Mistä ilo ja kiitollisuus...

Mistä ilo ja kiitollisuus vaikeina päivinä; esim. vakavasti sairaina tai muuten vaikeina päivinä?  Tällainen kysymys tuli mieleeni. Ja siihen mieleeni tuli ajatus; että ehkä siitäkin, että on taas selvitty yksi päivä eteenpäin - Herran armosta ja avulla. 

Sitten aamulukemisteni ensimmmäiseksi luettavaksi tuli vanhasta Päivän Tunnussanasta:

 "... Hiskia sairastui pahasti ja oli kuolemaisillaan. Hän rukoili Herraa, ja Herra vastasi rukoukseen ja antoi hänelle merkin. Mutta Hiskia ei ollut kiitollinen osakseen tulleesta ihmeestä, vaan tuli ylpeäksi..." 2. Aik. 32:24-25 KR-92*

Toinenkin jae parantumis-/kiitollisuusasiasta oli tarjolla. Kyseessä oli Jeesuksen 1/10 parantamasta spitaalisesta: "Huomattuaan parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin. Hän ylisti Jumalaa suureen ääneen, lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juureen ja kiitti häntä." Luuk. 17:15-16 KR-92

Rukous: Herrani, varjele meitäkin kiittämättömyyden ja ylpeyden synnistä! Sinä tiedät, kuinka helposti sellainen saa meidät valtaansa, ja unohdamme hyvät ja armolliset tekosi meitä kohtaan. Anna meille silmät, korvat ja sydän huomata hyvät tekosi päivittäin. (Valittaa kyllä osaamme kaikkea pyytämättäkin.)

---

*2. Aikakirja 32:26 kertoo kyllä sitten Hiskian myös nöyrtyneen... Hiskian sairastuminen ja parantuminen kerrotaan laajemmin toisaalla: 2. Kuningasten kirjan luvussa 20.

Ahdistettu, haavoitettu, runneltu, kiusattu, kärsinyt... Hän - Jeesus, voi auttaa.

"Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta; minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä." Jes. 53:8  (v. -33

"mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut." (parannetut, parantuneet) Jes. 53:5  (v. -33

"joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen "haavainsa kautta te olette paratut." (parannetut, parantuneet) 1. Piet. 2:24  (v. -38

"Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa." Hebr. 2:18  (v. -33

Hänet iskettiin maahan....että me saisimme elää!

Nämä kuvat meiltä takapihalta. Yhden oli kai joku sade kaatanut jonain päivänä laatoille makaamaan. Se yksi on nyt maljakossa keittiön pöydällä.

Kun uuvuttaa - katsotaan siihen "edellä juoksijaamme" - Jeesukseen, joka voitti...antaen voittonsa meille🏆

Itseäni varten kirjoitttelin vihkoon nuo.

Meitä itsekutakin voi uuvuttaa ihan tavan arjenkin asiat, saati sitten jotkut paljon isommat asiat. Katsotaan Jeesukseen - taas tänäänkin🌟🐦

 "Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään..." Matt. 6:34 

"...Ja katso, minä ole teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:20

Jumala on kanssamme hädän päivinä!

"Hyvä on Herra, turvapaikka hädän päivänä, hän tuntee ne, jotka luottavat häneen." Naah. 1:7 KR-92

"Hätä ei ole vain silloin, kun ahdistus on läsnä ja sen voi omin silmin ja aistein todeta. Hädän päivä oli eilen, tänään ja huomenna. Sillä perkele kulkee ympärillä kuin kiljuva leijona saadakseen saaliikseen sielumme. Herra Jeesus on kuitenkin turvapaikkamme jokaisena päivänä ja hän tuntee meidät kaikki. Tunteminen ei tarkoita vain tuntemista ulkoisesti, vaan sitä, että Herramme sitoutuu meidän hätäämme, pitää elämämme tilanteen hallinnassa ja tuo avun juuri oikeaan aikaan. Jeesus on lähellä niitä, jotka luottavat elämänsä hänen käsiinsä."  Juha Vähäsarja kirjassaan Jumalan kämmenellä/Kustannus Oy Arkki. (Lupa Vähäsarjalta tekstien lainaamisen blogissa.)

Selvitymistaistelua - huokailemme ahdistuneina

Tämä allaoleva jae oli aamun luettavissa. Mikä suuri hätä lie ollut sen kirjoittajalla?  Ja mitkä lie huokailujemme aiheet meillä itsekullakin. Varmaan sinä, Herra,  senkin näit; miten autoit häntä? Miten autat meitä muita ahdinkojemme aiheissa?

"Katso, Herra, mihin hätään olen joutunut! Sisintäni polttaa tuska, sydän kääntyy rinnassani - miten uppiniskainen olenkaan ollut!..." Val. 1:20 KR-92

Valituvirret on tuskaa ja ahdistusta täynnä. Siinä kuvataan suurta tuhoa, joka on käynyt. Mikään ei ole ennallaan. Mutta kuitenkin, hän, kirjoittaja, toivoo silti; ja sanoo Valitusvirsiensä puolivälissä:

"Minä en voi unohtaa onnettomuuttani, en saa sitä mielestäni. Kuitenkin minä toivon ja odotan, sillä minä ajattelen tätä: Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen laupeutensa ei lopu koskaan. Joka aamu Herran armo on uusi, suuri hänen uskollisuutensa." Val. 3:20-23 KR-92

Niin mekin saamme ajatella, toivoa, ja myös luottaa; että meitäkin kohtaan Hänen laupeutensa on yhä voimassa, samoin armonsa. Pienissäkin huolissa saamme lähestyä häntä🌿

---

☀️🌧️ 🌦️☀️☁️🌦️🌥️🌤️🌧️ ✨☀️

Herra on aina sama...

"Älkää olko mistään huolissanne..."

"Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon." Fil. 4:6 KR-92

Jumalalla on kaikki valta. Hän voi joko viedä meidät pelkäämämme asian läpi - tai päästää siitä täysin vapaaksi milloin tahansa. Hän on Kaikkivaltias, Kaikkivoipa, Ylistettävä Jumala, joka rakastaa lapsiaan; kaikkia, jotka hän on omikseen kutsunut - ja kutsuva.

Rukous: Älä päästä meitä irrottautumaan Sinusta! Anna meidän pysyä kiinni Sinussa! Pidä Sinä itse meidät Sinussa!

"Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämemme ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa. Lopuksi, veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä on oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen. Tehkää sitä, mitä olette minulta oppineet ja vastaanottaneet, mitä olette minulta kuulleet ja minusta nähneet. Silloin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne." Fil. 4:7-9 KR-92

Paavali muuten halusi ihan tuon kirjeensä jo alkupuolellakin rohkaista meitä näilläkin sanoilla, että: "varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka." Fil. 1:6 (v. -38 käännös)

Siitä sai toiset rohkeutta

"Näin te olette, veljet, omalla uskollanne valaneet meihin rohkeutta kaiken hädän ja ahdingon keskellä." 1. Tess. 3:7 KR-92

Paavali tovereineen oli ollut hyvin hermostuksissaan, koska he eivät olleet päässeet näkemään ja kuulemaan Tessalonikan ystäviä. He olivat kaivanneet heitä ja yrittäneet päästä näkemään heitä useammankin kerran. Mutta aina oli aie estynyt. Saatana oli estänyt heitä. Niin Paavali sanoi. 

Niinpä lopulta he jäivät itse Ateenaan ja lähettivät ystäviensä luokse Timoteuksen; sillä - kuten Paavali ihan omalta osaltaankin sanoi:  "...en enää kestänyt kauempaa..." - pistivät he sen matkahankkeen toteen. Ja se onnistui.

Kun Timoteus palasi, olivat uutiset niin hyvät ja rohkaisevat, että saatiin kirjata ylös tuokin tuonne ylle kirjoitettu sana. Ahdingossa olevat rohkaisivat toisiaan. Paavali koki sen niin vahvasti, että sanoi: 

"Nyt voimme taas elää, jos te kerran pysytte lujasti Herran yhteydessä."  1. Tess. 3:8 KR-92

Hänen edeltätietämisensä ... kaikessa!

Sinä Jeesus tiedät kaikki pelkojemme ja ahdistustemme aiheet; neuvottomuutemme. Kiitos, kun sinulta saa tulla kysymään apua ja rohkaisua näissä tilanteissa. Tänä aamuna sain sitä  Wislöffin (Fredrik) hartauskirjoista:

Levähtäkää vähän -kirjassa (teksti päivälle 13.3) oli Pietarista; siitä hetkestä, kun hän tajusi sen, että oli juuri niin kieltänyt Jeesuksen, kuten Jeesus oli jo edeltä ilmoittanut käyvän. 

Rukouskirjassa puolestaan (s. 74), oli rohkaiseva teksti (Ps. 42:12 jakeeseen), että miksi murehtisin turhaan; vaikka olisi montakin vastausta murehtinisen syyksi. Siinä muistutettiin, että Jeesus kuitenkin on läsnä, on rinnallamme ja tietää kaiken mikä meitä "koettelee". Sielumme saa levätä "turvaten" hänen rakkautensa. "Mitä tapahtuneekin, olen sinun käsissäsi." - sanoo Wislöff.

"Miksi murehdit minun sieluni,ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani." Ps. 42:12

Tuossa psalmin jakeessakin murehditaan, ollaan levottomia, odotetaan, halutaan sitä.  Mutta samalla on jo luottamus, että Jumala kyllä vielä auttaakin!

Olkoon sama luotto meilläkin.🌟

Rauha - epävarmassa maailmassa

"Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon." Joh. 14:27 KR-92

Jumalan oma rauha. Jotain erilaista kuin tämän maailman...

Elämä - sana joka sisältää niin paljon kaikkea, ettei käsityskykymme riitä

"... jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta."  Matt. 4:4 KR-92 

Ihminen etsii monesti sanoja, kun ei tiedä mitä sanoja käyttäisi. Niinkuin minä tuossa otsikossa. Mutta kun aloin tätä kirjoittaa, oli se lähtöisin tuosta jakeesta. Se taas lähtöisin Jeesuksen puheesta. Ja tätä kirjoittelua sävyttää se, mitä eilen tapahtui.*

Vihossani oli viimeinen sivu. Siihen olin  ylimmäksi osan jo kirjoittanut jonain lähipäivinä, mutta jättänyt päivän merkkaamatta. Ja kun en ole vielä ottanut uutta vihkoa käyttöön, kirjoitin vielä tänään siihen jatkoksi. Ja siihen se tämänpäiväinen sopikin. Elämästä kummassakin.

Jeesus tuossa sanassaan siis puhui elämästä: "Mutta Jeesus vastasi: "On kirjoitettu: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta." Matt. 4:4 KR-92

*Ehkä tuo sana "elämä"  puhuttelee minua erityisesti nyt, kun eilen oli se 4 ihmisen hengen vienyt onnettomuus. Kolme nuorta aikuista "parikymppisiä" ja yksi "pieni ihminen", niinkuin joku poliisi lapsesta sanoi. Samasta autosta kaikki, myös hän, joka loukkaantuneena vietiin sairaalaan. Kirjoitin asiasta eilen toiseen blogiini. Ajoimme samaa tietä itse jonkin verran aiemmin. Sitä en edes muistanut eilen toisen blogini jutussa miettiä, että kirjoitin siinä autossa menomatkalla sen tämän blogin eilisen, lyhyen tekstin. Kello näkyi olleen jutun valmiiksi saadessani 9.58.  Runsaan tunnin päästä siitä, oli se onnettomuus sillä tiellä. Kenties lähellä sitä paikkaa jossa rupesin auton ikkunoista muutakin katselemaan kuin kännykän ruutua.

Mitä te murehditte huomisesta päivästä?

Noin voisi Jeesus meiltä; minulta,  kysyä. Hänhän jo silloin aikoja sitten sanoi opetuslapsilleen sen ohjeen, ettei huomisia päiviä kannata murehtia etukäteen:

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." Matt. 6:34

Siinä se on selvästi sanottu, mutta miksi ihmeessä oma mieli silti askaroi huomisten huolten parissa, niitä vatvoen ja peläten. Vastaus on juuri tuo pelko; kun yrittää niitä pelon aiheita miettimällä hallita huomisia päiviä. Ja usein se ei kuitenkaan auta. Kaikkien asioiden ja päivien hallintavalta ja viisaus on korkeammissa käsissä kuin meidän. Valta, viisaus, voima, ja kunnia, on Jumalan. Kyllä taivaassa tiedetään. Saamme olla turvallisissa käsissä. Meille ei tapahdu mitään Isän sallimatta. Ja jos Hän jotakin sallii, sille on aina jokin hyvä syy, vaikka emme itse lainkaan sellaista kykenisi näkemään. Joskus se syy saattaa olla jopa linkki johonkin uuteen jonkun toisen hyväksi. Me emme tiedä Jumalan suunnitelmista. Mutta kaikki hänen aikeensa ovat hyvät omiansa kohtaan. Eikä hän myöskään tahtoisi niidenkään hukkuvan, jotka eivät vielä häntä tunne. Hän rakastaa kaikkia ihmisiä, jokaisen puolesta Jeesus kuoli.

---

Kuvat eiliseltä iltakävelyltä. Kuvat tosin näyttävät hämärämmältä, kuin miltä se siellä kävellessä vaikutti...🌟 Mutta ilta oli jo pimentymässä ja kotitiellä puutkin varjostivat vähäistä valoa.

Siunausta sinulle niin tähän päivään - kuin tulevaan viikkoonkin❤️ Sinä olet  Herralle niin rakas, että sinun vuoksesi Jeesus, Jumalan Poika, tuli ihmiseksi ja kärsi kaikkien syntien rangaistuksen sinun puolestasi.❤️✝️🌟 

Ja niin myös minunkin.✨

Ahdistetun psalmista 138

"Vaikka minä kuljen ahdingosta ahdinkoon, sinä annat minulle voimaa elää... Minkä olet osalleni varannut, sen sinä, Herra, viet päätökseen. Iäti kestää sinun armosi. Ethän jätä kesken kättesi työtä!"  Ps. 138:7-8 KR-92

Siinä on tämäkin:

"Kun huusin sinua, sinä vastasit, annoit sydämeeni voimaa ja rohkeutta."  jae 3

"... kiitän sinun nimeäsi armosi ja uskollisuutesi tähden. Suuri on sinun nimesi,  luja on antamasi lupaus." jae 2

---

Lujasta lupauksesta ja niiden täyttymisestä Jumalan omien suunnitelmien ja ajoitusten  mukaan - kertoo osaltaan tämäkin eilen Brander-blogista lukemani  teksti:

https://www.brander.name/2025/01/kaikki-he-kokoontuivat-yhteen/

Rukous

Jeesus, lue sinä suoraan meidän sydämestämme ne kaikki asiat - kuin autoista vikakoodit, joita emme itse osaa tai jaksa selvittää, kenellekään puhua, edes sinulle luetella. Sinä tiedät kaikki.

Olemme tässä isännän kanssa autossa nytkin. Isännällä onkin usein tapana ajoon lähtiessä lyhyesti rukoilla tehtävän matkan puolesta. Ja minäkin saatan jonkun asian siihen joskus sanoa, vaikka en ole ollenkaan tottunut ääneen rukoilemaan. Mieluummin omassa mielessä vain. Mutta tänäkin aamuna taas erinäiset asiat kolkuttelevat mieleen sisäänpääsyä ja levottomuutta aiheuttamaan. Tuo ylläoleva rukouksen tapainen tuli vielä mieleen meidän jo tuonne ylöspäin esitettyjen lyhyiden pyyntöjen jälkeen. Aina ei jaksa kaikkea luetella edes Jeesukselle, mutta hänhän kyllä näkee ne ja kuulee ne sydämessämme kyllä.

Siunatkoon Herra sinun päiväsi!

---

Lisäänpä vielä vähän. Elämä tuntuu oikeasti kuin joltakin matkalta. (Varsinkin jos elämässä kaikki ei ole niin kivaa. Jos kaikki on ihanaa, ja oman mielen mukaan, ei asiaa tulee edes ajatelleeksi, kun on niin kiva mennä vaan eteenpäin.) Mutta erilaisissa ahdinkojen koleikoissa; aamulla saa pyytää voimia alkavaan päivään, ja illalla taas kiittää avusta, että sekin päivä on selvitty ja apua saatu. Vähän samanlaista vuodenkierron kanssa. Nyt saa olla tyytyväinen siihen, että ollaan jo tähän asti päästy tässä harmaassa vuodenajassa. Kohta alkaa taas päivien pidentymisen, ja lisääntyvän valon aika🌟

Herra ei ole vain "vuorten" Jumala... Hän on myös "laaksojen" Jumala!

"Silloin Jumalan mies tuli Israelin kuninkaan puheille ja sanoi: "Näin sanoo Herra: 'Koska syyrialaiset ovat sanoneet, että Herra on vain vuorten, ei laaksojen jumala, minä annan koko tämän väenpaljouden sinun käsiisi. Silloin tulette tietämään, että minä olen Herra.' "  1. Kun. 20:28 KR-92 

"... "Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa."...  2. Kor. 12:9 KR-92. Paavalille sanottu sana. Ja sen vuoksi hän saattoikin olla jopa mieltynyt  kaikenlaisiin vaivoihin ja vastuksiin, koska hän oli huomannut Jumalan toimivan heikkouden keskellä.

Rukous: 

Herra, sinä joka olet myös heikkojen, etkä vain vahvojen Jumala. Auta meitä tänäänkin, meitä kaikkia, jotka omien asioidemme kanssa kamppailemme ja kaipaamme sinulta apua. Auta meitä.

Sinä olet heikkojen Jumala ja laaksojen Jumala; avuttomien Jumala. Sinä olet Jumala, joka kuulee omiensa rukouksia, ja tahdot olla läsnä omiesi elämän kaikissa käänteissä; myös mahdottomilta tuntuvissa kysymyksissä. Sinä kykenet auttamaan niissäkin, sillä sinä olet ainoa, elävä Jumala: Hän, joka vastaa rukouksiin.

Kiitos, kun saamme tulla eteesi kaikkine asioinemme. Sinä olet ylistyksen arvoinen. Jää siunaamaan meitä armollasi tänäänkin.

Tämän päivän rohkaisujae

"Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee." Ps. 37:5

Itse ainakin koin, tuon aamulla lukiessani, että varsinkin tuo: "kyllä hän sen tekee"☀️ - on rohkaiseva.

Voimme olla, itsekukin - hermostuneita ja kysyvin mielin, että mitä meidän elämässämme oikein tapahtuu...? Mutta siihen tahtoo Jumala antaa rohkaisuna tuon: "kyllä hän sen tekee". Ja tekee minkä sitten? Lupaa pitää meistä kuitenkin ja joka tapauksessa, huolta. Siltikin, ja silloinkin, kun meistä ei yhtään tunnu siltä, vaan kaikki näyttää menevän ihan vikaan ja hullusti. Me emme tunne tulevaisuutta, emme hänen suunnitelmiaan. Meidän silmiltämme ja käsityskyvyltämme on salassa Jumalan kauaskantoiset teot. 

Turvataan Häneen. Riiputaan Hänessä kiinni. Hän ei jätä omiaan!❤️✨🕊️🌿❤️

---

Rohkaisuna vielä  tämäkin erään englanninkielisen blogin teksti, (blogin nimihän näkyy tuossa osoitteessa):

https://www.ajoyfulcottage.com/2024/06/monday-morning-encouragement-god-of-all.html

Ja tuonhan kääntää halutessaan helposti näillä nykysysteemeillä suomeksi:)

Aina vaikeeta - Jumala aina sama!

Aamuajatuksiani kirjoitin... ensin vihkoon ja tänne sitten:

Kyllä tää aina vaan on niin vaikeeta. Aina joku huoli tai murhe mielenpäällä vähintäänkin, ellei jotain isoa näkyvissä olisikaan! Tänä aamunakin jotenkin ankein mielin tässä. Juuri ennen kuin tulin tähän pöydän ääreen, ajattelin sitäkin, että miten ehkä aina vaan vaikeammaksi menee asiat jo ihan vanhenemisen takiakin, (kun kaikenlaista vaivaa silloin yleensä tulee, kun niitä  jo muutenkin voi olla). Mutta niihin mietintöihin tuli kyllä heti tällainen ajatus; (Jumala sanoo, lue Jes. 46:4): 

Vanhuuteenne saakka minä olen sama! 

Minä olen aina sama.

Niin... millainen Hän sitten on? Kun on aina sama? Millainen minullekin?: 

On kantanut tänne asti, (alusta alkaen). Vaikka usein ei ole kivaa, (on monia pelkoja minulla) niin on silti kantanut, huolta pitänyt tähän päivään asti. Jeesuksenkin antoi meille, joka on kestävä, ihan  iankaikkisuuteen kestävä turvamme ja auttajamme. Jeesus myös muistutti meitä, että emme murehtisi huomisesta päivästä (siis niistä huomisista!). Matt. 6:34

Meillä olisi nyt mahdollisuus iloita tämän päivän  hyvistä asioista (mikäli niitä näkee ja tuntee) ja jättää ne huomisen huolet huomiselle. Kiitos Jeesus, ihan siitäkin nyt, että on aurinkoista!☀️

Lisään vielä tämän: pelot, (on ne minkälaisia tahansa; syyttäjäkin huutelee jatkuvasti "välihuutojaan", vaikka tietää oikein hyvin, että on jo kärsitty, kun Jeesus!)  on kuin pistäviä piikkejä  - mutta ne ei voi Jumalan uskollisuutta ja huolenpitoa tyhjäksi tehdä, eikä häneen vaikuttaa! Hänen huolenpitonsa pysyy aina samana. Aina Hän kantaa meitä -niinkuin mies kantaa poikaansa koko sen pitkän matkan jonka te olette kulkeneet...(5. Moos. 1:31). Ja kerran ollaan kotioven edessä. Hän kantaa kotiin asti, ovesta sisään ihan sinne!

"Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti." Hebr. 13:8

---

Jeesukselle on ihan tuttua KAIKKI, minkä kanssa me kamppailemme elämässämme!

Hän tuntee sairaudet, yksinäisyydet, synnnin hädät, vaikeudet olla toisten ihmisten seurassa, kuoleman,  ... - aivan kaiken, omakohtaisesti, sillä kaikki hän kantoi ristille omassa ruumiissaan.

Vielä uudestaan: (kun syyttäjäkin huutelee jatkuvasti "välihuutojaan" vaikka tietää oikein hyvin,) että on jo kärsitty, kun Jeesus...!)

Löytyi vanhoja piirustuksiani eilen varastosta...☀️

Toivon sanoman julistamisen tarve

Rukoilin tänä aamuna omien ahdistuneiden ajatusteni vuoksi Jumalaa. Mieleen tulivat sitten myös muut ahdistetut; kaikenlaiset toivoa vailla olevat. Pyysin heillekin apua, ja toivon sanomaa tuotavan; heille, joita on paljon. Ihmisen päältä ei välttämättä voi hänen ahdistuksiaan ja tarpeitaan nähdä. Joku voi näyttää oikein hyvinvoivalta ja pärjäävältä kaikin tavoin, mutta olla silti suuressa hädässä sisimmässään. Joku toinen taas voi näyttää siltä, että kaikkea tarvitsee, mutta voi hyvin sisimmässään. 

Päivän luettavat kun otin sitten esiin, oli niissä mielestäni samaa asiaa:

"Jeesus kulki sitten kaikissa kaupungeissa ja kylissä. Hän opetti ilosanomaa taivasten valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat. 

Kun hän näki ihmisjoukot, hänet valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla.

Silloin hän sanoi: "Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis Herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen." 

Matt. 9:35-38 KR-92

"Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja antoi heille vallan karkottaa saastaisia henkiä ja parantaa kaikkia tauteja ja vaivoja." ... "ja julistakaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle.' Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa spitaalisia ja ajakaa pois pahoja henkiä. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa." 

Matt. 10:1,7-8 KR-92

Jumala voi käyttää pakomatkojakin sanansa levittämiseen!

"Mutta Saul tahtoi tuhota seurakunnan. Hän kulki talosta taloon, raastoi miehet ja naiset ulos ja toimitti heidät vankilaan. Ne, jotka näin olivat hajaantuneeet, kulkivat seudulta toiselle ja levittivät evankeliumin sanaa. Filippos tuli Samarian pääkaupunkiin ja julisti sen väelle sanomaa Kristuksesta." Apt. 8:3-5 KR-92 

Voi olla, etteivät nämä hajalleen pakomatkalle ajetut, jotka kulkivat paikasta toiseen, etsien aina uutta olinpaikkaa, kokeneet olevansa siinä tilanteessa missään suuressa mukana. Mutta he olivat. Nämä nimettömiksi jääneet, kenties suuren ahdistuksenkin vallassa sanaa levittäneet, tekivät osaltaan samaa, kuin nimeltä mainittu Filppos.

Ja kukas tässä olikaan "roiston" roolissa: Saul, tuleva Jumalan mies, Paavali! Ihmeelliset ovat Herran suunnitelmat ja tiet! Jo siinä vaiheessa Jumala vaikutti niin, että Saulus Paavalin tekosten takia - jolloin hän luuli palvelevansa Jumalaa, ajamalla uskovat ahdinkoon - sanoma Kristuksesta levisikin entistä laajemmalle!

Paavali varmaan suri myöhemmin entisen minänsä - Saulin - tekoja, mutta kenties hän myös sai Jumalalta lohdutusta siitä, että sen kaiken vuoksi oli myös sanoma Kristuksesta laajemmalle levinnyt. Kukaties  hänelle jopa jotkut ihmiset kertoilivat omia kokemuksiaan siitä,  että juuri näin he olivat saaneet sanan kuulla.

Tämä alempi kuva, selitys sille: Kyseessä oli arkinen tilanne. Kauppamatkalla löytyi tieltä omaan talouteen kuuluvaksi tunnnistettu. Jo etäältä nähtiin, noukittiin mukaan☀️

Matkan rasitukset...

"Kun Herra ohjaa askeleita, ihminen kulkee oikeaa tietä. Jos hän horjahtaakin, ei hän suistu maahan, sillä Herra pitää häntä kädestä." Ps. 37:23-24 KR-92

"Mutta kaikissa näissä ahdingoissa* meille antaa riemuvoiton hän, joka on meitä rakastanut." Room. 8:37 KR-92 

* Huomataan tämä, ettei siinä ole: kaikista näistä ahdingoista. Meitä ei säästetä kaikilta ahdingoilta, kuten varmasti jokainen on huomannut. Mutta niissä ahdingoissa, (niiden keskellä,)  Jumala antaa meille voittoja. Vaikka meillä ei todellakaan olisi mitenkään voitokas olo! Emme välttämättä itse ymmärrä niitä saaneemme, mutta Jumala näkee ne.  (Voi ottaa esimerkiksi sotakentät.)

Ja sanon vielä tämän: Jos itse saisin oman järkeilyni perusteella asioita järjestää, ottaisin tietysti pikavoittoja, heti, tässä ja nyt. Kaikkea hyvää.  Mutta toisiko se minulle iankaikkista hyvää?

"Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen." Room. 8:28 KR-92 

JUMALA EI VALEHTELE...

Usein  rupeamme vertailemaan, että tuolle toiselle ei näköjään anneta niitä ahdinkoja yhtä paljon kuin itselleni, ja rupeamme kadehtimaan ja/tai katkeroitumaan. Tai katselemme ympärillemme kauhistuneena, että mitä kaikkea kamalaa onkaan sallittu toisille tapahtuvan, ja mietimme kauhuissamme niitä, että jos omallekin kohdalle tulisi sellaisia.  Mutta kumpaakaan suhtautumista ei ole Jumala meille tarkoittanut. Elämme kukin omaa elämäämme, omissa ahdingoissamme tai iloissamme, päivän ja hetken kerrallaan.  Ja Jumala antaa seuraavan päivän, jos hyväksi katsoo sen meille antaa.

Siunatkoon sinua Herra, joka on Isämme☀️ 

Toivon, että hän antaisi sinulle ilon kimalteita, vaikka kaikki tuntuisi olevan jäässä! 

Sain itse tänä aamuna luonnossa  niitä, kun jäinen  lumen pinta, ja lumen alta paljastuneet ruskeat korret kimaltelivat auringon osuessa niihin, kuin olisi timantteja sinne heitelty.✨ Kuviin ne eivät suostuneet tallentumaan, vaikka kuinka niitä yritin sillä tallettaa. Tuli mieleen, että mitä kamera ei kykene näkemään, sen silmät - Jumalan luomat  - kuitenkin tavoittaa!

Entä jos Jeesus olisi vain jatkanut nukkumista?

Luin vanhasta Sanan aika* -kirjasesta tekstiä, joka oli otsikoitu: "Jeesus auttaa hädässä." Raamatun tekstinä oli: Matteus:  8:23-27. Siis se tilanne, kun opetuslapset olivat myrskyn keskellä järvellä, ja tuho näytti varmalta, jollei Jeesus herää tekemään jotakin! 

Lukemani kirjasen tekstiin liittyi rukous**, joka alkoi sanoin: "Onko nyt aivan varma että kaikki on hallinnassasi?..." Tuo lie omakin kysymyksemme erilaisissa tilanteissa aika ajoin.

Kun Jeesus sitten todella herätettiin, sanoi Jeesus: "Miksi te noin pelkäätte, vähäuskoiset?" Sillä Jeesus kaiketi halusi sanoa, ettei heidän olisi tarvinnut pelätä vaikka hän olisi jatkanutkin uniaan. Ei heille olisi tapahtut mitään pahaa. Mutta kun hän nyt sitten oli herätetty, tyynnytti hän sen myrskyn heti siinä - opetuslasten suureksi helpotukseksi. 

Jeesus tietää meidänkin tilanteemme joka hetki, vaikka me olisimme miten ymmälllämme. Hänellä on valta ja voima ja viisaus rauhoittaa meidänkin sydämemme myrskyt. Mutta jos myrsky vielä jatkuukin, sekin on Jeesuksen tiedossa joka yksityiskohtaa myöten.

Siunausta sinun viikkoosi🌟

---

* Sanan aika, kirkkovuosi 2000 - 20001, Raamattua vuoden jokaiselle päivälle. Kirjan tekijöinä mainitaan Anna-Maija Raittila, Miikka Ruokanen, Yrjö Sariola. 

** Rukouksen (4. sunnuntai loppiaisesta), kirjoittajaksi mainittiin Tuuli Tamminen.