 

---

Tänä aamuna, liian aikaisin herättyäni, ja sitten uudelleen makoillessani, nyt sohvalla, torkkupeittoni alla, tuli  siinä mietteisiini se Pietarin anopin tapaus... Jotenkin siinä torkkupeiton alla oli helppo kuvitella sitä tilannetta. Emme tiedä, tunsiko se anoppi jo Jeesuksen, joka lähestyi häntä -  hänen sairaana siinä maatessaan...  Mutta jos ei tuntenut, tuli hän nyt ainakin tuntemaan häntä...☀️

--- 

Rukous:

Tule Jeesus!

Yllätä tänään ihmisiä parantaen

ruuniin sairaudesta, 

mielen kivuista, 

synnin haavoista.

Ilahduta olemisellasi luonamme, 

rakkautesi lämmöllä❤️

Valo ja varjo kuuluu yhteen

Se ajatus sanottiin esiin eilen katsotussa elokuvassa. Tänä aamuna sain siitä oikein käytännön esimerkin. Olin ulkona, taapersin tuolla vaaran alla olevalle autollemme. Hitaasti jäistä tietä kulkien ihastelin samalla auringonvaloa, joka valaisi niin ihanasti kaukaisia paikkoja. Mutta mielessäni totesin vähän harmissani, että meidän pihaan aurinko ei kyllä paista! Kunnes hetken päästä tuli mieleen: jos aurinko paistaisi nyt meidän pihaan täydellä terällään, en varmasti ihastelisi sitten niitä kaukaisten vaarojen valaistuksia...☀️ Niinpä. Jos meidän pihassa ei olisi ollut varjoista, olisin jäänyt ilman sitä kaunista näkymää, jonka toisaalla oleva valo sai aikaan.

---

Mutta nyt, muutama hetki sitten, sain tällaistakin ihmetellä... 

Ja jo paistaa aurinko meidänkin pihaan, mutta vaikka pidän siitä, eipä siinä tunnu minulla nyt olevan samaa erityisen ihastelun aihetta, kuin oli aamuisia valoja ihastellessa... 

Uskon kilpi... On taistelussa tarpeen

Vaihteeksi hyvin nukuttu yö. Ja aurinkoinen aamu. Ja niistä hyvä mieli! Mitä muuta voisi aamuun heräävä toivoa?☀️ No... Kyllä se oma arki aika pian ylösnousun jälkeen alkaa luetella niitä asioita, joihin toivoisi muutosta parempaan. 

Mutta tulipa sitten mieleen tämä:

"...kaikessa ottakaa uskon kilpi...".

Sillä kilvellä voi, ja täytyy, torjua niitä vihollisen ampumia nuolia. Se on kuin sotaa. Eikä se vain: "kuin". Se oikeasti on. Sitä varten se kilpi on meille annettu, että tarvitsemme sitä kuitenkin. Sanasta löytyy erilaisia kilpiä, erilaisiin taistelutilanteisiin...

Joskus saa hyvin torjuttua. Toisinaan tulee osumaakin, kenties pahojakin. Mutta aina kannattaa taistelun tiimellyksessä pitää takaraivossa mielessä sekin, että apu on tulossa. Sotajoukon päällikkö tulee ihan yhtä varmasti, kuin vaihtuu yö päivään. Ja hän usein yllättää saapumalla hetkellä, jona emme luule. Hän voi tulla aiemminkin, tai myöhemmin.

---

Nämä ajatukset; mielikuvat, sodankäynnistä, tuli nyt mieleen, varmaan senkin vuoksi, kun illalla katsottiin elokuvaa, jossa paljon taisteltiin. Päähenkilö haavoittui vakavasti, mutta toipui. Ja saavutti sen, mitä varten taisteluun alun alkaen lähti. Ja vihollisen puolelle kuuluvasta tuli lopulta ystävä. Viha oli heidän väliltään poissa.

---

Ja vielä alkoi mieleeni tulla laulun sanoja:

"...hän on aina lähelläni täällä, 

joka hetki uus on armonsa..." 

"... päivän huolet kaikki tahtoo kantaa,

voimallinen neuvonantaja..."

Niinpä.☀️ Laulun sanakin voi olla yksi kilpi....✝️

Kiitos osallisuudesta Jumalan suunnitelmissa☀️

Kiitos Isä, Luoja

Että saamme olla Sinun sunnitelmassasi

Tärkeinä osina siinä

Vaikka elämä meistä näyttäisi vaikealta

Ja olevan vailla mitään merkitystä

Olemme lujasti kiinnitetyt 

Sinun suunnitelmiisi

Jotka itse toteutat.

Siunattua pääsiäisaikaa🐑✝️✨☀️

"Juuria": Tärkeitä "sivu"henkilöitä

Raamatussa on sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole esi-isiä tai -äitejä jollekin merkittävälle henkilölle; kuten vaikkapa Jeesukselle, mutta joita ilman kyseinen henkilö ei olisi tullut ehkä syntyneeksikään. Eli nämä "sivu"henkilöt ovat tärkeitä paikallaan, osa Jumalan suunnitelmaa.

Tässä tulee mieleen esim. Ruutin ensimmäinen anoppi Noomi ja hänen miehensä Elimelek poikineen (Mahlon ja Kiljon). Kun Elimelek ja Noomi lähtivät Beetlehemistä poikineen kohti Mooabin maata nälänhätää pakoon, oli se osa Jumalan suunnitelmaa. Noomin siellä saamasta miniästä, oli tuleva myöhemmin Jeesuksen esi-äiti; kun Ruut leskeksi jäätyään lähti tämän ensimmäisen anoppinsa kanssa uuteen kotimaahansa. Mutta hänet oli näin Jumalan suunnitelmassa "noudettava" Mooabin maasta ja tuotava Beetlehemiin. Sen tuomisen hoiti Noomi,  sukulettelossa "sivu"henkilö, mutta Jumalan suunnitelmissa tärkeässä osassa!

No sitten toinen jännä esimerkki; nainen, jonka nimeä ei yleensä varmaan kukaan edes muista: Sua. Hän oli Juudan (Jaakobin pojan) vaimo. Hän synnytti Juudalle kyllä kolme poikaa, mutta joista ainakin kaksi kuoli lapsetonna. Kolmannesta en osaa sanoa. Mutta niinhän siis kävi, että Juudan ja Suan esikoinen meni ensin naimisiin Taamarin kanssa. Mutta ei tullut lasta, ja mies, Er -nimeltään, kuoli. Taamar annettiin tavan mukaan vaimoksi toiselle pojalle, joka oli nimeltään Onan. Ei tullut lapsia hänellekään; Onanin toimintatavoista johtuen. Hänkin kuoli. Nuorinta poikaa lupailtiin Taamarille, mutta ei annettu kuitenkaan. Sittenkään, vaikka ikää jo oli kertynyt tarpeeksi. Sitten kuoli Juudan vaimo, poikien äiti; Sua.  Ja Taamar tajusi jo, ettei hänelle nuorinta poikaa mieheksi anneta. Mutta hänellä ei ollut lasta. Ei lasta, joka olisi voinut olla aikanaan  Juudan suvun perillinen... Taamar kyllästyi asiaintilaan ja järjesti asiat sille kannalle, petoksen avulla tosin, että hän alkoi lopulta odottaa lasta... Juudalle itselleen, eli apelleen! Taamar oli näytellyt porttoa saadakseen lapsen. Lopulta asia valkeni Juudallekin: järkytykseksi, ja tuomion sanoiksi Taamaria kohtaan - kun ei vielä tiennyt siinä vaiheessa itse olevansa sen lapsen isä. Mutta Taamar oli ollut kaukoviisas ja varmistanut juonimalla "dokumentit" asian todistamiseksi: Juudalle kuuluvia henkilökohtaisia tavaroita - (kuin henkilöpaperit nykyisin)... Mutta näin syntyi yksi esi-isä Jeesukselle.

Mutta se unohdettu "sivu"henkilö: Sua, jos hänen synnyttämälleen pojalle ei olisi otettu vaimoksi Taamaria, ei olisi Jeesustakaan syntynyt. 

Taas oli "sivuhenkilö" tärkeässä roolissa Jumalan suunnitelmassa, vaikka ei Sua itse esi-äiti ollutkaan!

---

Eivätkä nämä tärkeässä osassa omalla paikallaan olleet henkilöt sitä itse tienneet. Mekään emme tiedä, mitä meidän elämämme vaikuttaa pelkällä olemassaolollaan! Jumalan suunnitelmissa☀️

  Jumalan pensselien vedoissa...

"Juuria" -kertomus: Raahab

Olin marraskuussa kirjoittanut vihkoon Raamatun ilmoittamat esi-isien nimien listat,  niin Marian, kuin Joosefinkin osalta. Niistä löytyy mielenkiintoisia nimiä elämäntarinoineen. Yksi nimi oli kiehtonut mielikuvitustani sinä päivänä sen verran, että olin kirjoittanut siitä kertomuksen, kuvitellen millaista hänellä olisi saattanut olla sen mukaan, mitä Raamattu hänestä on kertonut. Kertomus tuolla alempana. Hieman vaikuttaa siltä, että minulla olisi ollut aikomus kirjoittaa kertomuksia muistakin, kuin tästä yhdestä ihmisestä... Sillä paperissa, kertomuksessa Rahabista, on tuo merkintä "JUURIA - KERTOMUS" myös.

Ne nimilistat ensin olin otsikoinut yksinkertaisesti näin: JUURIA:

---

Juuria kertomus: RAAHAB - majatalonpitäjä:

Majatalossa oli nyt hiljaista. Juuri nyt ei ollut yhtään asiakasta. Majatalonpitäjä ajatteli, että nyt hän voisi tehdä jotakin niistä asioista, joihin ei kiireisinä aikoina ollut aikaa. Mutta hänen aloitellessaan, hän kuuli takahuoneeseen, että ovi kävi. Kun hän kurkisti verhon raosta, ja näki kahden miehen tulevan sisään. Miehet olivat pukeutuneet kuten muutkin kaupungin asukkaat, mutta jokin sai majatalonpitäjän sydämen hypähtämään; näissä oli jokin... jota hän ei heti ensinäkemältä osannut määritellä. 

Kun miehet alkoivat puhua, hän tajusi. Nämä eivät olleet meikäläisiä. Ja kun hän sen tajusi, häntä pelotti, sillä hän tajusi, että miehet olivat israelilaisia. Hän oli kuullut, miten heidän Jumalansa oli johdattanut heitä, ja avannut heille tietä silloinkin, kun heitä oli yritetty estää.

Miehet halusivat ruokaa, kuten yleensäkin matkustavat. Kun he olivat syöneet, majatalonpitäjä uskalsi kysyä heiltä, mistä he ovat ja minne menevät. Kysymys sai miehet katsahtamaan toisiinsa. Ja Raahabin odottaessa vastausta kysymykseensä, hänen sydämensä löi entistä kiivaammin... Miehet supattivat jotain toisilleen, ja vihdoin toinen heistä sanoi sen: he haluavat yösijan, ja naisen on paras totella heitä sillä muuten... Raahab nyökytteli ja vakuutti, että hän kyllä tekisi, mitä he pyytäisivät. 

Hän oli tottunut asioimaan erilaisten ihmisten kanssa ja toteuttamaan monenlaisia toiveita. Mitä he siis haluaisivat? Miehet puhuivat taas keskenään hiljaa. Raahab uskaltautui sanomaan heille, että hän tiesi, keitä he olivat: mahtavan Jumalan kansaa! Olivathan he kaikki kuulleet, kuinka sitä kansaa oli heidän Jumalansa johdattanut niin, että kaikki heidän vihollisensa olivat joutuneet häviölle. Mitä he siis nyt aikoivat? 

Miehet nousivat seisomaan. Oli hetken hiljaisuus, ennenkuin he kertoivat, että aikoivat valloittaa kaupungin ja he olivat sen vuoksi nyt täällä tiedustelemassa. Raahab säikähti, mutta piti silti päänsä kylmänä. Hän tiesi, ettei hänen kaupunkinsa suostuisi antautumaan, eikä se voisi selvitä tämän kansan käsistä, joita auttaa voimallinen Jumala. Niinpä hän lupasi auttaa heitä, jos he säästäisivät hänet ja hänen perheensä.

Se sopi miehille. Mutta he varoittivat häntä pettämistä heitä. Toinen heistä antoi hänelle punaisen nauhan, ja sanoi, että se olisi laitettava ulkomuurin ikkunaan näkyville silloin, kun heidän valloituksensa alkaisi. Ja majatalonpitäjän oli koottava läheisensä tähän taloonsa, jos mieli pelastaa heidät.

Yön tullen Raahab piilotti miehet talonsa katolle, ruokokasojen alle, sillä taloon oli tullut myöhemmin kuninkaan lähettämiä uteliaita, jotka kyselivät,  keitä aiemmin tulleet miehet olivat. Heidät oli nähty. Raahab vastasi, ettei tiennyt sitä, ja ei sitäkään minne olivat menneet...

__

Jeriko vallattiin ...

__

Mutta mitä tapahtui sen jälkeen? Raahab omaisineen pelastui, ja he asuivat siitä pitäen israelilaisten keskuudessa. Israelilainen mies meni vierasheimoisen naisen kanssa naimisiin, tämän, jonka mainekaan ei tainnut olla ihan toivotunlainen, sillä jotkut Raamatunkäännökset sanovat häntä portoksi. Ehkä se oli ollut rakkautta ensisilmäyksellä... Jota monet kenties paheksuivat. Heidän liitostaan syntyi sitten poika. Poika sai nimen Booas. Ja kuinka ollakaan, tästä pojasta tuli eräs kuningas Daavidin esi-isistä.

Raahabista tuli myös anoppi vierasmaalaiselle Ruutille, jonka useat muistavat hyvin tähkiä poimimassa aikuisen Booasin pelloilla.  Siitäkin syntyi avioliitto. Ja tästä  Booasin liitosta - vierasheimoisen Ruutin kanssa - syntyi poika nimeltä Oobed. Oobedista tulikin sitten jo kuningas Daavidin isoisä!

Yllättävät voivat joskus olla Jumalan tiet.

Tapahtumat Raamatussa: Joosua, luvut 2 ja 6.

---

"Sitten ne kaksi vakoojaa kääntyivät paluumatkalle..." Joosua 2:23

Olisiko kenties jompikumpi heistä rakastunut Raahabiin...? Nimeltään: Salmon/Saala/Salma - (siitä riippuen mitä käännöstä lukee).

"Nuoret miehet, jotka olivat vakoilemassa, menivät ja toivat ulos Rahabin sekä hänen isänsä, äitinsä ja kaikki omaisensa..." Joosua 6:23 

Ai niin, pitääneekin vielä mainita tämä asia: jonka tätä juttua vielä tarkistellesssa huomasin.  Tiedusteluretken ja valloituksen välissä oli mainittuna Raamatussa erinäisiä asioita: mm. pääsiäisen vietto!

Siunattua pääsiäisaikaa sinulle Jumalan suunnitelmien keskellä☀️

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2018/07/uskon-kautta.html

Aamu - Millainen olisi ihana...

 "Oi, katso! Mikä aamu!"

Tuli tänä aamuna mieleen se laulu, kun olin hieman huonosti nukkunut; eli herännyt aamuyöllä, ja uudestaan yli tuntia liian aikaisin, tukkoisen nenäni kanssa valvoen. Tuli mieleen sitten ne laulun sanat ihanasta aamusta, josta Raita Karpo joskus lauloi. Ihanaa aamua sitä kaipaisi, mutta täällä alhaalla se ei välttämättä ole kovinkaan tavallista. Joskus harvoin sellaista saa kokea, että on hyvin nukkunut ja aamu muutenkin ihana. 

Kerran kuitenkin saamme hämmästyen herätä erityisen ihanaan aamuun: se on herääminen taivaallisen kodin kirkkauteen!

Kun näiden mietteiden jälkeen aloin katsoa, mitä päivän sana tarjoilee, tuumin mielessäni, että niissä tuskin on nyt mitään ihanasta aamusta, kun pääsiäisen tapahtumat ovat tuloillaan... Mutta olihan siellä nuo☀️

"Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota kukaan ei voi teiltä riistää." Joh. 16:22 KR-92

 

"... mutta tuskanne muuttuu iloksi." Joh. 16:20 KR-92

Tänäänkin Hän näkee...

 

Sanan alla aralle - hengessään köyhälle

"... Köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa." Jes. 66:2 KR-92

"Kuulkaa Herran sana, te, jotka olette arkoja minun sanani alla: - Teidän veljenne sanovat, nuo, jotka ovat teitä vihanneet ja jotka ovat sysänneet teidät syrjään minun nimeni tähden: "Osoittakoon Herra kirkkautensa, sittenpä saamme ihmetellä teidän iloanne!" Mutta he joutuvat häpeään." Jes. 66:5 KR-92

Tyhjät lasit täytetään... 

Haavoittuneet hoidetaan...

Vaaran ja vaikeuksien uhatessa...

"Kun vaara uhkaa, hän ottaa minut majaansa. Hän antaa minulle suojan teltassaan." Ps. 27:5 KR-92

"Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas." 2. Kor. 12:9 KR-92

Nämä olivat tämän aamun luettavissa. Ja molemmat jakeet tuntuivat lohdullisilta. En ole varmaan yleensä ollut kovin innostunut saamaan eteeni tuota korinttolaiskirjeen jaetta, joka jae alkaa sanoilla vaikeuksista iloitsemisesta... Mutta nytpä se jae tuntui hyvältä lukea, sillä jakeen "juju" onkin siinä, että vaikeuksissa ollessa, Jumala ilmestyy; antaa voimansa näkyä, antaa heikolle voimaa, ja apunsa tavalla tai toisella.

Ennen noiden jakeiden ilmestymistä silmieni eteen, olin jo tänä aamuhetkenä ehtinyt miettiä erinäisiä huolia - kuvitellut siis lähinnä ehkä tulevia. "...mutta tänään auttaa Herra..." On niitä  nykyisiäkin huolia (meilläkin nyt), joihin me itsekukin saamme pyytää kaikenlaista apua Herralta, Isältämme - joka vastaa sitten sillä tavalla kuin tilanteeseemme parhaaksi näkee.

Siunatkoon sinua Herra tänään☀️

Kun ollaan täysin ansiottomia!

Kuinka monet meistä kipuilemmekaan päivittäin oman kehnoutensa ja ansiottomuutensa tunnoissa, kun ei olla sitä, mitä tahdottaisiin olla. Tämän aamun luettavissa oli Mark. 19:16-26 KR-92, jossa mies tulee kysymään, mitä hyvää hänen pitäisi tehdä, jotta hän voisi saada iankaikkisen elämän. Jeesus sitten puhuu hänelle käskyistä, ja mainitsee muutaman niistä. Mies sanoo noudattaneensa niitä. Mutta ilmeisesti hän olisi halunnut jotain vielä Jeesukselta ohjeeksi, että tee tämä ja tuo, niin pelastut. No, Jeesus näkee, että mies tahtoi olla täydellinen - omassa voimassaan - ja Jeesus antaa hänelle yhden tehtävän: myydä suuri omaisuutensa, ja lahjoitettuaan sen hinnan pois, hän voisi tulla ja seurata Jeesusta. Mutta tämä oli miehelle liikaa, ja suuri surun aihe. Hän lähti pois, koska ei voinut täyttää sitä. Olen monesti ihmetellyt tätä Jeesuksen ohjetta miehelle, ja että hän antoi miehen mennä. Mutta oleellista tässä ei ollutkaan ilmeisesti se suuren omaisuuden pois pistäminen, vaan se, että mies halusi omilla töillään ansaita taivaan. Mutta Jeesus sanoo olevansa tie, totuus ja elämä. Ja tulleensa kutsumaan "sairaita", synnistä sairaita. Eivät "terveet" tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Ne, jotka eivät omin ponnistuksin kykene taivasta tavoittamaan. Niille Jeesus tahtoo olla tie! Eli meille❤️

Tässä luettavaksi vielä yksi lohdullinen teksti Yksin armosta -blogista:

https://yksinarmosta.fi/2024/03/17/tassa-on-yksi-kurja/

Kenen unelmia...?

Tuli nyt aamulla mieleen, varmaan eilen illalla katsotun elokuvan vuoksi, kirja; romaani nimeltä Aabrahamin laulu. Tykkäsin siitä kovasti nuorena. Mietin, että missä se nyt on, ja muut romaanit Raamatun aiheista? Niitähän keräsin oikein, itselleni. Mutta myös kirjoja ylipäätään; ajatellen, että nuoremmillakin olisi omissa hyllyissä lukemista. Se oli kai jonkinlainen unelma, jo lapsuudessa syntynyt. Mutta se oli minun unelma... Ei ehkä niinkään Jumalan...?

Entäpä Aabraham. Mikä oli hänen unelmansa aluksi? Kenties tulla rikkaaksi ja vaikutusvaltaiseksi mieheksi (ehkä Uurissa tai Harranissa), ja suvun päämieheksi, jolla on paljon lapsia. Mutta... tapahtui jotain. Jumala tuli mukaan hänen elämäänsä ja käänsi hänen katseensa Jumalaan, ja hänen suunnitelmiinsa. Jumalan suunnitelmista tuli Aabrahamille uudet unelmat entisten sijaan. Hän halusi elää Jumalan suunnitelmissa. Ja niin hän teki, vaikka ei usein ymmärtänyt asioiden kulkua, Jumalan toimintatapoja eikä aikatauluja...

"Terah otti mukaansa poikansa Abramin, poikansa Haranin pojan Lootin sekä Abramin vaimon Sarain ja lähti kulkemaan heidän kanssaan Kaldean Urista Kanaaninmaan suuntaan. Tultuaan Harraniin he jäivät sinne asumaan. Terah eli kaikkiaan 205 vuotta ja kuoli Harranissa. 

Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle annan. Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus. Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille.

Niin Abram lähti Herran käskyn mukaan..."*

1. Moos. 11:31-32, 12:1-4 KR-92  * (Abramin mainitaan olleen 75 vuotias tuossa vaiheessa... Hän sai muuten myöhemmin Jumalalta uuden nimen: Aabraham. Ja vaimolle Jumala antoi nimen Saara.)

"... ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille." ☀️

Se Jumalan suunnitelma on yhä voimassa ja toiminnassa. Aabrahamin jälkeläinen: Jeesus, toi siunauksen kaikille kansoille! Avasi lahjana tien taivaaseen... Ja sitä taivasta me odotamme vielä; kun olemme vielä täällä oman elämämme matkalla sinne. Unelma on voimassa ja elää, toteutuu täysin!

Sitä unelmaa meidänkin kannattaa elää...! Koska Jeesus jo kärsi syntiemme rangaistukset, ja niin avasi meillekin jokaiselle taivaan.

Vaikka tämä ulkonainen ihmisemme murentuu, sisäinen kuitenkin uudistuu...?!

Kaiken rapistuminen näkyy ja tuntuu ja kuuluu. Ja se on ikävää, vaikka mitään aivan järisyttävää ei vielä olisikaan; vain tämä vanheneminen ja kaikki sen myötä tuleva. Tuli mieleen sanoja, ja etsin jakeen...

"Sentähden  me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu." 2. Kor. 4:16 

Sama "uudemman" käännöksen mukaan: 

"Sen tähden me emme lannistu. Vaikka ulkonainen ihmisemme murtuukin, niin sisäinen ihmisemme uudistuu, päivä päivältä." 2. Kor. 4:16 KR-92

Kunpa saisimme iloa; jos ei ulkonaisen uudistumisesta, niin edes sen sisällisen! Mitään ei  näy nyt vielä...

"... "Tulkoon pimeyteen valo"..." Jae 6. (Voisi lukea sen koko luvun).

---

Siunatkoon valollaan meitä tänään Herra☀️

Laulun sanat rohkaisevat nostamaan katseen...

Aamulla ennen ylösnousua alkoi soida mielessä laulun sanoja: 

"...älä huoliisi jää, 

 nosta pystyyn taas pää...

 joka hetki sun kanssasi oon..." 

Tarvitsin itse noita muutamaa sanaa muistutukseksi ja rohkaisuksi. Kukaties joku toinenkin... Ikäänkuin Jeesus itse sitä siinä muistuttaa. 

---

Se oli jonkun mieslaulajan äänellä, en vain siinä saanut päähäni kenen. No, se selvisi. Se oli Konsta Jylhän joululaulusta...  Laulun tekijät: Konsta Jylhä, Pauli Holm, Olli Ahvenlahti. Sitä on laulanut ainakin Matti ja Teppo. Ja Suvi Teräsniska.

---

Ja laitanpa tähän vielä tämänkin, Seurakuntalaisessa joskus olleen jutun linkin:

https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/epatoivoisen-rukous/ 

Mikä on pysyvää - ja täydellistä...

"Rakkaus ei koskaan katoa..." 1.Kor. 13:8 

Viittaisin tähän, että JUMALAN RAKKAUS!

Jae jatkuu: "... Mutta profetoiminen vaikenee, 

kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi.

Tietämisemme on näet vajavaista

ja profetoimisemme on vajavaista,

mutta kun täydellinen tulee,

vajavainen katoaa."   1. Kor. 13:8-10  KR-92

"Vaikka minä puhuisin

ihmisten ja enkelien kielillä

mutta minulta puuttuisi rakkaus,

olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.

Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja,

vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon

ja vaikka minulla olisi kaikki usko, 

niin että voisin siirtää vuoria,

mutta minulta puuttuisi rakkaus, 

en olisi mitään.

Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni

nälkää näkeville ja vaikka antaisin

polttaa itseni tulessa

mutta minulta puuttuisi rakkaus,

en sillä mitään voittaisi.

Rakkaus on kärsivällinen,

rakkaus on lempeä.

Rakkaus ei kadehdi,

ei kersku, ei pöyhkeile,

ei käyttäydy sopimattomasti,

ei etsi omaa etuaan,

ei katkeroidu,

ei muistele kärsimäänsä pahaa,

ei iloitse vääryydestä,

vaan iloitsee totuuden voittaessa.

Kaiken se kestää,

kaikessa uskoo,

kaikessa toivoo,

kaiken se kärsii.

Rakkaus ei koskaan katoa...". 1. Kor. 13:1-8 KR-92

"... Jumala on rakkaus ..."  1. Joh. 4:16 

"Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme

 Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja

 lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi."

1. Joh. 4:10

---

Jotenkin olen ajatellut näitä jakeita nyt eri tavalla kuin ennen. Olen aiemmin ottanut ne ikäänkuin niin, että minusta pitäisi löytyä se katoamaton rakkaus, joka tietysti on mahdoton vajavaiselle ihmiselle. Nyt ikäänkuin näin sen niin, että Jeesus on se rakkaus, joka ei koskaan katoa, on kärsivällinen, ei muistele kärsimääänsä pahaa, ym. kaikkea sitä, mitä noista löytyy. Hän jakaa meille omastaan... Hänen rakkaudestaan ainoastaan meillä on jotain, mitä voimme muille puolestamme antaa. Lahjaksi saatua kaikki✝️❤️☀️

---

Kaipausta...

"...Enkö minä sanonut sinulle,

että jos uskoisit, 

niin sinä näkisit

Jumalan kirkkauden?" 

(Jeesuksen sanat) Joh. 11:40

 - Mutta tänään auttaa Herra (vanha sanonta)

Nämä ajatukset tuli tänä aamuna mieleen, kun olin heti ylösnoustuani ehtinyt miettiä, että 'kun "joka" aamu tuntuu niin vaikealta'.

- 

Haluaisin, haluaisimme kokea, nähdä, iloita siitä, että näkisimme Jumalan omassakin elämässämme toimivan!

(Olen nyt lukenut ystävältä lainaksi saamaani Keikkamiehen hartauskirjaa 2, jonka on kirjoittanut Pekka Simojoki. Se on tosi hyvä kirja! Kun sitä lukee, saa ihmetellä Jumalan tekoja ja ilmestymistä monien elämässä ihan yllättäen. Se saa kaipaamaan sitä, että Jumalan toiminta näkyisi omassakin elämässä.)

Hengen vaikutustapoja:

"Myös palvelutehtäviä on monenlaisia,

 mutta Herra on sama.

Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia,

mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa,

on sama.

Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin 

erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi.

Yhden ja saman Hengen voimasta

toinen saa kyvyn jakaa viisautta,

toinen kyvyn jakaa tietoa,

toiselle sama Henki suo uskon voiman,

toiselle parantamisen lahjan.

Joku saa voiman tehdä ihmeitä,

joku profetoimisen lahjan, 

joku kyvyn erottaa henget toisistaan,

joku kielillä puhumisen lahjan,

joku taas kyvyn tulkita tällaista puhetta.

Kaiken tämän saa aikaan yksi ja sama Henki,

joka jakaa kullekin oman lahjansa niin kuin tahtoo." 1. Kor. 12:5-11 KR-92

"Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama " 1. Kor. 12:4 KR-92

Ja joku saa laulaa, soittaa ja puhua; ja vaikka  kirjoittaa kirjan, saman Hengen vaikutuksesta! Ja hänelle itselleen asia voi olla vähän pimennossa, milloin Jumala erityisesti jotain tekee; sillä se voi olla niin, että aikojen päästä hän saa siitä kuulla, mitä tapahtui.

Näkymätön Jumala ... yhteys Häneen?

Jumala - Taivaallinen Isä, Jeesus, ja Pyhä Henki; me emme voi nähdä mitään hahmoa keskuudessamme täällä. Mutta muinoin olit meidän ihmisten seurassa täällä näkyvässä hahmossa. Nytkin vaikutat aivan yhtä lailla valollasi ja voimallasi ja kirkkaudellasi, vaikka emme hahmoasi näekään. Usein meidän näkömme ja kuulomme ja käsityskykymme on niin heikko, ettemme ymmärrä, emmekä usko... Ennenkuin näemme, niinkuin se eräs kerran... eli Tuomas aikoinaan. 

Kiitos kaikesta millä tavalla meitä hoidat, vaikka emme näe. Kiitos, että toisinaan voit näyttäytyä tavalla tai toisella myös meille ihmisille, jos niin hyväksi näet. Ja jos emme hahmoasi näekään, anna meidän nähdä itsesi kaikessa mitä teet. 

♡♡

Yhteys: "Eikö malja, jonka me siunaamme, ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen?" 

1. Kor. 10:16 KR-92

"Leipä on yksi, ja niin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä." 1. Kor. 10:17 KR-92

Ohrarieskaa

Silminnäkijän todistus; kirjoitti Johannes, Jeesuksen seurassa vaeltanut! 1. Joh. 1:1-4 KR-92:

"Mikä on alusta alkaen ollut,

minkä olemme kuulleet,

minkä omin silmin nähneet,

mitä katselleet ja käsin koskettaneet,

siitä me puhumme: elämän Sanasta.

Elämä ilmestyi, me olemme nähneet sen,

ja siitä me todistamme.

Me ilmoitamme teille iankaikkisen 

elämän, joka oli Isän luona

ja ilmestyi meille.

Minkä olemme nähneet ja kuulleet,

sen me myös teille julistamme,

jotta teilläkin olisi yhteys meihin.

Meillä on yhteys Isään 

ja hänen Poikaansa

Jeesukseen Kristukseen.

Tämän me teille kirjoitamme, jotta 

ilomme tulisi täydelliseksi."☀️

 

1. Joh. 1:1-4 KR-92

Paavalin huomio: "Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu;

'Tuntemattomalle jumalalle', mitä te siis tuntemattanne palvelette, sen minä teille ilmoitan." Apt. 17:23  

"Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä..."  Room. 1:20

Kun "kateus vie kalatkin järvestä"...

Noin vanhan sanonnan mukaan. Mutta alkuun se vei jotain paljon enemmän: hengen veljeltä! Ja se taas sai aikaan paljon muuta. (Olin kirjoitellut aamulla 14.1. vihkoon ja blogiluonnoksiin näitä.):

Kuka oli ensimmäinen pakolainen? Kain. Se kerrotaan: 2. Moos. 4:12. Tai oikeastaan kai jo Aadam ja Eeva... kun joutuivat Eedenistä lähtemään.

Mutta sitä ennen hän oli ensimmäinen, joka tappoi ihmisen. Ja se oli hänen oma veljensä. Kateuden tähden tehty teko. Ja sitä ennen Kain oli ollut ensimmäinen puutarhuri/maanviljelijä. Tai no, ehkä se oli ollut jo isä Adam. 

Antoikohan Kain itse nimen sille alueelle, johon hän asettui asumaan? "Niin Kain lähti pois Herran kasvojen edestä ja asettui asumaan Nodin maahan Eedenin itäpuolelle." 1. Moos. 4:16. Viitteet Raamatun alareunassa tuolle jakeelle oli: 'Sana nod merkitsee 'pakolaisuus', vrt. jakeet 12 ja 14.

Kun Kai oli sitten myös ensimmäisen kaupungin perustaja: "Hän antoi sille nimen poikansa Henokin mukaan." 1. Moos.4:17

Kainin lapsenlapsista tuli myös joitakin ensimmäisiä! Jabal - "teltoissa asuvien paimentolaisten kantaisä. Jubal - "ensimmäinen  harpun- ja huilunsoittaja". Tubal-Kain - seppä, aloitti pronssin ja raudan takomisen. (1. Moos. 4, jakeista 20,21,22).

Päivän luettavissa oli myös: "Jos teet oikein, voit kohottaa katseesi, mutta jos et tee, on synti ovella vaanimassa. Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa." 1. Moos. 4:7 

Se oli Jumalan sanominen Kainille ennenkuin tapahtui se pahin! Tuon Jumalan ohjeen jälkeen Kain ehdotti veljelleen yhteistä kävelyä... Ja löi veljensä kuoliaaksi. Jumala oli juuri antanut hänelle ohjeen, että pitäisi kurissa syntisen ajatuksensa, joka oli tullut kateuden myötä siitä, kun Abelin uhrin Jumala hyväksyi, mutta Kainin uhria ei. Kain olisi voinut sen jälkeen varmaankin valita toisenlaiset toimintatavat, kysyä Jumalalta apua ja neuvoa, tai ainakin jättää tekemättä sen veljeensä kohdistuneen teon.

Kun Adam ja Eeva saivat menetetyn pojan jälkeen kolmannen pojan, Setin, niin hän nimesi poikansa nimeltä Enos. Ja siitä aikakaudesta sanottiin näin:

 "...Niihin aikoihin alettiin nimeltä kutsuen rukoilla avuksi Jumalaa." 1. Moos. 4:26

"...pyri nuhteettomaan elämään, hurskauteen ja uskoon, pyri rakkauteen, kestävyyteen ja lempeyteen." 1. Tim. 6:11 

Tuokin tuossa, tuo Paavalin Timoteukselle kirjoittama, oli päivän luettavissa. Sopiva noita ylempiäkin ajatellen, ja meille. Emme läheskään aina onnistu voittamaan haluamme pahaan, mutta pyritään edes siihen suuntaan. Jumala on armollinen. Sen Hän osoitti siinäkin, kun lähetti Jeesuksen meitä varten!❤️

Kaikki lainaukset Raamatusta v. 1992 käännöksestä.

Laulu - ja kuva

Osuin tänä aamuna kuuntelemaan Hengellisen laulukirjan laulun: '"Jeesuksen nyt Jordanille...". Kuuntelin sen ensin ihan vain sillä, kun se seurasi sitä laulua, jonka ensiksi kuuntelin. Mutta kun olin tuon mainitun kuunnellut, tuli mieleen, että olen tehnyt joskus kuvankin tästä aiheesta.

Tässä kuunneltavaksi tuo ihana laulu. Laulun nro on 177, ja tuo linkki menee suoraan siihen:

https://www.hengellinenlaulukirja.com/?p=981

"Kun Jeesus oli kastettu..." Matt. 3:16-17

---

Minulla on viime päivinä soinut lauluja muutenkin... mielessä. On saattanut ihan yllättäen alkaa illalla tai aamulla. Lauluja, joita en ole mitenkään edeltä ajatellut. Mutta niitä yhdistää se, että kaikki ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa, lapsuudessa varmaan jo kaikki kuultuja. Näitä on ollut soitossa päässäni:

On Jeesus nimi ihanin: nro 64

Voittoon meidän tiemme johtaa: nro 176

Laula matkalainen kotimaan: nro 376 *

Min lupaapi Herra: nro 12

🎼🎶🎵✨🌟☀️

Kuuntelemisiin 🎼🎵☀️

---

(Nro 376 ei ole vielä kuunneltavissa)

Hyvän Paimenen hoidossa

"Herra itse kulkee sinun edelläsi.

 Hän on sinun kanssasi,

 hän ei jätä sinua yksin

 eikä hylkää sinua.

 Älä lannistu, älä pelkää."

 5. Moos. 31:8 KR-92

"Minun lampaani kuulevat minun ääneni

 ja minä tunnen ne,

 ja ne seuraavat minua.

 Minä annan heille ikuisen elämän.

 He eivät koskaan joudu hukkaan,

 eikä kukaan riistä heitä minulta."

 Joh. 10:27-28 KR-92

"ja taas: "Minä panen uskallukseni häneen";

 ja taas: "Katso, minä ja lapset, jotka Jumala

 on  minulle antanut!"  Hebr. 2:13 

---

Nämä jakeet puhutteli minua tänään.  Kuvan yläpuolella olevat luin tänä aamuna vanhasta päivän sanasta, jota käytän. Kuvan alla olevasta jakeesta  tuli sitten mieleen tuo alemman osan ajatus, ja etsin sitten koko jakeen.  Ihastuttava ajatus, että olemme Paimenelle kuin lapset...☀️ Niin hyvästi Hän meistä huolta pitää! Ei jätä hunningolle omiaan, osaa hoitaa oikein jokaista meistä! Tuntee meidän jokaisen ominaispiirteet tarkkaan. Niin myös vaivat ja vastukset, sekä ilonaiheet.

Kuin vettä nääntyvälle...

"Hän virvoittaa minun sieluni,

 hän ohjaa minua oikeaa tietä

 nimensä kunnian tähden." Ps. 23:3 KR-92

"Ja Herra johdattaa sinua alati

ja ravitsee sinun sielusi

kuivissa erämaissa;

hän vahvistaa sinun luusi;

ja sinä olet oleva niinkuin

runsaasti kasteltu puutarha,

niinkuin lähde, 

josta vesi ei koskaan puutu." Jes. 58:11 

Hän tietää sen kyllä... mikä kaipaus meillä on

Tänään oli päivän sanassa Sakkeuksesta, (jota paremmiksi itsensä mieltävät karttoivat) - jolla oli kova halu nähdä Jeesus... Ja Jeesus toteutti sen ääneen lausumattoman toiveen - paljon runsaammin, kuin Sakkeus osasi edes odottaa: Jeesus ilmoitti tulevansa Sakkeuksen kotiin!

  "... Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi."  Luuk. 19:5  (Se tilanne löytyy kokonaan: Luukas 19:1-10)

Jeesus näkee ja kuulee ääneen lausumattoman kaipauksemme...❤️

Toisenkin, samalla tavoin hyljeksityn, Jeesus tapasi. Ja kutsui seuraansa:

https://vaaranlaella.blogspot.com/2024/01/heita-oli-paljon-hanen-seurassaan-he.html

Havahduttava huomio...

Miten usein me hätäilemme erinäisistä asioista, ja hätäilemme ehkä siitäkin, että oikeaan aikaan ja oikealla tavalla asioitamme Jumalalle esittäisimme... Mutta:  "...ennenkuin häneltä anottekaan" sanotaan Isän tietävän, mitä me tarvitsemme! 

"...sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan." Matt. 6:8

Ja jakeen alkuosahan, ja edeltävä jae, puhui siitä, että mitään monisanaisuutta ei siinä Isälle puhuttaessa tarvita... Saa asioita toki monin sanoin selittää halutessaan, mutta rukousten kuuleminen ei ole siitä kiinni:) 

---

Omat hätäilyni milloin mistäkin ajavat minua etsimään rohkaisua ja lohdutusta kirjoitetusta Sanasta. Tästä aikoinaan äidiltä saamastani punaisesta Uudesta Testamentista löydän kuin ensiapua huolestumisiini. Olen nimittäin viivannut siitä helposti löydettäväksi eniten tarvitsemani kohtia. Joskus ei ole mielessä mitään erityistä jaetta, kun otan kirjan käteeni, mutta sivujen lehteily tuo näkyväksi lohdutusta kyllä. Niin kävi nytkin☀️

Rauhan... tuoja!

Kun sisälläni alkaa kuohua hätäännyksen ja pelon laineet, jostakin mieleen tulee sanat: "Rauhoitu, rauhoitu!" 

Jeesus on rauhan tuoja*. Ja ollen myös itse se meidän rauhamme. Itsestämme emme sitä voi ottaa.

Voi kun muistaisin aina, että Sinä olet kanssamme aina... Minunkin kanssani, vaikka en koe itseäni  arvolliseksi siihen. Sinä olet viisas ja hallitset kaikki tilanteet. Minun ei tarvitsisi aina niin hätäillä eikä hermostua. Eikä murehtia kaikkia mahdollisia tulevia huolia, sillä: "tänään auttaa Herra"*. Ja se sana on myös voimassa joka päivä; koska olet kanssamme joka päivä, etkä voi jättää omaasi milloinkaan huolenpitoa vaille.

*Jobin käyttämä sana: "Sisälläni kuohuu, sydämeni ei rauhoitu, sillä jokainen päivä tuo vain tuskaa." Job 30:27 KR-92. Mutta Jobinkin kärsimyksiä valvoi tarkasti Herra; ei yhtään yli sen, mihin Herra luvan antoi!

---

*Rauhantuojan kirjoitin tuolla tarkoituksella erikseen, koska se siten ainakin minun mielessäni paremmin alleviivaa sitä asiaa...

*Nuo kaksi kertaa "Rauhoitu, rauhoitu"; niitä en löytänyt Raamatusta, mutta kuin nekin olisivat jossakin tekstissä olleet. En vain tiedä, onko missä? (Vanhassa lastenlorussa kyllä, mutta en tarkoittanut ollenkaan sitä: "Hyvää huomenta rakas Lotta..." - jossa se on.)

 "Tänään auttaa Herra", sama asia sen kanssa. Alla olevan linkin juttu mainitsee sen olevan vanha sanonta:

https://uusitie.com/eilinen-on-mennytta-huomisesta-emme-tieda/

"Ja kun hän ei taipunut, niin me rauhoituimme ja sanoimme: "Tapahtukoon Herran tahto"." Apt. 21:14 

Eilen tuohon osui aurinko niin sopivasti☀️ Niin, on meillä jouluseimi vielä esillä... Eikä se ole ainoa joulutavara, joita täällä yhä näkyy. Kuusta ei sentään enää ole:) Ja vähitellen on muitakin esilläolleita laitettu pois. Mutta itseasiassa, kyllähän seimi voisi hyvin olla esillä läpi vuoden. Muistuttamassa, ettei kyse ole vain mistään joulutarinasta...

Hiljaisuudessa...

"Hyvä on hiljaisuudessa toivoa apua Herralta." Val. 3:26  KR-92

Niin... hiljaisuudessa... Kun mitään ei näy, ei kuulu mitään. On vain odotettava. Ja se on vaikeaa, kun ei edes tiedä, mitä odottaa. Odottaa kuitenkin, että Jumala tulisi jotenkin auttamaan siihen omaan tilanteeseen.

"mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman..." Jes. 40:3

Uuden voiman, jotta nuutunut jaksaa taas jatkaa matkaa. Ainakin palan matkaa taas. Onhan "joka aamu armo uus"... (Virren 547 sanoin. Linkki siihen tuossa alla.)

https://virsikirja.fi/virsi-547-joka-aamu-on-armo-uus/