Palvelkaa siis Herraa, varmoina siitä, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen saattava loppuun saakka - Kirjejuttuja📨

Ennen ylösnousua mieleen tullut ajatus, tuo otsikko. Halusin etsiä kohtia, nuo löysin.

"varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka." Fil. 1:6 (v. -38 käännös).  Siinä Paavali kiitti ja rukoili Jumalaa filippiläisten puolestä. Ja toivotti heille armoa ja rauhaa mm. noin sanoen.

Tämä on sitten Hiskian viestistä: "Älkää siis olko niskureita niinkuin teidän isänne; ojentakaa kätenne Herralle ja tulkaa hänen pyhäkköönsä, jonka hän on pyhittänyt ikuisiksi ajoiksi, ja palvelkaa Herraa, teidän Jumalaanne, että hänen vihansa hehku kääntyisi teistä pois." 2. Aik. 30:8 (v. -33 käännös) Tämä Hiskian viesti oli kutsu kaikkien tulla viettämään yhdessä pääsiäistä, jota ei oltu siten pitkään aikaan vietetty yhteisesti.

---

✉️ Tuo Hiskian viesti lähetettiin myöskin kirjeitse, ja niinhän Paavalikin viestinsä välitti. Tuosta linkistä pääsee lukemaan Raamattu.fi -sivustolta tuon Hiskian viestin (v. -92 käännöksenä) ja mitä siitä seurasi:

https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/2CH.30

💌 Ja tässä linkki myös filippiläiskirjeen 1. lukuun, niin saadaan tervehdys myös Paavalilta:

https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/PHP.1

Siunausta ja iloa päivääsi, sinä olet Jumalalle rakas❤️

Mitä sanottiin Aabrahamista, ja hänen myötään meistäkin...

"Mitä meidän on sanottava Abrahamista,

 kansamme kantaisästä? Mitä hän saikaan osakseen?

Jos Abraham katsottiin vanhurskaaksi 

tekojensa perusteella, hänellä on 

aihetta ylpeillä - ei kuitenkaan 

Jumalan edessä.

Mitä sanovat kirjoitukset?

"Abraham uskoi Jumalan lupaukseen,

 ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi."

Työntekijälle maksettua palkkaa ei 

katsota armosta saaduksi 

vaan ansaituksi. 

Jos taas jollakulla ei ole ansioita 

mutta hän uskoo Jumalaan, joka 

tekee jumalattoman vanhurskaaksi, 

Jumala lukee hänen uskonsa 

vanhurskaudeksi.

Ylistäähän Daavidkin autuaaksi 

sellaista ihmistä, jonka Jumala katsoo 

vanhurskaaksi hänen teoistaan 

riippumatta: - Autuaita ne, joiden 

pahat teot on annettu anteeksi 

ja joiden synnit on pyyhitty pois. 

Autuas se mies, jolle Herra ei 

lue viaksi hänen syntiään.

Koskeeko nyt tämä autuaaksi ylistäminen 

vain ympärileikattuja vai myös 

ympärileikkaamattomia?

Mehän sanomme: "Jumala katsoi 

Abrahamille vanhurskaudeksi uskon."

Oliko Abraham silloin ympärileikattu? 

Ei ollut, hän oli ympärileikkaamaton. 

Hän sai ympärileikkauksen merkin 

sen vakuudeksi, että hänet oli 

hyväksytty vanhurskaaksi jo, kun hän 

ympärileikkaamattomana uskoi.

Näin hänestä tuli kaikkien niiden isä, 

jotka uskovat ja jotka katsotaan 

vanhurskaiksi, vaikka ovat 

ympärileikkaamattomia. 

Samoin hän on ympärileikattujen 

isä, jos nämä seuraavat sitä uskon tietä, 

jota isämme Abraham kulki ollessaan vielä 

ympärileikkaamaton.

Ei Jumala sen vuoksi luvannut 

Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen 

koko maailmaa perinnöksi, että 

Abraham noudatti lakia, vaan siksi, 

että Abraham katsottiin vanhurskaaksi, 

kun hän uskoi. 

Jos näet perillisiä ovat ne, 

jotka vetoavat lain noudattamiseen, 

silloin usko menettää merkityksensä

ja lupaus raukeaa.

Laki tuo mukanaan Jumalan vihan; 

ellei ole lakia, ei ole rikkomustakaan.

Usko ja lupaus kuuluvat yhteen 

sitä varten, että kaikki olisi armoa.

Näin lupaus on varma ja koskee 

kaikkia Abrahamin jälkeläisiä, 

ei vain niitä joilla on laki, vaan 

myös niitä, joilla on Abrahamin usko. 

Hän on meidän kaikkien isä, 

niin kuin on kirjoitettu:

"Minä olen tehnyt sinut 

monien kansojen isäksi."

Tähän Jumalaan Abraham uskoi, 

häneen, joka tekee kuolleet eläviksi 

ja kutsuu olemattomat olemaan.

Abraham toivoi, 

vaikka toivoa ei ollut, 

ja niin hän uskoi tulevansa 

monien kansojen isäksi kantaisäksi 

näiden sanojen mukaisesti: 

"Näin suuri on oleva 

sinun jälkeläistesi luku." 

Hänen uskonsa ei horjunut, vaikka 

hän, lähes satavuotiaana, tiesi 

elinvoimansa sammuneen ja 

Saaran kohdun kuihtuneen. 

Abraham ei ollut epäuskoinen 

eikä epäillyt Jumalan lupausta, vaan 

sai voimaa uskostaan. 

Hän antoi Jumalalle kunnian 

varmana siitä, että Jumala pystyy 

tekemään sen mitä hän on luvannut. 

Sen vuoksi Jumala katsoikin 

hänet vanhurskaaksi.

Näitä sanoja ei kuitenkaan ole kirjoitettu vain hänen tähtensä, vaan myös meidän vuoksemme. Jumala on katsova vanhurskaiksi meidätkin, kun uskomme häneen, joka on herättänyt kuolleista Herramme Jeesuksen. Jumala antoi Kristuksen kuolla meidän rikkomustemme tähden ja herätti hänet kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden."

Paavalin kirjeestä roomalaisille, luku 4. Suom. 1992 

Minkä Jumala suunnitteli - sen hän teki!

"Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta, ja uskokaa tai älkää, juuri hän on Elia, jonka oli määrä tulla."  Matt. 11:14-14 KR-92

Jeesus puhui siinä Johanneksesta (Kastaja). Ja samalla Jeesus siinä vahvistaa, että Vanhan Testamentin kirjoitukset monissa kohdin viittasivat häneen itseensä - Jeesukseen, Jumalan Poikaan - tulevaan  Messiaaseen; että Hän tulisi. Ja Hän tuli!

🌟 "...tähti nousee Jaakobin keskeltä,

valtiaan sauva Israelista..." 

4. Moos. 24:17 KR-92

✝️👑

"Ennen muuta teidän on oltava selvillä siitä, etteivät pyhien kirjoitusten ennustukset ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä. Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet." 2. Piet. 2:20-21 KR-92

"Vielä kerran on tapahtuva" - ihana lupaus, ihana näkymä!

"Näin sanoo Herra Sebaot:

- Vielä kerran on tapahtuva,

että monet kansat

ja monien kaupunkien asukkaat

lähtevät liikkeelle.

He kulkevat kaupungista toiseen

ja sanovat:

"Lähtekää tekin mukaan,

menkäämme yhdessä Jerusalemiin

uhraamaan Herralle

ja etsimään häneltä armoa,

rukoilemaan Herraa Sebaotia!

Ja kaikkialta kuuluu huuto:

"Minäkin tulen mukaan!"

Kansanjoukot ja mahtavat kansat 

saapuvat Jerusalemiin

rukoilemaan minua, Herraa Sebaotia,

uhraamaan minulle

ja etsimään minulta apua.

"Näin sanoo Herra Sebaot:

Jokaisen Juudan miehen liepeisiin

tarttuu noina päivinä 

kymmenen miestä,

jotka kaikki puhuvat eri kieltä, 

ja he sanovat: 

"Me tahdomme tulla

teidän mukaanne.

Olemme kuulleet,

että Jumala on teidän kanssanne."

Sakarja 8:20-23 KR-92

(Kuva tältä aamulta.)

Saatana ei voi vaatia sinua omakseen, jos olet Herran oma!

Se voi yrittää sitä; mutta ei voi ottaa sinua, jos olet Herran oma, etkä ole "eronnut" Hänestä - joka on ottanut sinut omakseen - rakkaudesta.

"... minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun." Jes. 43:1

Saatana ei sinua rakasta. Hallita se kyllä haluaisi kovasti. Teettää kaikenlaista. Se myös kiihkeästi haluaisi sinut takaisin itselleen, vaikka olet jo toisen. Se yrittää esittää ties mitä vaateita  ja väitteitä, jotta saisi sinut uskomaan, että et voisi olla Herran Jeesuksen oma ja rakastettu. Se vyöryttää eteesi kaikki vanhat ja uudet virheesi, väittäen, että niiden takia et voi kuulua Jumalalle, vaan hänelle. Mutta älä sitä usko! Usko Jumalaa! Hänhän sanoo, että:

"... minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun." Jes. 43:1

Pidä siitä kiinni, kuin kalliista aarteista. Älä päästä irti, älä myönny mihinkään saatanan juoniin, sillä se on ovela. 

Jeesuksessa on kaikki  meille. Olemme Hänen! Yksin Hänen. Aina.

"Mutta nyt, näin sanoo Herra, joka loi sinut Jaakob, joka valmisti sinut, Israel: Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun." Jes. 43:1

Jeesuksen oma, Isän oma!

"Sillä minun Isäni tahto on se,
että jokaisella, joka näkee Pojan

ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä;

ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä."

Joh. 6:40

"Kaikki, minkä Isä antaa minulle,

tulee minun tyköni; ja sitä, joka

minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.

Sillä minä olen tullut taivaasta, en

tekemään omaa tahtoani, vaan 

hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.

Ja minun lähettäjäni tahto on se, 

että minä kaikista niistä, jotka hän

on minulle antanut, en kadota yhtäkään,

vaan herätän heidät viimeisenä päivänä."

Joh. 6:37-39

"Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei

Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä;

ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. 

Profeetoista on kirjoitettuna: 'Ja he

tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'.

Jokainen joka on Isältä kuullut ja oppinut,

tulee minun tyköni.

Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt;

ainoastaan hän, joka on Jumalasta, 

on nähnyt Isän." 

Joh. 6:44-46

"Totisesti, totisesti: sillä joka uskoo,

on ikuinen elämä." Joh. 6:47 

"Sinä olet minun suojani ja kilpeni,

sinun sanaasi minä panen toivoni." 

Ps. 119:114

Ajassa

Ajassa liikkuu nyt monenlaista. Ilahduttavaa on ollut, että kaiken muun keskellä on ollut kuin keväistä tuulta, kun nuoret, varsinkin pojat, mutta tytötkin, ovat tänä aikana kiinnostuneet Jeesuksesta ja kristillisestä uskosta. Eivätkä vain kiinnostuneet, vaan tuovat myös uskoansa  julki rohkeasti kouluissa ja urheilumaailmassakin!

Siitä tulee mieleen herätys. Sellaistahan sitä aina uskovat toivoo, rukoilee ja odottaa. Olisiko nyt se aika, että nyt se on aluillaan meidän ajallemme? Sepä nuori väki voi vielä temmata meidät vanhatkin mukaansa🌿☀️

"Altis on sinun kansasi sinun sotaanlähtösi päivänä: pyhässä asussa sinun nuori väkesi nousee eteesi, niinkuin kaste aamuruskon helmasta." Ps. 110:3  

---

Toisen blogini tämänaamuinen:

https://vaaranlaella.blogspot.com/2025/07/oletko-koskaan-tutustunut-tahan.html

"Älä pelkää..." - vaikka nyt olisikin...

"Viime yönä näet vierelläni seisoi sen Jumalan enkeli, jonka oma minä olen ja jota minä palvelen. Enkeli sanoi: 'Älä pelkää, Paavali. Sinä olet vielä seisova keisarin edessä, ja Jumala antaa sinulle sen lahjan, että myös matkatoverisi pelastuvat." Apt. 27:23-34 KR-92

"Pysykää siis rohkeina, miehet! Minä luotan Jumalaan ja uskon, että käy niin kuin minulle on sanottu. Jollekin saarelle me vielä *ajaudumme." Apt. 27:25-26 KR-92

Alun kaksi jaetta oli luettavissa Päivän Tunnussanassa. Ne olivat vaikuttava ilmoitus. Minäkin havahduin miettimään sitä. Mutta alkujaan se ilmoitus oli hengissäpitävä ilmoitus. Se oli lupaus, että saatte henkenne pitää; niin Paavali, ilmoituksen saaja, ja kaikki hänen kanssaan matkalla olevat! Se enkelin ilmestyminen yöllä Paavalin viereen on täytynyt olla erittäin järisyttävä jo ihan kokemuksena - kun siinä yhtäkkiä enkeli vieressä seisoo, ja puhuu rohkaisun sanoja juuri minulle! Ja nekin, jotka eivät sitä ehkä heti Paavalin kertoessa uskoneet, uskoivat sitten, kun näkivät sen voiman käytännössä. Mutta se näky ja ilmoitus odotti vielä hieman aikaansa... Ja oli varmasti pelkoja kaiken keskellä. Mutta pelastus todella tuli! 

Kiitos Jumalan, joka aina pitää sen, minkä lupaa! 

* "Mutta jollekin saarelle meidän täytyy viskatua." Apt. 27:26, v. -38 käännös. "Viskautua" on vahvempi sana, kuin ajautua.

Ja kun oltiin sitten myöhemmin "viskauduttu" jollekin saarelle, tapahtui siellä Paavalin käsien - (kirjaimellisesti käsien), kautta ihme- eli tunnustekoja, jotka toivat iloa ja suurta ihmetystä näiden ystävällisten saarelaisten keskuuteen: Paavalia puri kuolettava käärme. Mutta sen hän ravisti nuotioon, eikä tapahtunut mitään, vaikka saarelaiset luulivat hänen kohta kuolevan. Ja ne samat kädet kävivät sitten koskemassa sairasta - samalla rukoillen Jumalaa; että hän parantaisi saaren päämiehen sairaana olleen isän. Ja niin myös kävi. Se vanha isä parani Paavalin meressä uitettujen, ja käärmeen puremien käsien kautta, joita Jumala käytti!

---

Kiitos Isä, kun sain kirjoittaa. Tämä tuotti taas iloa ja rohkaisua minullekin. Pidä katseeni sinussa, kaikenlaisina aikoina; niin hyvinä kuin huonoinakin.  Kauaskantoiset ovat olleet Paavalin kokeman enkelin vierailun ja merestä pelastumisen, ym. vaikutukset, kun ne vielä tännekin asti säteitään heittävät ja vaikuttavat. Mutta niiden säteiden lähde onkin yhä elävä Kaikkivaltias Jumala! 🌟

Pidä kiinni siitä!

 

Voisiko näihin ajatella sen sanan: "jo" - niitä lukiessa...

"Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään." Joh. 5:24 KR-92 

Jeesuksen sanoja nuo yllä. Niissä jo olikin yhden kerran se sana: "jo". Mutta tuo "on saanut", sekin ikäänkuin noissa sanoissa jo sisältää sen. 

Sitten oli Pietarin puheesta poimittuna: "Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Suuressa laupeudessaan hän on synnyttänyt meidät uuteen elämään ja antanut meille elävän toivon herättämällä Jeesuksen Kristuksen kuolleista." 1. Piet. 1:3 KR-92

Tuossakin nuo sanamuodot on sellaiset, että kuvaavat mielestäni sitä tilaa: "Jo"! 

Ja Jeesukselle niin rakas Johannes vakuuttaa: "Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on."  1. Joh. 3:2 KR-92

---

Kun lopetin näiden aamujakeista tulleiden mietteiden kirjoittelun vihkoon, huomasin pöydällä verenpainelääkkeeni vielä. En siis ollut ottanut niitä, vaikka ne oli siinä veden kera odottamassa minua. Olisin voinut ottaa ne jo heti, kun ne pöydälle pistin. Ne vain unohtui, kun rupesin lukemaan ja kirjoittamaan. - Nyt otin ne. Ja kulautin veden. 

Mutta tästä tulee vielä mieleen, että mitähän kaikkea taivaallista me mahdamme jättää ottamatta, joka olisi valmiina jo otettavaksi...❣️

Jeesus täytti kuitenkin kaikki vaatimukset puolestamme...

Eilen sain aikaiseksi koota nuo joulukoristeet pois tuosta. Taulu jäi. 

Jumala ei petä. Hän toteuttaa aina lupauksensa...!

Psalmissa 89 Esrahilainen Etan muistelee Jumalan lupausta: 

"Näyssä sinä kerran vakuutit palvelijoillesi: "Minä olen valinnut nuorukaisen kansan joukosta, olen pannut kruunun sankarin päähän. Minä olen löytänyt palvelijani Daavidin ja voidellut hänet pyhällä öljylläni... Minä annan hänen sukunsa säilyä iäti, annan hänen valtaistuimensa pysyä niin kauan kuin taivas kaartuu maan yllä." Ps. 89:20-21,30 KR-92

Sitten hän valittaa, että Jumala on hylännyt kansansa ja tehnyt tyhjäksi liittonsa:

"Kuitenkin sinä vihastuit voideltuusi, hylkäsit ja jätit hänet. Sinä teit tyhjäksi liiton, jonka olit tehnyt palvelijasi kanssa, ja paiskasit maahan hänen kruununsa." Ps. 89:39-40 KR-92

Sitten hän kysyy suoraan:

"Herra, missä on sinun uskollisuutesi, missä ovat lupauksesi, jonka annoit kerran valalla vannoen?" Ps 89:50 KR-92

Mekin voimme kysyä, missä on se Jumalan lupaus, missä se kuningaskunta, missä se mahti? Kansaasi ahdistetaan yhä.

MUTTA: Me olemme saaneet myös lukea evankeliumit. Olemme saaneet lukea Jeesuksen syntymästä, ja hänen toiminnastaan maan  päällä. Ja myös siitä, kuinka kuningas Herodes niin pelkäsi tätä tulevaa kuningasta, että tapatti monet pienet pojat Betlehemin kylästä, saadakseen hengiltä tämän yhden. Mutta Jumala, tämän tulevan kuninkaan Isä, piti huolta lapsestaan: hänet ohjattiin turvaan Egyptiin Herodeksen murhanhimolta. Eikä tätä ikuista kuningasta saaneet hengiltä hänen omat kansalaisensakaan, roomalaisten avustuksella. Vaikka hänet naulattiin ristille, ja hän kuoli, oli kolme päivää haudassa kuolleena; ei kuolema kyennyt pitämään häntä vallassaan! Hän nousi kuolleista, ja nousi Isänsä luo taivaaseen. Siellä, sieltä käsin hän hallitsee jo nyt, mutta tulee vielä tännekin ja hänen valtansa on se ikuinen, odotettu valtakunta, jolla ei ole loppua.

"Hän on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita", näin kirkoissa luettavan uskontunnustuksen* sanoin.

Ja mitä tulee asioita miettineeseen Esrahilaiseen Etaniin, hänkin olisi iloinnut, jos olisi tiennyt saman, mikä tieto meillä on ollut saatavilla: Jeesus oli myös Daavidin jälkeläinen.  Esrahilainen Etan ei tiennyt vielä  hänestä... kuten me. Etan olisi suuresti iloinnut, jos olisi saanut tietää Jeesuksesta...

*https://katekismus.fi/uskontunnustus/18.html

Kaksi silmää tuijotti lehtien seasta...

Siinä puussa oli muutakin kuin lehtiä... Rikas, ketterä, pieni mies oli kiivennyt sinne. Odotti saavansa nähdä "mikä mies Jeesus oli". 

Hän "halusi nähdä". Mutta sai paljon enemmän. "Mutta tultuaan sille kohtaa, Jeesus katsoi ylös ja sanoi: "Sakkeus, tule kiireesti alas. Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi."

Eikä se siihen jäänyt: " Tänään on pelastus tullut tämän perheen osaksi."

(Luuk. 19:1-10 KR-92) 

Kuvittelin vähän, mitä Sakkeuksen päässä olisi voinut liikkua:

Sakkeuksella oli yksi toive, ja kaksi unelmaa... Toiveensa hän ajatteli voivansa saada toteutetuksi, kun kiipesi puuhun.*  Unelma olisi ollut saada sellainen ihminen, kuin Jeesus,  omaan kotiin käymään!  Mutta sehän ei tulisi koskaan toteutumaan, sillä eihän sellainen mies edes tahtoisi katsoa häneen päin. Mutta jos hän sen Jeesuksen tapaisi, olisi hienoa, jos voisin kutsua hänet kotiini... Juhlat tahtoisin hänelle järjestää. Mutta saahan sitä haaveilla... 

* Olikohan hän kenties kiipeillyt siinä puussa  jo lapsena? Ja tiennyt mihin asti sieltä näkee? 

---

Tässä  vielä kuva, jonka tein tästä aiheesta jälkeenpäin:

https://vaaranlaella.blogspot.com/2022/03/mita-lehtien-seasta-nakyi.html 

Laitoin sen toiseen blogiini, koska en halunnutkaan vaihtaa pois tuota kuvaa, jonka aiemmin olin tänne laittanut. Mielestäni tuo sopii tähän juttuun omalla tavallaan: sydän kuvastaa Jeesuksen rakkautta... meihin kuiviin ja kuihtuneisiin❤️  

---

No vielä tuli itselle mieleen kysymys: Onko se Jeesuksen rakkaus minua kohtaan kuitenkaan niin suurta, kuin haluan uskoa? Koenhan itseni niin epäonnistuneeksi  Jumalan silmien edessä olemaan. Välittömästi mieleeni tuli: 

"Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä." Joh. 15:13 

Ja senhän Jeesus just meidän puolestamme teki! Ei ole olemassa mitään suurempaa rakkautta, kuin Hänen! Ei ole olemassa ketään parempaa ystävää!

Mutta me ollaan vain niin tottuneita tuijottelemaan niitä omia "mittareitamme"... Mutta niihin ei kannata tuijottaa. Niihin ei ole luottamista. Eikä tämä muutenkaan ole mitään meidän "mittariilentoa pimeässä", sillä meitä kuljettaa Jumala!