Ristille naulattu velkakirja, ym

Vihkoon kirjoittelin tänä aamuna tällaisia, joissa: - velkakirja naulattiin ristiin... sovinto on tehty... Kristuksen kanssa haudattiin, ja herätettiin eloon...

"Tekin olitte ennen Jumalasta vieraantuneita ja häntä kohtaan vihamielisiä, kun elitte pahojen tekojenne vallassa. Mutta nyt hän on tehnyt teidän kanssanne sovinnon, kun Kristus omassa ruumiissaan kärsi kuoleman asettaakseen teidät pyhinä, nuhteettomina ja moitteettomina Jumalan eteen. Teidän on vain pysyttävä lujina uskon perustalla, horjahtamatta pois siitä toivosta, jonka teidän kuulemanne evankeliumi antaa. Tämä evankeliumi on julistettu kaikille luoduille taivaan alla, ja minusta Paavalista on tullut sen palvelija." Kol. 1:21-23 KR-92

"Te olitte kuolleita rikkomustenne ja ympärileikkaamattomuutenne vuoksi, mutta Jumala teki teidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa. Hän antoi meille kaikki rikkomuksemme anteeksi, hän kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen ja teki sen mitättömäksi naulitsemalla sen ristiin." Kol. 2:13-14 KR-92

"Kasteessa teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, kun te uskoitte Jumalaan, joka voimallaan herätti Kristuksen kuolleista." Kol. 2:12 KR-92

Ryysyläinen?

Kun joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus. Mutta joskus voi uskovakin kokea itsensä ryysyläiseksi Jumalan edessä. Mitä Jumala silloin sanoo, sille eteensä hiljaa  hiipivälle? 

Eiköhän Hän sano tähän tapaan: Olet ollut kovissa paikoissa,  mutta nyt otetaan nuo ryysyt pois. Pestään sinut ja saat ihan uudet vaatteet. 

"Siis, jos joku on Kristuksessa,

 niin hän on uusi luomus; 

se, mikä on  vanhaa, 

on kadonnut, 

katso, uusi on sijaan tullut." 

2. Kor. 5:17

"Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta." Jes. 55:7

Herra on armollinen kenelle tahtoo!

"..."Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan."  Room. 9:15 

"... Minä annan anteeksi kenelle tahdon ja armahdan kenet tahdon."  2. Moos. 33:19 KR-92

 

Jumala käski Joonan mennä saarnaamaan Niiniveen, joka oli (kommentaariraamatun mukaan) nousevan maailmanvallan tärkein kaupunki, josta oli tulossa Assyrian suurvaltakunnan pääkaupunkikin muutamien vuosikymmenten päästä. Profeetta Naahumin sanotaan valottavan enemmän sitä, milllainen oli Niinive: juonittelua Jumalaa vastaan, puolustuskyvyttömien käyttämistä hyväksi, julmuuksia sodassa, epäjumalinen palvontaa, prostituutiota ja noituutta. Joonan saarnamatka ei olisi ihan lyhyt: n. 800 km, selittää kommentaariraamattu. Siellä selitettiin myös, että moni Joonan maanmiehistä oli kokenut sen kansan julmuuksia, ja se oli siis paikka, jonne hän ei tosiaankaan halunnut, "vihoviimeinen paikka" mennnä "lähetysmatkalle". Mieluuummin täysin toiseen suuntaan, mahdollisimman kauas.

Ehkäpä nyt - omana aikanamme, aiempaa enemmän - ymmärrämme Joonaa paremmin. Hän ei halunnut mennä julistamaan Jumalan sanaa julmalle kansalle, koska hän arvasi, että Jumala kuitenkin tahtoi olla heille armollinen, vaikka Joona itse ei tahtonut heille suoda kääntymisen ja anteeksiannon mahdollisuutta. Mielenkiitoista, että Jumala juuri Joonan tahtoi lähettää työhön sinne. Miksi ihmeessä? Eikö ollut muita? Ehkä Jumalan oli tarkoitus alunalkaenkin opettaa Joonallekin sillä reissulla jotain, sillä tiesihän hän, millaisen ihmisen matkaan lähetti. 

"... Minä annan anteeksi kenelle tahdon ja armahdan kenet tahdon." 2. Moos. 33:19 KR-92

"..."Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan." Room. 9:15 

Onneksi on niin! Muuten me itsekukin olisimme hukassa, ellei Hän olisi armollinen.

---

Joonasta oli  tämän aamun luettavissani.

Jumalalle rakkaita...❤️

"Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen. ... Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu. Olkaa myös kiitollisia." Kol. 3:12,15 KR-92

"Sotkut sydämiksi"❤️ 

---

Heräsin apealla mielellä. Olin nähnyt jotain untakin ja kaikki ankea tuntui painavan päälle. Sen vuoksi kirjoitin vihkooni nuo jakeet. Sotkuisen käsialani tekemän virheen muutin sydämeksi.

Alkuun ajattelin, etten jaksa mitään lukeakaan. Mutta vähän  ajan päästä otin kuitenkin sen päivän sanan esiin, ja tuntui niin hyvältä lukea, että olemme Jumalalle rakkaita... ❤️ 

 

Ei mitään mitätöntä hommaa... Jumalan palkkalaisena.

"Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivanäkönne ei ole turha Herrassa." 1. Kor. 15:58

Rukouskirjassa oli tästä jakeesta: "Sinulle ei mikään ole pientä ja arvotonta, kun se on tehty kuuliaisena Jumalalle." Fredrik Wislöff/Rukouskirjani

Minä luin tuon ensin väärin, näin: "Siinä ei ole mitään pientä ja arvotonta..." Siis siinä Jumalan työssä, jota kaiketi kaikki tekemisemme päivän mittaan on. Sanotaanhan näinkin: 

"Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niinkuin Herralle eikä ihmisille." Kol. 3:23

Varmaan jokainen meistä löytää itsensä väheksymästä kaikkea sitä, mitä päivän mittaan tekee. Jumalan elopelloilla olemista ajatellessamme arvostamme vain ehkä sellaista työtä, joka on varsinaisesti nimetty sellaiseksi. Mutta tuo ylläoleva jae kaiken tekemisestä kuin Herralle, oli Kolossalaiskirjeessä sen jälkeen, kun Paavali oli ohjeistanut palvelijoita omien hommiensa tekemisessä...

Olisimme kaiketi tyytyväisempiä elämäämme, jos osaisimme arvostaa omaakin paikkaamme ja muistaisimme ottaa ne omatkin tekemisemme, olkoon ne sitten meidän mielestämme kuinka olemattomia tai tympeitä hommia tahansa, kuitenkin Herralle tehtyinä töinä... 

Hyvää "työpäivää" 

olet sitten missä tahansa!

---

Paavalinkin päiväohjelmaan kuului mm: "... kaiken muun lisäksi jokapäiväistä tunkeilua luonani...". 2. Kor. 11:28. Hän varmaan otti ne tunkeilevat ihmisetkin vastaan arvokkuudella ja Jumalan töinä... Sanoohan hän seuraavassa jakeessa: "Kuka on heikko, etten minäkin olisi heikko? Kuka lankeaa, ettei se minua polttaisi?" 

--

Ja vielä tämä:  Kun olin jättänyt aamutouhujen takia jutun edelläolevaan vaiheeseen, ja lähtenyt saattelemaan yhtä koululaista, tuli kävellessä toisenlaisia ajatuksia. Ne oli jonkinverran ahdistavia ajatuksia siitä, ettei ole todellakaan ollut omissa tekemisissään sellainen, jolle voisi sanoa, että hyvin tehty. Mietin ensin, etten voikaan julkaista tätä juttuani. Mutta toisaalta, tiesihän hän, millaisia kelvottomiksikin katsottavia tekemissään ja olemisissaan hän kutsui. Palkkaa meille maksetaan tekemistemme mukaan, näin olen ymmärtänyt, mutta pelastus on armosta. "Töidemme" suhteen voidaan kyllä mennä Isän luo ja sanoa, ettei tämä nyt mennyt niinkuin hyvä olisi ollut. Ja mitä hän sanoo? Varmaan lempeästi ohjastaa siitä taas eteenpäin, ettemme jumita niihin epäonnistumisiimme.

No niin, siunattua päivää siis sinulle:)  

Millaisena minä hänet näen? - Isästä puhutaan

Lukuvuorossa olleessa oli otsikko: "Jumalan tahdon mukainen elämä". Kyseinen otsikko sai minussa aikaan tunteen, että "...niin... se Jumalan tahdon mukainen..." jota en täytä. Ja sitten tuli heti mieleen, että millaisena Jumalaa pidän? Minkä roolin hänelle annan? Tai itselleni - siinä hänen läheisyydessään? Mikä hän minulle on, millaisena näyttäytyy? Siitä riippuu myös se, miten hänelle puhun ja  miten käyttäydyn hänen läsnäollessaan - tai sen puutteessa.

Onko hän Isä? Vai jotain aivan muuta? Tuomari? Syyttäjä? Ankara opettaja? Vihainen vanhempi? Tai muuta vastaavaa.

Nämä mietteet sai varmaan alkunsa lukemastani kirjaesittelystä blogissa "Kirjarikas elämäni", jossa  oli esittelyssä kirja: "Kristitty ateisti". (Linkki juttuun tämän jutun lopussa.) Siellä oli  myös humoristinen esimerkki siitä, kuinka saatamme puhua Jumalalle kuin jollekin muulle kuin  isälle... Se sai minut nauramaan ääneen, (jota ei helposti tapahdu!).

Mutta palataan siihen lukuvuorossa olleeseen. Se minua värähdyttänyt otsikko oli siis lukuun: 1. Tess. 4,  käännöksessä JKR. Kyseinen luku voidaan ajatella ihmisen näkökulmasta monella lailla, erityisesti jos itsestä tuntuu, ettei ole kyennyt vaeltamaan ohjeiden mukaan. Mutta - mehän olemme Jumalan lapsia. Voisi ajatella, että siinä kirjeessä isoveljet neuvoo nuorempiaan, muistuttaen siitä, mitä isä heillekin on neuvonut.

Meidän kannattaisi aina muistaa, (valitettavasti emme oikein muista...), että me tosiaan olemme lapsen asemassa. Jeesushan sanoi: "...joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle." Mark. 10:15, Luuk. 18:17.  Lapsille koti on aina auki. Lapset on aina mieluusti vastaanotettuja Isän luokse. Hänellä on aina aikaa ja halua kuunnella, myös niitä juttuja, joissa mentiin vikaan. Hänellä on myös paljon anteeksiantamusta ja rakkautta. "Isätönkin", isänsä hylännyt, saa tulla takaisin... "Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta." Jes. 55:7

Osaahan hän myös kurittaa ja rangaista, mutta sekin tapahtuu viisaudella ja rakkaudella ja sopivassa määrin, silloin kun hän katsoo meidän sitä tarvitsevan. Sitä odottaessamme juoksemme mieluusti pakoon - vaikka ei kannattaisi. Isä rakastaa meitä!

"Olenhan minä sinua käskenyt: Ole luja ja rohkea; älä säikähdy äläkä arkaile, sillä Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi, missä ikinä kuljetkin." Joosua 1:9

"Unhottaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota."Jes. 49:15

---

Linkki blogijuttuun: Kirjarikas elämäni: Graig Groeschel/Kristitty ateisti

Lohdullisia jakeita

"Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä, että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki." 1. Joh. 3:19-20

"Minä käyn sinun edelläsi

ja tasoitan kukkulat

minä murran vaskiovet

ja rikon rautasalvat."

Jes. 45:2

Siunattua päivää sinulle!

Pysy Herrassa. Älä käänny pois.

"...kuinka minä en ole vetätynyt pois..." Apt.20:20

"mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta, ja jos hän vetäytyy pois, ei minun sieluni mielisty häneen. Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi." Hebr. 10:38-39

"...parannusta kääntymyksessä Jumalan puoleen ja uskoa meidän Herramme Jeesukseen Kristukseen." Apt. 20:21

"... "Aika on täyttynyt, ja ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi." Mark. 1:15

"ja parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista." Luuk. 24:47

Kääntyminen Jumalan puoleen on todellinen parannus. Jeesushan jo kuoli syntiemme edestä.  Käännä Jumalan puoleen kasvot, älä selkää. Älä vetäydy pois, vaikka tuntuisi olevan monta syytä siihen. Käännä vain kasvot Jumalan puoleen, olet sitten ensi kertaa asialla, tai jo kauan hänen kanssaan asioinut.

Kiitos Jeesus, ettei meidän tarvitse vetäytyä pois, eikä kääntää selkää, vaan saamme luottavaisesti kasvot kääntää sinun puoleesi.

Aamiainen rannalla

Sinne oli hiillokselle laitettu kalaa paistumaan. Ja leipääkin oli tarjolla. Koko yön kalastaneet, mutta ilman saalista jääneet kalastajat saivat rannalta käskyn heittää verkko vielä veteen. He tekivät niin, ja verkko tuli niin täyteen, ettei sitä saatu enää vedettyä veneeseen. Hämmästyneet kalastajat vetivät verkkoa veneen perässsä sen lyhyen matkan, joka heillä maihin vielä oli.

Mutta eräs heistä, Simon Pietari, ei jäänyt odottelemaan veneen hidasta rantautumista, vaan hän hyppäsi veteen ja ui rantaan. Ehkä hän halusi oman hetken tuon kanssa, joka rannalle oli järjestänyt heille aamiaisen. Se oli ollut juuri Simon Pietari, joka oli alunperin tokaissut, että hän lähtee kalaan. Ja toiset lähtivät mukaan. Nyt saatu saalis ei ollut heidän kalastajantaitojensa tulosta, vaan sen antama lahja, joka rannalla oli.

Simon Pietarilla oli varmaan kipu sydämessään. Hänhän oli kieltänyt Mestarinsa. Nyt Jeesus oli noussut kuolleista, ja siitä Simon Pietari kyllä iloitsi toisten kanssa. Mutta hän kaipasi varmaan sitä, että saisi varmuuden siitä, että oli yhä yhtä rakastettu kuin ennenkin. Jeesus oli ilmestynyt heille kyllä, ja ylösnousemusta epäillyt Tuomas oli saanut oikein erityisen kohtaamisen Jeesuksen kanssa. Jotain sellaista Pietarikin kaipasi. Olihan Jeesus kylläkin sanonut heille kaikille yhteisesti: "Rauha teille!", mutta silti....

Ja nyt rannalla Pietari aikoi ehkä saada sen oman hetkensä, mutta aie epänonnistui, sillä toisetkin tulivat  nopeasti rannalle myös. Jeesuskin pyysi tuomaan niitä kaloja siitä saaliista siihen hiillokselle. Pietari lähti vetämään verkkoa maallle. Ja sitten alkoikin kalojen laskenta.

Mutta nyt oli kaikki tällainen sählinki rauhoittunut. Istuttiin hiilloksella. Oltiin saatu Jeesuksen kädestä leipää ja kalaa. Silloin Simon Pietariin kohdistetaan erityishuomiota. Jeesus kysyy häneltä peräti kolme kertaa, että rakastaako Pietari häntä? Rakasti Pietari. Kyllä rakasti. Tiesihän Mestari kaiken. Ja siinä sai Pietari lääkettä haavoihinsa, vaikka se kolminkertaisesti kysyttynä häntä murehduttikin ensin. Mutta Jeesus antoi hänelle tehtävän, hänelle; joka oli kieltänyt Herran. Jeesus ei ollut hylännyt häntä, vaan oli yhä armollinen.

Se oli aamiaisten aamiainen, ja mieleenpainuva kalareissu.

---

Kertomus perustuu Johanneksen evankeliumin lukuun 21, jok oli minulla muutama päivä sitten lukuvuorossa. Ja sunnuntai-iltana tuli katsottua elokuvaakin, joka oli tehty Johanneksen evankeliumista.  Ja kun vielä saatiin viestikin yhdestä kalareissusta, niin ei ihme, että kalaisat ajatukset rupesivat pyörimään päässä,

Kaikkihan tehtiin jo valmiiksi!

"Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: "Se on täytetty", ja kallisti päänsä ja antoi henkensä." Joh. 19:30

"Se on täytetty"!

"...Minun ei enää tarvitse orjailla lain vaatimusten alla, sillä hän, kallis välimieheni, on täyttänyt lain minun puolestani. Hänen työhönsä ei saa eikä voi lisätä mitään. Sillä pelastus on täytetty. Hänellä on annettava täydellinen pelastus epätäydellisellekin uskolle. Hän on hankkinut täyden lunastuksen sillekin, jolta puuttuu kaikki, mutta joka hädässään tulee hänen luokseen..." Fredrik Wislöff/Levähtäkää vähän

"...Hän on kuitenkin tullut tähän maailmaan vain kerran, nyt aikojen lopulla, hävittääkseen synnin uhrillaan." Hepr. 9:26 KR-92

"Jumalan Karitsa hävitti koko maailman synnin uhrillaan. Siinä on meidän toivomme ja lohdutuksemme. Itse tahtoisimme kyllä pelastaa itsemme ja  maailmamme ja puunata ne puhtaaksi Herrallemme. Kaunis ajatus, vaan turha toivo. Pyrimme toki elämään niin, ettemme loukkaisi Jumalan Pyhää Henkeä tekemällä ehdoin tahdoin syntiä. Mutta on kokonaan eri asia perustaa pelastumisen toivonsa hyviin tekoihin kuin perustaa se  Jumalan Karitsaan, joka poisti synnit uhrillaan. Kun Jeesuksen sovitustyö saa olla uskonlepomme pohjana, me voimme iloiten palvella Herraa. Ei siksi, että pelastuisimme niiden tekojen tähden, vaan kiitoksena uskon lahjasta. Raskas taakka ja orjan työ saa vaihtua iloiseen palveluun ja Jumalan lasten vapauteen. Ovathan nämä kaksi olotilaa kuin yö ja päivä." Juha Vähäsarja/Joka päivä lupaus kantaa




Nuo tekstit ilahdutti minua tänä aamuna:) Kaikki on jo täytetty! Siinä on pääsiäisen sanoma!

Vapaudesta ja totuudesta

"Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta." Gal. 4:7

"Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen." Gal. 5:1

"Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä. Sillä liha himoitsee Henkeä  vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte. Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla." Gal. 5:16-18

Kaikki Jumalan lain vaatimukset meitä kohtaan täytettiin Kristuksessa, kun hän kuoli ristillä. Meidänhän tähtemme Hän siihen suostui!

"Seisokaa siis kupeet totuuteen  vyötettyinä..." Ef. 6:14

Ajattelemme ensiksi sitä karua totuutta, että olemme kelvottomia. Siihenkö totuuteen meidän olisi oltava vyötettyinä? Mutta Jeesus sanoi, että hän on totuus! Hänen totuuteensa sisältyy kaikki totuus meistä.

"Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani." Joh. 14:6

Siunattua sunnuntaita sinulle!

Siinä valmisteltiin jotain isoa... pääsyn päivää!

Getsemanessa Jeesuksella oli vaikeaa. Häntä kauhistutti kaikki se, minkä hän tiesi edessään kohta olevan. Hän halusi lähimmät opetuslapsensa - ystävänsä - lähelleen; että he valvoisivat siinä lähellä sillä aikaa kun hän rukoilisi. Vain kolme heistä sai olla läsnä siinä Jeesuksen rukoillessa ahdistuksessaan. Mutta hänen lähimpänsä nukkuivat...

Jeesus rukoili kolme kertaa, että tulevat ahdistuksen hetket otettaisiin pois. Mutta vaikka häntä kauhistutti kaikki se edessä oleva, sitä hän ei tahtonut, että hänen halunsa vapautua siitä kaikesta menisi Isän tahdon yli, vaan: "ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin sinä." Matt. 26:39

Jeesus tahtoi Isän ja hänen suunnitelman meidän syntiemme sovitukseksi tapahtuvan, vaikka se oli hänelle aivan hirveää. Hän kuitenkin rakasti Isää. Ja hän rakasti meitä. Niin paljon, että halusi tehdä sen kaiken meidän edestämme, meidän hyväksemme. Meidän hyväksemme! Mieti, mitä se sinullekin merkitsee. Syntiesi rangaistuksen suoritti toinen...

Ehkä joku sanoo mielessään tätä lukiessaan, että väärä vuodenaika, ei vielä ole pääsiäinen. Mutta, pääsiäinen oli, ja on, pääsyn päivä. Ja sellainen "pääsyn päivä" voi se olla kenelle tahansa tämäkin päivä, jos annat Jeesuksen sanoa sinulle: Sinun syntisi ovat sinulle anteeksiannetut. Mene rauhaan.

"Ja katso, hänen tykönsä tuotiin halvattu mies, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: "Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi." Matt. 9:2

Sillä halvaantuneella ei liene itsellään ollut uskoa juurikaan, vaan hänen toverinsa toivat hänet Jeesuksen luo...

Miksi kaivella sellaista, joka on jo hävitetty?

"...Jeesuksen läheisyydessä jokainen tehty synti palaa poroksi..."
Joka päivä lupaus kantaa/Juha Vähäsarja

Raamattu käyttää asiasta erilaiaisia sanoja; mm. näin:  "Hän armahtaa meitä jälleen, polkee maahan meidän pahat tekomme. Kaikki heidän syntinsä sinä heität meren syvyyteen." Miika 7:19

 Asia on kuitenkin sama. Mikä on otettu pois, se on todellisesti pois.

Sillä merellä on kalastus kielletty. Samoin tuhkan pöyhiminen sen rannoilla.

Jeesus todella kärsi ja kuoli ristillä meidän pahojen tekojemme tähden. Ei niitä jo anteeksiannettuja syntejä kerätä varastoon vastaisen varalle; meitä jatkossa syyttämään, jos vaikka taas lankeaisimme... Joka aivan varmasti tapahtuukin. Emme taatusti elä yhtään päivää ilman, että syntiin syyllistyisimme. Mehän kannamme sitä  saastuttavaa "kuollutta" mukanamme täällä. Jeesuksen luona on puhdistavat vedet.

Virren 547 sanoin. "Joka aamu on armo uus"!

Tekstin alussa mainitussa Vähäsarjan kirjassa oli näinkin: "...On käännyttävä kokonaan toiseen suuntaan. Kun ennen kuljettiin etelään, otetaan suunnaksi pohjoinen. Kun ennen laitettiin  toivo omiin yrityksiin, nyt mennään Vapahtajan luo saamaan kaiken. Sinne voi tuoda vain syntinsä ja syyllisyytensä, sillä suunnan kääntyessä ei ole muuta. Vastineeksi saadaan lahjaksi puhtaus ja pyhyys Vapahtajan haavoitettujen käsien alla. Se on Jeesuksen omaa puhtautta, joka luetaan ihmisen hyväksi..." Joka päivä lupaus kantaa/Juha Vähäsarja

Miten opin tuntemaan sinut?

"Kasvakaa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänelle kunnia nyt ja iankaikkisuuden päivään asti. Aamen." 2 Piet. 3:18

"Herra Jeesus, voin oppia tuntemaan sinut vain kasvamalla armossasi. Tahdot ohjata minua ensin kohtaamaan todellisuuden, josta minut armahdat. Viet tutustumaan oman sydämeni pohjattomaan syntisyyteen. Sanan valossa paljastuvat karut näkymät: epäusko, epäilys, himot, syntiset ajatukset, katkeruus ja armottomuus. Kuviteltu hurskauteni paljastuu likaiseksi vaatteeksi, jonka vain veresi voi puhdistaa. Kun lain valaisemalle sydämelleni luetaan anteeksiantamuksen vakuutus ja syntisyyteni peittyy armosi pohjattomaan mereen, on se ihmeellisistä asioista ihmeellisin. Silloin voin kohdata sinut, Vapahtajani, sellaisena kuin sinä olet: täynnä armoa ja totuutta. Saan olla Jumalan lapsi, saan elää armosta!"  Juha Vähäsarja Armon varassa/Kustannus Oy Arkki

Kuinka monennen kerran

"Meidän ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin." Hebr. 4:15 KR-92

"Olet uskovana langennut syntiin. Tämä on ties kuinka mones kerta, etkä oikein jaksa enää uskoa, että saisit saman synnin jälleen kerran anteeksi. Hetken jaksoit kilvoitella helmasyntiäsi vastaan, mutta pian huomasit olevasi jälleen tappiolla. Häpeä ja itseinho ovat vallanneet sydämesi. Et voi oikein enää pitää itseäsi edes kristittynä. Jos ihmiset vain tietäisivät, mitä rauhaasi kuuluu. Odotat enää vain pahinta, sitä, että Jumala ottaa pois Pyhän Henkensä ja hylkää sinut synteihisi. Silloin on kaikki on menetetty. 

Jeesus tulee nyt sinun luoksesi. Hän ei tule tuomion sanat huulillaan, vaan täynnä armoa ja anteeksiantamusta. Hän sulkee sinut syliinsä ja sanoo, että kaikki sinun syntisi ovat sinulle anteeksiannetut. Hänen haavoitettujen käsiensä suojassa saat aloittaa jälleen alusta. Kuinka monennen kerran, sillä ei ole mitään merkitystä. Vain sillä on, että syntisi ovat nyt anteeksiannetut. Jatka rauhassa matkaasi Jeesuksen omana." 

Joka päivä Jumalan kämmenellä/Juha Vähäsarja/Kustannus Oy Arkki

Sovituksen sanaa

"Sillä meidän vielä ollessamme heikot
kuoli Kristus oikeaan aikaan
jumalattomien edestä."
Room. 5:6

"Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan
siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä,
kuoli meidän edestämme."
Room. 5:8

"Sillä jos me silloin,
kun vielä olimme Jumalan vihollisia,
tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan
hänen Poikansa kuoleman kautta,
paljoa ennemmin me pelastumme
hänen elämänsä kautta nyt,
kun olemme sovitetut."
Room. 5:9

Sovitus...

Rangaistusvaatimus on mitätöity. Vihollisuudet ovat päättyneet. Rauha on solmittu. Sotatila on ohitse.

"Mutta..."

Paavalilla on kirjeissään  erilaisia syntilistoja, joita lukiessa tekee kipeää, kun viisari omallakin kohdalla värähtää. Mutta erään listan jälkeen oli myös lohdullinen "mutta...":

"...mutta te olette vastaanottaneet peson,

te olette pyhitetyt, 

te olette vanhurskautetut

meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä

ja meidän Jumalamme Hengessä." 

1 Kor. 6:11

"Sillä armosta te olette pelastetut

uskon kautta, ette itsenne kautta 

- se on Jumalan lahja -

ette tekojen kautta,

 ettei kukaan kerskaisi."

Ef. 2:8-9

Armosi on minulle kalliimpi kuin elämä!

Mieleeni tuli otsikon sanat. Luulin, että se olisi Raamatussa ja halusin etsiä kohdan. Vaan eipä sitä löytynyt. Löytyi kyllä yksi sitä hyvin paljon muistuttava jae: "Sillä sinun armosi on parempi kuin elämä, minun huuleni ylistäkööt sinua." Ps. 63:4

Myöhemmin samana päivänä menin  ottamaan Wislöffin Rukouskirjasta "peukalopaikkaa" ahdistaviin ajatuksiini sekä vaikeuteeni uskoa armoon ja synnin anteeksiantoon. Kirja aukesi sivulta 79. Tekstin otsikko oli "Turva Jumalassa" ja jakeena oli: "Jumala, ole minulle armollinen, ole minulle armollinen; sillä sinuun minun sieluni turvaa. Minä turvaan sinun siipiesi suojaan, kunnes onnettomuudet ovat ohitse."  Ps. 57:2

Ja kun luin sivua eteenpäin, sieltä Wislöffin itsensä kirjoittaman tekstin joukosta tuli esiin:
"Armosi on minulle kalliimpi kuin elämä."

Syyllisyytemme kantoi...

Me olemme syylliset. Ja usein sen syyllisyyden kivunkin tunnemme. Kuitenkin rangaistus on otettu päältämme pois. Koska toinen otti sen päälleen.

"joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun..." 1 Piet. 2:24

"... meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi..." Jes, 53:4-5

Sen teki Jeesus.

Mitä Jeesus puhui siitä "vaikeesta sanasta" - ja rukouksesta

Jeesus puhui ensin rukouksesta, että kannattaisi uskoa siihen, mitä rukoilee... "Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva." Mark. 11:24

Heti perään Jeesus antoikin sitten ohjetta siihen, että annettaisiin anteeksi, jos on jotakin "hampaankolossa" toista vastaan. Sen hiertävän asian suuruusluokasta ei ollut puhetta. "Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne." Mark.11:25

Ja toisinpäin: niinkin hän sanoi toisaalla, että jos itselle muistuukin mieleen, että jollakulla saattaa olla jotakin sanomista meitä vastaan, niin olisi hyvä käydä sopimassa ne välit. "Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi." Matt. 5:23-24

Varmaan on helpompi rukoilla, jos itsellä ei ole mitään toista vastaan. Ja tietää, ettei sillä toisellakaan minua vastaan. Vaan on se kovin vaikean tuntuinen se sana, joka voi selvittää välejä...

Mutta kyllä Jumala meidät tuntee. Kun tämmöiseen tarvitsee apua, sitäkin voi pyytää, ja saakin kenties kohta huomata, että asiat menee siihen suuntaan, että se käy päinsä... se sopiminen, millaisia  sanoja ja sanakäänteitä siihen sitten käytetäänkin. Mutta eikö olekin hankala aihe! Ei kovin paljon tarvita kun huomaa, että jo jokin asia hiertää välejä ja toisen kohtaaminen onkin vaikeaa....

Joskus voikin olla niin, ettei minkäänlainen sopiminen enää jostakin syystä onnistu. Silloin voi senkin asian viedä Jumalalle. Hänellä on paljon anteeksiantamusta. Ja kannattaa muistaa, että kaikki syntimme kannettiin jo sinne ristinpuulle...

Siunattua päivää sinulle!

Iloisiin kohtaamisiin:)

---

"Vapauteen Kristus meidät vapautti..."

Gal. 5:1

"Mutta kun aika oli täytetty, 

lähetti Jumala Poikansa,

vaimosta syntyneen,

lain alaiseksi syntyneen,

lunastamaan lain alaiset,

että me pääsisimme lapsen asemaan.

Ja koska te olette lapsia,

on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa hengen,

joka huutaa: "Abba! Isä!"

Niinpä sinä et siis enää ole orja, 

vaan lapsi:

mutta jos olet lapsi.

 olet myös perillinen Jumalan kautta."

Gal. 4:4-7