Siunataan nykyajan uskon sankareita...

Tämän aamun luettavissa oli mm. Hebrealaiskirjeen kohta 11:32-40, jonka luin v. -92 suomennoksen mukaan. Kirjoitan sen tähän, koska se sai minua ajattelemaan niitä, jotka omassa ajassamme samankaltaisia uskon sankareita ovat, sillä heitä kyllä on. Muistetaan rukouksin heitä! 

"Mitäpä tähän enää lisäisin? Minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Barakista, Simsonista ja Jeftasta, Daavidista ja profeetoista. 

Uskon voimalla he kukistivat valtakuntia, pitivät yllä oikeutta ja pääsivät näkemään lupausten täyttymisen.

He tukkivat leijonien kidat, sammuttivat roihuavan tulen ja välttivät miekaniskut. He olivat heikkoja, mutta he voimistuivat, heistä tuli väkeviä sotureita, he työnsivät takaisin vihollisen joukot.

Jotkut naiset saivat  kuolleet omaisensa elävinä takaisin. Monet kidutettiin hengiltä. He olivat torjuneet heille tarjotun vapautuksen, koska halusivat parempaan ylösnousemukseen. 

Toiset saivat osakseen pilkkaa ja ruoskaniskuja, jopa kahleet ja vankeuden. Heitä kivitettiin kuoliaaksi, heitä sahattiin kahtia ja surmattiin miekalla lyöden. 

He joutuivat kuljeksimaan lampaan- ja vuohennahat vaatteitaan, he kärsivät puutetta, heitä ahdistettiin ja piestiin. He olivat liian hyviä tähän maailmaan, ja niin heidän oli harhailtava autiomaassa ja vuorilla ja asuttava luolissa ja maakuopissa. 

Kaikista näistä on heidän uskonsa perusteella annettu kirjoituksissa hyvä todistus, mutta sitä, mikä on luvattu, he eivät vielä saaneet. Jumalalla oli näet meitä varten varattuna vielä parempaa, eivätkä he siksi voineet päästä täydellisyyteen ilman meitä." Hebr. 11:32-40 KR-92

Tuonkaltaista voi havaita nykyajassakin.

Hylättyjen Jumala

Joskus voi tulla tunne hylkysakkina olemisesta, josta ei niin ole väliä. Jos on rikas ja maineikas, elämässä "onnistunut", sosiaalinen, jne., saa arvostusta ja "selkääntaputtelijoita".  Jumala on kuitenkin hylättyjen Jumala. Hän ei väheksy ketään, ei edes sitä, joka kaikkien mielestä on mitätön. Hänelle se, joka ihmisten mielestä on mitätön, on kallisarvoinen, kultaakin kalliimpi. Onhan Hän itse tuon ihmisen tehnyt. Joka itsensä mitättömäksi kokee, on silti kallis taideteos, jollaista ei ole toista. Jumala arvostaa meitä ainutlaatuisina ominaan.

Sitä Hän on: orjien Jumala, kuolemaantuomittujen ja vangittujen, takaa-ajettujen, syytettyjen  ja syyllisten Jumala. Hän on hätääkärsivien, sairaiden ja nöyryytettyjen Jumala; niiden Jumala, jotka ovat kaikkensa menettäneet.

"Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,

joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto,
katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,
vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon,
tuli ihmisten kaltaiseksi,
ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen;
hän nöyryytti itsensä
ja oli kuuliainen kuolemaan asti,
hamaan ristinkuolemaan asti."
Fil. 2:5-8

"kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet,
eikä enää heidän rukoustansa hylkää.
Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiitttävä Herraa,
että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan,
kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaaksensa kuoleman lapset,
jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa,
kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen, ja valtakunnat, palvelemaan Herraa."
Ps. 102:18-23

"Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava,
jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät,
halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.
Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi,
meidän kipumme hän sälytti päällensä.
Me pidimme häntä rangaistuna,
Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden,
runneltu meidän pahain tekojemme tähden.
Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, 
ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut."
Jes. 53:3-5

 Jesajan luku 53 kokonaan /Koivuniemen Raamattuhaku

Uskon kautta

"...voimistuivat heikkoudesta..." Hebr. 11:34

"Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy."

Hebr. 11:1

Uskon kautta

• ymmärretään, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla
• Aabel uhrasi paremman uhrin
• otettiin Eenok pois näkemättä kuolemaa
• rakensi Nooa arkin
• Aabraham lähti kohti tuntematonta ja eli muukalaisena
• synnytti Saara yli-ikäisenä
• uhrasi  Aabraham, koetuksella pantuna, poikansa
• Iisak antoi siunaukset pojilleen
• Jaakob siunasi Joosefin pojat
• Joosef antoi tulevaa varten määräyksen luistaan
• Mooseksen vanhemmat pitivät häntä kätkössä
• kieltäytyi Mooses faaraon tyttärenpojan asemasta ja jätti Egyptin
• pani Mooses toimeen pääsiäisenvieton
• kuljettiin poikki Punaisen meren
• Jerikon muurit kaatuivat
• pelastui portto Raahab 
• kukistettiin valtakuntia, pidettiin vanhurskautta voimassa, saatiin kokea lupauksien toteutumista, tukittiin leijonien kitoja, sammutettiin tulen voima, päästiin miekanteriä pakoon, voimistuttiin heikkoudesta, tultiin väkeviksi sodassa, ajettiin sotajoukkoja pakoon. 
• on ollut niitä, jotka ylösnousemuksen kautta ovat saaneet kuolleensa takaisin, antaneet kiduttaa itseään, ovat kokeneet pilkkaa, ruoskimista, kahleita ja vankeutta, kivittämistä, sahaamista, miekalla surmaamista. Jotka ovat puutteenalaisina ja ahdistettuina, pahoinpideltyinä, lampaannahkoihin  kääriytyineinä kierrelleet ja oleskelleet erämaissa, vuorilla, luolissa ja maakuopissa.

Hebrelaiskirjeen luvusta 11.

USKON KAUTTA. Sen vuoksi he kestivät. 

"...voimistuivat heikkoudesta..." Hebr. 11:34

Voisinko minäkin muistaa...

"Keitä ovat nämä pitkiin valkeihin vaatteisiin puetut ja mistä he ovat tulleet?"
"Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä." Ilm. 7:13-14

Mielessä  vainojen keskellä elävät. Luin äskettäin Seurakuntalainen -sivustolta Pohjois-Korean kristittyjen tilanteesta. Näet jutun tästä: Seurakuntalainen/Pohjois-Korean vainoista.
Jutussa ei kerrota yksityiskohtia, mutta siitä saa kuvan mitä on meneillään siellä. Vainojen keskellä eläviä on tietenkin muuallakin.  Voisiko ajatella, että yritämme muistaa heitä rukouksin... Sen sijaan, että rupeamme pähkäilemään, miksi Jumala sallii tätä tai tuota. Onhan Hän ilmoittanut kauan sitten Sanassaan, että niin tulee käymään.

Muistaisimme niitä, joista media tiedottaa, mutta myös niitä. joista kukaan ei tiedä ja jotka itsekin kokevat, ettei heistä kukaan välitä... Puhuisimme Jumalalle ihan arkisten touhujemme keskellä heistä, pyytäisimme heille voimaa, virvoitusta, viisautta tehdä oikeita ratkaisuja ja puhua oikein, kestävyyttä Jumalan antamin voimin. Ilman sitä ei yksikään kestä. Emme mekään täällä helpommissa oloissa.

Jumalalalla on ihmeelliset keinot, joita Hän voi niin päättäessään käyttää kenen tahansa hyväksi, milloin tahansa. Minua puhutteli aikanaan kirjassa Siperian kierros,  inkeriläisen Juho Punkan elämäntarina. Hän joutui selliin, jossa oli vaarassa paleltua kuoliaaksi ilman vaatteita jäisessä sellissä, jossa oli lattialla vettä polviin asti. Jumala kuitenkin otti hänet aivan taivaallisiin näkymiin ja tuntemuksiin siinä kaiken sen kauheuden keskellä.

"Juho pani silmänsä kiinni ja rukoili hampaat kalisten. - Ota minut täältä, ota minut täältä, Juho rukoili.... Ensiksi Juho tunsi, että lämmintä virtasi häneen..." 

"Avattavan oven kitinä oli ensimmäinen merkki, josta Juho havaitsi olevansa vankisellissä.... Juho ihmetteli häntä pois hakevien miliisien  ällistynyttä ilmettä kun he katsoivat häneen...."

(ylläolevat lainaukset kirjasta Siperian kierros/Olavi Eskola)

Jos olisin itse vainojen keskellä, toivoisin, että puolestani rukoiltaisiin! Jumala näkee jokaisen.

 

"Herrani, sinä tiedät sen."

Ilm. 7:14

---
 Lisätietoa nykyajan vainotuista:
http://www.marttyyrienaani.fi/