Rukous huoliin

Jeesus, sinä tiedät  millaisia huolten, pelkojen, ja erinäisten ahdistusten aiheita me itsekukin kannamme. Jollain voi olla kuin yksi iso, valtava kantamus; toisella taas voi olla pieni pussukka, joka kuitenkin sisältää todella monta asiaa. Sinä näet kuinka avuttomia me olemme näiden kantamustemme kanssa. Aina niitä ei voi toisillekaan tarjota kannettavaksi, tai edes oikein setvittäväksikään kenties; syystä tai toisesta. Auta ja armahda Sinä meitä! Ota sinä taakkamme hoitaaksesi, toimi niiden kanssa kuin viisasta ja hyvää on. Meistä itsestämme ei useinkaan ole asioitamme hyvin hoitamaan. Tee sinä se, mihin me emme pysty. 

Kiitos, että lupasit olla kanssamme joka päivä, vaikka menitkin Isän luo taivaaseen. Kiitos lupauksistasi, kiitos avustasi; kaikesta jota olet meille antanut, ja yhäti annat. Jää siunaamaan meitä tänäänkin. Käännä katseemme Sinuun, sinun valoosi ja mahdollisuuksiisi. Tapahtukoon sinun tahtosi.

Kun tuntuu, että on ihan valtava tarve...

Tarve uudelle voimalle, valolle, rohkaisulle, uudelle näkymälle - sellaisille, jotka Jumala antaa. Tiedän kyllä, että Hän auttaa päivittäin ja hetkittäin kaikenlaisissa tilanteissa. Aina vain emme itse ole oikein näkö-, kuulo- tai muuten havannointikykyisiä huomaamaan sitä huolenpitoa. Mutta antaisitko minulle, ja meille, muillekin, taas tänään kaikenlaista rohkaisua, iloa, voimaa, apua; mitä tiedät meidän tarvitsevan, odottavan kuin janoinen maa.!

Tavallaan tuon vihkoon kirjoittamisen jälkeen olleet aamulukemiset sopi noihin aamuajatuksiin: "Herra, teidän Jumalanne, on ollut teidän kanssanne, eikä teiltä ole puuttunut mitään." 5. Moos. 2:7 KR-92

Ja Paavalin sanoista: "Kaikessa osoitamme olevamme Jumalan palvelijoita. Me kestämme sitkeästi vaikeudet, vaivat ja ahdingot. ... (Olemme) murheellisia mutta aina iloisia. Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken." 2. Kor. 6:4,10 KR-92

Aamulukemisiini oli merkattu lukuehdotukseksi myös: Joh. 20:11-18, josta voi lukea Marian ja Jeesuksen kohtaamisesta:

Marialle ei riittänyt kahden enkelin näkeminen. Eikä pelkkä Jeesuksen näkeminenkään vielä, koska hän ei tunnistanut Jeesusta nähdystä huolimatta. Ei edes Jeesuksen puheääni ensin saanut Mariaa tunnistamaan Jeesusta. Mutta kun Jeesus lausui hänen nimensä: "Maria." - hän tajusi! Ehkä mekin tarvitsemme joskus jotain samaa. Jokin siinä sanomisen tavassa oli tuttua.

Pullossa näkyy muuten... vihreä lehti🌿 ☀️ 

---

Vuosien takaa yksi vanha kirjoitus:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2020/05/yksitoikkoisuudessaan-vaihtelevien.html

Älä huoli, sinä olet minun!

"Mutta nyt, näin sanoo Herra, joka loi sinut, Jaakob, joka valmisti sinut, Israel: Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun." Jes. 43:1

"Minä annan sinulle aarteet pimeän peitosta, kalleudet kätköistänsä, tietääksesi, että minä, Herra, olen se, joka sinut nimeltä kutsuin, minä, Israelin Jumala " Jes. 45:3

"Kuka on tämän tehnyt ja toimittanut? Hän, joka alusta asti kutsuu sukupolvet esiin: minä, Herra, joka olen ensimmäinen ja viimeisten luona vielä sama." Jes. 41:4

Kaikenlaisia neuvoja ja neuvojia maailmassa riittää...

Mieleen tullut ajatus sai jatkoa: ohjeen siitä, kenen neuvot ja ohjeistukset tärkeimmät ovat:

"Kysykää Herraa, ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvonsa." 1. Aik. 16:11, Ps. 105:4

"Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on." Jes. 55:6

Taivaallisen Isämme siunausta, apua ja huolenpitoa sinulle tähänkin päivään, sinä Jumalalle rakas! ❤️☀️

Kerron Herralle...

Tuosta alta voit kuunnella laulun netissä olevasta Hengellisestä laulukirjasta. Linkki menee suoraan lauluun 140: "Sinä kaipaatko täyteyttä Hengen sen", josta säe 5 oli se, jota minä tänä aamuna etsin:

https://www.hengellinenlaulukirja.com/?p=844

Jykevästä kivirakennuksesta ei niin vain nypitä yhtä kiveä irti!

"ja hän (Jeesus Kristus) liittää teidätkin Hengellään rakennuskivinä Jumalan asumukseen." Ef. 2:22 KR-92

Toden totta! Miten en ollut tullut ajatelleeksi asiaa yleensä sen kummemmin. Mutta liekö se osaltaan vaikuttanut, kun sain joku päivä sitten pöydälleni joitakin lehdistä leikattuja kuvia, joissa oli mm. kuvia mm. Jerusalemin ikivanhoista muureista.

Tuo yllä oleva jae oli tämän aamun luettavissani, ja sillä tavoin kirjoitettuna, että ja alkoi selvennyksen vuoksi tuolla Jeesuksen nimellä. Luettavissa oli myös toinenkin rakentamiseen liittyvä jae:

"Kaukaisista maista saapuu minun temppelini rakentajia." Sak. 6:15 KR-92

Ihana, ilahduttava, yllättävä valo! Joka ilmaantuu arvaamattomiin paikkoihin...

Niinkuin tänä aamuna. Se valo oli seinillä, joihin sitä ei osannut ollenkaan odotttaa. Jos Jumala olisi ihminen, varmaan hänkin olisi sitä ihastellut:) Nyt Hän ehkä hymyillen seurasi minun touhujani, kun yritin lapsenomaisesti kameraan tallentaa sitä valoa niiltä seiniltä ja kohdista, joille se ei "normaalisti"  kuulu. Hetki on niin lyhyt.  Mieleen tuli, että Jumala on meille aikuisille, kuin se "aikuinen". Hän tietää, miten kaikki toimii, ja mihin Hän kykenee. Häntä ilahduttaa varmaankin meidän ilomme, niinkuin vanhempia ilahduttaa, riemastuttaa, katsella lastensa iloa hänelle itselleen tavallisissa asioissa.

Nehän oli taas niitä "heijastuspintoja", joiden avulla valo voi tulla pimeimpiinkin nurkkiin; joihin se ei "normaalilla" tavalla tule. Tai tulla "läpi talon" ikkunoiden kautta. Talojen rakentajat eivät aina ole osanneet ottaa valoasioita suunnitella. Mutta Jumala on täydellinen rakennusmestari, arkkitehti ja valosuunnittelija, niin että kykenee saamaan valoa pimeyden keskelle. Hänhän se ylipäätään sen valonkin loi.  Hän myös osaa ihmisiä "heijastuspintoina" käyttää; jotta näin Valo - voi heijastaa Valoa, ihan jostain itsessään valoa tuottamattomasta -  kuitenkin ympäristöön. Jumala tekee sellaisia salattuja asioita. Valonkin Hän voi lähettää pienestä johonkin pimeään.

Jeesus puhui valosta: "Niin Jeesus puhui heille sanoen: "Minä olen maailman valkeus, joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus." Joh. 8:12  Entä jos "elämän valkeus" kirjoitettaisiin isoilla alkukirjaimilla: Elämän Valkeus... Silloin katse kääntyy itsestä, omasta kehnoudesta, siihen, joka on se todellinen Valon Lähde!

"Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus." Joh. 9:5. Siis Jeesus!

Ja sanoi Hän näinkin: "Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville. Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa." Matt. 5:14-16

Tätä ennen Jeesus oli puhunut vainotuista. He eivät koe olevansa suuria "tähtiä", mutta...:  "Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa..." Matt. 5:11-12

"... köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa." Jesaja 60:2 KR-92. Eikö tuo olekin lohdullista! Hänen luokseen saa uskaltaa tulla kaikki omat puutteensa tuntevat... Myös minä. Ja sinä - kuka ikinä oletkin, ja mitä ikinä eläämääsi on kuulunut! Muista tämä, Jeesus sanoi: "... ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos." Johannes 6:37

Mieleeni tuli tämän tekstin vihkoon kirjoitettuani myös lopuksi ajatus, joka oli peräisin yhdestä virrestä - Lasten virrestä, virsi 490:2 : "...vaan katsot myös vähäiseenkin." Virsi on siis: "Mä silmät luon ylös taivaaseen." ja siinä on tämäkin kohta: "Mä taimi olen..."

Virsi 490, ja säe 2.  Virsikirjalinkistä voit tutustua virteen,  sanoihin, ja sen syntyyn. Ja myös kuunnella sävelen: https://virsikirja.fi/virsi-490-ma-silmat-luon-ylos-taivaaseen/. 

Huomenna... Tänään!

 - Älkää murehtiko huomisesta päivästä, tänään auttaa Herra - tuli mieleen ylösnoustua, kun helposti ajatukset siirtyy murehtimaan kaikkea mitä voi olla ja tulla.

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." Matt. 6:34  (v. -38 

- Siis sen oma vaiva. Muut päivät huolehtikoon sitten omastaan.

- apumme aivan vahva... "Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva."   Ps. 46:2  (v. -38

Vanha kristittyjen viisaus:  "Eilinen on mennyt, huomisesta emme tiedä, tänään auttaa Herra.

Tunnette Jobin lopun...

Jaakob kirjoitti: "Niitä, jotka kestävät loppuun asti, me ylistämme autuaiksi. Te olette kuulleet Jobin kestävyydestä ja tiedätte, mihin Herra antoi sen johtaa. Herra on laupias ja anteeksiantava." Jaakob 5:11 KR-92

Job kärsi - hyvin suuresti, mutta ei sen vuoksi, että hän olisi syntiensä tähden kärsimykset saanut osakseen. Syvää ahdistustaan Job purki mm. näillä sanoin:

"Nyt en enää pidättele kieltäni. Minun sisintäni ahdistaa, minä puhun. Olen katkera ja huudan tuskani julki. Olenko minä meren hirviö, olenko minä meri itse, kun panet minulle noin vahvat vartijat? Minä ajattelin: "Vuoteeni suo minulle lohdun, uni huojentaa tuskani." Mutta sinä säikytät minua unikuvilla, panet yön painajaiset minua ahdistamaan. Mieluummin tahdon kuolla, nääntyä hengiltä, kuin kärsiä tätä tuskaa!  Olen saanut tarpeekseni! Enhän kuitenkaan elä ikuisesti. Päästä jo irti! Minun elämäni on häipyvä henkäys. Mikä on ihminen, kun pidät häntä noin tärkeänä ja alati valvot häntä? Aamu aamulta sinä vaadit hänet tilille, joka hetki sinä häntä tutkit. Etkö voisi hetkeksi kääntää katsettasi pois? Etkö edes siksi aikaa, että saisin rauhassa nielaista sylkeni? Jos olenkin tehnyt syntiä, en kai minä sinulle ole vahinkoa tehnyt, sinä ihmisen vaanija? Miksi olet ottanut minut maalitauluksesi, miksi noin kovin kannat minusta huolta? Miksi et jo anna anteeksi, mitä olen rikkonut, miksi et ota pois syntiäni? Pian minä muutun maaksi. Kun katsahdat minuun, minua ei enää ole." Job 7:11-21 KR-92

Ja kuitenkin: "Job eli näiden tapahtumien jälkeen vielä sataneljäkymmentä vuotta. Hän sai nähdä lapsiaan ja lastensa lapsia aina neljänteen polveen saakka, ja hän kuoli korkeassa iässä ja elämästä kyllänsä saaneena." Job. 42:16-17 KR-92

Tänäänkin on monia ihmisiä, Herran omiakin, jotka kärsivät syvästi; emmekä käsitä, miksi niin on. Me ihmiset vedämme helposti kärsimyksen edessä sen syntikortin esiin. Syntiä meissä kaikissa kyllä onkin, mutta kärsimyksen syyt eivät ole aina siinä. Jumalalla voi olla aivan muita tarkoitusperiä ja suunnitelmia, jotka tulevat esiin aikanaan. Kenties myös ihmisen tajuttavaksi... 

Armahda, Taivaallinen Isä, tänäänkin monissa ahdistuksissa olevia! Lievitä tuska ja pelko. Anna jokin valonsäde; tuskaton hetki, helpotukseksi - kunnes viimein täysin vapautat koettelemuksesta!

Virsi 310: Siitä säe 6, oli vanhan Päivän Tunnussanan sivuilta luettavissa, sopien aiheeseen kärsimyksestä. Virren kaikki sanat luettavissa, ja myös sävel kuultavissa, tuosta linkistä  virsikirjaan. Sieltä voi myös lukea virren historiaa:

https://virsikirja.fi/virsi-310-herra-jeesus-kun-taalla-vain-kanssamme-on/

Jaakob kirjoitti: "Niitä, jotka kestävät loppuun asti, me ylistämme autuaiksi. Te olette kuulleet Jobin kestävyydestä ja tiedätte, mihin Herra antoi sen johtaa. Herra on laupias ja anteeksiantava." Jaakob 5:11 KR-92

Siinä kuuluu kuitenkin RAKKAUDEN ÄÄNI!

Daavid rukoili kerran: "Herra, nimesi kunnian tähden anna anteeksi suuret syntini." ... "Suojele minua ja pelasta minut, älä hylkää minua, sinuun minä turvaudun." Ps. 25:11, 20  KR-92  

Noin Daavid mm. rukoili sydämensä ahdistuksessa, muistaen syntejään. Hän rakasti kuitenkin Herraa, vaikka lankesikin välillä tekoihin, jotka eivät olleet Herralle mieleen. 

Sitten toisinpäin. Kun yllä oli syntinsä tuntevan ihmisen rakkauden ääni, niin tuossa alla on Kaikkivoivan JUMALAN rakkauden ääni... - vaikka se ensin kuulostaa kyllä meistä vain pelkältä moittimiselta ja uhkaukselta. Kuule siitä se RAKKAUDEN ÄÄNI!:

"Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: 

"Näin sanoo Aamen, uskollinen ja luotettava todistaja, luomakunnan alku: 

"Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä kuuma. Kunpa olisit joko kylmä tai kuuma! Mutta olet haalea, et kuuma etkä kylmä, ja siksi minä oksennan sinut suustani. "Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin rikkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea, alaston.

Annan sinulle neuvon: osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpäeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet.

Jokaista, jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Tee siis parannus, luovu penseydestäsi!  Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen  hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.

"Sen, joka voittaa, minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittoni jälkeen asettunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen.

 "Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnalle." Ilm. 3:14-22 KR-92

---

* ❤️ "Me pelkäämme niin rangaistusta..." - sanotaan jossain laulun sanoissa. Mutta sieltä ovesta tulee Isä, tai rakastava isoveljemme Jeesus!  Ajattele, syömään kanssamme, Hän, se kolkuttaja oven takana tahtoo tulla. Siinä sitten pöydän ääressä kaikessa rauhassa voidaan luottamuksellisesti ja rakkaudellisessa hengessä yhdessä keskustella. Hän ehkä kysyy: "Miten sulla nyt menee? Haluutko jutella? ... Ja me rohkenemme avoimesti alkaa puhua mitä mielessämme on... 

                 

Omaksi tunnistettu, kunnosta riippumatta

"Häneen on Jumala sinettinsä painanut...  

Tuli mieleen ennen ylösnousua. Herran omakseen tunnistamat. Vaikka olisi kuinka vaurioitunut, hän tunnustaa omakseen.

"Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut." (Jeesuksen sanat) Joh. 6:27  v. -38 käännös

"Mutta Jumala itse vahvistaa meitä ja teitä uskossamme Kristukseen, Voideltuun, ja hän on myös antanut meille voitelunsa: hän on painanut meihin sinettinsä ja antanut meidän sydämiimme vakuudeksi Hengen." 2. Kor. 1-22 KR-92

Elämän matkalaisille

 (Viikko sitten, maanantaina, matkallelähtöpäivän aamuna luettuja jakeita...)

"Minä ylistän sinua, Herra. Sinä nostit minut syvyyksistä, et jättänyt minua vihollisteni pilkattavaksi. Herra, minun Jumalani, sinua minä huudan avuksi, ja sinä teet minut terveeksi. Herra, sinä pelastit minut tuonelasta. Hautaan vaipuvien joukosta sinä toit minut takaisin elämään. Laulakaa Herralle, te Herran palvelijat, ylistäkää hänen pyhää nimeään! Hänen vihansa kestää vain hetken, hänen hyvyytensä läpi elämän. Illalla on vieraana itku, mutta aamulla ilo." Ps. 30:2-6 KR-92

"- Puhu heille:  Herra sanoo näin: - Jos joku kompastuu, eikö hän heti nouse? Jos joku eksyy tieltä, eikö hän käänny takaisin? Miksi tämä kansa on jatkuvasti eksyksissä, miksi Jerusalem pysyy luopumuksessaan? Miksi se riippuu lujasti kiinni valheessa eikä suostu palaamaan takaisin? Minä olen kuunnellut heitä tarkoin - eivät he puhu niinkuin tulisi puhua. Kukaan ei kadu pahuuttaan, ei ajattele: "Mitä minä olenkaan tehnyt?" Jokainen juoksee kiireesti omaa tietään niin kuin taistelutantereella kiitävä ratsu. Haikarakin taivaalla tietää muuttoaikansa, kyyhkyset ja pääskyset osaavat tulla, kun niiden aika on. Mutta minun kansani ei halua tietää, mitä Herra on sille säätänyt." Jer. 8:4-7 KR-92

---

Sopi mielestäni matka-ajatuksiin ajatellen elämän matkaa ja Jumalan läsnäoloa siinä meidän kanssamme.

Jeesus muuten lupasi; sanoi: "... Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:20, vuoden -38 käännös. Uudempi käännös: "...kaikki päivät..." Siinä meille todellinen lupaus, luotettavalta lupaajalta!

Opetuslapset näkivät Jeesuksen vuorella Galileassa, jonne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. "Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: " Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." Matt. 28:17-20 KR-92

 

Tuohon päättyy Matteuksen evankeliumi. 

Minua puhutteli tuosssa sekin, että Jeesus tuli siihen kunnioituksesta kumartaneiden ja myös epäilijöiden luo, ja puhui heille...

Palvelkaa siis Herraa, varmoina siitä, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen saattava loppuun saakka - Kirjejuttuja📨

Ennen ylösnousua mieleen tullut ajatus, tuo otsikko. Halusin etsiä kohtia, nuo löysin.

"varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka." Fil. 1:6 (v. -38 käännös).  Siinä Paavali kiitti ja rukoili Jumalaa filippiläisten puolestä. Ja toivotti heille armoa ja rauhaa mm. noin sanoen.

Tämä on sitten Hiskian viestistä: "Älkää siis olko niskureita niinkuin teidän isänne; ojentakaa kätenne Herralle ja tulkaa hänen pyhäkköönsä, jonka hän on pyhittänyt ikuisiksi ajoiksi, ja palvelkaa Herraa, teidän Jumalaanne, että hänen vihansa hehku kääntyisi teistä pois." 2. Aik. 30:8 (v. -33 käännös) Tämä Hiskian viesti oli kutsu kaikkien tulla viettämään yhdessä pääsiäistä, jota ei oltu siten pitkään aikaan vietetty yhteisesti.

---

✉️ Tuo Hiskian viesti lähetettiin myöskin kirjeitse, ja niinhän Paavalikin viestinsä välitti. Tuosta linkistä pääsee lukemaan Raamattu.fi -sivustolta tuon Hiskian viestin (v. -92 käännöksenä) ja mitä siitä seurasi:

https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/2CH.30

💌 Ja tässä linkki myös filippiläiskirjeen 1. lukuun, niin saadaan tervehdys myös Paavalilta:

https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/PHP.1

Siunausta ja iloa päivääsi, sinä olet Jumalalle rakas❤️

Sinä näet - kulkemisemme; me usein olemme kuin metsän keskellä

Sinä tiedät. Mutta meistä usein tuntuu, minusta ainakin, kuin kulkisin metsässä, jossa on niin paljon puita, että ne estävät näkemästä minne olen kulkemassa. Minua pelottaa. Polku tosin on, jolla kulkea. Mutta itse ei tiedä missä kohtaa on, mitä on lähistöllä, tai miten pitkään matka jatkuu missäkin maaston kohdassa. Tai ylipäätään koko matka, koska ollaan perillä. Olen kuin väsynyt lapsi, joka ei oikein jaksaisi. Tarvitsee usein jotain rohkaisua tai innostumisen aihetta.

Kun aamulla ennen ylösnousua jotain ajatuksia tuli tuosta kulkemisesta kuin metsässä, tuli mieleen myös tämä rohkaiseva ajatus: Seuraa Jeesusta! Niinpä. Kannattaa pitää hänet edessään ja mielessään, ja jättää vähemmälle sen ympärillä olevan "metsän" tarkkailu. Vain se polku ja Jeesus edessä siinä. Ja ehkä ne lähellä kulkevat matkakaverit. Jossain laulussa tai virressä sanotaan jotenkin näin: " hän päivän matkan kerrallaan täältä kotiin vie..."*

Eilinen kuva. Nyt oli valoisa metsäpolku!

Jännästi aamun luettavissakin oli matkasta ja kulkemisesta:

"Herra lähettää enkelinsä sinun mukaasi ja antaa matkasi onnistua." 1. Moos. 24:40 KR-92

"Lähdimme taas matkaan, ja kaikki veljet vaimoineen ja lapsineen saattoivat meitä kaupungin ulkopuolelle saakka. Meren rannalla me yhdessä polvistuimme ja rukoilimme,  ja sitten jätimme toisillemme hyvästit." Apt. 21:5-6 KR-92

"En tarkoita, että olisin jo saavuttanut päämääräni tai jo tullut täydelliseksi. Mutta pyrin kaikin voimin saavuttamaan sen, kun kerran Kristus Jeesus on ottanut minut omakseen.   Veljet, en katso vielä päässeeni siihen asti. Vaan tämän voin sanoa: jättäen mielestäni sen, mikä on takanapäin, ponnistelen sitä kohti, mikä on edessä.   Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen. Sinne Jumala kutsuu Kristuksen Jeesuksen omat. ...  Meidän on vain jatkettava eteenpäin siitä, mihin olemme päässeet." Fil. 3:12-14,16 KR-92

--

Ja vielä alkoi soida noiden edellä  kirjoitettujen lopuksi  mielessä: "... Nyt kulkee halki korpimaan Jumalan lapsen tie... *päivän matkan kerrallaan täältä kotiin vie..." No siinä se nyt oli, se laulu tai virsi, jota tuolla ylempänä tavoittelin muistaakseni, että mistä se on. Sehän on virsi: "Nyt kulkee halki korpimaan." Virren numero 498, vuoden 1987 virsikirjassa. En tiedä päteekö tuo numero nyt vielä.

---

Tänään tulee 63 vuotta siitä, kun äitini ja isäni alkoivat "kulkea" yhdessä siihen virallisesti sitoutuen, eli oli heidän vihkipäivänsä. Isäni kuva oli (ja minun) edellisen jutun kuvituksena tässä blogissa:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/02/jumalan-syli-on-avoin-niin-vahvalle.html

Jumalan syli on avoin niin "vahvalle" kuin "heikollekin"❣️

- Minä tunnen sinut, paremmin kuin kukaan muu, tai sinä itse. Olethan oma lapseni; minä rakastan sinua.

"... sinä olet minun silmissäni kallis ja suuriarvoinen ja ... minä sinua rakastan..." Jes. 43:4

"Koska olet arvokas minun silmissäni, koska olet kallis ja rakas... Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi... minä sanon pohjoiselle: "Anna tänne!" ja etelälle: "Päästä irti!"  Tuokaa kaukaa minun poikani takaisin, maan ääriltä minun tyttäreni, tuokaa jokainen, joka on kutsuttu minun nimiini, jonka olen kunniakseni luonut, muovannut ja valmiiksi tehnyt." Jes. 43:4-7 KR-92

Hän - Jeesus: "... rakastaa meitä ja on verellään vapauttanut meidät synneistämme, hänelle, joka on tehnyt meidät kuningassuvuksi ja Jumalan, Isänsä, papeiksi, hänelle kunnia ja valta aina ja ikuisesti! Aamen." Ilm. 1:5-6 KR-92

---

Jeesus, ja Isä, rakastaa jokaista lastaan! Niin suurella rakkaudella, ettemme käsitä. "Yhtä hyvin heikkoa kuin väkevääkin", niin kaikkein heikointa, kuin myös sitäkin, joka muiden mielestä vahvana - myös syliä ja silitystä, ja lempeitä, vahvoja käsiä, ympärilleen kaipaa❣️

Jeesus, ja Isä, rakastaa jokaista lastaan! Niin suurella rakkaudella, ettemme käsitä. "Yhtä hyvin heikkoa kuin väkevääkin", niin kaikkein heikointa, kuin myös sitäkin, joka muiden mielestä vahvana - myös syliä ja silitystä, ja lempeitä, vahvoja  käsiä, ympärilleen kaipaa❣️

Herra kuulee kurjien kaipauksen ja tarpeen

"Köyhät ja kurjat etsivät vettä,

mutta sitä ei ole, heidän kielensä

on janosta kuivettunut.

Minä, Herra, kuulen heitä,

minä, Israelin Jumala,

en heitä hylkää.

Paljaille kukkuloille

minä puhkaisen jokia,

notkelmiin lähteitä.

Autiomaan minä muutan

vesilammikoiksi ja

kuivan hietikon

lähteiden maaksi.

Minä istutan autiomaahan setrejä, akasioita ja myrttejä ja öljypuita, minä kasvatan arolle sypressejä, puksipuuta, vuorimäntyä, kaikkea rinnan, jotta he näkisivät ne ja tajuaisivat, että Herran käsi on tämän tehnyt, Israelin Pyhä tämän luonut." Jes. 41:17-20 KR-92

"... Sille, jolla on jano, minä annan 

lahjaksi vettä elämän veden lähteestä."

Ilm. 21:6 KR-92

Jeesus: "... Jos joku janoaa, niin tulkoon

minun tyköni ja juokoon." 

Joh. 7:37 (v. -38 käännös)

---

Jos kieli on janosta kuivettunut, kurkkukin on niin kuiva, että huutaminenkin on vaikeaa. Mutta: "Minä, Herra, kuulen heitä... en heitä hylkää." 

Jumala tietää - kaikki!

"Kuka muu kuin ihmisen oma henki tietää, mitä ihmisessä on? Samoin vain Jumalan Henki tietää, mitä Jumalassa on. Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan Jumalan oman Hengen, jotta tietäisimme, mitä hän on lahjoittanut meille." 1. Kor. 2:11-12 KR-92

"... sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin." 1. Kor. 2:10 

"Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä! Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa? Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin, joka olisi tälle korvattava? Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki; hänelle kunnia iankaikkisesti! Amen." Room. 11:33-36 

"Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen." 1. Piet. 5:7 KR-92

Jeesus on kutsunut! Hän on myös Israelin Messias.

Eilisaamuna, ennen ylösnousua ja  pöydän ääreen tuloa, ennen mitään lukemisia, oli ajatuksiin tullut mm. tuollaisiakin mietteitä*, joita otsikossakin on. Sitten kun tulin pöydän ääreen, sainkin lukea  tällaisia: 

"Kuka on tämän tehnyt, kuka saanut aikaan? Hän, joka alusta alkaen on kutsunut sukupolvet elämään. Minä, Herra, olen ensimmäinen, ja viimeistenkin keskellä olen sama." Jes. 41:4 KR-92

"Hän lähetti Israelin kansalle sanansa, ilmoitti hyvän sanoman rauhasta, jonka Jeesus Kristus on tuonut - hän, joka on kaikkien Herra." Apt. 10:36 KR-92

* Mm. kiitollisuutta tunsin siitä armosta, että minutkin Jeesus kutsui, vaikka tiesi kaikki puutteeni ja kelvottomuuteni. Jeesus kutsui kuitenkin minutkin oman, Golgatalla tehdyn työnsä tähden: sen, jonka hän kalliilla hinnalla, oman henkensä antaen, maksoi siten pelastuksen minullekin**, joka en olisi mitenkään omin teoin kyennyt, en millään onnistuneella vaelluksella hankkimaan paikkaa taivaalliseen pöytään. Se on yksin armoa. Kuin vangille armahdus,  ja niin sitten vapaus. Ja samassa kutsu Valtakunnan Kuninkaan juhliin, paikka varmistettu! 

**🌟 Toivon tähti on syttynyt kaikille! Samalla lailla, rakkauden lailla,  jokainen on kutsuttu/kutsutaan - SINUT myös - vain Jeesuksen työn tähden✝️❤️ Siinä työssä, siinä kutsussa, oli todellinen rakkaus!

Jumala on tarkoittanut pelastuksen kaikille!

"Mitä tämä siis merkitsee? Sitä, että vieraat kansat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat saaneet sen, nimittäin uskon vanhurskauden. Sen sijaan Israel, joka tavoitteli vanhurskautta lakia noudattamalla, ei sitä saavuttanut. Miksi ei? Siksi, että israelilaiset eivät lähteneet uskon tielle vaan tekojen. He ovat kompastuneet siihen kiveen, josta on kirjoitettu: - Minä asetan Siioniin kiven, johon he kompastuvat, kallion, johon he loukkaavat itsensä. Mutta joka häneen uskoo ei joudu häpeään.

Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa, että he pelastuisivat. Voin todistaa, että he ovat täynnä intoa Jumalan puolesta, mutta heiltä puuttuu ymmärrys. He eivät tiedä, mitä Jumalan vanhurskaus on, ja yrittäessään pystyttää omaa vanhurskauttaan he eivät ole alistuneet siihen vanhurskauteen, joka tulee Jumalalta. Kristus on näet lain loppu, ja niin  tulee vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo.

Siitä vanhurskaudesta, joka perustuu lain noudattamiseen, Mooses kirjoittaa: "Joka tekee, mitä laki vaatii, saa siitä elämän." Mutta uskon vanhurskaus puhuu näin: "Älä kysy sydämessäsi: Kuka voi nousta taivaaseen?" - nimittäin tuomaan Kristusta maan päälle - "tai: Kuka voi laskeutua syvyyksiin?" - nimittäin noutamaan Kristusta ylös kuolleista.

Mitä siis on sanottu?

- Sana on lähellä sinua,

sinun suussasi ja sinun sydämessäsi, 

nimittäin se uskon sana, jota me julistamme.

Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen." Room. 9:10-10:10 KR-92

"Kirjoituksissa sanotaan: "Yksikään, joka häneen uskoo, ei joudu häpeään."  Juutalaisen ja kreikkalaisen välillä ei ole eroa. Kaikilla on sama Herra, ja hänellä riittää rikkautta kaikille, jotka huutavat häntä avukseen. Onhan kirjoitettu: "Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu." Room. 10:11-13 KR-92

Mitä etsit? - kysymys mielessäni aamulla omiin levottomiin ajatuksiini

Mutta sitten tuli mieleen eräs toinen, joka esitti kerran saman kysymyksen toiselle: - Mitä etsit, nainen? Nainen etsi Jeesusta; sitä, jonka tiesi tulleen ristiinnaulituksi, ja haudatuksi. Mutta sitä nainen ei tiennyt, että etsitty oli jo noussut kuolleista. Ja hän, haudasta noussut, oli nyt itse kysyjä. - Mitä etsit, nainen? Tai mies?

Miksi etsitte elävää kuolleitten joukosta? 

"Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän teidän etsivän ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi. Tulkaa katsomaan, tuossa on paikka, jossa hän makasi." Matt. 28:5-6 KR-92

(Tässäkin ensin enkelit): "Nämä sanoivat hänelle: "Vaimo, mitä itket?" Hän sanoi heille: "Ovat ottaneet pois minun Herrani, enkä tiedä, mihin ovat hänet panneet." Tämän sanottuaan hän kääntyi taaksepäin ja näki Jeesuksen siinä seisovan, eikä tiennyt, että se oli Jeesus.

Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo*, mitä itket? Ketä etsit? Tämä luuli häntä puutarhuriksi ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olet kantanut hänet pois, niin sano minulle, mihin olet hänet pannut, niin minä otan hänet." 

Jeesus sanoi hänelle: "Maria! Tämä kääntyi ja sanoi hänelle  hebreankielellä: "Rabbuuni!" se on: opettaja." Joh. 20:13-16  käännös v. -38 käännös. (*Sana: vaimo, tarkoittaa tässä yleensä naista, ei siis aviovaimoa. Käännös v. -92 kääntääkin sanan naiseksi).

Tässä myös enkelit haudalla): "Naiset pelästyivät ja painoivat katseensa maahan. Mutta miehet sanoivat heille: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? 

Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: "Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista." Luuk. 24:5-7 KR-92

Sama Jeesus meillä on! Hän tietää - kuulee ja näkee, että häntä me etsimme; vaikka emme usein itse sitä heti tajua❤️ Jos me koemmmekin, että emme löydä häntä, Hän kyllä löytää meidät - suuri lammasten Paimen🐑🐏

Ja sanoihan hän meillekin, että: "etsikää, niin te löydätte..."✝️🌟❤️

"...Suuri  rakkauden meri Golgatalla aukeni... " - sanotaan eräässä hengellisessä laulussa.❤️🌊