maanantai 21. lokakuuta 2024
"Missä ihmeessä se on... se perusta? " -- "No tässähän se on: Jeesuksessa!"
sunnuntai 20. lokakuuta 2024
Jumala on se, jolta rauhakin tulee
Hänen on valta antaa rauha, tai ottaa se pois. Aamulukemisissani oli jakeita Jeremialta, kuinka hänen oli julistettava muuta kuin rauhaa; rauhan poistumista, sodan ja kauheuden tuloa, koska kansa ei halunnut seurata Herraa. Kaikki se masentaa jo luettunakin, saati sitten jos/kun ihmisen kenties täytyy elää sellaista aikaa.
Niinpä lukemisteni jälkeen avasin pienen punaisen UT:n, jossa minulla on alleviivattuna joitakin jakeita. Sieltä osui silmiini tällainen:
"Mutta itse rauhan Herra antakoon teille rauhan, aina ja kaikella tavalla. Herra olkoon kaikkien teidän kanssanne." 2. Tess. 3:16
lauantai 19. lokakuuta 2024
Katso! Uudeksi minä teen kaikki!
torstai 17. lokakuuta 2024
Jeesus tuli täyttämään sen lain - kun kukaan meistä ei lakia täytä...
SOVINTOTARJOUS OLI TEHTY:
Jeesushan sanoi sen: "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan." Matt. 5:17 KR-92
keskiviikko 16. lokakuuta 2024
"Jumala, jolta kestävyys ja rohkaisu tulee..." Room. 15:5 KR-92
tiistai 15. lokakuuta 2024
Kun me haluaisimme tehdä jotain...
Meillä saattaa olla kova halu, ja ideoitakin olisi. Mutta "olosuhteet" eivät anna myöten. Mutta siinäpä saattaakin olla se, että se mitä niin kovasti tahtoisimmekin tehdä, ei kuitenkaan ole meidän hommaksemme tarkoitettu. Muistamme Daavidin haluamiset. Hänellä oli kova halu rakentaa Jumalalle temppeli. Hän suunnitteli ja teki valmisteluja sitä varten. Mutta itse temppelin rakennustyö ei ollut häntä varten. Sen olisi tekevä hänen poikansa Salomo, niin ilmoitti Jumala. Kukaties mekin saatamme olla tekemässä tietämättämme jotain valmisteluja jotakin toista varten johonkin asiaan. Emme tiedä. Mutta Jumala tietää.
Mutta vaikka meistä tuntuisi kurjalta, ettemme saisi tehdä jotain haluamaamme, voimme ainakin iloita ja riemuita tästä asiasta; sanasta, jonka Sakarja on joskus muistiin merkinnyt:
"Iloitse ja riemuitse, tytär Siion! Katso, minä tulen ja asetun asumaan sinun luoksesi, sanoo Herra." Sakarja 2:14 KR-92
Jeesuksessa tämä toteutui meillekin! Jeesushan lupasi olla kanssamme joka päivä maailman loppuun asti. Siinä sitä on kyllä ilon aihetta, jos käännämme mielemme sitä ilonaihetta kohti. Minua itseäni ilahdutti tuo ylle kirjoittamani jae, kun sen jostain muistiinpanovihkosestani löysin. Kyseisen jakeen jatkona on sitten näin: "Tuona päivänä monet kansat liittyvät Herraan, ja niistäkin tulee hänen kansaansa..."
maanantai 14. lokakuuta 2024
Herra käskee Jeremiaa ostamaan itselleen vyön...
"Herra sanoi minulle: "Mene ostamaan itsellesi pellavavyö ja sido se vyötäisillesi. Varo kastelemasta sitä!" Minä ostin vyön ja sidoin sen vyötäisilleni, kuten Herra oli käskenyt. Taas tuli minulle Herran sana: "Ota mukaasi vyö, jonka olet ostanut ja jota pidät vyötäisilläsi, ja mene Eufratvirralle. Kätke vyö siellä kallionkoloon." Minä menin Eufratvirran rannalle ja kätkin vyön sinne, niin kuin Herra oli käskenyt. Pitkän ajan kuluttua Herra sanoi minulle: "Lähde nyt hakemaan takaisin vyö, jonkä minä käskin sinun kätkeä Eufratin rantaan." Niin minä menin Eufratille ja kaivoin vyön esiin paikasta, johon olin sen kätkenyt. Mutta vyö oli mennyt pilalle, siitä ei ollut enää mihinkään." Jeremia 13:1-7 KR-92
Tuo sai mielikuvitukseni liikkeelle. Kuvittelin mielessäni Jeremiaa ostamassa vyötä, ja millainen se vyö olisi voinut olla. Innostuin kuvittamaan tätä asiaa, vaikka en nyt tietenkään tiedä, millainen se vyö oikeasti oli. Oliko ihan vain valkoinen, vai millainen lie ollut. Kuvittelin kuitenkin. Liekö hän jostain torilta käynyt sen ostamassa. Myikö niitä naiset, vai valmistiko niitä jotkut miehetkin. Mutta ajattelin, että varmaankin vyö oli hieno. Kuvittelin itse sen kauniisti kirjotuksi. Olisin halunnut kuvaani viiniköynnöksen lehtiä vyöhön, mutta kun en osannut, piti yksinkertaistaa. Vyö tuskin oli halvemmasta päästä. Kun kerran Herra itse oli käskenyt sen ostaa, oli se varmaan sieltä parhaasta päästä, mitä tarjolla oli. Jeremia sitten sen hienon vyön kanssa "keekoili". Jollaista sanaa olisivat voineet käyttää hänet nähneet ja tunteneet. Sillä tuskin hän yleensä hienosteli vaatteillaan, niin luulen. Voisi kuvitella, että joku tukeva nahkavyö olisi hänelle paremmin sopinut. Ihmettelivätköhän kyläläiset, että mitähän nyt on, kun on noin hienon vyön mennyt ostamaan. Ja entäs sitten, kun vyö joskus katosi käytöstä. Sanottiinhan, että pitkän ajan kuluttua... eli kauan Jeremia sitä käyttikin. Kyseltiinkö häneltä, että mihinkäs oot vyös hukannut? Mitähän Jeremia sittten tuumi, kun löysi aikojen päästä sen hienon vyönsä turmeltuneena? Varmaan oli ihan homeessa koko vyö. Jännä juttu; Jumalahan ihan alussa jo käski Jeremiaa pitämään sen kuivana. Mutta nyt sitten siellä jossain Eufratin rantapenkereillä piilossa olleena, se oli mennyt ihan pilalle. Olisi kiva tietää, millainen se piilopaikka oikein tarkalleen oli, kuiva vai kostea. Eufratin nimi on varmaan suurimmalle osalle maailman ihmisiä aivan tuttu. Sehän on ollut olemassa aivan maailman alusta alkaen, kuten myös Tigris-joki. Molemmat olemassa vieläkin!
Jeremian vyön osto. Jer. 13:1-11 KR-92 |
Se vyö, millainen lie oikeasti sitten ollutkaan, toimi Herran antamana esimerkkinä hänen omalle kansalleen. Herra puhui Jeremialle:
"Silloin minulle tuli tämä Herran sana: Näin sanoo Herra: "Samalla tavalla minä teen lopun Juudan ja Jerusalemin korskeudesta. Tämä paha kansa ei halua kuulla minun sanojani. Sen sydän on paatunut, se seuraa vieraita jumalia, palvelee ja rukoilee niitä. Siksi sille käy samoin kuin tälle vyölle, joka ei kelpaa enää mihinkään. Niin kuin mies sitoo vyön vyötäisilleen, niin olen minä sitonut itseeni koko Israelin heimon ja Juudan heimon, sanoo Herra. Niiden piti olla minun kansani ja tuoda minulle kunniaa, ylistystä ja mainetta, mutta he eivät totelleet minua." Jeremia 13: 8-11 KR-92
sunnuntai 13. lokakuuta 2024
Minkä jäljen jätän? Jääkö mitään jälkeä?
Jotain sellaista kysymystä tuli äsken mieleeni.
lauantai 12. lokakuuta 2024
Esikoislapsi
Muistan vielä sen, että että isomman piti toisinaan ottaa roolia nuoremman huolehtimisesta. Jos lapsena vaikka tultiin odotettua myöhemmin kotiin kyläpaikasta, vastuun ja moitteet kantoi esikoinen. Esikoisen asemaa arvostetaan, ja kadehditaankin. Ja entisinä aikoina niin on ollut vielä enemmän. Nykyään sentään esim. perimiset menee yleensä tasan lasten kesken. Ellei nyt vartavasten ole testamentattu jollekin jotakin.
perjantai 11. lokakuuta 2024
Ovatko tielleni kertyneet vaikeudet rangaistusta?
Minun on kysyttävä samoin, kuin Fredrik Wislöff kysyi kirjassaan "Rukouskirjani": "Ovatko tielleni kertyneet vaikeudet rangaistusta siitä, mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä?" Mutta päätyy sitten toteamaan, että eivät ne sitä kuitenkaan ole.
Niin, sinähän Jeesus otit päällemme rangaistuksemme: "...että meillä rauha olisi."
Mutta mitä ne vaikeudet sitten ovat? Ne, jotka tuntuvat kuin rangaistuksilta? Ovatko ne kuritusta? Vaiko vain se oma tie, minulle räätälöity? Ensiajattelulla en näe mitään eroa rangaistuksella ja kurituksella. Eikö ne ole samaa? Samalta ne ainakin tuntuvat... Vaikka tuntuvat, eivät ne kuitenkaan ole samaa, kun asiaa tarkemmin alkaa ajatella.
"Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee", on sanonta. En tiedä, osaanko ihan oikein tätä kuriasiaa ajatella, mutta kuri voisi olla kuin rajat. Ne on asetettu, eikä niitä kannata ylittää. Jos niin tekee, on hankaluuksia luvassa: joko niin, että saa isältä rangaistuksen, että muistaisi jatkossa pysyä oikealla alueella. Tai, mikä paljon pahempi; voisi väärällä alueella joutua pahan käsiin, surman suuhun suorastaan. Kuri varjelee rajanylityksiltä.
Me kaikki kyllä olemme "ylittäneet" ne rajat. Ja yhäkin niin tapahtuu, vaikka aikomus on pysyä oikealla alueella. Mutta kiusaus voi olla liian suuri; tai "vahingossa" harhaudumme, kun olemme liian lähellä rajaa.
Mutta siis, Isällä olisi syytä meitä rangaista yhtenään ja kovasti. Mutta sen suuremman rangaistuksen: kuoleman, "ylitsekäymistemme" tähden, Jeesus otti "kontolleen" meidän puolestamme.
---
Vaikeudet voivat olla kurin lisäksi myös se oma tie. Tie, joka on vaikean oloinen, mutta on silti se oikea tie. Kotitie.
Jesajan kirjassa sanotaan, v. 1776 käännöksen mukaan:
"Minä, minä pyyhin sinun ylitsekäymises pois minun tähteni, ja en muista sinun syntejäs." Jesajan 43:25
---
Tästä pääsee lukemaan lisää ja voi valita luettaviksi käännökset: suomeksi v. 1776, 1933/1938, sekä ruotsiksi 1917 ja englanniksi KJV 1789.
https://www.koivuniemi.com/raamattu
Tuo "ylitsekäymises" -sana oli jäänyt minulle joskus mieleen Hovimäki -sarjaa katsoessa, kun pappi siinä sitä sanaa käytti.
torstai 10. lokakuuta 2024
Minäkin saan olla uusi luomus!
sunnuntai 6. lokakuuta 2024
Uskollisesti vaikeassa maastossa seuraten Herraa... Vai Herran hyläten, muita katsellen ja seuraten?!
keskiviikko 2. lokakuuta 2024
Jumala on nähnyt - ja näkee, kaiken. Ja se on lohdullista.
Herra sanoi; kun kansa kulki "...omien halujensa teitä. Ne tiet minä olen nähnyt. Mutta nyt tahdon parantaa tämän kansan, johtaa sen askelia, tahdon antaa sille lohdutuksen." Jes. 57:17-18 KR-92
tiistai 1. lokakuuta 2024
Pitäisi vain uskaltua jäämään vajavaiseksi...
Pitäisi vain uskaltautua jäämään viallisena, rikkonaisena, keskentekoisena... ilman omia korjailuja Jumalan armollisiin käsiin...❤️
Hän osaa tehdä sen, mihin me emme kykene. Muuttamaan, korjaamaan, puhdistamaan, eheyttämään. Kaikkea sitä, mitä me emme kuitenkaan osaa. Vaikka kuinka haluaisimme.
Mehän olemme kuitenkin Jumalan taideteoksia! Siltikin, vaikka omasta mielestämme olisimme ihan olemattomia, turhanpäiväisiä, ym. kaikkea sitä mitä emme haluaisi olla Jumalan silmissä varsinkaan...🙄
Mutta Jumala ❤️ meitä, ja 😊 meille...
---
Ps. En minä tuollaista kuvaa aikonut, vaikka metsää meinasinkin. Mutta piti se jättää tuollaiseksi, kun tiedän, ettei ne minun korjailemiset yleensä paranna sitä piirustusta, päinvastoin. Valokuvankin annoin olla nyt tuon vinon version.
perjantai 27. syyskuuta 2024
Jumala on luvannut!
tiistai 24. syyskuuta 2024
Uupunutta minä juotan...
Sellaiset sanat tuli mieleen. Kun ryhdyin etsimään niitä, että missä kohtaa Raamatussa ne sellaiset oli, niin eipä ruvennut heti löytymäänkään. Ajattelin sitten , että jostain kirjastako ne onkin, kenen lie sanomisia? Jatkoin etsimistä ja vihdoin löysin jakeen:
sunnuntai 22. syyskuuta 2024
Elämän kuivettama ja näännyttämä
lauantai 21. syyskuuta 2024
Eikö tämä ole kuin meidänkin monen kokemus?!
perjantai 20. syyskuuta 2024
Jumala oli Kristuksessa! - ja muita lohdutuksia
Tuo otsikon ajatus, tuli tänä aamuna mieleen. Se vain tuntui niin hienolta asialta, että Jumala itse siinä oli, ottamassa vastaan meidän syntikuormamme siinä ristillä!
Sitten aamun luettavista jotain. Ensin oli Psalmista 86 jakeita. Koko psalmi on rukousta, ja siinä on jakeita kaikkiaan 17. Mutta luettaviin oli merkitty alun jakeita, joita kirjoitin vihkoonikin, koska se oli rukousta; ja ne sanat koskettivat minua.
torstai 19. syyskuuta 2024
Kun Jumala on puolellamme - kuka voi olla meitä vastaan?!
Kun liian aikaisin heränneenä, aamun pimeydessä, kaikki tuntui niin synkältä: mihin tämä maailma on menossa yleisesti, ja ihan meidän yksityisten ihmistenkin osalta. Kun vielä jumalattomuuskin saa valtaa aina vain enemmän. Kun sitten nousin ylös, olin tietysti rohkaisun tarpeessa. Kirjoitin vihkoon:
"Jumalalla on kaikki valta. Hän puolustaa omiaan ja pitää heistä huolen. Niinhän hän on sanonutkin. Meitä vastaankin voi pahat voimat olla, mutta Jumalaa, ja Jumalan suunnitelmaa, ne eivät pysty horjuttamaan. Jumala nauraa heille. Jumala tahtoo rohkaista meitä turviinsa paenneita!"
Ja ylläolevien mietteiden jälkeen aamun jakeissa:
"Hänen on viisaus, hänen on voima ja mahti. Kuka voisi uhmata häntä joutumatta tuhoon?" Job 9:4 KR-92
"... niin kuin Jumala on sanonut: - Minä asetun heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa ja he minun kansani." 2. Kor. 6:16 KR-92
Ja vielä tämäkin, muuten mieleen tullut: "... hän tahtoi rohkaista meitä, hänen turviinsa paenneita, ja kannustaa pitämään kiinni toivosta, joka on edessämme." Hebr. 6:18 KR-92
Ja tuota jakeenkohtaa kun en meinannut tavanomaisista etsintäpaikoistani löytää, niin se löytyi sitten tuolta:
❤️☀️
tiistai 17. syyskuuta 2024
Aamun ilot: jakeet ja - vesipisara💧☀️
"Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, tartun sinun oikeaan käteesi ja sanon sinulle: "Älä pelkää, minä autan sinua." Jes. 41:13 KR-92
"Mutta huomatessaan, miten rajusti tuuli, hän pelästyi ja alkoi vajota. "Herra, pelasta minut!" hän huusi. Jeesus ojensi heti kätensä ja tarttui häneen..." Matt. 14:30-31 KR-92
Mennään yhdessä veneelle |
maanantai 16. syyskuuta 2024
Näkyiko silmäluomien läpi... valo?!
sunnuntai 15. syyskuuta 2024
"Valmiiksi maksettu" - rahattomalle!
Ennen ylösnousua mieleen tullut ajatus, kuin kuvana; vai lienenkö nähnyt unta, mutta tällainen se oli: Ruokapaikan, ehkä kahvilan, pöydässä istuu ihminen. Kohta hänen eteensä tuodaan tarjolle leipä; täytetty sellainen, sillä sen kanssa tuotiin myös lautasliinaan kietaistut aterimet. Pöydässä istunut ikäänkuin vähän hätääntyen sanoo: "Enhän minä ole... (tilannut mitään)" Mutta tarjolle tuoja sanoo rauhoittaen: "Minä tiedän... Se on jo maksettu." Hän oli jo heti nähnyt, että tällä ei ole itsellä, millä maksaa.
Minulle itselleni tuli tästä mieleen se, kuinka Jeesus maksoi meille tarjottavat. Näki heti päältä jo, ettei meillä ole millä maksaa - yhtään mitään.
---
Erikoista tässä oli, ettei esim. eilen käyty Joensuussa missään kahvilassakaan. Mistä tuo mielikuva sitten tuli? Ehkä sekin annettiin tilaamatta:) No itseasiassa tuli mieleen, että eilen illallahan meillä katseltiin elokuva: Poika raidallisessa pyjamassa. Se onkin varmaan antanut "tilaamatta" aineksia, vaikka siinä ei todellakaan kahvilassa käyty. Mainittiin kyllä, ja unelmoitiinkin siitä. Se elokuva kertoo kahdesta pikkupojasta, joista toinen on "raidallisessa pyjamassa" keskitysleirillä. Toinen on keskitysleirin johtajan poika. He ystävystyvät. Se elokuva on todella hyvä - koskettava, mutta ei lasten kuva. Se katsottiin meillä nyt jostakin suoratoistopalvelusta. Mutta oltiin nähty se ennenkin kirjastosta lainatulta dvd:ltä. Se kertomus on olemassa myös kirjana.
Ja ehkä jollain lailla on vaikuttanut myös eilen silmääni osunut jutunpätkä sanomalehti Karjalaisesta. Siinä kerrottiin Joensuuhun avautuvasta uudesta itämaisesta ruokakaupasta. Siinä omistaja sanoo sanat, jotka minun mielestäni oli vaikuttavat. Hän nimittäin sanoi, ettei kaupasta ole pakko tulla ostamaan mitään, vaan sinne saa tulla vaikka bussia odottamaan! Se oli minusta niin hieno ajatus. Jotenkin armollista suorastaan.
---
Ja Ps. 22:24–32, oli tänään ev..lut. kirkon päivän sanassa, aamurukouksena:
Herraa etsivät ylistäkööt häntä!
Olkoon teillä voimaa ja rohkeutta iäti!
---
Kuva valmistui ja lisätty tänne 19.9.24. Jokaisen meidän paikka on tuossa sen maksetun Taivaallisen Leivän - Jeesuksen - saajana❤️✝️☀️
lauantai 14. syyskuuta 2024
Jumalan Henki liikkuu "vetten" päällä
Silloin tapahtuu suuria asioita, niin luomakunnassa, kuin myös ihmisten sydämissä!
torstai 12. syyskuuta 2024
Rohkaisun tarpeessa
"... hän, Jumala ... hän tahtoi rohkaista meitä, hänen turviinsa paenneita, ja kannustaa pitämään kiinni toivosta, joka on edessämme." Hebr. 6:18 KR-92
"Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut..." Luuk. 12:7, Matt. 10:30
Jeesus, kiitos että tahdot rohkaista meitä turviisi paenneita kaikessa mikä meitä ahdistaa, painaa ja pelottaa. Kiitos, että muistutat tuostakin, miten tarkkaa on sinun kaikki tietämisesi ja suunnittelusi. Jokainen hiuksemmekin on laskettu; määrä on siinäkin koko ajan tiedossa, vaikka niitä koko ajan putoileekin. Samalla tarkkuudella pidät huolen kaikista muistakin asioista. Et jätä kallista omaisuuttasi, rakasta ihmistäsi hunningolle ja huolenpidotta, vaikka me sen usein saatamme kokea sellaisena. Kaiken päämääränä sinulla on koko ajan meidän ikuinen parhaamme. Kiitos, että juhla odottaa kotona.
tiistai 10. syyskuuta 2024
Jumala itse tahtoo rohkaista meitä!
* "... hän tahtoi rohkaista meitä, hänen turviinsa paenneita, ja kannustaa pitämään kiinni toivosta, joka on edessämme." Hebr. 6:18 KR-92
"Se toivo on elämämme ankkuri, luja ja varma. Se ulottuu väliverhon tuolle puolen. Sinne Jeesus meidän edelläkävijänämme meni, kun hän oli tullut ylipapiksi, jonka pappeus on ikuista, Melkisedekin pappeutta." Hebr. 6:19-20 KR-92
"Herran enkeli huusi Abrahamille uudelleen taivaasta: "Näin sanoo Herra: Koska sinä tämän teit etkä kieltänyt minulta ainoaa poikaasi, minä vannon itseni kautta, että siunaan sinua runsain määrin ja annan sinulle jälkeläisiä niin paljon, että he ovat kuin taivaan tähdet tai hiekanjyvät meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valloittavat vihollisensa kaupungit. Sinun jälkeläistesi saama siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille, koska sinä olit minun äänelleni kuuliainen." 1. Moos. 22:15-18 KR-92
*Aabraham antoi ainoan poikansa - Jumala sitten antoi myös... ❤️ Jeesuksen, joka oli myös Aabrahamin jälkeläinen - ja Jumalan!
---
Laitanpa tähän vielä linkin Kastepilvi-blogin juttuun, jossa on esillä hyvät laulun sanat. Siinä on juuri siitä, kun Aabraham lähti poikaansa uhraamaan, ja niin myös Jumala; että miltä se mahtoi tuntua heistä...?
https://kastepilvi.blogspot.com/2024/09/ainokainen.html?m=1
maanantai 9. syyskuuta 2024
Hän "sammuttaa" pimeyden
- Hän sammuttaa pimeyden aamuksi...
Se ajatus tuli väärin luetusta. Oikeasti luettu jae kuului näin:
"Hän on luonut Seulaset ja Orionin. Hän muuttaa pimeyden aamuksi ja päivän yöksi. Hän kutsuu vedet merestä ja kostuttaa niillä maan. Hänen nimensä on Herra." Aamos 5:8 KR-92
lauantai 7. syyskuuta 2024
Kaikissa on jotain...
Mitä tällä omituiselta kuvalla haluan sanoa?
Koska: meissä kaikissa on
rosoa, möykkyä, kolhua, halkeamaa, säröä, puuttuu palasia, on saatu osumia, on kiinni juuttumisia..., jne.
Materiaalista riippumatta!
Olkoon kuinka kova, ja täydellisen näköinen, ei täydellistä meissä ole! Puunpalasista ja savimöykyistä epätäydellisyyden helpommin vain näkee. Mutta Mestari osaa muotoilla materiaalin täydelliseen lopputulokseen, on se sitten kiveä tai savea!
Hän rakastaa tehdä uutta ja ihmeellistä kaikenlaisista materiaaleista☀️
---
Me emme usein ymmärrä edes itseämme, saati sitten toista ihmistä. Saatamme ihmetellä, miksi tuo tuollainen nyt onkin? Mutta me emme tunne toisen kolhuja, halkeamia, puuttuvia palasia, ym., kaikkea sitä mikä hänen elämäänsä "karhaa", tai on aiemmin sitä muovannut.... Ollaan armollisia toisiamme kohtaan, niinkuin toivotaan toistenkin olevan meihin päin.
Jumala on osoittanut, ja yhä osoittaa, rakkautta ja ymmärrystä meitä, ja meidän vajavaisuuksiamne, kohtaan❤️
Jumala jo aikoja sitten päätti sovittaa meidät itsensä kanssa... Mikä huikea ajatus!
❤️✝️☀️🕊️🌱
keskiviikko 4. syyskuuta 2024
"Olennaltaan" kuin ihminen...
Aamulla luettu sai minut miettimään, miten Jeesus mahtoi asioita kokea. Pohdinta sai alkunsa tästä:
"Mutta fariseukset menivät ulos ja ryhtyivät suunnittelemaan miten saisivat Jeesuksen raivatuksi pois tieltä. Kun Jeesus sai tietää tästä, hän lähti sieltä. Hänen perässään kulki paljon väkeä, ja hän paransi kaikki sairaat. Hän kuitenkin varoitti heitä puhumasta hänestä julkisesti." Matteus 12:14-16 KR-92
Vanhempi, v- 38 käännös, sanoo saman näin: "...ja hän varoitti vakavasti heitä saattamasta häntä julki..." kun siis ne fariseukset "...pitivät neuvoa... surmatakseen hänet"
No mehän tiedämme, millaisia me ihmiset olemme: pelkoa, iloa, surua, ym. muita tunteita. Jeesuksen sanottiin olevan "olennaltaan"* kuin ihminen. Kuitenkin ilman syntiä. Se oli ero.
Oli muitakin tapauksia, jolloin Jeesus kielsi puhumasta siitä, mitä hän oli tehnyt. Tuo yllä ollut, jossa fariseukset saivat tarpeekseen Jeesuksen julkisuudesta, oli tullut siitä, kun oli surkastunut käsi parannettu. Toinen tapaus, jolloin Jeesus taas varoitti julkistamasta tekoaan, oli kuuron korvien parantamisen jälkeen: "Ja Jeesus kielsi heitä kenellekään sitä sanomasta, mutta mitä enemmän heitä kielsi, sitä enemmän he julistivat." Markus 7:36 (v. -38)
Ja kun oli yksi tyttölapsi tullut herätetyksi kuolleista: "Hänen vanhempansa hämmästyivät; mutta Jeesus kielsi heitä kenellekään sanomasta mitä oli tapahtunut." Luukas 8:56 (v. -38)
Ja kirkastusvuorella koetun jälkeen Jeesus kielsi siitä puhumasta ennen hänen kuolemaansa... Matt. 17:9
Entä muunlaisia merkkejä siitä, miten Jeesus asioita ihmisen osassa koki?
Jeesus tiesi, kuka oli. Jeesus tiesi tulevan kohtalonsa. Mutta olisiko ollut niin, että sen tuleva aika täsmentyi, vasta "kun aika oli tullut". Jeesus oli kuten ihminen on - "kiusattu, kuten mekin", "kuitenkin ilman syntiä." Hebr. 4:15.. Ja hän on myös "ylimmäinen pappi" saman jakeen mukaan. Hän tunsi ihmisenä olemisen tuskat ja vaikeuden. Ja sai voimaa Isältään taivaasta. Sieltähän sitä meiile tavallisille ihmisillekin annetaan.
✝️✝️✝️
*"vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen." Filippiläiskirje. 2:7 (v. -38 käännös)
🌟🌟🌟
"Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta.
Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.
Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan." Hebr. 4:14-16 (v. -38 käännös)
☀️☀️☀️
Rauha on tullut🕊️
Kun Jumala itse tuli taivaasta sen puolestamme tekemään. Hän maksoi itse kaiken, mikä meidän osallemme olisi tullut. Se on tehty. Se on täytetty. Se on annettu. Siihen saa jokainen tarttua kiinni.❤️
maanantai 2. syyskuuta 2024
Mutta sitten tuli apu! Ja meillä on oma paikkamme Jumalan suunnitelmissa❤️
"Kolmeen päivään hän ei nähnyt mitään, ei syönyt eikä juonut." Apt. 9:9 KR-92
Sokeaksi tullut mies. Mutta sitten tuli Ananias, Jumalan lähettämä.
---
"Mutta kun aurinkoa eikä tähtiä näkynyt moneen päivään ja kova myrsky painoi, katosi meiltä viimein kaikki pelastumisen toivo." Apt. 27:20
Sama mies, toisessa tiukassa tilanteessa. Mutta enkeli oli edellisenä yönä tullut, ja ilmoittanut, että matka jatkuu, kaikki pelastuvat.