Kaiken yllä onkin kuitenkin lampaiden suuri ylipaimen...❣️

Nämä ajatukset sai alkunsa eilen katsotusta "Pieni talo Preerialla" -sarjan yhdestä jaksosta*.  Ja myös aamulla mielessä vain äänettömästi lausutusta Isä meidän - rukouksesta. Näistä aineksista koostui aamun mietteet🐑🐏🐄🐂☀️

* Tarkistin jakson oikean nimen. Se oli 1. kauden jakso; dvd-levyllä nro 6: "To See The World"

❤️ "Minä olen se hyvä paimen..." - sanoi Jeesus. Joh. 10:11,14

❤️🐑🐄🐏🐂 "... kaikki ovat poikenneet pois..." Ps. 14:3, 53:4 🌍❣️

"Mutta rauhan Jumala, joka on kuolleista nostanut hänet, joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten paimen, meidän Herramme Jeesuksen, 

hän tehköön teidät kykeneviksi kaikkeen hyvään, voidaksenne toteuttaa hänen tahtonsa, ja vaikuttakoon teissä sen, mikä on hänelle otollista, Jeesuksen Kristuksen kautta; hänelle kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen."  Hebr. 13:20-21 KR-92

Katsomalla siihen ripustettuun...

Vanhan Testamentin aikana kävi kerran niin, että Israelin kansan vaelluksella (takaisin kotimaahansa Egyptistä Jumalan lupauksen mukaan), käärmeet aiheuttivat heidän leirissään paljon tuhoa. Herra Jumala oli sallinut sen tapahtua. MUTTA SITTEN Hän valmisti avun sairaille: Jokainen, joka vain katsoi tangon päähän ripustettuun käärmeeseen, parani.

Se oli varmaan esikuva siitä, mitä Jeesus tuli myöhemmin tekemään. Hänet "tehtiin synniksi" ("Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi." 2. Kor. 5:21 sekä "Kristus on lunastanut meidän lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu". Gal. 3:13) ja ripustettiin ristille, meidän vuoksemme. Häneen "katsomalla" - se on jo avunpyyntö ja uskoa Häneen - saamme parantua synnistä, pelastumme synnin puremista. Ja niitähän on meillä kaikilla... Minäkin itsessäni ne tunnen. Mutta "... niin kuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa..." Samalla lailla on meille tarjolla pelastus, apu, syntien anteeksiantamus, taivas!

"Ja niinkuin Mooses ylensi käärmeen erämaassa, niin pitää Ihmisen Poika ylennettämän." Joh. 3:14 Jeesuksen sanoja (v. -38)

---

Kts. viitteet:

4. Moos. 21:9: Mooses tekee vaski- eli pronssikäärmeen 

Joh. 8:28: "... kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan..." Jeesus puhuu

Joh. 12:32: "kun minut ylennetään, vedän..." Jeesus puhuu

4. Moos. 21:4-9: Pronssi- eli vaskikäärmeen tapaus.

Jakeesta 9: "...kun ne, joita käärmeet olivat purreet, katsoivat pronssikäärmettä, he jäivät eloon."

VAIN KATSOIVAT... ja siinä tapahtui ihme. Niin mekin saamme katsoa: Jeesukseen... Hän tietää kipumme, kaiken hätämme, kaiken syntimme. 

Vielä tuli mieleeni tapaus, jonka tänä aamuna luin. Siinä tuotiin sairasta Jeesuksen luokse. Ystävät toivat hänet, ja laskivat Jeesuksen eteen. Ihan ensiksi Jeesus sanoi sairaalle: "Poikani, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi." Ja sen jälkeen paransi miehen:

"Jonkin ajan kuluttua Jeesus meni taas Kapernaumiin. Kun ihmiset kuulivat hänen olevan kotona, väkeä tuli koolle niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet edes oven edustalle. Jeesus julisti heille sanaa. 

Hänen luokseen oltiin tuomassa halvaantunutta. Sairasta kantamassa oli neljä miestä, jotka eivät tungoksessa kuitenkaan päässeet tuomaan häntä Jeesuksen eteen. Silloin he purkivat katon siltä kohden, missä Jeesus oli, ja aukon tehtyään laskivat siitä alas vuodematon, jolla halvaantunut makasi.

Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: "Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi."

Mutta siellä istui myös muutamia lainopettajia, jotka sanoivat itsekseen: "Miten hän tuolla tavalla puhuu? Hän herjaa Jumalaa. Kuka muu kuin Jumala voi antaa syntejä anteeksi?" Jeesus tunsi heti hengessään, mitä he ajattelivat, ja sanoi heille: "Kuinka te tuollaista ajattelette?" Kumpi on helpompaa, sanoa halvaantuneelle: 'Sinun syntisi annetaan anteeksi', vai sanoa: 'Nouse, ota vuoteesi ja kävele'? Mutta jotta te tietäisitte, että ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi" - hän puhui nyt halvaantuneelle - "nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi." Silloin mies heti nousi, otti vuoteensa ja käveli pois kaikkien nähden. Kaikki olivat tästä hämmästyksissään, ylistivät Jumalaa ja sanoivat: "Tällaista emme ole ikinä nähneet." Markus 4:1-12 KR-92

 

Aralle avuntarvitsijalle

"... Hän myös, joka kosketti sinua salaa tungoksessa ja parantumisen hyve salassa vietiin..."  William Cowperin* runosta: Jehovah - Rophi. I am The Lord that healeth thee. (käännös oma väsäämäni)

Tuo alleviivaamani kohta tuli mieleeni. Tuo runon kohta liittyi siihen tapaukseen, kun se yksi sairas nainen halusi väentungoksessa salaa koskettaa Jeesuksen viittaa. Hän arveli - uskoi - että hän voisi parantua vuosien piinastaan. Ja niin kävikin. Tämä arka nainen sai sitten rohkeudenkin selostaa asiansa parantumisen jälkeen tälle Parantajalle - eli Jeesukselle. Samalla sen kuulivat muutkin siinä. Ja luulen että se ilahdutti paikalla olleita. (Voihan olla että kateellisiakin oli...)

Olen tänä aamuna ehtinyt jo miettiä, eli olla huolissani, omista korva-asioistani. Sen takia tämä runon kohtakin tuli mieleen. Mutta meitä on monia muita, jotka murehdimme omia terveys/sairausasioitamme, tai sitten jotain ihan muuta. Vahvistakoon ja rohkaiskoon  Taivaallinen Parantaja, Taivaallinen Lääkäri, Taivaallinen kaikki - lähestymään häntä arkanakin. Hän päättää sitten, miten meidän asiamme laita jatkossa on; paraneeko vai miten lie. Mutta jos joudumme sairaana tai muuten vaivattuina jatkamaankin, antakoon Hän voimaa päivittäin ja hetkittäin meille. Tähänkin päivään, mitä se kullakin sisällään pitää.

Ole siunattu Hänen nimessään❤️ Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä!

* William Cowperin runoja löytää esimerkiksi täältä: 

https://mypoeticside.com/poets/william-cowper-poems

Olen itse ihastunut hänen runoihinsa, ja on kuin  aarteenetsintää yrittää kääntää niitä sanakirjan kanssa. Niitä voi tietysti heti kokonaan kääntää vaikka googlekääntäjällä, mutta itse tykkään harrastaa tällaista touhua, jossa saa vähän miettiä ja etsiä☀️

Ihmeellisiä on joskus Herran ilahdutuskeinot...!

Aamulla tuli - kun olin hieman apein mielin, mieleeni se jae, joka kehottaa iloitsemaan tästäkin päivästä, joka on Herran tekemä. Ulkoa sitä muistelin ja vihkoonikin kirjoitin. Halusin sitten tarkistaa jakeen oikean muodon. Olin muistanut sekaisin uudemmmin ja vanhemmin sanoin. Halusin katsoa sen vielä Raamattu kansalle - käännöksestä. Etsin jakeen isosta kommentaariraamatusta, jonka joskus saimme ja joka siinä helposti saatavilla oli. Sitä katsoessani huomasin myös seuraavan psalmin (119) erikoisemman ulkoasun: siinä oli laitettu säkeitten alkuun myös hebrean kirjaimia näkyviin. Se sai minut etsimään jälleen kerran yhtä sanaa, jota en ollut google-kääntäjällä onnistunut aiemmin selvittämään, että onko se hebreaa. Nyt yritin uudestaan. Se kysyi hakemastani sanasta "rophi", että tarkoititko - ja sitten oli hebrealaisin kirjaimin oleva sana. Kun sen katsoin, se tarkoitti lääkäriä. Ja se taas sopi juuri siihen William Cowperin  runon aiheeseen, josta olin aiemmin käännöstä jo sorvannut, ja jonka nimessä se outo sana englannin kielen lisäksi oli. Nyt olin löytänyt sen, se ilahdutti! Mutta jos en olisi ruvennut sitä ulkoa muistelemaani tarkistamaan vielä viimeiseksi siitä isoimmasta kirjasta, en olisi varmaan koko asiaa tänään löytänyt, tuskin edes miettinytkään.

Jeesus - Parantaja... Pystyy parantamaan muutakin kuin kropan sairauksia; kykenee parantamaan synnin sairaudenkin täysin! Ja tuomaan myös eksyneet kotiin - ja kaikkea muuta!

"Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä."  Ps. 118:24 

---

Jännästi myös käyttämässäni v. -21 Päivän sana - kirjasessa oli tälle päivälle jakeet, jotka puhuvat samaa asiaa:

"...Herra itse on kaiken tehnyt, hän, jonka kädessä on kaikki mikä elää, jokaisen ihmisen henki." Job 12:9-10 KR-92 

"Hänessä me elämme, liikumme ja olemme..." Apt. 17:28 KR-92

Ryysyläinen?

Kun joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus. Mutta joskus voi uskovakin kokea itsensä ryysyläiseksi Jumalan edessä. Mitä Jumala silloin sanoo, sille eteensä hiljaa  hiipivälle? 

Eiköhän Hän sano tähän tapaan: Olet ollut kovissa paikoissa,  mutta nyt otetaan nuo ryysyt pois. Pestään sinut ja saat ihan uudet vaatteet. 

"Siis, jos joku on Kristuksessa,

 niin hän on uusi luomus; 

se, mikä on  vanhaa, 

on kadonnut, 

katso, uusi on sijaan tullut." 

2. Kor. 5:17

"Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta." Jes. 55:7

Herra on armollinen kenelle tahtoo!

"..."Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan."  Room. 9:15 

"... Minä annan anteeksi kenelle tahdon ja armahdan kenet tahdon."  2. Moos. 33:19 KR-92

 

Jumala käski Joonan mennä saarnaamaan Niiniveen, joka oli (kommentaariraamatun mukaan) nousevan maailmanvallan tärkein kaupunki, josta oli tulossa Assyrian suurvaltakunnan pääkaupunkikin muutamien vuosikymmenten päästä. Profeetta Naahumin sanotaan valottavan enemmän sitä, milllainen oli Niinive: juonittelua Jumalaa vastaan, puolustuskyvyttömien käyttämistä hyväksi, julmuuksia sodassa, epäjumalinen palvontaa, prostituutiota ja noituutta. Joonan saarnamatka ei olisi ihan lyhyt: n. 800 km, selittää kommentaariraamattu. Siellä selitettiin myös, että moni Joonan maanmiehistä oli kokenut sen kansan julmuuksia, ja se oli siis paikka, jonne hän ei tosiaankaan halunnut, "vihoviimeinen paikka" mennnä "lähetysmatkalle". Mieluuummin täysin toiseen suuntaan, mahdollisimman kauas.

Ehkäpä nyt - omana aikanamme, aiempaa enemmän - ymmärrämme Joonaa paremmin. Hän ei halunnut mennä julistamaan Jumalan sanaa julmalle kansalle, koska hän arvasi, että Jumala kuitenkin tahtoi olla heille armollinen, vaikka Joona itse ei tahtonut heille suoda kääntymisen ja anteeksiannon mahdollisuutta. Mielenkiitoista, että Jumala juuri Joonan tahtoi lähettää työhön sinne. Miksi ihmeessä? Eikö ollut muita? Ehkä Jumalan oli tarkoitus alunalkaenkin opettaa Joonallekin sillä reissulla jotain, sillä tiesihän hän, millaisen ihmisen matkaan lähetti. 

"... Minä annan anteeksi kenelle tahdon ja armahdan kenet tahdon." 2. Moos. 33:19 KR-92

"..."Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan." Room. 9:15 

Onneksi on niin! Muuten me itsekukin olisimme hukassa, ellei Hän olisi armollinen.

---

Joonasta oli  tämän aamun luettavissani.

Hänen nimessään on voima!☀️

Niinkuin mielessäni tänä aamuna soineiden muutaman laulunsanan (Heinillä härkien -laulusta) mukaan: "...ristillä rinnalla ryövärin, nukkuu uhri puhtain...", on meilläkin se aarre koko ajan vierellämme!

Jeesus sanoi ennen taivaaseen nousuaan: "... on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista." Luuk. 24:47 KR-92

Siis HÄNEN nimessään! Ei omaa nimeämme edes itsellemme, saati toisille... Sanasta parannus tulee ensimmäisenä mieleen oma parantelu. Mutta Jeesuksen nimessä ja hänen työnsä tähden meillä on täydellinen parannus ja syntien anteeksianto! Hän teki sen! Ja tarjoaa alati sitä meille... Mutta me emme muka oikein kehtaa ottaa sitä vastaan kun "oomme semmosii ja tämmösii", että kunhan ensin vähän saamme "siistittyy itteemme, ni sitten..." Voi meitä. Täydellinen armahdus ihan meille tarjolla, mutta me kursaillaan, että "enhän minä ny voi... Ei se mulle viä varmaan kuulu... ku en oo sitä tai tätä".  Kuuluu se! Kyllä Jeesus meille sitten oikeet tavat opettaa, ei siitä tartte olla huolissaan.

Siunattua päivää sulle☀️ 

"Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava vanhurskauden aurinko  ja parantuminen sen siipien alla, ja te käytte ulos ja hypitte kuin syöttövasikat." Malakia 4:2  

"Mutta teille, jotka pelkäätte minun nimeäni, on nouseva pelastuksen aurinko, ja te parannutte sen siipien alla. Te astutte ulos, hypitte riemusta kuin vasikat laitumella." Malakia *3:20 KR-92 

Parantuminen on ennenkaikkea meitä kaikkia vaivaavasta syntiinlankeemuksen vakavasta taudista. Jeesus kuitenkin kykenee parantamaan senkin. Ja tietysti sen ohessa paljon muutakin:)

---

*Tässä käännöksessä ei Malakialta ole neljää lukua, vaan vanhemman käännöksen luku 4 on yhdistetty kolmanteen. 

Jotka Häneen KATSOVAT...

"Niin kansa tuli Mooseksen luo, ja he sanoivat: "Me teimme syntiä, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän poistaa käärmeet meidän kimpustamme." Ja Mooses rukoili kansan puolesta. Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Tee itsellesi käärme ja pane se tangon päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo, jää eloon. "Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon." 4. Moos. 21:7-9

Mutta mitä sanotaan Jeesuksesta?

"Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemne teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi." 2. Kor. 5:21

Jeesus tehtiin synniksi... Ja ripustettiin ristille. Niinkuin se käärme. Mutta samoin Jeesukseen katseen kääntämällä, saa parannuksen synnin puremista!

"Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu." Ps. 34:6

Mikä ihme ja ilo! Vain katsomalla Häneen...

Kohtaaminen rajakylässä

"Mutta yksi heistä, kun näki olevansa parannettu, palasi takaisin ja ylisti  Jumalaa suurella äänellä

ja lankesi kasvoilleen hänen jalkojensa juureen ja kiitti häntä; ja se mies oli samarialainen." Luuk. 17:15-16

Mitä siinä oli tapahtunut?

Jeesus oli ollut matkalla; menossa Jerusalemiin, ja oli kulkemassa Samarian ja Galilean välistä rajaa. Hän kohtaa kymmenen miehen joukon, jotka jäävät etäämmälle. Mutta miehet huutavat Jeesukselle: "Jeesus, mestari, armahda meitä!"

Ja mitä Jeesus tekee? Käskee miesten mennä näyttämään itsensä papeille. Näin laki määräsi tekemään, jos parantui pitaalista.

Nämä miehet olivat pitaalisia. He lähtivät liikkeelle ja matkalla huomasivat tulleensa parannetuiksi. Vain yksi palasi kiittämään; samarialainen mies.

Kiittämään palannut sai kuulla Jeesuksen sanat: "Nouse ja mene; sinun uskosi on sinut pelastanut."

---

Luuk. 17:11-19

Jeesus tiesi - ja lohdutti jo etukäteen

 "Jeesus vastasi heille: "Nyt te uskotte.

Katso, tulee hetki ja on jo tullut,

jona teidät hajotetaan kukin tahollensa

ja te jätätte minut yksin;

en minä kuitenkaan yksin ole, sillä Isä on minun kanssani.

 

Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha.

Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä:

minä olen voittanut maailman." Joh. 16:31-33

Jeesus lohdutti opetuslapsia jo etukäteen.

Hän tiesi, että he tulisivat vielä olemaan pahoillaan, ja suorastaan järkyttyneitä siitäkin, että kuinka he saattoivatkaan jättää oman Mestarinsa yksin, kun hänellä oli vaikeaa. Jeesus tiesi, että se ahdistaisi heitä. Mutta Hän puhui heille etukäteen siitä, että heillä kuitenkin, siitä kaikesta huolimatta, saisi olla rauha Hänessä.

Meilläkin voi olla monenlaista asiaa tai tapahtumaa omassa elämässämme, joista emme saata käsittää, miten saatoimme tehdä, sanoa, tai olla kuten olimme. Varmasti Jeesus tiesi senkin etukäteen. Hän tiesi, miten maailma voi meitäkin ahdistaa. Varmaankin Hän meillekin tahtoo vakuuttaa, että meillä on silti yhä paikkamme Hänen sydämessään, Hänen pöydässään, Hänen rakkainaan.

Vihollinen varmasti yrittää puhua meille, että "näethän itsekin, ettei tästä mitään tule. Ei sinusta ole täyttämään Jumalan tahtoa jatkossakaan. Anna periksi."  Älä usko sitä. Älä anna periksi. Ei meistä olekaan Jumalan tahdon täyttäjiksi; vajaaksi se jääkin. Mutta sitä vartenhan Jeesus juuri tuli! Hän täytti kaiken, mitä meiltä puuttuu.

Annetaan Jeesuksen hoitaa meitä haavoittuneita

 tänäänkin armollaan ja rakkaudellaan!

 

 

Tämän aamun tekstit kuuluvat kaikki jollain tavoin yhteen...

KUUROSOKEA

Minulle tuli eilen tai toissapäivänä mieleen ajatus, että sitä on jollain lailla kuin kuurosokea; ei näe, ei kuule. Mutta kuurosokeakin voi aistia silti jotain. Tänä aamuna luin Apostolien tekojen lopusta, viimeisestä luvusta sanat, jotka Paavali puhui Roomassa maanmiehilleen:

"Oikein on Pyhä Henki puhunut profeetta Esaiaan kautta teidän isillenne, sanoen: 'Mene tämän kansan luo ja sano: Kuulemalla kuulkaa älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää älkääkä käsittäkö. Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, että he eivät näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.' " Apt. 28:25-27

Paranna minutkin - paatumuksestani!

KAIKILLE

"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille jotka uskovat hänen nimeensä." Joh. 1:12

Siellä piirin ulkokehällä joku haikeana katselee muita, jotka lähellä häntä ovat. Hän ajattelee: "Ollapa minäkin." Itkien hän kääntyy pois; kun ei osaa, uskalla, ei rohkene sinne toisten joukkoon käydä. Ja pelkää vielä sitäkin, ettei tuo yksi häntä hyväksy kuitenkaan, ettei häntä rakasta... kun hän on vain tämmöinen. Mutta kohta, kun on selkänsä kääntänyt, kuulee hän askeleita takaansa. "Mitä nyt?", hän ehtii ajatella. Samassa hänen olkapäälleen laskeutuu käsi ja lämmin, sointuva ääni sanoo: "Tuula, (laita oma nimesi tuohon tilalle), älä lähde pois. Tule minun kanssani. Tahdon sinut mukaani." Ja samassa hän kääntää pakenijan kohti itseään ja pakenija näkee rakkauden hänen katseessaan. Nyt hän uskaltaa, kun häntä oikein kädestä viedään sinne toisten joukkoon. Sinne päästyään hän istuu noutajansa vieressä. Siitä hän ei halua enää koskaan pois. Siinä istuessaan hän myös huomaa, että samanlaisia ne toisetkin ovat: armahdettuja, noudettuja, rakastettuja. Sinäkin saat tulla. Älä lähde pois. Rukoile häntä noutamaan sinut, jos et muuten uskalla tulla.

ODOTUS

Ajattelin tänä aamuna, etten tahtoisi odottaa turhaan mitään sellaista, jota ei ole tarkoituskaan tulla. Mitä minä odotan? Yksi ainakin on varma, mitä odotan, että kerran pääsisin perille minäkin. Sitä ainakin odotan, haluan odottaa.

"Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu." Sananl. 10:28

---

Ja vielä yllättäen tulla pölähti yhden kirjan välistä vanha lappunen, johon olin v. 2016 kirjoitellut.

"Kaksi hahmoa lähestyy tiellä toisiaan. He tulevat vastakkain, tervehtivät ilahtuneina toisiaan, oikein kädestä pitäen - ja kysyvät toisiltaan, jatkettaisiinko kävelyä yhdessä?"

"Armo ja totuus tapaavat toisensa täällä, 
vanhurskaus ja rauha antavat suuta toisillensa,
uskollisuus versoo maasta, ja vanhurskaus katsoo taivaasta.
Herra antaa meille kaikkea hyvää, ja meidän maamme antaa satonsa. Vanhurskaus käy hänen edellänsä ja seuraa hänen askeltensa jälkiä." Ps 85:11-14

Siunausta sinun päivääsi!

Ei annettu pelkuruuden henkeä, annettiin ihan muuta

Ei meille ole annettu pelkuruuden henkeä, vaan lapseuden henki, jossa huudamme: Abba, Isä!

Tuntuuko sinusta, ettet riitä? Mielessäsi koko ajan joku vaatii, että sinun pitäisi tehdä enemmän; uskonelämäsi on puutteellista, pyhityksesi on puutteellista, et ole tehnyt kaikkea tarvittavaa... Mitä tarvittavaa? Isän luokse on varsin lyhyt matka: huutaa Jeesuksen puoleen, hän kantaa Isän luo. Jeesus kantaa sinne. Ei siihen tarvita omia kulkuneuvoja, eikä hyvien töitten matkapaakaseja. Jeesus antaa kaikki. Hän antaa kaiken "mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan." Me jäämme aina vajaaksi, jos tuijotamme omia tekemisiämme, tai tekemättömyyksiämme. Mutta Jeesus on lähellä, ja aina valmis kuulemaan huudon: Armahda minua!

"Sillä Jumala ei antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja raittiuden hengen." 2 Tim. 1:7

"Sillä te ette saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: "Abba! Isä!" Room. 8:15

"Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään," 2 Piet. 1:3


Täydellinen kutsui meidät ... epätäydelliset!  Ja lahjoitti kaiken.

"Vanhurskaudeksi jokaiselle"!

"Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo." Room. 10:4

"Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista." Room. 8:1-2


Aadamin jälkeen kaikki jälkeentulevat ovat olleet synnillä merkittyjä. Mutta Jeesuksen teko muutti kaiken.

"sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi,
niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi." Room. 5:19

"Mutta armolahjan laita ei sama kuin lankeemuksen;
joskin yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet,
niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen,
Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut monien osaksi."
Room. 5:15

"Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta;

 sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi,

mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi."

Room. 5:16

Kaikki synti naulattiin ristille Jeesuksessa!

Kaikki synti naulattiin ristille Jeesuksessa. Synnillä ei ole Jeesuken tähden valtaa niihin, jotka uskovat; vaikka synti näyttääkin vielä voimaansa, uhittelee meille. Me olemme toisen maan kansalaisia.

"Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi; että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi" 2 Kor. 5:21

"Älköön siis synti saako hallita teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille," Room. 6:12

"älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle." Room. 6:13

"Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi?" Room. 6:16

"mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan..." Room. 7:23

"Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?" Room. 7:24

"Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu." Room. 7:17

"Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon  te olette annetut, että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi!" Room. 6:17-18

"joka "itse kantoi meidän syntimme" ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja "hänen haavainsa kautta te olette paratut." 1 Piet. 2:24




Niinpä siis, on meillä syytä iloita; voitosta, jonka Hän meille toi:)

"Palvelkaa Herraa ilolla, 

tulkaa hänen kasvojensa eteen riemulla." 

Ps 100:2

Katso! Katso nyt! Tuossa hän on!

Tuijottaminen sallittu - ja jopa toivottavaa? On se tässä tapauksessa! Kannattaa mennä lähemmäksikin paremmin nähdäkseen. Jopa kosketusetäisyydelle...

"Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!"  Joh. 1:29

Katso! Näetkö? Siinähän Hän on! Siinä pelastus! Mennään lähemmäksi katsomaan.

"Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki." 2 Kor. 3:18

Haaleaa kahvia

Lauantai-aamu. Illalta oli jäänyt niin paljon kahvia, että päätin olla keittämättä uutta. Lämmitin pienessä kattilassa sen iltaisen kahvin. Ensimmäinen kupillinen oli ok. Toinen jo sellaista haaleaa, josta en tykännyt, vaikka sen kurkkuuni kaulautinkin. Piti se lopputilkka lämmittää vielä uudestaan viimeistä kupillista varten. Kattilassa ei ollut kantta, joten kahvi jäähtyi kattilassa todella nopeasti, vaikka olikin lämpimällä levyllä.

Sain tuossa jo aamun aluksi vähän niinkuin havainto-opetusta seuraavaan...

Tälle päivälle oli Gossnerin Aarrearkkusessa tekstiä, jota minua ei erityisemmin innostanut ruveta lukemaan, mutta luin silti.  Siinä oli mm. pari jaetta  Ilmestyskirjasta; kirjeistä seurakunnille.

"Mutta se minulla on sinua vastaan, että olen hyljännyt ensimmäisen rakkautesi." Ilm. 2:4

"Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimäisiä tekoja..." Ilm. 2:5

Efeson seurakunnalle oli sanottu nuo ylläolevat. Kun olin kirjan tekstin lukenut, päätin katsoa itsekin vähän niitä kirjeitä, kun tuli mieleeni se, että olisi parempi olla kuuma tai kylmä, kuin haalea... Niin sanottiin Laodikealle:

"Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava!" Ilm. 3:15

Ja sitten sanottiin jopa niin voimakkaasti, että sellainen oksennetaan pois...

Mutta jatkoa seuraa:

"Minä neuvon sinua

ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit,

 ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit, 

eikä alastomuutesi  häpeä näkyisi,

 ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.

Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, 

minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus."

Ilm. 3:18-19

Ja lohdullista jatkoakin kirjeessä on: Herra puhuu jopa aterioinnista hänen kanssaan! Sen kanssa, joka oli suorastaan oksettava...

"Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani." Ilm. 3:20

Ja vielä suurempiakin on luvassa:

"Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellansa." Ilm. 3:21

Tämmöistä oli niissä kirjeissä, ensimmäisessä ja viimeisessä. Pohdittavaa jäi, enkä näitä voinut itseäni tutkimatta ohittaa. Sen takia niitä ei kai mielellään luekaan... Mutta kaikkein kehnoimmallekinhan on ihanat lupaukset kuitenkin yhä voimassa.

Ja kaikille seurakunnille sanottiin näin:
"Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo."   Ilm. 3:22


---
Ilmestyskirja luku 2.

Ilmestyskirja luku 3.

Siunattua viikkoa sinulle!

Valkoisten sukkien tapaus: "Mutta raskiiko niitä käyttää?"

Tarvitsin sukkia jalkaani; valkoisia.  Minulla oli ollut sellaiset jalassa, mutta olin joutunut heittämään ne pyykkikoriin. Nyt sitten etsin vaatekaapista toisia valkoisia. Mielessäni oli kahdetkin valkoiset, vanhat sukat. En löytänyt niitä. Sen sijaan löysin yhdet käyttämättömät valkoiset. Mutta vedinkö ne jalkaani? En. Ajattelin, että "raskiiko niitä käyttää..."  Käyttöönhän ne on tarkoitettu, mutta minä säilön niitä kaapissa, koska ajattelen niiden heti likaantuvan... Sen sijaan olin ihan mieluusti käyttänyt niitä pyykkikoriin heittämiäni, jotka olivat tyttären hylkäämät, eripariset vieläpä. Riittävän samanlaiset kuitenkin kelvatakseen käyttööni. Ihan hullua...

Onko joskus uskonelämässäkin niin, että jokin uusi, puhdas jää kaappiin, kun pelätään, että kohta niissä on niin likaa, ettei pesukaan puhdista? Sen sijaan viihdytään vanhoissa rönttösissä... Voi meitä.

Hyvänen aika... Eikö se olekin jotain samaa, kuin sen yhden palvelijan tapaus, joka peloissaan kätki sen yhden leiviskänsä maahan? "Rapatessa roiskuu" sanotaan. Kaikki on likaantuvaa, kuluvaa, hajoavaa täällä, mutta

"Katso, uudeksi minä  teen kaikki"

Ilm. 21:5

"Sinä päivänä on Daavidin suvulla ja Jerusalemin asukkailla oleva 

avoin lähde 

syntiä ja saastaisuutta vastaan."

Sak. 13:1

---

Tuo tapahtui eilen. Kyllä minä sitten ne uudet sukat jalkaani lopulta vedin. Ja niin tein vielä tänäkin aamuna:)

Sana laodikealaiselle - sana penseälle

"Jokaista, jota rakastan, minä nuhtelen ja kuritan. Tee siis parannus, luovu penseydestäsi!"  Ilm. 3:19 KR -92

"Sanasi on kova ja samalla armollinen. Puheesi penseydestä osuu minussa maaliin. Siitä minä kärsin enkä osaa sitä edes katua niin kuin tulisi..."  Joka päivä armon suojassa/Juha Vähäsarja

"Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan ja hän minun kanssani.
Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellansa." Ilm. 3:20-21

Jopa penseällekin oli nuhteen ja parannuskehotuksen jälkeen lupaus; tuo tuossa yllä!


Mitä penseälle neuvottiin:
"...ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit." Ilm. 3:18

Penseä ei ollut kuuma eikä kylmä. Luuli olevansa niin rikas ettei mitään tarvitse. Kuitenkin oli viheliäinen, kurja ja köyhä, sokea ja alaston.