Sitä rakkauden määrää!

Kiitos Isä, että luovutit Jeesuksen, 

oman rakkaan Poikasi! 

Kiitos Jeesus, että sinä suostuit, 

tulemaan tänne - kuolemaan puolestamme!

Sitä rakkauden määrää...!

Jeesus sanoi kerran: "Joka on nähnyt minut, on 

nähnyt Isän."* Sinä Jeesus - ja Isä, olette yhtä. 

Samoin ajatuksin katselette meitä. *(Joh. 14:9, v. -38) 

Valtava rakkaus täytyy olla, että haluaa lunastaa omakseen kuin kaikki romuttamon autot, kuntoon katsomatta. Tai kaikki vankilan vangit, tuomion syystä riippumatta. Ja kaikki tämä niin, että annetaan maksuksi oma henki "romujen" puolesta. Ja niitä romujahan ollaan me kaikki ihmiset. Jokainen pilalle mennyt, kuka mitenkin, koska synti, syntiinlankeemus, saastutti ja rikkoi meidät kaikki. 

 

"Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat." Room. 8:1, v. -38

"Älä pelkää, pieni laumani. Teidän Isänne on päättänyt antaa teille valtakunnan." Luuk. 12:32 KR-92

"Hän varjeli kansaansa kuin silmäteräänsä." 5. Moos. 32:10 KR-92

 

Raamatun sanassa on ihmeellistä vetovoimaa...!

Jeesus Kristus "... antoi itsensä alttiiksi meidän puolestamme lunastaakseen meidät vapaiksi kaikesta vääryydestä ja puhdistaakseen meidät omaksi kansakseen, joka kaikin voimin tekee hyvää." Tit. 2:14 KR-92

 

Ihmeellistä, ilahduttavaa, vetovoimaa... Kun sen uskolla omistaa:)  Se voi kirkastaa mielen, vetää puoleensa; vaikka ensin ei olisi intoa, kun päiväkin on niin harmaa.

Jotenkin se Jeesuksen Kristuksen itsensä

alttiiksi antaminen, meidän puolestamme, 

lunastaakseen ja puhdistaakseen

meidät, jotka emme itse kykene...

Ja meistä Hän aikoo, 

eikä pelkästään aio,

vaan tekee; jotain 

uutta, ja hyvää.

Koska se on

HÄNEN TEKEMÄÄNSÄ❣️

Kaikessa kiusattu... - niinkuin mekin!

"Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin; kuitenkin ilman syntiä." Hebr. 4:15 

Eikö ole ihmeellistä... "kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin." Tämä ajatus puhutteli minua, joka tänä aamuna taas omat pelkoni selvästi havaitsin kiusaavan ja minua masentavan. Jotenkin tuntui hyvältä tietää, että Jeesus tietää.  Jos kukin meistä ajattelee kaikkia omia vaivojaan, vastuksiaan, sairauksiaan, pelkojaan, avuttomuuden tunteitaan, köyhyyttään, ja mitä ikinä kenelläkin voi olla - on Jeesus kokenut kaikkea sitä itsekin - ja silti suostui, meidän takiamme, käymään sen kaiken läpi. Loppuun asti. Ei jättänyt kesken.

"... kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden." Hebr. 5:7

Getsemanessa Jeesus rukoili suuressa tuskassa ja ahdistuksessa! Hän oli täällä ihmisenä ja koki asioita ihmisen tavoin, kaikkea tuskaa ja ahdistusta mikä meitäkin koettelee. Hän vaelsi paikasta toiseen, vailla pysyvää kotia - ja omaa rauhaa. Ja jäin miettimään sitäkin, että vaikka Raamattu ei siitä mitään kerro, niin luultavasti hän joutui sairauksien kouriinkin kuin me tavalliset tallaajat.

"...kipujen mies ja sairauden tuttava..." Jes.53:3

Kodittomana: "... ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi." Luuk. 9:58 (Jeesuksen omia sanoja)

Ristin edellä: "... alkoi kauhistua ja tulla tuskaan..." Mark. 14:33.  "... ja hänen hikensä oli kuin veripisarat." Luuk. 22:44

Ristillä: "minun on jano". Joh. 19:28

Jeesus suostui kaikkeen tähän, ja kuolemaan - meidän takiamme!

Luuk. 22:53: "Tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta"  - hän sanoi, kun oli antanut ottaa itsensä kiinni ja pilkattavaksi, ja ruoskittavaksi ja ristiin naulittavaksi. 

Jeesus tiesi, että se oli ajallista. Taivas odotti jo.

"Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.

Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, 

mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut." Jes. 53:3-5

"Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli..." Jes. 53:8

Jumalan anteeksianto meille: Jumalan armahdus meille!

"Sinä armahdat meitä yhä, poljet syntimme jalkojesi alle. Kaikki syntimme sinä heität meren syvyyteen." Miika 7:19 KR-92

"Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne." Markus 11:25 (Jeesus sanoi)

"kärsivää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa." Kol. 3:13

Armosta pelastettuja - uskon kautta - meidän puolestamme kärsineeseen Jeesukseen!

"Kysyn siis: ei kai Jumala ole hylännyt omaa kansaansa? Ei toki! Olenhan minäkin israelilainen, Abrahamin jälkeläinen, Benjaminin heimoa. Ei Jumala ole hylännyt kansaansa, jonka hän edeltäkäsin on valinnut..." (sanoi juutalainen Paavali, joka julisti Jeesusta!) Room. 11:1-2 KR-92

"Jesaja sanoo vielä rohkeammin: - Ne, jotka eivät minua etsineet, ovat minut löytäneet, olen ilmaissut itseni niille, jotka eivät minua kysyneet. Israelista hän sen sijaan sanoo: "Päivästä päivään olen ojentanut käsiäni uppiniskaista ja vastustelevaa kansaa kohti." Room. 10:20-21 KR-92

"Mitä tämä siis merkitsee? 

Sitä, että vieraat kansat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat saaneet sen, nimittäin uskon vanhurskauden. Sen sijaan Israel, joka tavoitteli vanhuskautta lakia noudattamalla, ei sitä saavuttanut. Miksi ei? Siksi, että israelilaiset eivät lähteneet uskon tielle vaan tekojen..." Room. 9:30-32 KR-92

"... He ovat kompastuneet siihen kiveen, josta on kirjoitettu: - Minä asetan Siioniin kiven, johon he kompastuvat, kallion, johon he loukkaavat itsensä. Mutta joka häneen uskoo, ei joudu häpeään." Room. 9:32-33 KR-92

"Mitä siis on sanottu? - Sana on lähellä sinua, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi, nimittäin se uskon sana, jota me julistamme. Jos sinä suullasi tunnutat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen. Kirjoituksissa sanotaan: "Yksikään, joka häneen uskoo, ei joudu häpeään." Room. 10:8-11 KR-92

"Juutalaisen ja kreikkalaisen välillä ei ole eroa. Kaikilla on sama Herra, ja hänellä riittää rikkautta kaikille, jotka huutavat häntä avukseen. Onhan kirjoitettu: Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu." Room. 10:12-13 KR-92

"Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?" Room. 8:31  (v. -38 käännös)

--

"Israel ei siis ole saavuttanut sitä, mitä se on tavoitellut; vain valitut ovat sen saaneet. Muut ovat paatuneet, niin kuin on kirjoitettu: - Jumala on antanut heille turtuneen hengen, silmät, jotka eivät näe, ja korvat, jotka eivät kuule. Näin on yhä vielä." Room. 11:7-8 KR-92

"Kysyn siis: eivät kai juutalaiset sen vuoksi kompastuneet, että jäisivät maahan makaamaan? Päinvastoin! Heidän lankeemuksensa on avannut pelastuksen muille kansoille, ja näin juutalaiset ovat saaneet aiheen kadehtia niitä. Jos heidän lankeemuksensa on koitunut rikkaudeksi maailmalle ja heidän tappionsa rikkaudeksi kansoille, kuinka paljon enemmän saakaan aikaan heidän täysimääräinen voittonsa." Room. 11:11-12 KR-92

Ja sitten juutalainen, roomalaisille, pakanoille, kirjettä kirjoittanut Paavali, sanoo:

 "Teille pakanuudesta kääntyneille sanon: minä ylistän tehtävääni kansojen apostolina, sillä näin herätän ehkä heimolaisissani kateutta teitä kohtaan ja voin pelastaa joitakuita heistä." Room. 11:13-14 KR-92

Ja v. 1938 käännöksen mukaan hän jatkaa: "Sillä jos heidän hylkäämisensä on maailmalle sovitukseksi, mitä heidän armoihin-ottamisensa on muuta kuin elämä kuolleista?" Room. 11:15

Sama v. 1992 käännöksen mukaan: "Jos juutalaisten hylkääminen on avannut maailmalle pääsyn sovintoon, niin mitä tapahtuukaan, kun Jumala ottaa heidät yhteyteensä? Silloin kuolleet heräävät eloon!" Room. 11:15 KR-92 

Ilon tuoja! Anteeksiantaja!

ILONTUOJA!

"vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa." Val. 3:32

"Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia." Val. 3:33

"Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti." Val. 3:31

"Mutta Herra ei hylkää, ei hylkää iäksi. Vaikka hän kurittaa, hän myös armahtaa, suuri on hänen laupeutensa. Ei Herra iloitse siitä, että hän kurittaa ihmistä." Val. 3:31-33 KR-92

Kurituksen alla on vaikea olla; tulee tunne, että Jumala on hylännyt kelvottomana, eikä tahdo enää auttaa ja armahtaa. Mutta sitä tunnetta ei kannata uskoa! Isä rakastaa lastaan, ei vain kivoina päivinä - vaan aina!

ANTEEKSIANTO...!

"Herra sanoi: "Minä annan anteeksi, niin kuin pyysit." 4. Moos. 14:20 KR-92

"Kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki mitä teillä on jotakuta vastaan. Silloin myös teidän Isänne, joka on taivaassa, antaa teille rikkomuksenne anteeksi." Mark. 11:25 KR-92

Muista myös ryöväri ristillä. Muista Pietarin kieltäminen. Muista publikaani rukoilemassa. Muista Saulus Tarsolainen (Paavali) vainoamassa Jumalan seurakuntaa. Muista Daavidin lankeemus. Muista Israelin kansan niskoittelu ja valitus erämaassa, (johon tuo 4. Moos. 14:20 ja viittaa). Anteeksianto. Isältä.

"Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta." Jes. 55:7

Saadaan rohkeasti Jumalan tykö mennä, sillä hän oikein odottaa, että tulisimme. Se ilahduttaa häntä, kun hänen lapsensa uskaltaa tulla, oli tilanne mikä hyvänsä!

---

Aamun iloa valonsäteistä toisessa blogissani:

https://vaaranlaella.blogspot.com/2025/08/aamun-ilahdutukset.html

Kärsimyksensä tähden kykenee Hän!

"Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt

 ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa." 

                                                     Hebr. 2:18

"Sentähden piti hänen

 kaikessa tuleman veljiensä

 kaltaiseksi, että hänestä tulisi 

 laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi

 tehtävissään Jumalan edessä,

 sovittaakseen kansan synnit." 

                                      Hebr. 2:17

"Sillä ei hän

 ota huomaansa enkeleitä, 

 vaan Aabrahamin siemenen

 hän ottaa huomaansa."

                                  Hebr. 2:16

"Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli

 hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, 

että hän kuoleman kautta kukistaisi sen,

jolla oli kuolema vallassaan, se on: perkeleen,

ja vapauttaisi kaikki ne, jotka kuoleman pelosta

kautta koko elämänsä olivat olleet orjuuden 

alaisia." Hebr. 2:14-15

"Sopivalle" ja "sopimattomalle" tarkoitettu Jeesus!

Eräs fariseus kutsui Jeesuksen kotiinsa aterialle, ja hän meni sinne ja asettui ruokapöytään.

Kaupungissa asui nainen, joka vietti syntistä elämää. Kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen luona, hän tuli sinne mukanaan alabasteripullo, jossa oli tuoksuöljyä. Hän asettui Jeesuksen taakse tämän jalkojen luo ja itki. Kun Jeesuksen jalat kastuivat hänen kyynelistään, hän kuivasi ne hiuksillaan, suuteli niitä ja voiteli ne tuoksuöljyllä. 

Fariseus, joka oli kutsunut Jeesuksen, näki sen ja ajatteli: "Jos tämä mies olisi profeetta, hän kyllä tietäisi, millainen nainen häneen koskee. Nainenhan on syntinen."  

Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Simon, minulla on sinulle puhuttavaa."

"Puhu vain", opettaja fariseus vastasi.

"Oli kaksi miestä", sanoi Jeesus. "He olivat velkaa rahanlainaajalle, toinen viisisataa, toinen viisikymmentä denaaria. Kun heillä ei ollut millä maksaa, rahanlainaaja antoi molemmille velan anteeksi. Miten on, kumpi heistä nyt rakastaa häntä enemmän?"

Simon vastasi: "Eiköhän se, joka sai enemmän anteeksi."

"Aivan oikein", sanoi Jeesus.

Hän kääntyi naiseen päin ja puhui Simonille: 

"Katso tätä naista. Kun tulin kotiisi, sinä et antanut vettä jalkojeni pesuun, mutta hän katseli jalkani kyynelillään ja kuivasi ne hiuksillaan. Sinä et tervehtinyt minua suudelmalla, mutta hän on suudellut jalkojani siitä saakka kun tänne tulin. Sinä et voidellut päätäni öljyllä, mutta hän voiteli jalkani tuoksuöljyllä. Niinpä sanon sinulle: hän sai paljon syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.

Ja hän sanoi naiselle: "Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi."

Pöytävieraat alkoivat ihmetellä: "Kuka tuo mies on? Hänhän antaa syntejäkin anteeksi." 

Mutta Jeesus sanoi naiselle: "Uskosi on pelastanut sinut. Mene rauhassa."

Luukkaan evankeliumi 7:36-50 KR-92

Ehkä me kaikki voitaisiin ottaa tuosta jotain... 😊❤️✝️🌟😍🌿

"Sillä mitä Raamattu sanoo: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi." Room. 4:3 

-----

Kerranhan oli sellainen tapaus, että yksi nainen lähestyi Jeesusta ajatellen: - Jos vain saan koskettaa hänen viittansa tupsua, niin paranen... Ja niin tapahtui.

"Minun armossani on sinulle kyllin..!

 Riittääkö se minulle? Minullekin?

Tuo otsikon sana sanottiin aikanaan apostoli Paavalille. Ihan tarkkaan emme tiedä, mitä oli sen kivun takana, johon tuo sana tuli. Paavalilla oli ollut aivan ihmeellisiä kokemuksia; ilmestyksiä. Ja Paavali koki, sanoo itse; että jotta hän ei ylpeilisi, on hänen lihaansa sen vuoksi annettu pistin; jonka vuoksi Paavali oli kolme kertaa rukoillut, että se otettaisiin pois. Mutta sitä ei otettu. Hänelle sanottiin:

"Minun armossani on sinulle kyllin;

sillä minun voimani tulee täydelliseksi

heikkoudessa."

2. Kor. 12:9

Ja vaikka me emme nyt tiedä, minkälaatuinen se "heikkous" oli, niin Paavali käytti siitä näin vahvaa sanaa, jakeessa 7:  "...annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi." Ja tämä siis jäi pysymään. Ei varmaan ollut vähääkään sääliväinen se "saatanan enkeli"! Mutta siinäkin Jumala itse katsoi, että missä rajoissa sen sallittiin touhuta.

Mikä meitä itsekutakin rusikoi; saatanan enkeli?! Saamme pyytää vapautumista siitä. Herra Jeesus sitten itse katsoo, miten meille olisi parasta.

Että olisimme ainoastaan Hänen armonsa varassa, ei missään muussa! Hänen Golgatalla hankkimansa lunastuksen ja syntien meiltä pois ottamisen varassa, koska Hän ne itselleen otti! Ja niistä rangaistuksen jo kärsi, meidän puolestamme - itse ollen täysin syytön! 

---

Minä sain mieleeni ahdistavana hetkenä tuon otsikon sanan. Siitä tämä kirjoitus sitten alkunsa saikin. 

---

Tässä tämänaamullinen toisesta blogistani:

https://vaaranlaella.blogspot.com/2025/05/kuinka-jeesus-kohtasi-luokseen-tulevia.html

Jeesus tuli täyttämään sen lain - kun kukaan meistä ei lakia täytä...

SOVINTOTARJOUS OLI TEHTY:

Jeesushan sanoi sen: "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan." Matt. 5:17 KR-92

"Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa vain kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi. Minä sanon teille: ellette noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan." Matt. 5: 18-20 KR-92

Sitten Jeesus antoi esimerkin: "Teille on opetettu tämä isillle annettu käsky: 'Älä tapa.' Se, joka tappaa on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä sanon teille: Jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin, jokainen, joka sanoo veljelleen: 'Senkin hölmö', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen." Matt. 5:21-22 KR-92

"...ja kukaan teistä ei lakia täytä..."

LAKI PYSYY. MUTTA SOVITTAJA HOITAA LAIN KAIKKI VAATIMUKSET:

Sitten Jeesus puhuikin sovinnonteosta; ihan näin meidän ihmisten kesken, mutta ajattelisin, että sama soveltunee meidän ja Jumalan välisiin suhteisiinkin: 

"Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi. "Tarjoa vastapuolellesi sovintoa jo silloin, kun vielä olet hänen kanssaan matkalla oikeuteen. Muuten hän saattaa luovuttaa sinut tuomarille ja tuomari antaa vartijalle, ja niin sinut teljetään vankilaan. Usko minua: sieltä et pääse, ennen kuin olet maksanut kaiken viimeistä kolikkoa myöten:" Matt. 5:23-26 KR-92

Jumala itse jo tarjosi Jeesuksessa meille sovintoa...

... vaikka kukaan meistä ei...

"Kuulkaa israelilaiset! Herra, teidän Jumalalanne, ei vaadi teiltä muuta kuin sen, että pelkäätte häntä, että aina vaellatte hänen teitään, että rakastatte häntä ja palvelette häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne." 5. Moos. 10:12  KR-92

Ei muuta... ja tuohon se jo tyssää - meiltä!

 ... kukaan meistä ei sitä lakia täytä...

"Eikö Mooses ole antanut teille lakia?

Ja kukaan teistä ei lakia täytä.

Miksi te tavoittelette minua tappaaksenne?"

Joh. 7:19  v. 1938 käännös

Jumala itseasiassa jo tarjosi Jeesuksessa meille sovintoa...

"...Suostukaa sovintoon Jumalan kanssa."

2. Kor. 5:20 KR-92

TÄMÄ SOVINTOTARJOUS ON VOIMASSA YHÄ.

---

Toteuttakaa sana tekoina, älkää pelkästään kuunnelko sitä." Jaak. 1:22 KR-92

Minäkin saan olla uusi luomus!

"Siis, jos joku on Kristuksessa,

niin hän on uusi luomus;

se, mikä on vanhaa,

on kadonnut,

katso, uusi on sijaan tullut."

2. Kor. 5:17  

Siinä on iloittavaa!☀️

Kristuksen työn tähden, ei minkään minun omani.

Se parantaa särkyneen sydämen❤️‍🩹🥰

Olla rakkauteen kiedottu!

Millainen herätys, korvien ja silmien avaaminen se onkaan!☀️🌅

Yleensä herään itse, mutta tänä aamuna minut herätettiin, koska en ollut herännyt ilman herätystä kuten yleensä, enkä edes kuullut tavallisen herätyskelloni ääntä. Niinpä sitten heräämiseni oli hyvin äkkinäinen. Jäin miettimään ylösnoustuani tätä heräämisasiaa;  että kun aikanaan "kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen" ja heidät/meidät herätetään ylösnousuun, millainen hetki se mahtaakaan olla, havahtua siihen? Olemme olleet täydellisessä pimeässä; kuoleman unessa, ja sitten korvamme kuulevat yht'äkkiä sen äänen: Herätkää! Tuntuuko se ihanalta herätykseltä, ihanaan aamuun ja valoon...🌅

Emme niin tarkkaan tiedä kaikkea siitä, mutta kuitenkin sen, että kaikki kuolleet nousevat ylös...

Jeesus sanoi kerran näin: "Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä." Joh. 5:28 

Kun minulla omassa arjessani voi olla kolmenlaisia ylösnousuja: herään ilman herätystä, kello herättää minut, tai joku herättää minut, on taivaalliseen aamuunkin erilaisia ylösnousun aikoja. On "ensimmäinen ylösnousemus", jolloin "Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin", ja ne, jotka Jeesuksen tullessa omiaan noutamaan ovat elossa täällä maan päällä: "sitten meidät, jotka olemme elossa, temmataan heidän kanssaan yhdessä Kristusta vastaan yläilmoihin". Sitten myöhemmin on ryhmä,  jotka eivät olleet aiemmin heränneet. 

1. Tessalonikalaiskirje 4:13-18. (v. -38 käännös)

"Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa..." Ilm. 20:6 

Ilmestyskirja 20:5-6

"Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa..." Ilm. 20:6 

Erään laulun* sanoin: "...armosta vain juhlavaattehissain, saan kiiruhtaa paikalleni..." * Hengellisessä laulukirjassa nro 605: "Sain hääjuhlaan kutsun mä taivaallisen". Laulun tekijät ovat: Fredrik A. Bloom ja John A. Hultman.

Se armo on tarjolla ihan jokaiselle, joka sen vain tahtoo saada! Sinulle myös♥️ Sano Jeesukselle: Minä tahdon! Anna syntini anteeksi! Kuolithan minunkin puolestani✝️ 

Armon auringon valo loistakoon sinulle ☀️

Autuas se joka uskoo, vaikka ei näe...

 "...kun hän vielä oli kaukana, 

näki hänen isänsä hänet..."

Taisi olla Isä joka ensiksi näki sen, joka oli tulossa...

"Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi." Luuk. 15:20

Isä teki tämän, vaikka poika ei ollut ehtinyt vielä sanoa tai tehdä mitään! Ja kun poika rupesi puhumaan mitä hänen sydämellään oli, isä käski vain tuoda pojalle puhtaat vaatteet, ja laittaa juhlat pystyyn!

"Silloin isä sanoi palvelijoilleen: 'Tuokaa pian parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, ja pankaa sormus hänen sormeensa ja kengät hänen jalkaansa, ja noutakaa syötetty vasikka ja teurastakaa. Ja syökäämme ja pitäkäämme iloa, sillä tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.' Ja he rupesivat iloa pitämään." Luuk. 15:22-23

 

"...Autuaat ne, jotka eivät näe

 ja kuitenkin uskovat!" 

Joh. 20:29 

Jeesuskaan ei hylännyt  epäilevää Tuomasta, vaikka sanoi noin.

Hän sanoi myös tämän: "..."Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi  ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen." Joh. 20:27

"Ja autuas se, joka uskoi;

sillä se sana on täyttyvä,

mikä hänelle oli tullut Herralta!"

Luuk. 1:45

Ahdistuneelle sydämelle❤️

"Jo ennen kuin he kutsuvat, minä vastaan kun he vielä esittävät pyyntöään, minä jo toteutan sen." Jes. 65:25 KR-92

"Mutta Jumala osoittaa rakkauttaan meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä." Room. 5:8 KR-92

"... sillä hänellä on valta sekä auttaa että lyödä maahan." 2. Aik. 25:8 KR-92

"Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus - mutta hän on kuollut meidän tähtemne, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme!" Room. 8:34 KR-92

---

Lue myös Jesaja 53, siinä ennustetaan Jeesuksen kärsiminen hyväksemme.

---

"Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun  tyköni tulee, minä en heitä ulos." (Jeesuksen sanat) Joh. 6:37 KR-92

"Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti." Room. 5:6 KR-92

"Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla Pyhän Hengen." Room. 5:5 KR-92

"Niin kuin synti on hallinnut ja vienyt kuolemaan, niin on armo hallitseva ja johtava ikuiseen elämään, koska Herramme Jeesus Kristus on lahjoittanut meille vanhurskauden." Room. 5:21 KR-92

"Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: "Abba! Isä!" Room. 8:15 KR-92

"Minä kirjoitan teille, lapsukaiset, sillä synnit ovat teille anteeksi anmetut hänen nimensä tähden." 1. Joh. 2:12  vanhempi käännös

(Kts. myös 1. Joh. 2:1-2) "...mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on Puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus..." 

Itseäni varten vihkoon kirjoitettuja. Ja nyt sinullekin tähän.❤️

Pyyhitty pois... Silloinhan niitä ei enää ole!

"... Autuas se, jonka pahat teot on annettu anteeksi, jonka synnit on pyyhitty pois." Ps. 32:1 KR-92

"Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan, hänen, joka on meidän lunastuksemne, syntiemme anteeksianto." Kol. 1:13-14 KR-92

Kun vihollinen käy päälle kuin  valtakunnansyyttäjä, joutuu sen edessä koville, kun vieläpä omatuntokin sanoo, että sen syytökset pitävät paikkansa, enimmältään ainakin, vaikka suoranaisia valheitakin on. Silloin on  ihana saada sana, että "sinun syntisi on pyyhitty pois".  Jumala itse on vapauttanut sinut. Olet armahdettu. Puolestasi on rangaistus jo suoritettu. Sen teki Jeesus - rakas Isoveljemme! Hän sai siihen Isältä toimeksiannon, ja sen hän on suorittanut täysin!

Herra on armollinen kenelle tahtoo!

"..."Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan."  Room. 9:15 

"... Minä annan anteeksi kenelle tahdon ja armahdan kenet tahdon."  2. Moos. 33:19 KR-92

 

Jumala käski Joonan mennä saarnaamaan Niiniveen, joka oli (kommentaariraamatun mukaan) nousevan maailmanvallan tärkein kaupunki, josta oli tulossa Assyrian suurvaltakunnan pääkaupunkikin muutamien vuosikymmenten päästä. Profeetta Naahumin sanotaan valottavan enemmän sitä, milllainen oli Niinive: juonittelua Jumalaa vastaan, puolustuskyvyttömien käyttämistä hyväksi, julmuuksia sodassa, epäjumalinen palvontaa, prostituutiota ja noituutta. Joonan saarnamatka ei olisi ihan lyhyt: n. 800 km, selittää kommentaariraamattu. Siellä selitettiin myös, että moni Joonan maanmiehistä oli kokenut sen kansan julmuuksia, ja se oli siis paikka, jonne hän ei tosiaankaan halunnut, "vihoviimeinen paikka" mennnä "lähetysmatkalle". Mieluuummin täysin toiseen suuntaan, mahdollisimman kauas.

Ehkäpä nyt - omana aikanamme, aiempaa enemmän - ymmärrämme Joonaa paremmin. Hän ei halunnut mennä julistamaan Jumalan sanaa julmalle kansalle, koska hän arvasi, että Jumala kuitenkin tahtoi olla heille armollinen, vaikka Joona itse ei tahtonut heille suoda kääntymisen ja anteeksiannon mahdollisuutta. Mielenkiitoista, että Jumala juuri Joonan tahtoi lähettää työhön sinne. Miksi ihmeessä? Eikö ollut muita? Ehkä Jumalan oli tarkoitus alunalkaenkin opettaa Joonallekin sillä reissulla jotain, sillä tiesihän hän, millaisen ihmisen matkaan lähetti. 

"... Minä annan anteeksi kenelle tahdon ja armahdan kenet tahdon." 2. Moos. 33:19 KR-92

"..."Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan." Room. 9:15 

Onneksi on niin! Muuten me itsekukin olisimme hukassa, ellei Hän olisi armollinen.

---

Joonasta oli  tämän aamun luettavissani.

Hänen nimessään on voima!☀️

Niinkuin mielessäni tänä aamuna soineiden muutaman laulunsanan (Heinillä härkien -laulusta) mukaan: "...ristillä rinnalla ryövärin, nukkuu uhri puhtain...", on meilläkin se aarre koko ajan vierellämme!

Jeesus sanoi ennen taivaaseen nousuaan: "... on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista." Luuk. 24:47 KR-92

Siis HÄNEN nimessään! Ei omaa nimeämme edes itsellemme, saati toisille... Sanasta parannus tulee ensimmäisenä mieleen oma parantelu. Mutta Jeesuksen nimessä ja hänen työnsä tähden meillä on täydellinen parannus ja syntien anteeksianto! Hän teki sen! Ja tarjoaa alati sitä meille... Mutta me emme muka oikein kehtaa ottaa sitä vastaan kun "oomme semmosii ja tämmösii", että kunhan ensin vähän saamme "siistittyy itteemme, ni sitten..." Voi meitä. Täydellinen armahdus ihan meille tarjolla, mutta me kursaillaan, että "enhän minä ny voi... Ei se mulle viä varmaan kuulu... ku en oo sitä tai tätä".  Kuuluu se! Kyllä Jeesus meille sitten oikeet tavat opettaa, ei siitä tartte olla huolissaan.

Siunattua päivää sulle☀️ 

"Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko  ja parantuminen sen siipien alla, ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat." Malakia 4:2  

"Mutta teille, jotka pelkäätte minun nimeäni, on nouseva pelastuksen aurinko, ja te parannutte sen siipien alla. Te astutte ulos, hypitte riemusta kuin vasikat laitumella." Malakia *3:20 KR-92 

Parantuminen on ennenkaikkea meitä kaikkia vaivaavasta syntiinlankeemuksen vakavasta taudista. Jeesus kuitenkin kykenee parantamaan senkin. Ja tietysti sen ohessa paljon muutakin:)

---

*Tässä käännöksessä ei Malakialta ole neljää lukua, vaan vanhemman käännöksen luku 4 on yhdistetty kolmanteen. 

Synnin syytöksissä

Olin tullut lukeneeksi aamulla psalmia 32. Saman psalmin yksi jae* oli myös Evl:n päivän sanassa. Psalmin aiheena on synnin tunnustaminen Jumalalle. Oman syntisyyden tunnoissa oli lohdullista lukea: 

"Autuas se ihminen, 

jolle Herra ei lue

hänen pahoja tekojansa

ja jonka hengessä ei ole vilppiä!"

Ps. 32:2

"Jumalattomalla on  monta vaivaa,

mutta joka Herraan turvaa,

häntä ympäröitsee armo."

Ps. 32:10 

"Jolle Herra ei lue hänen pahoja tekojansa..." Se merkitsee, että sitä syntiä todella on - enemmän tai vähemmän - ja se myös tuntuu,  enemmän tai vähemmän - mutta sitä ei "lueta"; ei lasketa. Ei sille, myöntää Jumalalle olevansa syyllinen synteihinsä.

"Häntä ympäröitsee armo."  Se armo on kuin muuri, minun ja syntieni välissä. Mutta Herran ja minun välissä ei silloin ole mitään erottavaa, kun armon muuri Jeesuksen työn tähden erottaa syntini minusta.

* "Minä tunnustin sinulle syntini, en salannut pahoja tekojani. Minä sanoin: "Tunnustan syntini Herralle." Sinä annoit anteeksi pahat tekoni, otit pois syntieni taakan.". Ps. 32:5 KR-92

Armo, armahdus. Armahduksen saaneen ei enää tarvitse suorittaa tuomiotaan. Silloin on vapautettu rangaistuksen suorittamisesta.

Jeesus tiesi - ja lohdutti jo etukäteen

 "Jeesus vastasi heille: "Nyt te uskotte.

Katso, tulee hetki ja on jo tullut,

jona teidät hajotetaan kukin tahollensa

ja te jätätte minut yksin;

en minä kuitenkaan yksin ole, sillä Isä on minun kanssani.

 

Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha.

Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä:

minä olen voittanut maailman." Joh. 16:31-33

Jeesus lohdutti opetuslapsia jo etukäteen.

Hän tiesi, että he tulisivat vielä olemaan pahoillaan, ja suorastaan järkyttyneitä siitäkin, että kuinka he saattoivatkaan jättää oman Mestarinsa yksin, kun hänellä oli vaikeaa. Jeesus tiesi, että se ahdistaisi heitä. Mutta Hän puhui heille etukäteen siitä, että heillä kuitenkin, siitä kaikesta huolimatta, saisi olla rauha Hänessä.

Meilläkin voi olla monenlaista asiaa tai tapahtumaa omassa elämässämme, joista emme saata käsittää, miten saatoimme tehdä, sanoa, tai olla kuten olimme. Varmasti Jeesus tiesi senkin etukäteen. Hän tiesi, miten maailma voi meitäkin ahdistaa. Varmaankin Hän meillekin tahtoo vakuuttaa, että meillä on silti yhä paikkamme Hänen sydämessään, Hänen pöydässään, Hänen rakkainaan.

Vihollinen varmasti yrittää puhua meille, että "näethän itsekin, ettei tästä mitään tule. Ei sinusta ole täyttämään Jumalan tahtoa jatkossakaan. Anna periksi."  Älä usko sitä. Älä anna periksi. Ei meistä olekaan Jumalan tahdon täyttäjiksi; vajaaksi se jääkin. Mutta sitä vartenhan Jeesus juuri tuli! Hän täytti kaiken, mitä meiltä puuttuu.

Annetaan Jeesuksen hoitaa meitä haavoittuneita

 tänäänkin armollaan ja rakkaudellaan!

 

 

Tämä matka

Louhikoita, riippusiltoja, pimeitä metsiä, pelottavia soita...  ja toisinaan vihreitä niittyjä, aurinkoa, lämpöä, raikasta vettä, lepoa.

"Niin hän sanoi: "En, vaan minä olen Herran sotajoukon päämies ja olen juuri nyt tullut."  (Sana Joosualle) Joos. 5:14

"Ja kun hän oli kulkenut Penuelin ohitse, nousi aurinko; mutta hän ontui lonkkaansa." (Sana Jaakobista)  1. Moos. 32:31

Ylinnä oleva jae on mielestäni aina rohkaiseva. Mitä tulee toiseen jakeeseen; koen itseni ontuvaksi; ellei peräti rammaksi. Lienenkö ollut sitä jollain tavalla syntymästäni asti? Sainko jo alussa sellaiset "eväät ja matkavarusteet" että alituiseen kaipaisin jotain "parempia" tähän kotimatkalle. Mutta katsoitko Sinä minulle riittäviksi ne, jotka annoit? Kunpa vielä oppisin paremmin saamiani varusteita käyttämään. Välillä tuntuu, että sekin vähäinen taito on katoamassa, joka kenties joskus on ollut. Vai onko maasto vaikeutunut sellaiseksi, että sen takia kaikki tuntuu hankalalta?  Entä jos en selviä, vaan joudun perusteellisesti pulaan, tai ihan hukkaan?  Kai Sinä tulet varmasti hakemaan minutkin täältä, jos en osaa, tai jaksa annetussa ajassa (vrt.*) kotiin asti?   Ethän jätä minua. Hae Sinä minut armollisesti kotiin, jos en selviytyisikään kunnolla tästä matkasta.

Sinä lähetit Joosuan luokse sotajoukkosi päällikön, kun kuuma taistelu oli alkamassa. Anna apusi meillekin.

---
*Vrt. Norjalaisessa sarjassa Erämaan armoilla.  Lars Monsenille annettiin varusteet ja määränpää, jossa piti olla ajoissa. Jos ei ollut, haettiin hänet muilla keinoin. Helikopterilla hänet yleensä vietiin lähtöpaikkaansa, mistä matka alkoi. Yhteyttä pidettiin matkaan lähettäjien ja matkalaisen sekä reitin suunittelijoiden välillä silloin tällöin kysellen kuulumisia.

Yle Areena/Erämaan armoilla.