sunnuntai 30. toukokuuta 2021

Valonkaipuuta - ja rukous

Kumpi on pahempaa, olla ulkoista vai sisäistä valoa vailla? Ulkoista valoakin ihminen kaipaa kovasti, sillä aurinkoa se on. Mutta vielä enemmän kaipaa sitä sisäistä valoa, eli Jeesusta, joka valaisee sydämen ja päivän!

Ole Herra Jeesus tänään valomme, valaise kaikki mikä tuntuu pimeältä, harmaalta, ikävältä, masentavalta. Valaise sisimpämme, anna valosi loistaa sydämessämme, niin se säteilee päiväämmekin. Kiitos, että olet olemassa. Kiitos, että tulit meitä varten. Kiitos, että rakastat meitä iankaikkisella rakkaudella. 

⛅☀️❤️

Siunausta ja valoa päivääsi tänään!


Herra on Jumala! - Kaikkivaltias...

Kuinka muuta voisi sanoa lukiessaan vaikkapa Danielin lukuja 3 ja 4! Luvussa 3 kerrotaan kuningas Nebukadnessarin teettämästä valtavasta kuvapatsaasta, joka pystytettiin "Duuran  lakeudelle", ja jonka vihkiäisiin kutsuttiin ns. koko valtavan maan kerma. Eli mukana oli esim. maaherrat, neuvonantajat, lainoppineet ja tuomarit, aarteistojen hoitajat, ym., ym.

Patsaan vihkiäisiin oli järjestetty myös paljon muusikoita. Voi ihan kuvitella kuinka paljon valitut olivatkaan harjoitelleet, ettei torvi tai muu soitin vaan päästä väärää ääntä. Heidän oli näet määrä soittaa siinä tilanteessa, kun kaikki vihkiäisiin osalliset ylimystön ja hallinnon jäsenet tulisivat kumartamaan ja rukoilemaan sitä uutta patsasta,  joka oli komeasti kullasta tehty. 

Niin oli siis määräys annettu, että kumarrettava jokaisen oli, tai jos ei sitä tehnyt, olisi hengen meno varma, sillä käskyä täyttämättömät kohtaisivat loppunsa tuleen heitettynä. 

No niin. Nyt oli kaikki valmista; soittajat valmiina kuulemaan aloitusmerkin, väki valmiina kumartamaan, ja kuningas ottamaan tyytyväisyydellä vastaan kaiken tapahtuvan. Kuuluttaja vielä julisti käskyn, musiikki alkoi soida, ja kansa lakosi maahan lakeudella patsaan ympäristössä. 

Kuningas katseli sitä kaikkea ensin suurella tyytyväisyydellä. Mutta sitten hänelle tultiinkin  sanomaan, että kolme Baabelin maakunnan virkamiestä ei ollut totellut. He olivat Sadrak, Meesak ja Abednego. Heidät haettiin heti kuninkaan eteen ja kuningas vihaisena tiedusteli heiltä, että "aivan tahallanneko" te ette totelleet ja kumartaneet? Jos te nyt heti  teette niin, niin asia on ok. Kuningas tietenkin odotti suostumusta. Mutta mitä tekivätkään nämä kolme! Nämä sanoivat: "Tiedä kuningas, että me emme palvele sinun Jumalaasi emmekä kumarra sinun kultaista kuvapatsastasi." Ennenkuulumatonta julkeutta kuninkaan ja muidenkin läsnäolevien mielestä.

Kuningas suuttui ihan hirveästi. Hän käski kuumentaa jo ennestäänkin riittävän kuuman polttopaikan vielä moninkertaisesti kuumemmaksi ja heittää ne kolme uppiniskaista sinne. Nämä tuleen määrätyt olivat kehdanneet vielä mennä sanomaan, että heidän Jumalansa voisi pelastaa heidät vaikka tulestakin, mutta vaikka ei pelastaisikaan, he eivät kumartaisi.

Nyt oli tuli kuumennettu kuninkaan käskyn mukaan niin kuumaksi, että ne menehtyivät kuumuuteen, jotka joutuivat heittämään Sadrakin, Meesakin ja Abednegon tuleen. Mutta kohta tapahtui varsin kummia: kuningashan koko ajan tilannetta katseli, riittävän etäisyyden päästä tietenkin, mutta hyvältä näköalapaikalta, ja hän rupesi ihmettelemään, että eikö tuleen heitetty kolme miestä, miten siellä nyt kuitenkin on heitä neljä? Ja neljäs oli näöltään kuin "Jumalan Poika". 

Silloin Sadrak, Meesak ja Abednego kutsuttiin tulesta pois. Heidän sieltä pois astuttuaan, havaittiin, ettei heissä ollut edes tulen hajua, eivätkä heidän vaatteensakaan olleet edes kärsineet.

Nyt asia kääntyikin niin, että se olikin kuningas Nebukadnessar, joka antoi nyt kunnioitusta itseään korkeammalle Herralle, eli Jumalalle...

---

Mutta vielä oli ihmeellisiä asioita tapahtuva kuningas Nebukadnessarille, asioita, jotka Jumala etukäteen ilmoitti hänelle. Mutta ne olisivat jo  toisen jutun aihe. Niistä voi lukea Danielin luvusta 4.



torstai 27. toukokuuta 2021

"Hyvää päivää..." - jotain kiitollisuudesta

Korviini kantautui aamulla hyvän päivän toivotus. Otin hiljaa mielessäni sen vastaan  jotensakin nyreällä mielellä, sillä oma ajatus meni siihen malliin, että päivä tulee olemaan kaikkea muuta kuin hyvä, sen sisältämän tympeän ohjelman takia. Mutta sitten jäin miettimään enemmän kuulemani toivotusta. Eikö se jo tee päivästä hyvän, jos siinä on Jumalan varjelus ja läsnäolo mukana? Vaikka päivä meistä ei tuntuisi hyvältä. Tuntemukset ja tosiasiat eivät aina ole yhteneväiset...

Kiitollisena tänä alkavana aamuna vaikka siitä, ettei sada vettä juuri nyt, toivotan sinulle hyvää päivää!




 

keskiviikko 26. toukokuuta 2021

Valitse tänään ilo, luottamus, rauha...

Maailma uutisineen, ja oma mielemme tarjoilee kyllä meille ahkerasti aivan jotain muuta. 

Kuunnellaan ja katsellaan mieluummin niitä asioita; lupauksia, rohkaisua, iloa, luottamusta, rauhaa... joita Jumala meille tarjoilee. 

Tiedän, ei ole helppoa kääntää katsetta, korvia, ajatuksia, kun virta meinaa viedä toiseen suuntaan. Mutta meillä on turvaköysi Jeesuksessa kiinni.




Mieltä kohottavia sanoja

"Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, 

jonka kautta me myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo." Room. 5:1-2

Tuon luin tänä aamuna, ja se, kuten koko kyseinen luku, tuntui hyvältä lukea. Se on armosta - ei omista teoista ollenkaan.

Mutta sitten oli vielä muutakin tänä aamuna, mieleen tullutta. Rupesin murehtimaan vaateasioita useammaltakin kantilta. Mutta niihin mietteisiin tuli ikäänkuin hiljentävänä: Mitä te murehditte vaatteista? Eikö ruumis ole enemmän kuin vaatteet? Tuohan oli Jeesuksen sanoista peräisin. Lopetin sitten miettimiseni siihen.

Mutta sitten oli vielä eiliseltä yksi hetki. Jotain huolia silloinkin vatvoin. Sellaisella on tapana paisua kuin pullataikina, jos sitä ei jokin lopeta. Minulla sen lopetti eilen tämä: Ylistä Herraa minun sieluni, äläkä unohda mitä hyvää hän on sinulle tehnyt. Ei minulla ollut mitään ylistysmieltä ollenkaan, mutta rupesin vähän edes miettimään niitä hyviä asioita...

Hyvää, siunattua päivää sinulle tänään. Kanssasi on Herra! 







sunnuntai 23. toukokuuta 2021

Kohti lupauksen täyttymistä

Kirjoitin ensin otsikkoa väärin: kohti lupauksen täytymistä... Mutta oikeastaan sekin on oikein. Kun aika on oikea, lupauksen täytyy täyttyä.

"Mutta sitä mukaa kuin lähestyi sen lupauksen aika, jonka Jumala oli Aabrahamille antanut, kasvoi kansa ja lisääntyi Egyptissä, kunnes Egyptiä hallitsemaan nousi toinen kuningas, joka ei Joosefista mitään tiennyt. Tämä kohteli  kavalasti kansaamme... " Apt. 7:17-19

Mutta:  "Siihen aikaan syntyi Mooses..."  Tuleva, Jumalan lähettämä, kansan orjuudesta vapauttaja. Vielä oli tosin odotettava. Moosesta kasvatettiin ensin faaraon hovissa 40 vuotta, ja erämaassa toiset 40 vuotta. 

Sitten oli aika lupauksen täyttyä.

Ja Mooses oli kansansa kanssa esikuva suuremmasta Vapauttajasta, Jeesuksesta. Hän syntyi lupausten mukaan, kärsi lupausten mukaan. Ja tulee vielä toisen kerran - lupausten mukaan.



lauantai 22. toukokuuta 2021

Vettä kuiviin kivikoihinkin...

Kun vedet alkavat virrata
kuivatkin purot täyttyvät
kivet peittyvät

elämä elpyy
kasvillisuus alkaa vihertää



 

torstai 20. toukokuuta 2021

Viimeisen tunnin työntekijöitä

Tämä tekstinkirjoitus oli jäänyt otsikkoon. Mikä lie keskeytys tullut; en muista, vaikka pitkä aika siitä ei ole. 

Mutta kuten aikaansaannos jutun kanssa jäi alkutekijöihin, on aikaansaannokset monesti samaa luokkaa muutenkin. Jonain hetkenä tuli tunne, että on sellainen "viimeisen tunnin työntekijä". Sellainen sai Jeesuksen kertomuksessa kuitenkin saman palkan kuin koko päivän helteen työtä tehneet. Se oli armopalkkaa ansiottomalle.



---

Jatkanpa hieman, kun tavallaan aiheeseen sopii, nämä myöhemmin tulleet ajatukset:

Palvelu - ja leiviskät. (Matt. 25:14-46)

Yhden leiviskän (eli rahan) saanut ei uskaltanut tehdä yhtään mitään sillä, mitä oli saanut.

Aikojen lopulla Kuningas istuu valtaistuimelle. Silloin jotkut ihmettelevät sitä; mitä he muka olivat tehneet? Eihän se ollut mitään - heidän silmissään. Kuitenkin Kuningas näki ne tekemiset. Ne tehtiin hänelle.

Herra Jeesus, auta ja armahda meitä! Auta toimimaan sillä, mitä meille annoit. Anna meidän käsittää saamamme - ja mahdollisuudet sen käyttöön. Auta ettemme väheksyisi saamaamme - vaan antaisimme sille sen arvon, joka sille kuuluu: Sinulta saatu lahja! Auta meitä asioimaan sillä. Auta meitä tunnistamaan se, ja arvostamaan sitä, vaikka se ei olisi toisten, tai omissakaan silmissämme, minkään näköinen.

Kalliit kivetkin on monesti hyvin vaatimattoman näköisiä, eikä niitä aina asiaa tuntematon edes osaa tunnistaa. Mutta kun joku löytää ne, ja ottaa työstettäväksi ja käyttöönkin, niin niiden kauneus paljastuu.

Siunattua päivää sinulle!

Mitähän arvolahjoja meillä itsekullakin onkaan, kun tarkemmin niitä saatuja katselemme:)






keskiviikko 19. toukokuuta 2021

Levottomalle

Pähkäilet jatkuvasti sitä, miten asiat menevät, miten selvitä tulevien päivien hankaluuksista. 

Kuka sinun käski niitä ajatella? Enkö sanonut sinulle, että riittää kullekin päivälle sen omat murheet?

---



Tämän olin kirjoittanut jo toukokuun alkupäivinä. Siihen oli sitten jutunkirjoittamiseni tyssännyt. Mutta eipä tuo oikeastaan muuta tarvitsekaan. Muistuttaa siinä Jeesuksen sanoista kumminkin.




Levottomia ajatuksia

Olen "koko ajan" levoton. Tuntuu, että joka päivälle on joku levottomuutta aiheuttava asia mietittäväksi. Aiheita piisaa, uutta ja/tai vanhaa. Auta Jeesus. Omat kykyni, viisauteni, voimani, eikä haluni riitä. En itse pysty karistamaan sitä levottomuuden inhottavaa viittaa harteiltani. Mutta tiedän, että Sinä pystyt siihen. Ilmesty taas tänäänkin kuin aurinko, hälventämään huolten pilvet! 

maanantai 17. toukokuuta 2021

Sakarja 12. Ja nykytapahtumat...

Tänä aamuna ei ollut mielessä mitään erityistä paikkaa, mistä lukisin. Niinpä sitten avasin Raamatun umpimähkään ja päädyin lukemaan Sakarjan lukua 12. Kun olin sen lukenut, rupesin haluamaan lisätietoa. Sitä etsiessäni osui hakutuloksista silmääni blogikirjoitus Kotimaa-lehden sivuilla aivan muutama päivä sitten. Teksti olikin hyvin mielenkiintoinen. Se huomioi myös sitä, jota nyt tapahtuu Jumalan omaisuuskansan maassa. Ohessa linkki mainittuun juttuun.

https://www.kotimaa.fi/blogit/jerusalemin-levottomuudet-ja-sakarja-12/


lauantai 15. toukokuuta 2021

Suoja on paikallaan pysyvä

 "Älkää olko huolissanne mistään..." Sellainen levollisuutta antava  kehoitus voi laskeutua yllemme kuin rastasverkko marjoja suojaamaan,  niitä tavoittelevilta linnuilta.

Huolia voi olla yksi, tai lukematon määrä pienempiä, mutta kaikkiin niihin on sama suoja: Jumalan huolenpito kaiken yllä, kaikissa tilanteissa, vaikka meistä ei tuntuisi siltä. 

Me voimme nähdä, kuulla, ja tuntea huolten lintujen hyökkäykset, mutta meille ei voi tapahtua mitään, mitä Jumala ei salli. Ja jos Hän jotain sallii, on hänellä siihen hyvä, perusteltu syy, ja Hän itse on siinä kanssamme.

"Älkää olko huolissanne mistään, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalan tietoon, niin Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksemme Jeesuksessa Kristuksessa." 

Vapaasti muisteltuna tuossa tuo jae.   Se on kohdasta Fil. 4:6-7, ja voit katsoa sen sanatarkasti haluamastasi käännöksestä.

Siunattua päivää sinulle!






keskiviikko 12. toukokuuta 2021

Mistä etsitään...

Ihmisen mieli on kuin hakukone tietsikalla. Se alkaa heti etsiä ja tarjota jotain, mieluummin tuttua ja ennestään jo löydettyä. Edellämme ajoi auto, jossa rekkarit alkoi kirjaimilla try. Kohta mieleeni tuli sana: Tryfosa, ja sitten vielä Tryfaina. Ja mitä ne on? Nimiä Raamatussa. Nuo minun mieleni etsimät ja löytämät nimet oli Roomalaiskirjeestä. Joka tieto minun tosiaan piti vielä erikseen etsiä.

Tietsikoilla voi käyttää erilaisia hakukoneita, joilla tietoa etsitään. Usein taidamme käyttää sitä itsellemme tutuinta. Joskus tosin saattaa olla, ettei se välttämättä tarjoakaan sitä osuvinta ja parhainta ja oikeaa, vaan jotain vähän sinnepäin. Hakukoneen vaihtaminen voi joskus olla perusteltua parhaimpien hakutulosten saamiseksi.

Jumala on järjestänyt myös mieleemme "hakukoneen". Se etsii jatkuvasti jotain, se etsii Jumalaa. Parhain tieto on Jumalassa.

--

Ps. Älä ihmettele jos täällä on nyt hiljaisempaa. Remonttitouhujen  lomassa on vaikea löytää sopivaa hetkeä. Tämäkin teksti on kirjoitettu tosi monessa pätkässä...



perjantai 7. toukokuuta 2021

Murtunut otetaan Hänen käsiinsä

 Ja mitä tapahtuu?


Voisi kuvitella, että kun hän on nostanut sen käteensä, hän varovaisin sormin antaa sen liukua käsiensä läpi ... ja korsi tulee ehjäksi jälleen.

"Särjettyä ruokoa hän ei muserra..." Jes. 42:3


keskiviikko 5. toukokuuta 2021

Talutusnauhassa

Istuin eilen autossa odottelemassa isäntää. Siinä oli hyvä katsella ohikulkevia ihmisiä. Ja eläimiä. Nimittäin eräänä hetkenä huomioni kiinnittyi erääseen parivaljakkoon: koiraan - ja sen taluttajaan. Ensin huomioin koiran. Se tassutteli reippaasti, ja innokkaan näköisenä katseli ympärilleen, ikäänkuin, että mitähän kaikkea mielenkiintoista täällä on. Koira vilkaisi aina välillä nuorenpuoleista isäntäänsä. Kun parivaljakko tuli lähemmäs, huomioin, että isäntä puhui koiralle jotain. Tuli tunne, että hän kertoi koiralle, mihin nyt mennään. Ja koira vähän väliä vilkaisi isäntäänsä innokkaan tassuttelunsa lomassa. 

Siitä parivaljakosta tuli tunne, että siinä ei vain ollut koira taluttajan remmin päässä, vaan siinä oli  yhdessäkulkevat ystävykset  yhdistetty  sillä talutusnauhalla. Ja tuumin mielessäni, että sille koiralle se remmi ei varmaan merkitse mitään ikävää, vaan jotain kivaa isännän kanssa, kun päästään yhdessä ulos. 

Tuntuu vähän hassulta ehkä nämä mietteet, mutta minua puhutteli jotenkin se parivaljakko ja huomiot siitä. Miksemme mekin voisi yhtä hyvin kulkea luottavaisena Jumalan kanssa hänen talutusremmissään innokkaasti katsellen mitä kaikkea mielenkiintoista yhdessä kuljettaessa näemmekään. Aina välillä vilkaisisimme  Isäntäämme ja Taluttajaamme ja hän puhuisi meille rauhoittavasti ja me mieluusti aina kuulisimme Hänen ääntään. No, oppia ikä kaikki. Jos vanhatkin koirat 🐶🐕 oppisi vielä erinäisiä asioita...




maanantai 3. toukokuuta 2021

Pystyssäpysymisen salaisuus

Yksinkertainen linnunpelätti pysyy pystyssä vain ristin avulla!




---

Kyseinen minua puhutellut, ja linnunpelättimen piirustamiseen innostanut ajatus ei ole omaa keksintöäni, vaan luin ajatuksen eilen Sro:n päivän sanasta. Ajatus oli Erkki Lemisen runosta muistaakseni alunperin ja  ajatuksen kertoi kirjassaan Juha Vähäsarja.



sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Jumala on kansansa turva koko ajan

"Ja Herra luo Siionin vuorelle koko asuinsijansa ylle ja sen juhlakokousten ylle pilven päivän ajaksi ja savun ynnä tulenliekin hohteen yöksi, sillä kaiken kirkkauden yllä on oleva peite ja verho varjoamassa päivän helteellä sekä turvaamassa ja suojaamassa rajuilmalta ja sateelta." Jes. 4:5-6 (hyvä lukea Raamatusta myös jakeet 2-4)

"Ja Herra kulki heidän edellänsä, päivällä pilvenpatsaassa johdattaaksensa heitä tietä myöten ja yöllä tulenpatsaassa valaistakseen heidän kulkunsa, niin että he voivat vaeltaa sekä päivällä että yöllä. Pilvenpatsas ei poistunut päivällä eikä tulenpatsas yöllä kansan edestä."  2. Moos. 13:21-22

Ja Jeesus lupasi:

" ...Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:20