lauantai 30. huhtikuuta 2022

Rauhanruhtinas!

"Suuri on hänen valtansa,
ja rauha on loputon..." 

Jes. 9:6 KR-92




"Tämän minä olen teille puhunut, 
että teillä olisi minussa rauha.
Maailmassa teillä on ahdistus;

mutta

olkaa turvallisella mielellä: 

minä olen voittanut

maailman." 

Joh. 16:31 (Jeesuksen sanat)


---

Maailma on jo voitettu - kuin keväinen lumi...





keskiviikko 27. huhtikuuta 2022

Mihinkä Jumala on meitä varustanut?

Odotellessani isäntää hänen ollessaan hammaslääkärillä löysin ajankulukseni mielenkiintoista kuunneltavaa: *

Kutsumushautomo/Elina Rautio/Kasva omaksi itseksesi, (kausi 1, jakso 7, osa 2/2).

https://youtu.be/73i8IYZWdgo

Siinä oli siitä, että miten Jumala on antanut meille jo syntymässä lahjoja, joita hän saattaa käyttää kutsuessaan meitä johonkin. Mielenkiintoista pohdintaa siitä, millainen merkitys juuri niillä luotaisilla lahjoillamme on, jota voimme itse myös omalta kohdaltamme pohtia; millaisia asioita tykkäämme tehdä ja millaisesta tekemisestä saamme voimaa - verrattuina siihen, mikä tuntuu voimia kuluttavalta... 

----

* Löysin sen itseasiassa Seurakuntalainen -sivuston yläpalkin mainoksesta. Mutta nämä ovat myös Radio Deillä kuunneltavissa:

https://deiplus.fi/ohjelmasarja/77




Nappasin tähän nyt vain kuvitukseksi v. 2003 tekemästäni taulusta ottamani kuvan.



Ei hylätty - vaan Jumalan isällisen rakkauden kohde ❤️

"...ei kai Jumala ole hylännyt omaa kansaansa? Ei toki!..." Room. 11:1 KR-92 

"Minä opetin Efraim kävelemään, kannattelin sitä käsivarsista. Mutta Efraim ei käsittänyt, että minä sitä hoidin." Hoos. 11:3 KR-92 



"Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan." Jes. Jes. 59:1  

--

Ja mielessäni alkoi soida pätkiä vanhasta hengellisestä laulusta: "...kulje luona sen, jonka voimien,  näet taistelussa uupuneen... sydän rakastaen... vahvista ystävää, vahvista ystävää..." ❤️


tiistai 26. huhtikuuta 2022

Keskittymistä

Elämä on kuin koiravaljakkoajon kovin kisa. Koskaan ei tiedä, mitä matkalla on. On painettava eteenpäin oli sää tai keli mikä hyvänsä. Välillä on pakolliset pysähdykset tarkastuspisteille. Niissä saa nukkua ja syödä. Niihin saa jättää väsyneet tai loukkaantuneet koirat. Mutta useimmiten levähdetään vain kuljettavan reitin varrella, yleensä ilman seuraa. Toisinaan iloitaan hyvältä tuntuvasta osuudesta. Mutta on osuuksia, joissa sattuu vaarallinen laskeutuminen alaspäin pimeän aikaan. Mielessä siintää voitto. Omat kuvitelmat kuitenkin karisevat matkan varrella. Saa olla kiitollinen, että pääsee perille.

Katselin sarjaa, jossa ajettiin koiravaljakolla maailman kovinta valjakkokisaa. Se oli Alaskassa; Iditarodin kisa. Pääset halutessasi katsomaan tästä:

  Yle Areena/Lars Monsenin koiravaljakko

Laitoin tämän tänne, koska siinä matkassa oli kuitenkin jotain puhuttelevaa.

---

Olin laittanut tämän luonnoksiin vuonna 2019. Mutta tuo ohjelma on yhä katsottavissa. 




Tässä vielä kuunneltavaksi vanha laulu; "Joka Herran tuntee...":






lauantai 23. huhtikuuta 2022

Virvoittavien vetten ääreen...

"Suo minun kuulla ilon ja riemun sana, elvytä mieli, jonka olet murtanut." Ps. 51:10 KR-92 



Ulota Jeesus virtasi meihin jäisiin asti!


"... Jumalan virta nyt kuohuu, armoa janooville. Sen mitä kansoilta puuttuu, virta tää tuo tullessaan. Virrat, virrat ne armon, autuutta lohtua tuo. Runsaammin suo niiden tulla, jokaisen lapsesi luo."  (Hengellisestä laulusta)


"Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa." Jes. 55:1






perjantai 22. huhtikuuta 2022

Yllättäviä lahjoja

Tänä aamuna oli jakeissa mm. tällaista:

"Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa. Mutta kukin meistä on saanut oman armolahjansa, sen jonka Kristus on nähnyt hyväksi antaa.

Kirjoituksissa sanotaankin: - Hän nousi korkeuteen vangit voittosaaliinaan, hän antoi lahjoja ihmisille. Eikö se, että hän nousi korkeuteen, merkitse, että hän oli laskeutunut alas, aina maan alimpiin paikkoihin? Hän, joka laskeutui alas, nousi myös kaikkia taivaita ylemmäs täyttääkseen kaikkeuden läsnäolollaan. 

Hän antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat, varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen." Ef..4:6-12 KR-92

Noita jakeita lukiessa tulee mieleen... sekin - että saimme myös toisemme lahjoiksi... Aina emme tunnista saamiemme lahjojen hienouksia. Emme myöskään tunnista, millaisia lahjoja me itse olemme toisille. Enkä nyt tarkoita vain sellaista, että ollaan jossain näkyvässä seurakunnallisessa asemassa, vaan ihan tavallisina ihmisinä. Meihin kaikkiin on Jumala kuitenkin kätkenyt jonkin viestin itsestään, lahjan, josta joku toinen voi jollakin tavoin saada jotain. Siltikin, vaikka emme itse näkisi siitä yhtään mitään. Me olemme näkymättömän Jumalan kuvia*, ihmeitä ja yllätyksiä - toisillemme. Ihan  vain silläkin jo, että olemme olemassa!


"Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen." 139:14 KR-92 

"Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän heidät loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät." 1. Moos. 1:27

Ja Jeesuksen sanottiin olevan esikoinen: "ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa." Kol. 1:15




Toiseen  blogiini myös lahja-asiaa kirjoitin, mutta erilaisen tekstin, eilen saaduista:

https://vaaranlaella.blogspot.com/2022/04/yllatys-kaupan-kassalla.html



keskiviikko 20. huhtikuuta 2022

Jumalan palkkataulukoista...

Jumalan "palkkataulukoiden" perusteet ovat erilaiset kuin mihin olemme muutoin tottuneet. Mutta se on vain lohdullista. Se joka on kovasti  tehnyt työtä Jumalan elopelloilla, saa kyllä hyvän palkan. Mutta entäpä hän, joka kokee, ettei ole oikein saanut edes mahdollisuuksia mihinkään? Jumalallapa on kuitenkin sellainen "suurennuslasi", jolla Hän näkee paljon enemmän kuin me. Ja palkka tulee sen mukaisesti, mitä Jumala näkee. Ei sen mukaan, mitä itse luulemme.

"Joka ottaa profeetan vastaan siksi, että tämä on profeetta, saa profeetan palkan, ja joka ottaa vanhurskaan vastaan siksi, että tämä on vanhurskas, saa vanhurskaalle kuuluvan palkan.

Ja joka antaa yhdellekin näistä vähäisistä maljallisen raikasta vettä vain siksi, että tämä on opetuslapsi - totisesti: hän ei jää palkkaansa vaille."
Matt. 10:41-42 KR-92

Ja viimeisen tunnin työntekijälle maksetaan sama, kuin kokopäiväisesti ahertaneille. Ja jos se aiheuttaa närää niissä koko päivän työskennelleissä, heiltä kysytään; että eikö heidän saamansa palkka ollutkin juuri se, josta sopimus tehtiin? (Matt. 20:1-16)

"Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa saman verran kuin sinullekin." Matt. 20:14











tiistai 19. huhtikuuta 2022

Kristuksen kirje

"On maailmassa Kristuksella kirje, sen kirjoituksen kaikki nähdä voi..." - soi mielessäni eilen vanhasta laulusta.* Löytyi myös maasta, tieltä, tuo  koivusta irronnut, kuin palanen jostain muinaisesta kääröstä, entisaikain "kirjepaperista". Teki oikeastaan mieli kirjoittaa tuohon jotain, mutta arvelin, että se voisi pilata tuon, ja niinpä jätin sen aikeen.


Room. 1:20


"Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa," Room. 1:20

Ja seuraava jae puhuukin sitten siitä, miten ollaan tunnettu Jumala, mutta ei olla häntä Jumalana kunnioitettu ja kiitetty, vaan ollaan ajatuksiltamme turhistuneita ja ymmärtämätön sydämemme on pienentynyt... Armahda Jeesus meitä! Anna valosi valaista pimeytemme! Anna taivaallista näkökykyä meille, että sinun käsiesi jäljen tunnistaisimme!


---

* Vuonna 1980 Ristin Voitto julkaisi 11 laulua sisältävän vihkosen nimeltä: "Muista veljiäsi. Neuvostoliiton kristittyjen lauluja. Toimittanut Seppo J. Järvinen." Ne myös levytettiin: "Muista veljiäsi. Henkka ja ystävät." Sitä oli saatavana levyllä ja kasettina. Nämä tekivät kyseisen vihkosen laulut monille tutuiksi. Itsellenikin niistä puolet tuttuja, kuten esim. laulu nimeltä:

"Kristuksen kirje", josta jutun alussa  oli alkusanat. Suomalaiset sanat Tytti Träff. Muut minulle tutut olivat: 
"Matkalaulu: Olen matkalla vain laulan kulkiessain ..." 
"Joskus saan niin murhemielin tunnustaa mä lankesin..."
"Kun murhe on ja sydän itkee..."
"Herrani, mä katseen sinuhun nyt luon..."
"Muista veljiäsi: Kellastunut kuiva lehti...".

Meillä saattaa olla kyseinen kasetti jossain varastossa.





maanantai 18. huhtikuuta 2022

"Herra on minun paimeneni"

"Daavidin psalmi. 

Herra on minun paimeneni, 
ei minulta mitään puutu.
Hän vie minut vihreille niityille, 
hän johtaa minut vetten ääreen,
siellä saan levätä.

Hän virvoittaa minun sieluni, 
hän ohjaa minua oikeaa tietä
nimensä kunnian tähden.
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa
en pelkäisi mitään pahaa,
sillä sinä olet minun kanssani.

Sinä suojelet minua kädelläsi,
johdatat paimensauvallasi.
Sinä katat minulle pöydän
vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä,
ja minun maljani on ylitsevuotavainen.

Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut
kaikkina elämäni päivinä, 
ja minä saan asua Herran huoneessa 
päivieni loppuun asti." 
 
Psalmi 23 
KR-92 




"Paimenna, Herra, sauvallasi kansaasi, kaitse omaa laumaasi, joka asuu yksin keskellä metsää, kaukana hedelmätarhoistaan. Johda se Basanin ja Gileadin laitumille niin kuin entisinä aikoina. 

Niin kuin silloin, kun lähditte Egyptistä, niin te saatte vieläkin nähdä ihmeitä. Kaikki kansat näkevät nuo ihmeelliset teot, katselevat niitä voimattomina mahtavuudestaan huolimatta. Kaikki mykistyvät, ja heidän korvansa menevät tukkoon. He nuolevat tomua kuin käärmeet, kuin maan matelijat. Vavisten he tulevat varustuksistaan, lähestyvät kauhusta kalpeina Herraa, meidän Jumalaamme. Sinua, Herra, he pelkäävät! 

Jumala, onko sinun vertaistasi! 

Sinä annat synnit anteeksi ja jätät rankaisematta jäljelle jääneen kansasi rikkomukset. Sinä et pidä vihaa iäti, sinä olet laupias. Sinä armahdat meitä yhä, poljet syntimme jalkojesi alle. Kaikki syntimme sinä heität meren syvyyteen. Sinä osoitat uskollisuutta Jaakobille, hyvyyttä Abrahamille. Tämän olet vannoen luvannut isillemme jo muinaisina aikoina." 

Miika 7:14-20 
KR-92






sunnuntai 17. huhtikuuta 2022

Jumalalle rakkaita...❤️

"Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen. ... Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu. Olkaa myös kiitollisia." Kol. 3:12,15 KR-92




"Sotkut sydämiksi"❤️ 


---
Heräsin apealla mielellä. Olin nähnyt jotain untakin ja kaikki ankea tuntui painavan päälle. Sen vuoksi kirjoitin vihkooni nuo jakeet. Sotkuisen käsialani tekemän virheen muutin sydämeksi.

Alkuun ajattelin, etten jaksa mitään lukeakaan. Mutta vähän  ajan päästä otin kuitenkin sen päivän sanan esiin, ja tuntui niin hyvältä lukea, että olemme Jumalalle rakkaita... ❤️ 



 


lauantai 16. huhtikuuta 2022

No olipas erikoista... ja rohkaisevaa☀️

Kirjoitin eilen itseäni varten muistutukseksi vihkooni sanat: Ei syytä hävetä evankeliumia! Ja tämän jälkeen jakeen: "Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle." Room. 1:16  

No, koittipa sitten tämä aamu. En  ajatellut kirjoittaa mitään. Vähän tylsistyneenä rupesin  selaamaan nettiä. Tuli vastaani teksti, jonka halusin klikata auki. Se näkyi olevan saarna Lappeenrannan Sammonlahden seurakunnasta. Sitä lukiessani ällistyin, sillä siinähän oli se sama jae! Saarna puhui rohkeudesta ja sen lähteestä...

https://www.lappeenrannanseurakunnat.fi/tule-mukaan/ajatuksia-viikolle/ajatuksia-viikolle-helmikuu-2019-ja-vanhemmat-kirjoitukset/kuulkaa-miten-voitonhuuto-kajahtaa-herran-kasi-on-voimallinen-




torstai 14. huhtikuuta 2022

"Pääsiäisaterian valmistelu"

Otsikko, joka oli Raamatun väliotsikkona vilahti silmääni pääsiäistekstien välissä,  kun ihan muuta etsin kesken sen miettimisen, että tänään olisi taas kauppapäivä ja kauppalappukin kirjoitettava, että tietää mitä kaupasta taas tuo.

Olivatkohan Jeesuksen seurassa kulkevat jo ehtineet miettiä sellaista kysymystä, että missä ihmeessä he pääsiäisen viettävät? Jeesus ei ole sanonut siitä vielä mitään... Mutta sitten:

"Sitten tuli se happamattoman leivän päivä, jolloin pääsiäislammas oli teurastettava. Jeesus lähetti Pietarin ja Johanneksen kaupunkiin ja sanoi heille: "Menkää valmistamaan meille pääsiäisateria." He kysyivät: "Minne tahdot meidän valmistavan sen?" Hän sanoi: "Kun tulette kaupunkiin, teitä vastaan tulee vesiruukkua kantava mies. Seuratkaa häntä. Menkää siihen taloon, johon hän menee, ja sanokaa talon isännälle: 'Opettaja  kysyy sinulta, missä on huone, jossa hän voi syödä pääsiäisaterian opetuslastensa kanssa.' Isäntä osoittaa teille yläkerrasta suuren huoneen, jossa on kaikki järjestettynä. Valmistakaa sinne ateria." He lähtivät matkaan, ja kaikki kävi niin kuin Jeesus oli heille sanonut. He valmistivat pääsiäisaterian." Luuk. 22:7-13 KR-92 "Pääsiäisaterian valmistelu"

No nyt meidänkin edessämme on hetket, jolloin meidän  pitää - kenen enemmän, kenen vähemmän - miettiä pääsiäisen viettoa, ruokaa ja muuta. 

Mutta jos, ja kun, monenlaiset puutteet saattavat valmisteluissa tuntua, eikö ole lohdullista luettavaa  jakeissa, jotka tänä aamuna oli luettavissa  päivän sanassa:

"Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun tai sapatin päiviä. Ne ovat vain sen varjoa, mikä oli tulossa ; todellista on Kristuksen ruumis. Teidän voittajan palkintoanne ei saa riistää teiltä kukaan, joka nöyryyttää itseään kieltäymyksin, vajoaa näkyihinsä ja palvoo enkeleitä. Sellaisen ihmisen tekevät hänen omat tyhjät ajatuksensa ylpeäksi, eikä hänellä ole yhteyttä Kristukseen, päähän, joka huolehtii koko ruumiista ja pitää sitä nivelten ja jänteiden avulla koossa, niin että se kasvaa Jumalan tarkoittamalla tavalla. Jos kerran olette yhdessä Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkuvoimien ulottuvilta, miksi yhä käyttäydytte  tämän maailman mukaisesti  ja alistutte sellaisiin sääntöihin kuin "älä tartu", "älä maista", "älä kosketa"? Tämä kaikkihan koskee sellaista, mikä käytön jälkeen häviää. Kysymys on vain ihmisten käskyistä ja opeista. Nämä omatekoista hurskautta, nöyryyden harjoitusta ja ruumiin kurittamista vaativat käskyt tosin näyttävät viisailta, mutta todellusuudessa ne ovat arvottomia ja tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä." Kol. 2:26-23 KR-92 "Todellisuus ja sen varjo"




"Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen. ...  

Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne. Lain kaikki käskyt on pidetty, kun tätä yhtä noudatetaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Gal. 5:1,13-14 KR-92 


Siunattua pääsiäisaikaa sinulle, ovatpa olosuhteesi millaiset tahansa!




keskiviikko 13. huhtikuuta 2022

"... kumosi... velkakirjan kaikkine määräyksineen..."

"Pitäkää varanne, ettei kukaan houkuttele teitä harhaan tyhjillä ja pettävillä viisauden opeilla, jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman alkuvoimiin eivätkä Kristukseen.

Hänessä on jumaluus ruumiillistunut koko täyteydessään, ja hänen yhteydessään myös te olette tulleet tästä täyteydestä osallisiksi. Hän on kaikkien valtojen ja voimien pää.

Häneen teidät on yhdistänyt ympärileikkaus, joka ei ole ihmiskäsin tehty, Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois.

Kasteessa teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, kun uskoitte Jumalaan, joka voimallaan herätti Kristuksen kuolleista.

Te olitte kuolleita rikkomustenne ja ympärileikkaamattomuutenne vuoksi, mutta Jumala teki teidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa. Hän antoi meille kaikki rikkomuksemme anteeksi,

hän kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen ja teki sen mitättömäksi naulitsemalla sen ristiin.

Hän riisui aseista vallat ja voimat ja saattoi ne kaikki häpeään, kun hän teki Kristuksesta niiden voittajan."

Kol. 2:8-15 KR-92





tiistai 12. huhtikuuta 2022

Tänä aamun jae




"Kun kerran olette ottaneet  omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, eläkää hänen yhteydessään. 

Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu. Kaikukoon kiitoksenne runsaana." Kol. 2:6-7  KR-92


Ja tämä tuntui sopivan jatkoksi, kun omat  "rakennustaidon"  puutteet tuntuvat:

"Kun minä ajattelen: "Minun jalkani horjuu", niin sinun armosi, Herra, minua tukee." Ps. 94:18  -33/-38






"Täydelliset ovat hänen tekonsa...":)



sunnuntai 10. huhtikuuta 2022

Miksi pysyin poissa...

"....Minua pelotti, koska... siksi piilouduin." 1. Moos. 3:10 KR-92 

"Koska"-sanan jälkeen on tilaa omille selityksille. Mutta pelko on se sana, joka kattaa selitykseni. Käytännön esimerkki omasta elämästäni.  En ollut yli kahteen vuoteen ollut jumalanpalveluksessa seurakunnassamne. Emme ole muutoinkaan käyneet kuin hyvin harvakseltaan, mutta tämä on ollut oikein pohjanoteeraus. Mutta nyt päätimme mennä. Sillekin olisi selitystä, miksi päiväksi valikoitui juuri tämä. Mutta pääsyy sille, etten ollut  käynyt, oli juuri pelko. Sillekin selitykselle löytyy tietysti omat selityksensä.




Hieman huvittavaakin, ja ehkä rohkaisevaakin päivän aikomuksen kannalta, oli tuo jakeen osa, joka muiden luettujen jälkeen pilkisti suljetun kirjasen sisältä.☀️

Ihminen ei voi häätää kaikkia pelkojaan pois. Mutta voi rohkaistua silti jotenkin toimimaan. Yhdessä toisessa pikku kirjasessa*, on tällainen mieleeni jäänyt lainaus: "Te pelokkaat pyhät, rohkaistukaa taas". Se on William Cowperin runosta.


---

* Kirja: Sukupolvien toivo. Elämän tarkoituksen pohdintaa. Toim. Nick Page. Uusi Tie 2000. 

(Ehkäpä voisin tehdä joskus kirjasta oman juttunsa. Se on pieni, noin sentin paksuinen ja lyijykynän ✏️ korkuinen. Ja minulle oli hinnaltaan 0,50 euroa, kun sen kirpparilta joitakin kuukausia sitten ostin. Mutta siitä on tullut yksi esilläpidettävä suosikkini.)


---

Tässä myös toisen blogini tämänpäiväinen juttu. Se sai myös alkunsa saman, "väärän" päivän, toisesta jakeesta:

https://vaaranlaella.blogspot.com/2022/04/tilivelvollisena.html





lauantai 9. huhtikuuta 2022

Kun luetaan sodan silmälasit päässä

Otsikkoon viitaten, kun nekin ajatukset mielessä on, tuovat ne oman lisänsä vähän kaikkeen. Niinkuin tänä aamuna lukemiini teksteihin. Lukemastani tuli siinä kohtaa ikäänkuin sieluni silmien eteen näkymä, sodan taistelutanner jälkineen taistelun jälkeen... mutta nyt olivat taistelut päättyneet. Oli tullut rauha, mutta sodan jäljet vielä näkyvät.

(Harmi, ettei ajatusta ja  mielikuvaa voi tulostaa... sillä nyt vähän myöhemmin, minun on vaikea saada sitä sanoiksi.)

Lukemani alkoi kuitenkin tästä:

"Kristuksen veressä meillä on lunastus, syntiemme anteeksianto. Näin Jumala on antanut armonsa rikkauden tulla runsaana osaksemme ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä. Hän on ilmaissut meille tahtonsa salaisuuden, sen Kristusta koskevan suunnitelman, jonka hän oli nähnyt hyväksi tehdä ja joka oli määajan tullessa toteutuva: hän oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaiken, mitä oli taivaassa ja maan päällä. Jumala on myös antanut Kristuksessa meille perintöosan, niin kuin hän oli suunnitellut ja ennalta määrännyt - hän, joka saattaa kaiken tapahtumaan tahtonsa ja päätöksensä mukaisesti." Ef. 1:7-11

"Herra katsoo pyhästä korkeudestaan, tähyää taivaasta maan päälle. Hän kuulee vankien vaikerruksen, hän vapauttaa kuoleman omat. Siionissa kuulutetaan Herran nimeä, Jerusalem kaikuu hänen kiitostaan, kun kansat kokoontuvat yhteen, kun valtakunnat tulevat palvelemaan Herraa." Ps. 102:20-23

Ne mieleen tulleet sotatantereet. Rauha on tullut. Meidän puolestamme kuoltiin. Rauha on tullut, paha sai palkkansa - siis meidän, kun Jeesuksessa oli ristillä kaikki synti, mitä maailmassa on. Hänet tehtiin synniksi, niinhän sanotaan:

"Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi." 2. Kor. 5:21  

Häneen Jumala siirsi meidän syntimme; Häneen, Jeesukseen - puhtaaseen.

Lopullinen voitto on julistettu jo, vaikka vihollinen vielä yrittää saalista epätoivoisesti saada. Jeesuksen luokse voi kuitenkin jokaikinen halukas juosta turvaan.

Voitto tuli, kun Jeesus tehtiin synniksi ja tuomittiin siitä rangaistukseen meidän puolestamme!  Kaikki Jeesuksen luokse tulleet syylliset saavat huomata, että heidän syyllisyytensä on nostettu heidän harteiltaan pois! Rangaistus jo kärsittiin, Jeesuksen toimesta. ✝️  Ja aurinko nousi...☀️ 



perjantai 8. huhtikuuta 2022

Varjojen maahan lankeaa valo

"Hänen kirkkautensa voima ja väkevyys vahvistakoon teitä olemaan aina kestäviä ja kärsivällisiä.




Kiittäkää iloiten Isää, joka on tehnyt teidät kelvollisiksi saamaan pyhille kuuluvan perintöosan valon valtakunnasta.

Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, 

hänen, joka on meidän lunastuksemme, syntiemme anteeksianto."

Kol. 1:11-14 KR-92 



keskiviikko 6. huhtikuuta 2022

Hänen nimessään on voima!☀️

Niinkuin mielessäni tänä aamuna soineiden muutaman laulunsanan (Heinillä härkien -laulusta) mukaan: "...ristillä rinnalla ryövärin, nukkuu uhri puhtain...", on meilläkin se aarre koko ajan vierellämme!

Jeesus sanoi ennen taivaaseen nousuaan: "... on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista." Luuk. 24:47 KR-92

Siis HÄNEN nimessään! Ei omaa nimeämme edes itsellemme, saati toisille... Sanasta parannus tulee ensimmäisenä mieleen oma parantelu. Mutta Jeesuksen nimessä ja hänen työnsä tähden meillä on täydellinen parannus ja syntien anteeksianto! Hän teki sen! Ja tarjoaa alati sitä meille... Mutta me emme muka oikein kehtaa ottaa sitä vastaan kun "oomme semmosii ja tämmösii", että kunhan ensin vähän saamme "siistittyy itteemme, ni sitten..." Voi meitä. Täydellinen armahdus ihan meille tarjolla, mutta me kursaillaan, että "enhän minä ny voi... Ei se mulle viä varmaan kuulu... ku en oo sitä tai tätä".  Kuuluu se! Kyllä Jeesus meille sitten oikeet tavat opettaa, ei siitä tartte olla huolissaan.

Siunattua päivää sulle☀️ 


"Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko  ja parantuminen sen siipien alla, ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat." Malakia 4:2  

"Mutta teille, jotka pelkäätte minun nimeäni, on nouseva pelastuksen aurinko, ja te parannutte sen siipien alla. Te astutte ulos, hypitte riemusta kuin vasikat laitumella." Malakia *3:20 KR-92 

Parantuminen on ennenkaikkea meitä kaikkia vaivaavasta syntiinlankeemuksen vakavasta taudista. Jeesus kuitenkin kykenee parantamaan senkin. Ja tietysti sen ohessa paljon muutakin:)


---

*Tässä käännöksessä ei Malakialta ole neljää lukua, vaan vanhemman käännöksen luku 4 on yhdistetty kolmanteen. 






maanantai 4. huhtikuuta 2022

Kun saatana sai luvan... Mutta Jeesus oli rukoillut!

"Simon, Simon! Saatana on saanut luvan seuloa teitä niin kuin viljaa. Mutta minä olen rukoillut puolestasi, ettei uskosi sammuisi. Ja kun olet palannut, vahvista veljiäsi." Luuk. 22:31-32 KR-92 

Saatana sai luvan, jälleen tässä. (Taannoin luimme, että se sai luvan myös Jobin koettelemiseen.)*

Mutta Jeesus oli rukoillut! 

Usko joutui syvästi ravistelevaan koettelemukseen, mutta usko ei sammunut, juuri sen Jeesuksen esirukouksen tähden.

Meilläkin on sama esirukoilija. Muuten emme kestäisi omissa ahdingoissamme, niissä vähäisissäkään.

Kun Pietari oli joutunut omaan seulaansa, jäänyt kiinni siihen, halusi hän varmaan hetikohta palata takaisin Jeesuksen läheiseksi, mutta ei varmaan heti  kyennyt oikein uskomaan, että Jeesus hänestä enää välittäisi;  tuli hänelle varmaan jonain hetkenä lohdullisina ja rohkaisevina mieleen Jeesuksen sanat siitä, että Jeesus oli rukoillut hänen puolestaan.  Ja sekin,  että Jeesus mainitsi paluun mahdollisuuden.

Ja olipa Jeesus vielä puhunut veljien vahvistamisestakin. Sitä hän tuskin jaksoi synkimpinä hetkinä edes muistaa, mutta myöhemmin sekin varmaan tuli hänen mieleensä. Ja silloin hän vasta käsitti, kuinka sitä vahvistamista puolin ja toisin todella tarvittiin. 

Se kaikki oli ihme; armon ja anteeksiannon ihme, jonka ansioton sai.



(Olin kirjoittanut tämän tekstin vihkooni päivänä, jolloin isäni kuolemasta oli tullut kuluneeksi 28 vuotta.)

---

* Jobista tässä tekstissä, (jutun loppuosassa):

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2022/03/viela-heikkoudesta-ja-karsimyksesta.html




sunnuntai 3. huhtikuuta 2022

Se oli rohkeaa...

"Joosef meni Pilatuksen puheille ja pyysi Jeesuksen ruumista." Luuk. 23:52 KR-92 

Mennä nyt valloittajan puheille ja pyytää kuolemaantuomitun ruumista! Eikö siinä asettanut itsensäkin vaaraan; epäilyksen alaiseksi, että kuluu siihen samaan porukkaan! Ja niinhän hän itseasiassa kuuluikin, Jeesuksen seuraajiin, vaikka ei opetuslasten joukossa ollutkaan. 

Mutta hän oli osoittanut rohkeutensa jo siinä, että oli arvovaltaisena neuvoston jäsenenä uskaltanut olla eri mieltä, eikä ollut osallistunut siihen päätökseen, että Jeesukselle annetaan kuolemantuomio.  Se oli rohkeaa vastavirtaan uimista yleistä mielipidettä vastaan! Olihan jopa tavan kansa yllytetty vaatimaan sitä.

"Muuan neuvoston jäsen, Joosef ... ei ollut yhtynyt neuvoston päätökseen eikä osallistunut sen toimiin. Hän oli hyvä hurskas mies ja odotti Jumalan valtakuntaa." Luuk. 23:50-51 KR-92

Ehkä Arimatian Joosefia  pelottikin. Mutta silti hän teki sen, minkä näki oikeaksi. Hän ei tiennyt, mitä hänen eri mieltä olemisistaan, ja tekemisistään, seuraisi, hänen oman kansansa taholta; hänen  "työtoveriensa" - eli neuvoston jäsenten taholta. Ja sitten oma lukunsa oli se valloittajiin kuuluvan  päämiehen, eli  roomalaisen maaherran,  eteen meneminen, ilman "virallista" valtuutusta. Hän oli kahden tulen välissä. 

Mitähän lienee Joosefille tapahtunut kaiken tämän jälkeen? Mutta ainakin hän sai suuresti iloita olemisestaan Jeesuksen joukoissa sinä hetkenä, kun hänelle valkeni se, että JEESUS OLI NOUSSUT YLÖS!

---

Sehän oli Joosefin itselleen hakkauttama hauta. Haudattiinkohan hänet siihen sitten joskus? 

Piirsin jutun kirjoittamisen jälkeen pienen kuvankin siitä, mitä haudan luona tapahtuu. Se on nähtävissä tästä:

https://vaaranlaella.blogspot.com/2022/04/aamun-piirros.html





lauantai 2. huhtikuuta 2022

Mieleen tullut ajatus, jota luulin jakeeksi

"Puhdistakaa mielenne totuuden kirkkauteen."*
 
Tuollainen tuli mieleeni ja ryhdyin etsimään jaetta. En löytänyt. Mutta totuudesta kyllä puhutaan Raamatussa paljon, ja tuo ajatus varmaan, että totuuden tulisi olla kirkkaana mielessämme,  sisältyy silti niihin jakeisiin, joita Raamatussa on totuudesta kirjoitettu, vaikkakaan ei noin sanoin. 

* Muistuttaa hieman tätä jaetta: "Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljesrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä," 1. Piet. 1:22 




Kirkas, kuulas, selkeä - Totuus! Jeesus sanoi olevansa: tie, totuus, ja elämä. Elämä, jota ilman me emme voi elää. Tie, jota ilman emme voi kulkea. Ja Totuus, jota emme pysty itse pitämään. Me hairahdumme hyvistä aikomuksistamme huolimatta kaikenlaiseen. Tulkoon Totuus Jeesuksessa meihin! Asettukoon asumaan sydämemme sisimpään ja puhukoon meille totuutta siitä, millaisia todella olemme. Siivotkoon Totuus sydämemme kaikesta pahasta, antakoon anteeksi syntimme. Antakoon Pyhän Henkensä puolustajaksemme pahaa vastaan. 

Enme omin sanoin, syin, tai kätten teoin, voi itseämme puhdistaa. Mutta voimme tuoda Jeesuksen katseen eteen itsemme, pyytää häntä tarkastamaan meidät ja puhdistamaan ja korjaamaan sen, mikä on väärin. Mielellään Hän sen tekee. Ei jätä meitä yksin vaikka kuinka likaisia olisimme. Hän puhdistaa, hänellä ainoastaan on siihen voima, valta ja kunnia. Häneltä yksin saamme "kirkkaat ikkunat" - puhtaan sydämen. 

Meidän on hyvä muistaa ristin ryöväri, joka pyysi Jeesusta vain muistamaan itseään! Tai publikaani, joka rukous oli, että hänelle oltaisiin armollisia... Jeesus on! Ja Jeesus muistaa! 



perjantai 1. huhtikuuta 2022

"Hänen tekojansa"

"Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojansa, joka on minut lähettänyt; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä." Joh. 9:4  (Jeesuksen sanoja)

Jakeen alkupuolikas oli tänä aamuna luettavissa senäkalenterista. Se tuntui jotenkin rohkaisevalta, että kuitenkin kaikenlaisissa, epätoivotuissakin olosuhteissa ja loppuun asti; "niin kauan kuin päivä on" saadaan omalla paikallamme olla tehtävissämme. Mitä se sitten kenelläkin on,  näkyvää tai toisten silmiin näkymätöntä, mutta kuitenkin "hänen tekojansa".

Sittenpä menimme asioille. Oli ruokakauppaa ja vähän muuta. Ei kovin kummoista pitänyt olla, mutta minun vaatimattomat suunnitelmani eivät kuitenkaan pitäneet ja se hermostutti minua. Kun sitten eräänä hetkenä olin autossa yksin toisia odottaessani, olin apealla ja pettyneellä mielellä. Kaipasin jotain lohdullista - ja löysin tekstin, joka heti alkusanoissaan tuntui puhuvan minun sydämelleni. Tällaisenakin saan olla Jumalalle rakas - ja niin sinäkin! 

https://mikatuovinen.net/sana-heikolle-kristitylle/