Oli jälkeen kerran yksi levottomuutta aiheuttava ajatus pyrkimässä mieleen. Mutta sen ajatuskulun katkaisi aivan päinvastaiseen ajatteluun ohjaava, mieleen tullut sanan kohta: "...siitä kasvaa levollinen luottamus..."🌟
Etsin jakeen, joka kokonaisuudessaan kuuluu näin:
"Vanhurskauden hedelmänä on rauha. Siitä kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti." Jes. 32:17 KR-92
Ajatuksemme Jeesusta kohtaan saattavat olla tällaiset.
Jeesusta käski poistumaan luotaan ihminen, joka kuitenkin kaipasi häntä. Hän vain koki, että oli liian suuri syntinen Jeesuksen seuraan. Mutta juuri sitä varten Jeesus oli tullut lähelle, että hän halusi tämän ihmisen seuraansa; tämän syntisen, joka ei olisi kehdannut olla Pyhän lähellä. Mutta Jeesus kutsui juuri hänet.
"Mene pois minun tyköäni, Herra, sillä minä olen syntinen ihminen." - sanoi kalastaja Simon (Pietari)
"Mutta Jeesus sanoi Simonille: "Älä pelkää, tästedes sinä saat saaliiksi ihmisiä." Ja he veivät veneen maihin, jättivät kaikki ja seurasivat häntä."
Jakeet: Luukkkaan evankeliumi luku 5, jakeista 8, 10-11. Vanhempi käännös, v. -38.
Siunattua päivää, ja rauhaa - Sinulle❤️
"Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon." Joh. 14:27 KR-92
Hänen on valta antaa rauha, tai ottaa se pois. Aamulukemisissani oli jakeita Jeremialta, kuinka hänen oli julistettava muuta kuin rauhaa; rauhan poistumista, sodan ja kauheuden tuloa, koska kansa ei halunnut seurata Herraa. Kaikki se masentaa jo luettunakin, saati sitten jos/kun ihmisen kenties täytyy elää sellaista aikaa.
Niinpä lukemisteni jälkeen avasin pienen punaisen UT:n, jossa minulla on alleviivattuna joitakin jakeita. Sieltä osui silmiini tällainen:
"Mutta itse rauhan Herra antakoon teille rauhan, aina ja kaikella tavalla. Herra olkoon kaikkien teidän kanssanne." 2. Tess. 3:16
Kun sisälläni alkaa kuohua hätäännyksen ja pelon laineet, jostakin mieleen tulee sanat: "Rauhoitu, rauhoitu!"
Jeesus on rauhan tuoja*. Ja ollen myös itse se meidän rauhamme. Itsestämme emme sitä voi ottaa.
Voi kun muistaisin aina, että Sinä olet kanssamme aina... Minunkin kanssani, vaikka en koe itseäni arvolliseksi siihen. Sinä olet viisas ja hallitset kaikki tilanteet. Minun ei tarvitsisi aina niin hätäillä eikä hermostua. Eikä murehtia kaikkia mahdollisia tulevia huolia, sillä: "tänään auttaa Herra"*. Ja se sana on myös voimassa joka päivä; koska olet kanssamme joka päivä, etkä voi jättää omaasi milloinkaan huolenpitoa vaille.
*Jobin käyttämä sana: "Sisälläni kuohuu, sydämeni ei rauhoitu, sillä jokainen päivä tuo vain tuskaa." Job 30:27 KR-92. Mutta Jobinkin kärsimyksiä valvoi tarkasti Herra; ei yhtään yli sen, mihin Herra luvan antoi!
---
*Rauhantuojan kirjoitin tuolla tarkoituksella erikseen, koska se siten ainakin minun mielessäni paremmin alleviivaa sitä asiaa...
*Nuo kaksi kertaa "Rauhoitu, rauhoitu"; niitä en löytänyt Raamatusta, mutta kuin nekin olisivat jossakin tekstissä olleet. En vain tiedä, onko missä? (Vanhassa lastenlorussa kyllä, mutta en tarkoittanut ollenkaan sitä: "Hyvää huomenta rakas Lotta..." - jossa se on.)
"Tänään auttaa Herra", sama asia sen kanssa. Alla olevan linkin juttu mainitsee sen olevan vanha sanonta:
https://uusitie.com/eilinen-on-mennytta-huomisesta-emme-tieda/
"Ja kun hän ei taipunut, niin me rauhoituimme ja sanoimme: "Tapahtukoon Herran tahto"." Apt. 21:14
Eilen tuohon osui aurinko niin sopivasti☀️ Niin, on meillä jouluseimi vielä esillä... Eikä se ole ainoa joulutavara, joita täällä yhä näkyy. Kuusta ei sentään enää ole:) Ja vähitellen on muitakin esilläolleita laitettu pois. Mutta itseasiassa, kyllähän seimi voisi hyvin olla esillä läpi vuoden. Muistuttamassa, ettei kyse ole vain mistään joulutarinasta...
"...etsivä löytää.." Matt. 7:8, Luuk. 11:10
Jeesus sanoi:
"Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman." Joh. 16:33
Jeesus tiesi/tietää oikein hyvin, että meitä usein ahdistaa täällä; olihan hän itse kokenut sen saman paineen myös, ja pahempana kuin me. Sentähden hän lupasikin olla kanssamme joka päivä... Se kattaa myös ne pahemmat päivät, vaikka meistä tuntuisi, ettei hän ole lähellä ollenkaan. On Hän.
Hänestä olisi mahdoton ajatus jättää omat rakkaansa!
"jos me olemme uskottomat, pysyy kuitenkin hän uskollisena; sillä itseänsä kieltää hän ei saata." 2. Tim. 2:13
"Jospa ottaisit minun käskyistäni vaarin, niin olisi sinun rauhasi niinkuin virta ja sinun vanhurskautesi niinkuin meren aallot;" Jes. 48:18
Niin... jospa me... Mutta kun huomaamme, ettemme... ja meillä on vain kuiva puro... kuivahtanut kuin pieni kahvitilkka karstaksi kuumalla levyllä olevaan pannun pohjaan... Muistetaan tuo ylempänä ollut: 2. Tim. 2:13!
Siunatkoon Jeesus sinun päiväsi! ❤️
"Niin, sinun tuomioittesi tiellä me odotamme sinua, Herra; sinun nimeäsi ja sinun muistoasi sielu ikävöitsee." Jes. 26:8
"Minun sieluni odottaa Herraa hartaammin kuin vartijat aamua, kuin vartijat aamua." Ps 130:6
"Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojat askelet! Hän ilmoittaa rauhan tulon, tuo suuren ilosanoman, hän tuo pelastuksen sanoman ja sanoo Siionille: - Sinun Jumalasi on nyt Kuningas! Kuulkaa! Vartijat kohottavat riemuhuudon, ja kaikki yhtyvät iloon, sillä omin silmin he näkevät, kuinka Herra palaa Siioniin." Jes. 52:7-8 KR-92
Puhjetkaa riemuun te Jerusalemin rauniot, kaikki yhdessä iloitkaa! Herra on antanut kansalleen lohdutuksen, hän on lunastanut vapaaksi Jerusalemin! Herra on osoittanut Pyhän käsivartensa voiman kaikkien kansojen silmien edessä, niin että maan kaikki ääret näkevät pelastuksen, jonka meidän Jumalamme on tuonut." Jes. 52:9-10 KR-92
Minulle tuli tässä taannoin - tai oikeastaan vieläkin meneillään oleva asia omasta elämästäni - mieleen, josta totesin sitten mielessäni, että "se aiheuttaa epävarmuutta". Heti mieleeni sukelsi jostain ajatus, ikäänkuin jonkun sanominen jostakin, että "se ei ole lähtöisin meistä". Kuvittelin, että se olisi jostakin jakeesta osa. Voihan niinkin vielä olla, mutta en ole vielä ainakaan sitä sitten löytänyt. Mutta mitä se ajatus kuitenkin minulle tahtoi sanoa? Ehkä sitä, että Jumala ei ainakaan tahdo hämmentää mieltämme. Hänenhän sanotaan useammassakin jakeessa olevan "rauhan Jumala.
---
Gal. 5:8: "Houkutus siihen ei ole hänestä, joka kutsuu."
Gal. 5:10: "...mutta teidän häiritsijänne saa kantaa tuomionsa, olkoon kuka hyvänsä."
Gal. 5:22: "Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvys, uskollisuus, sävyisyys, itsensä hillitseminen."
Nuo jakeet löysin. Eivät ihan puhu Raamatussa siitä asiayhteydestä, mistä minä kirjoitin. Mutta jollain lailla sopinevat kuitenkin tähänkin. Lopultahan se meidän suurin "häiritsijämme"; perkelekin, tulee kantamaan tuomionsa.
---
Ja vielä ilmaantui noiden jälkeen myöhemmin päivällä yksi "uusvanha" ongelma taas, joka pitäisi jotenkin ratkaista... Unohtamatta eilen arkeemme ilmaantuneita seikkoja. Nyt ollaan taas jonkun oudon tilanteen edessä. Mitä tehdä, miten olla, mitä odottaa.
Kaikesta tästä tulee mieleen yhden William Cowperin runon (Jehovah Jireh - The Lord will provide) alkusäe, jonka olen kääntänyt näin sanoin:
"Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehdä niiden tuojia täydellisiksi." Hebr. 10:1
"Autuaita ovat rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen." Matt. 5:9 KR-92
Kuka sitten olisi se rauhantekijä? Ehkäpä myös hän, joka julistaa sen sanan suuresta sovinnosta, jonka Jumala jo meihin nähden teki!
Ei vain suuria sotia, tai pieniä riitoja, sovitella. Monesti tarvitsemme sovintoa ihan itsemme kanssa. Ja Jumalan kanssa. Sitä voi meille julistaa toinen ihminen, tuttu tai tuntematonkin. Mutta joskus kirjastakin saattaa löytää sen, joka julistaa sen rauhan. Tai jostakin hyvästä ohjelmasta. Sellaiset rauhantekijät eivät usein edes tule itse tietämään olleensa osallisena rauhanprosessissa.
Otsikkoon viitaten, kun nekin ajatukset mielessä on, tuovat ne oman lisänsä vähän kaikkeen. Niinkuin tänä aamuna lukemiini teksteihin. Lukemastani tuli siinä kohtaa ikäänkuin sieluni silmien eteen näkymä, sodan taistelutanner jälkineen taistelun jälkeen... mutta nyt olivat taistelut päättyneet. Oli tullut rauha, mutta sodan jäljet vielä näkyvät.
(Harmi, ettei ajatusta ja mielikuvaa voi tulostaa... sillä nyt vähän myöhemmin, minun on vaikea saada sitä sanoiksi.)
Lukemani alkoi kuitenkin tästä:
"Kristuksen veressä meillä on lunastus, syntiemme anteeksianto. Näin Jumala on antanut armonsa rikkauden tulla runsaana osaksemme ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä. Hän on ilmaissut meille tahtonsa salaisuuden, sen Kristusta koskevan suunnitelman, jonka hän oli nähnyt hyväksi tehdä ja joka oli määajan tullessa toteutuva: hän oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaiken, mitä oli taivaassa ja maan päällä. Jumala on myös antanut Kristuksessa meille perintöosan, niin kuin hän oli suunnitellut ja ennalta määrännyt - hän, joka saattaa kaiken tapahtumaan tahtonsa ja päätöksensä mukaisesti." Ef. 1:7-11
"Herra katsoo pyhästä korkeudestaan, tähyää taivaasta maan päälle. Hän kuulee vankien vaikerruksen, hän vapauttaa kuoleman omat. Siionissa kuulutetaan Herran nimeä, Jerusalem kaikuu hänen kiitostaan, kun kansat kokoontuvat yhteen, kun valtakunnat tulevat palvelemaan Herraa." Ps. 102:20-23
Ne mieleen tulleet sotatantereet. Rauha on tullut. Meidän puolestamme kuoltiin. Rauha on tullut, paha sai palkkansa - siis meidän, kun Jeesuksessa oli ristillä kaikki synti, mitä maailmassa on. Hänet tehtiin synniksi, niinhän sanotaan:
"Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi." 2. Kor. 5:21
Häneen Jumala siirsi meidän syntimme; Häneen, Jeesukseen - puhtaaseen.
Lopullinen voitto on julistettu jo, vaikka vihollinen vielä yrittää saalista epätoivoisesti saada. Jeesuksen luokse voi kuitenkin jokaikinen halukas juosta turvaan.
Voitto tuli, kun Jeesus tehtiin synniksi ja tuomittiin siitä rangaistukseen meidän puolestamme! Kaikki Jeesuksen luokse tulleet syylliset saavat huomata, että heidän syyllisyytensä on nostettu heidän harteiltaan pois! Rangaistus jo kärsittiin, Jeesuksen toimesta. ✝️ Ja aurinko nousi...☀️
Jeesus itse sanoi niin, vaikka tiesi mitä kaikkea rauhatonta ihmisen elämä voikaan sisältää! Tuossa alla olevassa linkissä olisi TV7:n sinulla oleva kirjoitus tästä aiheesta.
https://www.tv7.fi/rauhan-mina-jatan-teille/
Antakoon Hän sinulle rauhan.
Siunausta ja levollisuutta sinulle tänään - Jeesuksen kanssa☀️
"Katso, vuorilta lähestyvät ilosanoman tuohan askelet! Hän kuuluttaa: rauha on tullut..." Nah. 2:1* KR-92
Tähystäjä on ollut vuorilla ja nähnyt, että rauha tuli. Niin lähtee lähetti kiireesti ilmoittamaan hätääntyneille tätä suurta ilosanomaa, että nyt on rauha tullut!
"Kuinka suloiset ovat vuorilla iloanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta, sanoo Siionille: "Sinun Jumalasi on kuningas!". Jes. 5:7 KR -33/-38
Olen aina ymmärtänyt tuon niin, että sinne vuorille tullaan kuluttamaan rauhan tuloa, (ja voihan se niinkin olla, esim. vaikeuksien "vuoret"). Mutta ylemmän jakeen uudemmasta käännöksestä tuli oivallus, että sinne alas lähtee lähetti sanaa tuomaan.
---
*Sama jae on KR -33/-38 merkitty: Naahum 1:15 (2:1)
