Tutkimattomia tekoja, siemenet kasvavat...

 "Suuria tekoja hän tekee, tutkimattomia ihmeitä, joilla ei ole määrää, ei rajaa." Job 9:10 KR-92

"... Tällainen on Jumalan valtakunta. Mies kylvää siemenen maahan. Hän nukkuu yönsä ja herää aina uuteen päivään, ja siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä miten. Maa tuottaa sadon aivan itsestään..." Mark. 4:26-28 KR-92  (Jeesus puhui tämän.)

Sitten oli luettavissa tapaus Filippin kaupungista: Apt. 16:23-34 KR-92. Siinä olivat Paavali ja Silas suljettu vankilaan ruoskittuina. "Keskiyön aikaan Paavali ja Silas rukoilivat ja laulaen ylistivät Jumalaa, ja toiset vangit kuuntelivat heitä." jae 25.  Kukaties sitä joutui kuuntelemaan myös vanginvartija. Ties vaikka olisi kuullut heidän puheitaan jo kaupungilla? Mutta jos eivät ne olisi vaikuttaneet (ja kukaties vaikuttivatkin), niin ainakin se ystävällisyys ja syvä huolenpidon ilmaisu - vanginvartijalle, siinä tilanteessa, kun hän oli riistää hengen itseltään luullessaan vankien karanneen juuri olleen maanjäristyksen jälkeen. "Silloin Paavali huusi kovalla äänellä: "Älä tee itsellesi mitään! Me olemme kaikki täällä." jae 28. 

Jotain syvempää oli tapahtunut, kuin vain maanjäristys ja vankilan murtuminen: "Vartija pyysi valoa, ryntäsi sisään ja heittäytyi vavisten Paavalin ja Silaksen eteen. Hän vei heidät ulos ja kysyi:

"Herrat! Mitä minun on tehtävä, että pelastuisin?"

He vastasivat:

"Usko Herraan Jeesukseen,

niin pelastut, sinä, ja sinun perhekuntasi."

 Apt. 16:29-31 KR-92

---

Siemen oli alkanut siinäkin ihmeellisesti itää🌿

---

Tuon kuvan näkee isompana klikkaamalla. Tai tästä:

  https://vaaranlaella.blogspot.com/2020/07/sisimmassa-vankikopissa.html?m=0

 

Se näytti ihan hölmöltä... Mutta kaiken takana oli Jumalan suunnitelma!

"Herra sanoi Moosekselle: "Käske israelilaisten kääntyä takaisin ja palata Pii-Hahirotin luo Migdolin ja meren välille. Leiriytykää Baal-Sefonin kohdalle meren rantaan. Faarao luulee, että israelilaiset harhailevat pitkin maata ja aavikko on sulkenut heidän tiensä."  2. Moos. 14:1-2 KR-92 

Omatkaan eivät sitä tajunneet: "ja sanoivat Moosekselle: "Oliko Egyptissä niin vähän hautatilaa, että sinun piti tuoda meidät tänne autiomaahan kuolemaan? Näetkö nyt, mitä olet meille tehnyt, kun veit meidät pois Egyptistä?" 2. Moos. 14:11 KR-92

Mutta siinä oli juuri nyt tulossa se lopullinen ja silmin nähtävä vapautus siitä orjuuden ikeestä. Enää heidän ei tarvitsisi milloinkaan pelätä, että egyptiläiset heitä sortaisivat. Sellaisen ihmeen tapahtumista oli yhä heidän vaikea uskoa, vaikka ihme oli tarvittu siihen Egytistä lähtöönkin. Mutta tällä pako- eli vapautusmatkalla tultaisiin vielä näkemään monta tiukkaa, pelottavaa, tilannetta - ja niistä vapautumista, vaikka egyptiläisistä vapauduttiinkin lopullisesti nyt tässä.

Jumala oli suunnitellut - ja myös toteutti tämän suunnitelman, tämän matkan.

Ehkäpä mekin voisimme ajatella ihan omastakin elämästämme niin. Se on Jumalan suunnittelema "matka" - vapauteen. Siinä on myös monia tiukkoja tilanteita, jolloin luulemme kaiken olevan lopussa, tai ainakin lopullisesti pilalla. Mutta tie aukeaa taas. Se oli Jumalan suunnitelma kaikessa. Takana - ja edessä.

---

Tähän asiaan liittyen toisen blogini tämänpäiväinen, kuin pariksi tämän blogin tekstille:

https://vaaranlaella.blogspot.com/2026/07/mitahan-mooses-egyptin-prinssi-kaikesta.html?m=1

Jeesus ei halunnut sitä asiaa sanottavan ääneen liian aikaisin...

Ja mitä niin? No sitä, että Hän on Messias! No mikä siinä sitten oli niin "vaarallista" sanottavaksi julki? No se, että vallanpitäjät; ylipapit, kirjanoppineet, lainopettajat ja fariseukset - ja roomalaiset myös, olisivat kiinnostuneet liikaa, alkaneet ahdistaa, ja lopputuloshan sellaisesta onkin jo tiedossa... Oletettavasti Jeesus myös halusi vielä saada aikaa opettaakseen opetuslapsiaan ja kansaa. Ja hänhän käytti myös aikaansa palvelemalla tavan kansaa parantaen ja ruokkienkin heitä.

Markus kirjoittaa: "Jeesus ja hänen opetuslapsensa lähtivät Filippoksen Kesarean ympärillä oleviin kyliin. Matkalla hän kysyi opetuslapsilta: "Kuka minä ihmisten mielestä olen?" He vastasivat: "Toisten mielestä sinä olet Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, toisten mielestä joku profeetoista." "Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne olen?" Pietari vastasi hänelle: "Sinä olet Messias." Jeesus varoitti heitä ankarasti kertomasta hänestä kenellekään." Mark. 8:27-30 KR-92

"Sitten Jeesus alkoi selittää opetuslapsille, että Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon. Kansan vanhimmat, ylipapit ja lainopettajat hylkäisivät hänet, ja hänet surmataan, mutta kolmen päivän kuluttua hän nousee kuolleista.  Hän puhui tästä aivan avoimesti. Silloin Pietari veti hänet erilleen ja alkoi nuhdella häntä. Mutta hän kääntyi, katsoi opetuslapsiin ja sanoi ankarasti Pietarille: "Väisty tieltäni, saatana! Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä!" Mark. 8:31-33 KR-92

"Jeesus kutsui väkijoukon ja opetuslapsensa ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni ja evankeliumin tähden kadottaa, on sen pelastava. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin? Joka tämän uskottoman ja syntisen sukupolven keskellä häpeää minua ja minun sanojani, sitä on Ihmisen Poika häpeävä, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa." Hän sanoi vielä: "Totisesti: tässä joukossa on muutamia, jotka eivät kohtaa kuolemaa ennen kuin näkevät, että Jumalan valtakunta on tullut voimassaan." Mark. 8:34-9:1 KR-92

"Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen, pois toisten  luota. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä ja hänen vaatteensa alkoivat hohtaa niin kirkkaan valkoisina, ettei kukaan vaatteen valkaisija maan päällä voi sellaista saada aikaan. Sitten heille ilmestyi Elia ja hänen kanssaan Mooses, ja nämä keskustelivat Jeesuksen kanssa. Pietari puuttui puheeseen  ja sanoi Jeesukselle: "Rabbi, on hyvä, että me olemme täällä. Me teemme kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle." Hän ei näet tiennyt mitä sanoa, sillä he olivat kovin peloissaan. Samassa tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!" Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, he eivät enää nähneet siellä ketään muuta kuin Jeesuksen yksinään.  

Kun he laskeutuivat vuorenrinnettä, Jeesus varoitti heitä kertomasta näkemäänsä kenellekään ennen kuin Ihmisen Poika olisi noussut kuolleista. He pitivät Jeesuksen sanat mielessään ja pohtivat keskenään, mitä kuolleista nouseminen saattoi merkitä."  Mark. 9:2-10 KR-92

(Oli varmaan ankara mietintä...!

Jakeissa 11-13 Jeesus selittää ihmetteleville opetuslapsille Elian tulemista... Ja Elia oli jo tullut!)

"Palatessaan muiden luo Jeesus ja nämä kolme opetuslasta näkivät heidän ympärillään suuren ihmisjoukon ja myös lainopettajia, jotka väittelivät opetuslasten kanssa.

Jeesuksen nähdessään kaikki joutuivat hämmingin valtaan. He riensivät hänen luokseen ja tervehtivät häntä. Jeesus kysyi heiltä: "Mikä väittely täällä on?" Eräs mies väkijoukosta vastasi hänelle: "Opettaja, minä toin poikani sinun luoksesi. Hänessä on mykkä henki. Se ottaa hänet valtaansa missä vain. Se paiskaa hänet maahan..." Mark. 9:14-18 KR-92 

(Mutta opetuslapset eivät kyenneet parantamaan. Jeesus sitten teki sen: käskyllään. Hänellä oli siihen valta.)

Lohdullinen sana - ja aurinkokellon ihme

"Silloin kaikki se, mikä oli katkeraa, kääntyy parhaakseni. Sinä pelastat minut kuoleman kuilusta. Selkäsi taakse sinä heität kaikki minun syntini." Jes. 38:17 KR-92

Jakeen alkuosa tuli mieleen joitakin aikoja sitten. Etsin sitten koko jakeen. Jae on osa kuningas Hiskian kirjoittamaa kiitoslaulua: "kun hän oli ollut sairaana ja toipunut taudistansa", kertoo Jesajan jae 38:9, vanhemnan käännöksen mukaan.

Näihin tapahtumiin liittyy myös se ihme, kun Jumala ilmoitti: "... minä annan aurinkokellon varjon siirtyä takaisin kymmenen astetta, jotka se jo on auringon mukana laskeutunut Aahaan aurinkokellossa...". Jes.38:8 v. -33 käännös. Ja niin myös tapahtui, kuin Jumala oli ilmoittanut.

Tuo aurinkokellon varjon siirtyminen 10 askelmaa eli porrasta takaisinpäin,  oli Jumalan antama ihme ja merkki Hiskialle siitä, että hän todella tulisi parantumaan, kuten Jumala oli luvannut. Ja niin myös tapahtui, kuin Jumala oli sanonut. 

"Katso, Ahasin yläsalin portaikkoon lankeaa varjo, joka auringon mukana laskeutuu alas portaita. Minä palautan sitä taaksepäin kymmenen askelman matkan." Ja varjo siirtyi portaikossa taaksepäin, kymmenen askelman päähän siitä, mihin se oli ehtinyt laskeutua." Jesaja 38:8 KR-92 

Maailmassa on paljon ihmeellisiä asioita, joita ihmisen järki ei voi selittää. Aurinkokellon tapaus yksi niistä. Ja paljon on tapahtunut aikojen saatossa sellaisia Jumalan ihmeitä - tapahtuu yhäkin, joita ei ole kirjoitettu mihinkään ylös, mutta ne on koettu. Varmaan tänäänkin monessa paikassa sellaisia koetaan, ja kiitetään niistä Jumalaa☀️🌿🐟💦 Parantumisia, ynnä paljon muuta🧎Joku on jossakin sanonut jotenkin näin: 'Mutta kalleinta kaikessa on, että "Jumala armahtaa"'. 

Rannalla

Jeesuskin oleskeli paljon rannalla. Siellä hän solmi kauaskantoisia tuttavuuksia. Hän yllätti ihmiset sillä, millaiseksi hän osoittautui ensinäkemään verrattuna. Hän oli paljon enemmän kuin ne ihmisten ensinäkemän ennakkoluulot. 

Istun nyt rantapenkillä itsekseni. Tuossa vähän matkan päässä on vene, josta eilen otin mallia piirustukseen. 

Aamulla tulin lukeneeksi Jobista, kun se se silmiini osui; Jobin luku 17. Job ei osannut odottaa elämältä enää mitään. Mutta Job sai kuitenkin vielä elämässään kokea asioita, joita ei olisi voinut kuvitella. Hänen ennakkoluulonsa elämää kohtaan osoitettiin vääräksi. Jumalalla oli kuitenkin suunnitelma hänen elämälleen, vaikka aivan muulta näytti.

Mekään emme aina tiedä, vaikka luulemme. Jumala tietää. Ja se hänen suunnitelmansa on aina ollut - ja on; syvä, kestävä, kiihkeä rakkaus ihmistä kohtaan. Siltikin, vaikka hän tietää mitä me olemme: maan tomua. Mutta meille hän halusi antaa iankaikkisen elämän! Se kyllä ylittää kaiken, mitä me kykenemme kuvittelemaan.

Siunausta päivääsi, kuka oletkin! Muistetaan se Jeesuksen halu tavata meitä❣️ Olkoon se sitten rannalla, tai missä ikinä kukin sattuu olemaan☀️

Tarpeellinen vai ei? Joukkoon kuuluva vai ei?

"Jumala on kuitenkin asettanut ruumiiseen kaikki eri jäsenet niin kuin on hyväksi nähnyt." 1. Kor. 12:18 KR-92

"Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen." 1. Kor. 12:27 KR-92

Vaikka joku kokisi, ettei kuulu siihen samaan joukkoon kuin muut, "... niin ei se silti olisi ruumiiseen kuulumaton." 1. Kor. 12:15, v. -38 käännös. Ei kukaan muutu tarpeettomaksi sillä, että kokee itsensä turhaksi siinä ruumiissa, tai jos toinen sanoo: "En tarvitse sinua." 1. Kor. 12:21, v. -38. Ei kukaan millään sanoilla tai teoilla muutu samaan ruumiiseen kuulumattomaksi, jos kerran Jumala itse on kyseisen osan siihen asettanut. Meidät jokaisen. Jokainen on tärkeä osa siinä, vaikka me emme ymmärtäisi, miksi tuo toinen toinen - tai minä itse, olen tässä? Mitä virkaa meillä tässä muka on? Jumala on kuitenkin se suunnittelija ja tekijä. Hänen tahtonsa mukaan on kaikki tehty ja tehdään. Jos joku Jumalan paikalleen laittama puuttuisi, siinä olisi silloin joku puutos, kipeä kohta.

---

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/07/jotain-tarkoitusta-varten.html?m=1

Jotain tarkoitusta varten...

Turhanpäiväiseltä, olemattomalta, pilalle menneeltä näyttävällä, voi olla kuitenkin jokin salattu tarkoitus... Jumala tarkoituksella tehnyt. 

"Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki." Joh. 9:3,  v. -38 käännös

Kuten oli tuolla sinänsä olemattoman näköisellä kuvalla, jonka juuri tein: sillä oli se tarkoitus, että minun piti päästä levittämään paperille kesäistä taivaan sineä, sille oli tarve; kun ei tämä kesä ole sitä nyt niin paljon tarjoillut.

Tässä alla linkki Koivuniemen Raamattuhakuun, jossa hain jakeita hakusanalla: "luonut": 

https://www.koivuniemi.com/raamattu?tila=laajahaku&kaikki=Luonut&jokin=&eiole=&kirjat=kr&kaannos=fi-38

Paavali polvistui "Isän eteen". Miksi?

"Tästä syystä minä Paavali, joka olen Kristuksen Jeesuksen tahdosta vankina teidän vierasheimoisten tähden, polvistun Isän eteen." Ef. 3:1 KR-92

🧎

Olisiko se syy ollut tämä ihme:

"Jumala on tehnyt eläviksi teidät, jotka olitte kuolleita rikkomustenne ja syntienne tähden." Ef. 2:1 KR-92

"Kuolleet" tehtiin eläviksi!

Sellainenhan on ihme. 

Me rikoksiimme ja synteihimme kuolleet olemme saaneet elämän.

"Jumalan lupaus on kuitenkin niin runsas ja hän rakasti meitä niin suuresti, että hän teki meidät, rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa. Armosta teidät on pelastettu." Ef. 2:4-5 KR-92

Kiitos syntien anteeksi antamisesta!

"... Iloitkaa ja riemuitkaa Herrasta, Jumalastanne..." Joel 2:23 KR-92

"Kristuksen omina ja häneen uskoen voimme rohkeasti ja luottavaisina lähestyä Jumalaa." Ef. 3:12 KR-92

Päivän muut luettavat* sai huomaamaan Jumalan armollisuuden rikkoneita kohtaan. Ja myös anomaan sitä armollisuutta ihan itseäkin kohtaan.  Niissä teksteissä oli ihmiselämän moninainen kirjo. Ja tälle sunnuntaille oli siinä käyttämässäni vanhassa Päivän Tunnussanassa laitettu vielä otsikoksi: "Armahtakaa!"

Jumalakin armahti meitä. Niin hän tekee yhä. Hänelle saa, kuten tuo Efesolaiskirjeen jaekin sanoo; rohkeasti kertoa asiansa; senkin, kun tuli tehneeksi väärin. Hänellä on paljon anteeksiantamusta. Kerrotaan luottavasti hänelle asiamme. Muistetaan, että JEESUS KUOLI PUOLESTAMME.

---

*Ne muut luettavat olivat: Ps. 13:2-6, 2. Sam. 12:1-10-13, Room. 2:1-11, Joh. 8:2-11. Saattaa olla, että innostuu enemmänkin lukemaan, kun alkuun pääsee.

Jumalan suunnitelmia: lupaus

"Minä katson teidän puoleenne, teen teidät hedelmällisiksi ja annan teidän saada suuren joukon jälkeläisiä. Minä pidän voimassa teille antamani lupaukset." 3. Moos. 26:9 KR-92  Kannattaa huomioida myös tuo monikkomuoto: "lupaukset". 

Halusin katsoa tuon aamun luettavista lukemani lupauksen johdosta, että missä tilanteessa tämä lupaus annettiin. Edellisessä luvussa 25, Jumala antoi ohjeita sapattivuoden sekä riemuvuoden* pidosta. Sapattivuonna maa sai levätä. Siihenkin liittyi lupaus:  "Tietäkää siis, että minä lähetän teille kuudentena vuotena siunaukseni ja te saatte sadon, joka riittää sapattivuoden yli. Kun sitten kahdeksantena vuotena kylvätte, teillä on vanhaa satoa jäljellä ruoaksenne, ja sitä riittää teille vielä seuraavan sadon kypsymiseen saakka." 3. Moos. 25:21-22 KR-92 

Luvussa 26 Jumala vielä lupauksensa vahvistaa; jos he - lupauksen saajat, Israelin kansa, pysyvät uskollisina hänen ohjeilleen ja antamilleen käskyille, sille liitolle: "Minä katson teidän puoleenne, teen teidät hedelmällisiksi ja annan teidän saada suuren joukon jälkeläisiä. Minä pidän voimassa teille antamani lupaukset.   Satoa riittää teille syötäväksi uuden sadon kypsymiseen saakka, niin että joudutte vielä heittämään vanhaa viljaa pois uuden tieltä.   Minä pystytän asumukseni teidän keskellenne enkä väsy teihin, vaan vaellan teidän mukananne  ja olen teidän Jumalanne, ja te olette minun kansani. Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka toin teidät pois Egyptistä, missä olitte orjina. Minä murskasin ikeen teidän niskastanne, niin että saatoitte kulkea pystypäin." 3. Moos. 26:9-13 KR-92

Huomiodaan myös tämä: Jeesuksessa tehtiin uusi liitto. Jeesus itse sanoi, ottaessaan ennen ristille menoaan viimeisellä aterialla maljan: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan." Luuk. 22:20 v. -38 käännös.  "Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut." 2. Kor. 5:17 

Jumala ei silti ole unohtanut omaa kansaansa... Hän pitää yhä lupauksensa heille. Jeesus on heidän Kuninkaansa, Messiaansa! Eräänä päivänä he koko kansana käsittävät sen. "Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan uskonvanhurskauden kautta." Room. 4:13  "Mitä varten sitten on laki? Se on rikkomusten tähden jäljestäpäin lisätty olemaa siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja se säädettiin enkelien kautta, välimiehen kädellä." Gal. 3:19

---

*Riemuvuosi oli joka 50. vuosi. Silloin maansa myyneet (itseasiassa, tarkalleen sanottuna vain tulevat sadot olivat kyseessä luovutetusta maasta) - saivat maansa takaisin. Ja orjat saivat palata takaisin mailleen ja sukunsa luo. Näistä voi lukea: 3. Moos. 25:(11-17). 

Jumala katseli, mitä aiottiin - ja puuttui tilanteeseen

"Daniel sanoi: "Minun Jumalani lähetti enkelin sulkemaan leijonien kidan, eivätkä ne vahingoittaneet minua..." Dan 6:23 KR-92

Danielia oli uhkaamassa todelliset leijonat. Jotkut aikoivat tuhota hänet leijonien avulla. Mutta niin ei käynyt, koska Jumala oli päättänyt toisin. Danielin selviytyminen siitä pahojen ihmisten suunnitelmasta oli Jumalan suunnitelma. Se toteutui, ei pahuuden aikeet.  Meitäkin voi olla uhkaamassa monet pahat aikeet tai asiat. Jotkut erityisesti sen vuoksi, että haluamme seurata Herraa. Mutta Jumala seuraa meitä, hänen valvova silmänsä tarkkailee kaikkea, mitä meille ja meidän ympärillämme tapahtuu. Hän kykenee pitämään meistä huolta kaikenlaisissa tilanteissa. Ja milloin hän jotakin sallii, ei sekään ole mitään sattumaa. Hänellä on kaikki valta. Hänellä on iankaikkiset suunnitelmat. 

Danielin asian toi minun eteeni tänä aamuna käyttämäni vanha Päivän Tunnussana. Jumalan eteen meidän asiamme tuo myös yksi "vanha", mutta yhä käyttökunnossa oleva keino: rukous Jumalan puoleen. Hänellä on aina aikaa kuunnella meitä; vaikka kenellään muulla ei tuntuisi olevan. Hän suorastaan toivoo, että tulemme hänen silmiensä eteen juttelemaan, oli asia mikä tahansa. Ja se juttelu käy missä ikinä ihminen sattuukaan silloin olemaan. Se linja on aina auki. Siunausta päivääsi:)

Poiminta Jumalan suunnitelman toteutuksesta, Apostolien luvusta 13

(🌱klikkaa isommaksi luettavat🌿)

 

"Daavidin jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan antanut Israelille Pelastajan, Jeesuksen." Apt. 13:23 KR-92

"Jerusalemilaiset ja heidän hallitusmiehensä eivät tajunneet, kuka Jeesus oli. He tuomitsivat hänet, mutta näin he panivat täytäntöön profeettojen sanat, joita sapattina luetaan." Apt. 13:27 KR-92

Jeesus - Lunastajani!

"... silloin tiedät, että minä, Herra, olen sinun pelastajasi, että sinun lunastajasi on Jaakobin* Väkevä." Jes. 60:16 KR-92

"Mikä voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta?... ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." Room. 8:35, 39 KR-92

"Jumala siis armahtaa kenet tahtoo ja paaduttaa kenet tahtoo." Room. 9:18 KR-92

"Jesaja sanoi vielä rohkeammin: - Ne, jotka eivät minua etsineet, ovat minut löytäneet, olen ilmaissut itseni niille, jotka eivät minua kysyneet." Room. 10:20 KR-92

🪵🌱🌿

*Jaakobin Väkevä: "Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa." Jes. 11:1 (v. -33 käännös)

Viittaa Jeesukseen. Hän on Aabrahamin, Iisakin, Jaakobin - ja myös Daavidin ja Salomon jälkeläinen inhimilliseltä osaltaan. Jumalassa itsessään on hänen jumalalliset juurensa.

"Iisain kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää." Jes. 11:1 KR-92

🪵🌱🌿

Juuri sellaista aikaa varten... Jumalan kansan poikia ja tyttäriä.

"Jos sinä tänä aikana olet vaiti, tulee apu ja pelastus juutalaisille muualta, mutta sinä ja sinun isäsi perhe tuhoudutte. Kuka tietää, etkö sinä juuri tällaista aikaa varten ole päässyt kuninkaalliseen arvoon?" Ester 4:14 (v. -33 käännös)

Nuo olivat Mordokain sanat kuningatar Esterille. (Ester: Meedo-Persian kuningatar. Hänen puolisonsa oli Ahasveros/Kserkses, joka hallitsi Intiasta Etiopiaan/Intiasta Nubiaan; ja joka piti hoviaan Susan kaupungissa - selvittää Esterin kirjan 1. luku jakeissaan 1-2; käännöksissä v. -33 ja 1992.)

Silloin kuninkaan kolmantena hallitusvuonna alkoivat kehkeytyä tapahtumat Esterin kuningattareksi tuloon, entisen kuningattaren kieltäydyttyä tulemaan juhlivan joukon eteen kuninkaan käskystä. Mutta siinä alkoi samalla kehkeytyä jotain ihan muutakin, paljon suurempaa: Jumalan suunnitelma kansansa turvaamiseksi, ettei heitä tuhottaisi.

Esteriä pääsee halutessaan lukemaan tuosta, v. -33 käännös siinä:

https://www.koivuniemi.com/raamattu?tila=luku&kaannos=fi-38&kirja=est&luku=

---

Aamun lukuehdotuksissa vanhassa Päivän Tunnussanassa oli tänä aamuna itseasiassa muutamia jakeita Mooseksen elämän alkupuolelta, niin tuli mieleen, että Mooseskin syntyi silloista, hänen aikaansa varten - ja varsinkin Jumalan suunnitelmaa varten; luvuissa 2. Moos. 1 ja siitä eteenpäin. Mooseksen vaikutus oli moninaisempi kuin kuningatar Esterin, jos ajatellaaan kuinka paljon Mooses tulee mainituksi eri yhteyksissä nykyäänkin. Ja hän tuli vaikuttaneeksi kansansa asioihin hyvin suuresti - vaikka hänestä ei tullutkaan faaraota, vaikka faaraon hovissa kasvoi tämä juutalaispoika. Jumalalla oli ihan muuta mielessään hänen kohdallaan.

Ja Jumalan suunnitelmasta juuri Esterkin, juutalaistyttö, päätyi kuningattareksi. Vain sen asian tähden kuningattareksi päätynyt, että hänen kansansa säästyisi tuholta. Sitten hänestä ei kerrota enää, hänen myöhemmistä vaiheistaan. Hän oli sitä aikaa varten, Jumalan kansaa varten, sen kansan tytär, omalla paikallaan.

Jumalan kansan poikia ja tyttäriä. Juuri sellaista aikaa varten.

---

Tässä Mooseksesta, v. -92 käännöksenä:

Kutsuttiin niitä, jotka ihmisten mielestä eivät olleet mitään...

"Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista. Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. Näin toteutuu kirjoitus: "Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta." 1. Kor. 1:26-31 KR-92

Vierailunsa kohteeeksi Jeesus valitsi Sakkeuksen, ja hänen kotinsa. Halveksittava valinta monen mielestä. "Mutta tultuaan sille kohtaa Jeesus katsoi ylös ja sanoi: "Sakkeus,  tule kiireesti alas. Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi." Luuk. 19:5 KR-92

Tai Johannes - Kastaja; mies autiomaasta, vieläpä omituisesti pukeutunut ja omituisesti syövä... Mutta; juuri hänestä sanottiin: " Ja sinua, lapsi, kutsutaan Korkeimman profeetaksi. Sinä käyt Herran edellä ja raivaat hänelle tien. Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan pelastuksen, syntien anteeksiantamisen." Luuk. 1:76-77 KR-92

Johannes oli valmistamassa tietä Jeesukselle. Valmistamassa kansaa ottamaan vastaan kuninkaansa sanan...

AAMUN KOITTO...

"Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan pelastuksen, syntien anteeksiantamisen. Näin meidän Jumalamme hyvyydessään armahtaa meitä: Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto. Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville, se ohjaa jalkamme rauhan tielle." Luuk. 1:77-79 KR-92 (Sakariaan kiitosvirrestä, Johanneksen synnyttyä.)

 "Hänen nimensä on Johannes." Luuk. 1:63 KR-92

Sen piti olla ihan tavallinen päivä

Sen piti olla aivan tavallinen päivä. Jotkut menivät pyhäkköön rukoilemaan, jotkut kerjäämään, ja ken mikäkin asia mielessään. Nyt oli heistä joillakin, tavanomaista tavanomaisempikin ja  arkisen tuntuinen tehtävä: kantaa rampa veli tavanomaiselle kerjuupaikalleen siihen Kauniin portin pieleen. Hänet tunnettiin siinä hyvin, sillä olihan hän jo vuosikausia siinä kerjännyt; olihan hän ollut syntymästään saakka rampa. Lienevätkö pyhäkköön menevät saddukeukset tänään huomanneet häntä, mutta jos niin olisi ollut, olisivat kenties hymähtäneet, että taas tuo tuossa on. Sinne oli tulossa myös niitä Jeesuksen seuraajia. Heidät jos saddukeukset olisivat nähneet, olisi se ärsyttänyt suunnattomasti.

Nyt rampa mies oli juuri laitettu paikoilleen istumaan. Heti hänen silmänsä rekisteröivät tuossa kaksi mahdollista kerjuukohdetta. Niinpä hän heti kävi toimeen ja pyysi heiltä rahaa. Miehet pysähtyivät ja kääntyivät, ja katsoivat häneen tiukasti. Vieläpä käskivät häntä katsomaan heihin. Rampa ehti jo  ajatella mahdollisesti saamaansa summaa... Mutta mitä sanoivat miehet?  Kultaa ja hopeaa ei heillä ollut...mutta... hänen käskettiin nousta! Jeesuksen Nasaretilaisen nimessä...  Ja nyt ojentui toisen käsi jo nostamaan häntä ylös. Hämmentyneenä rampa tarttui ojennettuun käteen ja heti kun hän oli saanut takamuksensa ylös matoltaan, hän tunsi valtavan voiman vyöryvän jalkoihinsa; ne vahvistuivat ja hän suorastaan hypähti pystyyn. Hän seisoi itse! Hän siirteli jalkojaan; hänhän käveli! Kohta hänen nähtiin suorastaan hyppelevän ja hihkuvan innoissaan! Hypellessään mies kuului ylistelevän Jumalaa! Moinen meno herätti huomioita. Kansaa alkoi kerääntyä katsomaan, mitä mielenkiintoista siellä oikein oli meneillään.

Mitä he näkivätkään? Saattoiko tuo todellakin olla se mies, joka oli aina kerjäämässä tuossa portin pielessä? Kyllä se hän oli. Mitä oli tapahtunut, he kyselivät toisiltaaan ihmeissään. Vihdoin asia selvisi heille ja he alkoivat tuijotella niitä kahta, jotka olivat sen Jeesuksen seurassa oleskelleet. Toinen heistä alkoi puhua, ettei sitä pitäisi ihmetellä, mitä oli tapahtunut. Eiväthän he sitä olleet tehneet, vaan Jumalan voima. Se kirkasti sen Jeesuksen nimeä, joka taannoin oli ristiinnaulittu. Kansahan oli mieluummin halunnut murhamiehen vapautettavaksi, kuin Jeesuken. Nyt kuitenkin Jumala oli herättänyt Jeesuksen kuolleista ja  sen todistajia miehet sanoivat olevansa. Ja usko tähän Jeesukseen oli vahvistanut miehen jalat...

Mitä mahtoi kansan mielessä liikkua? Kuka muisti huutaneensa murhamies Barabbaan puolesta ja Jeesusta ristille? Tuliko kylmä hiki sitä ajatellessa? Mutta mitä tuo Jeesuksen seuraaja jälleen puhuikaan. Hänen puheensa oli loduttavaaa,  ehkä kaikki ei ollutkaan vielä heidän osaltaan menetetty. Hän sanoi, että jos he tekisivät parannuksen ja kääntyisivät, heille voisi koittaa virvoituksen ajat... Sitten mies selitti, mitä tuosta Jeesuksesta oli sanottu jo ammoin profeettojen kautta. Ja että tuosssa Jeesuksessa ne profetiat tulivat täytetyiksi.

Tuollainen puhe särki kuitenkin joidenkin korvia. Saddukeukset olivat raivoissaan. Heistä oli aivan sietämätöntä, että väitettiin Jeesuken nousseen kuolleista. Heidän mittansa oli nyt täynnä. Niinpä he järjestivät niin, että nuo kaksi tultiin hakemaan siitä vartiomiesten kanssa ja laitettiin yöksi vankilaan.

Seuraavana päivänä heitä kuulusteltiin ylipappien ja johtomiesten edessä. Heiltä kysyttiin, millä voimalla ja kenen nimeen he olivat toimineet? Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen kautta nuo kaksi sanoivat sen tehneensä. Ja niin nuo kaksi rohkeasti selittivät näille arvovaltaisille miehille, mikä merkitys Jeesuksella oli; ei ole olemassa pelastusta ilman häntä, ei muuta nimeä sitä varten ihmisille annettu. Johtomiehet ihmettelivät miesten rohkeutta ja heidän puheitaan. Olivathan he oppimattomia miehiä. Ja tapahtunutta parantumisihmettä he eivät voineet kiistää, sillä seisoihan parannettukin heidän silmiensä edessä. Mitä siis tehtäisiin? He neuvottelivat keskenään. Eivätkä keksineet muuta kuin kieltää noita miehiä enää kenellekään Jeesuksesta puhumasta.

Vaan tottelivatko nuo? Eivät. He sanoivat heti suoraan, etteivät aio vaieta. Ja niinpä on Jeesuksesta puhuttu meidän aikaamme asti - yhäkin puhutaan!

Ei ihan tavallinen päivä... Luultavasti se parannettukin alkoi puhua Jeesuksesta kaikille, keitä vain kohtasi.


Nämä tapahtumat löytyvät raamatusta: Apostolien teot, luvut 3-4


---

Tämän olin v. 2018 elokuussa julkaissut toisen blogini puolella. Täällä se löytyi luonnoksista...

Siinä oli Jeesus. Siinä oli Isä! Siinä oli kaikki... Se oli järisyttävää.

Jeesus: "Te tiedätte kyllä tien sinne minne minä menen."

Tuomas sanoi hänelle: "Herra, emme me tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?" 

Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet."

Filippus sanoi hänelle: "Herra, anna meidän nähdä Isä, muuta emme pyydä."

Jeesus vastasi: "Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa: 'Anna meidän nähdä Isä'?  Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa? Kun puhun teille, en puhu omissa nimissäni. Isä on minussa, ja minun tekoni ovat hänen tekojaan. Uskokaa, kun sanon, että minä olen Isässä ja Isä on minussa. Ellette muuten usko, uskokaa minun tekojeni tähden." Joh. 14:4-11 KR-92

Se oli järisyttävää. Siinä se kaikki, mitä haluttiin, silmien edessä! Mutta sitä oli vaikea heti uskolla omistaa, vaikka silmät näki; että meillekö tämä tässä tarjolla?  "Uskokaa minuun.."

Tuomas päivittelee, että emmehän me tiedä... Ja toinen, Filippus, että Isä pitäisi saada nähdä... Kumpaankin kysymykseen, toiveeseen, vaateeseen - oli vastaus jo siinä silmien edessä, silmin nähtävänä paikalla. Siinä oli Isä. Siinä oli Tie. Jeesus oli siinä. Samat vastaukset meillekin, meidän kysymyksiimme, kun haluaisimme saada jotain enemmän; saada nähdä, saada kuulla, saada tuntea... lisää uskoa. Siinä on Jeesus edessämme ja ympärillämme, siinä Hän on meissä; meidän uskomme kohde, meidän toivomme, meidän Isämme!

--

"Lisää meille uskoa..." 

"Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenkään verran, te voisitte..."

--

"Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa. Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen." Joh. 14:12-14 KR-92

 

Minua ihastutti tänä aamuna se huomio luetusta, että siinä tosiaan sanottiin, että se kaivattu Isän näkeminen oli jo tapahtunut - on paikalla siinä. Jeesus sitten - kysyy; liekö ollut hymynkare suupielessä, vai mikäkö ilme lie, että eikö häntä vielä tunneta muka, vaikka on jo yhdessä aika kauan kuljeskeltu?🌿🕊️😃 No, aika sokeitahan ja kuuroja me usein varmaan ollaan. Onneksi on Parantaja läsnä🫣☺️

Valtava tarve valolle!

"Yhtäkkiä hänen edessään seisoi Herran enkeli ja huone oli täynnä valoa, ja enkeli töytäisi Pietarin hereille sanoen: "Nouse kiireesti!" Kahleet putosivat Pietarin käsistä." Apt. 12:7 KR-92

"Nouse kiireesti." Ei kai ollut aikaa lempeään herätykseen. Valoisa, sopiva hetki oli lyhyt - kuin aamuauringon valon vaihtaessa paikkaa.  Tuo yllä ollut jae puhutteli minua tänä aamuna. Minullakin oli tänä aamuna niin kova valon tarve, että en voinut asettautua tavanomaiselle paikalleni keittiön pöydän ääreen; vaan piti siirtää tuoli keittiössä sille kohtaa, jossa saatoin nähdä sisälle huoneeseen tulevan valonsäteen, istua sen lähellä.

 

Huomion arvoinen seikka...

Vaikka oli niukkaa, ja kenties olisi toivottu enemmän kaikkea sinä vaikeana aikana, niin silti: "Jauhoruukku ei tyhjentynyt eikä öljypullo ehtynyt, sillä näin oli Herra sanonut Elian suulla." 1. Kun. 17:16 KR-92  

Näin siis köyhän leskiäidin kotona. Jumala piti huolen siitä hengissä pysymisestä niinä sateettomina vuosina jolloin tuli ruoan suhteen vaikeat ajat. Profeetta Elia oli itse se, joka oli joutunut ennustamaan niiden vuosien tulon. Ja hän myös tiesi, että sade tulisi taas, kun on siihen oikea Jumalan suunnittelema aika. "Kului pitkä aika, yli kaksi vuotta. Sitten Elialle tuli tämä Herran sana: "Mene tapaamaan Ahabia. Sitten minä annan maalle sateen." Elia lähti Ahabin luo. Samariassa oli kova nälänhätä." 1. Kun. 18:1-2 KR-92

Nyt oli tullut se aika, että sadetta saataisiin aivan pian... Pian sitä oli tuleva niin kovasti, että se haittaisi matkantekoa, ilmoitti Elia kuningas Ahabille. Ja niin sitä alkoi tulla, kun Jumala oli ensin näyttänyt epäjumalan papeille, kuka onkaan oikea ja voimallinen OIKEA JUMALA. Elia juoksi sitten sateen jo tultua Ahabin vaunujen edellä sen JUMALAN voimanäytöksen jälkeen. Hän lienee ollut litimärkä, kun tuli hetikohta uusi juoksumatka eteen vihaisen kuningatar Iisebelin tähden, joka uhkasi profeetan henkeä... Mutta jälleen Jumalalla oli suunnitelma.

---

JEESUKSEN LEIVÄNJAKOTILAISUUS

"... kaikki söivät kyllikseen." Mark. 6:42 KR-92

---

Paavali totesi joskus omasta elämästään: 

"Osaan elää niukkuudessa, osaan myös elää runsaudessa; kaikkeen ja kaikenlaisiin oloihin minä olen tottunut; sekä olemaan ravittuna että näkemään nälkää, elämään sekä runsaudessa että puutteessa." Fil. 4:12 (v. -38)

Kun ajattelen omaa elämistämme, olisi meidänkin hyvä oppia elämään niissä olosuhteissa, joihin Jumala kulloinkin on meidät asettanut ja meille sallinut. Olisi hyvä myös oppia kiittämään kaikesta; silloinkin kun on niukkaa. Silloinhan hän kuitenkin huolehtii siitä hengissä pysymisestäkin. Siihen asti kun on tarvis. Sekin aika tulee jolloin kenkään meistä emme enää tarvitse tämän maan leipää, kun on parempaa siellä taivaan kodissa Isän luona. Mutta nyt mennään vielä näillä matkaeväillä, mitä kullakin päivittäin on. Niitähän voi sitten matkakaverillekin jaella ja vaihdellakin kaverin kanssa, jos siltä tuntuu.

Siunattuja matkapäiviä taaskin❣️

 

Jumalan suunnitelmia...

"Minä näen hänet, en kuitenkaan nyt, minä katselen häntä, en kuitenkaan läheltä. Tähti nousee Jaakobista, ja valtikka kohoaa Israelista..."4. Moos. 24:17 (v. -33) 

Bileam joutui siunaamaan Israelin, vaikka oli palkattu kiroamaan...

"Ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijan sauva hänen polviensa välistä, kunnes hän tulee, jonka se on ja jota kansat tottelevat." 1. Moos. 49:10 (v. -33)

Jaakob siinä siunaa poikansa Juudan... Josta  sitten tuli Jeesuksenkin esi-isä. Jeesukseenhan nämä yllä olevat juuri viittaavat. Jo Eedenin käärmetapauksen jälkeenhän ennustettiin hänestä, joka polkee rikki käärmeen pään... 1. Moos. 3:15

---

Katselimme muutama päivä sitten meillä olevan elokuvan*(siitä jutun lopussa lisää) Egyptiin joutuneesta Joosefista. Sitä kun oli katseltu, niin tuli mieleen etsiä nuokin jakeet, joista osa oli muistunut mieleen, niin piti etsiä että mistä se löytyy.

Joosefista tuli myös osa Jumalan suunnitelmaa. Hän näki unet, jotka osoittautuivat myöhemmin todeksi ja näyttivät etukäteen, mikä tuli olemaan Joosefin asema tulevaisuudessa. Vaikka sitä ei silloin kotiväkensä keskuudessa kukaan pitänyt muuna kuin haihatteluna. Mutta niin vain kävi, että hänen isänsä Jaakobin perhekunta, myös ne häntä vihanneet veljet, pelastuivat nälkäkuolemalta; samoin kuin koko Egyptin kansa - Joosefin uuden aseman ansiosta Egyptin hallinnossa. Sen oli Jumala suunnitellut ja toteuttanut, vaikka kukaan ei olisi ikipäivänä mitenkään voinut kuvitella ja uskoa sellaista tapahtuvan!

Raamattu kertoo siitä näin: "Kun Joosef oli seitsentoistavuotias... Kerran Joosef näki unen... "Kuulkaapa millaista unta minä näin! Me olimme   pellolla lyhteitä sitomassa, ja yhtäkkiä minun lyhteeni nousi pystyyn ja teidän lyhteenne kokoontuivat ympärille ja kumartuivat maahan minun lyhteeni eteen." Veljet sanoivat hänelle: "Sinustako tulisi meidän kuninkaamme, sinäkö muka hallitsisit meitä?"

Ja näiden unien ja puheiden takia he vihasivat häntä vielä enemmän. Jooset näki vielä toisenkin unen ja kertoi senkin veljilleen: "Taas minä näin unta, ja siinä aurinko, kuu ja yksitoista tähteä kumartuivat minun eteeni." Kun hän oli kertonut tämän isälleen ja veljilleen, isä nuhteli häntä: "Mitä tuollaiset unet ovat olevinaan? Pitäisikö minun ja äitisi ja veljiesi muka tulla kumartamaan sinua?" 1. Moos. 37:2,5,6-10 (v. -33)

Mutta niin ne Joosefin unet näyttivät, mitä tuleman piti: Hänestä tuli heidän herransa Egytissä; faaraosta seuraava. Ja sinne veljet itse olivat  hänet myyneet - orjaksi! Mutta Jumalalla oli se suunnitelma...!

---

Tässä on linkki  hakusanalla "Joosef" löytyneisiin  juttuihin toisen blogini puolelta. Kaikissa ei ole sentään se Egyptissä ollut Joosef, olihan heitä muitakin: Joosef Arimatialainen ja Joosef Marian mies.

https://vaaranlaella.blogspot.com/search?q=Joosef

---

* Elokuvasta:  Raamattu/Joosef.  Alkuperäisnmi: The Bible/Joseph. Vuodelta 1995, kesto 3 h 8 min. Kyseinen elokuva on kyllä yksi parhaista, mitä Raamatun henkilöistä on tehty! Siinä on hyvät näyttelijät; (mm. Ben Kingsley) ja käsikirjoittajat ovat osanneet käsikirjoittaa roolit ja tapahtumat kiinnostavalla tavalla. Ei ole vähääkään tylsä tämä elokuva; koskettava se on!

Tästä näkee  halutessaan elokuvan kansikuvan, ja selitykset jotka ovat englanniksi. Itse annoin tämän näpeissäni olevan vekottimen hoitaa käännöshomman suomeksi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_(1995_film)

Toivon päivä

Herran silmät näkevät meidät, korvansa kuulevat meidät!

"Herran silmät katsovat vanhurskaita, hänen korvansa kuulevat heidän avunhuutonsa." Ps. 34:16 KR-92

Me emme tuosta pellolta erota kuvasta kurkipariskunta... Vaikka se siinä silmiin nähtävänä oli. 

Jumalalla on kyllä luomansa maailman tarkin näkö, kuulo ja huomiointikyky.  Hän kykenee näkemäämään, kuulemaan, huomioimaan ja toimimaan meille näkymättömien tai kuulumattomien asioidenkin kanssa. Hänellä on kaikki langat käsissään. Hänellä on suunnitelma, miten mikäkin asia järjestyy.

Hän tahtoo, että kerromme asioitamme Hänelle. Hän ei väheksy pieniäkään asioita, eivätkä suuret ole hänelle liian suuria. Kerrotaan hänelle ilot ja surut ja toiveet. Hän kuuntelee kyllä, vaikka meistä näyttäisi että hän nukkuu. Ei nuku, hereillä on! Kuulee tarkasti... Suunnittelee siinä samassa, iloitsee kun hän saa kuulla ajatuksiamme❤️

Vaikka ei oltu edes nähty, silti rakastettiin...

"Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon vallassa, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen." 1. Piet. 1:8-9 KR-92

"Vaikka ette häntä nyt näe".  Pietari oli itse omilla silmillään nähnytkin, ja korvillaan kuullut Jeesusta. Istunut hänen kanssaan samoilla rantatulilla, oli istuttu yhdessä veneessä myrskyssä ja tyvenenessä ja kävelty pitkiä matkoja yhdessä milloin minnekin toisten kanssa. Ja oli paljon ihmisiä, jotka olivat itse nähneet ja kuulleet Jeesusta, saaneet kenties olla  itse hänen parantavan kosketuksessa kohteenakin, tai nähdä sellaista ihan silmiensä edessä. Ja se sai heidät rakastamaan Jeesusta palavasti! Se rakkaus, se uskon liekki, ei sammunut vaikka nähtiin, että Jeesus sitten ristillä kuoli... Mutta Jeesus nousi ylös ja hän elää: mikä riemu!

Sitten oli heitä - ja on meitä, jotka omin silmin emme ole nähneet, mutta ollaan kuultu, luettu ja meille on kerrottu, mitä tapahtui. Ja miksi se tapahtui? Jumalan, Isän, Luojan, rakkaudesta meihin ihmisiin, Jumalan luomuksiin, Jeesus halusi tulla tänne lunastamaan ne kaikki (on: meidät kaikki) pilalle menneet, jotta jokainen saisi takaisin sen, loiston ja kirkkauden - ja aseman, takaisin  oman paikkansa Jumalan, Isän ja Luojamme luona. 

Sanoopa Raamattu Jumalan erittäin kiihkeästä rakkaudesta meihin näinkin: "Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: "Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan?" Jaak. 4:5  (v. -38)

Hän rakasti ja rakastaa meitä! Niin mekin saamme, vajavaisinakin, rakastaa häntä! Hänhän on isämme; kuten Raamattu jossain kohtaa toteaa, että sitä suhdetta kuvastaa jokainen isän ja lapsen suhde maan päällä! Siinä meille ajattelemisen aihetta❣️

"Rauha teille!" - sanoi Jeesus.

"...Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"  Joh. 20:19 KR-92

Opetuslapset olivat olleet peloissaan suljettujen, lukittujen, ovien takana. Sinne Jeesus yhtäkkiä ilmestyi ja julisti heille rauhaa.  Me muutkin voimme olla siten kuvaannollisesti suljettujen ovien takana. Meidätkin Jeesus kykenee yllättämään tulollaan ja antamallaan rauhalla. Hän on sama Jeesus yhäkin. Siellä opetuslastensa luona hän muuten vielä toistamiseen sanoi sen rauhan sanansa: 

"Jeesus sanoi uudelleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät." Joh. 20:21 KR-92

Että tajuaisimme kuinka paljon meitä rakastetaan...❤️

Ihanaa että saamme lukea näitä Isän  rakkauden sanoja joita vanhin veljemme Jeesuskin puhui, ja joita sanoja sitten vielä muut veljemme meille muistiin  kirjoittelivat! Jakoon ne onkin kaikin keinoin tarkoitettu.

Olemme Raamatussa saaneet kuin Isän tai veljen  muistikirjan näppeihimme:) Eikä sitä riistetä meiltä pois, vaikka emme aina osaa sitä ehkä asianmukaisesti käsitellä; käyttää ja lukea.

Mutta Isäpä oli viisas: hänellä on tallessa oma alkuperäinen suunnitelmansa kyllä, ja me saimme siitä itsellemme painetut ihan omat kirjat:)

Mistä tunnistaa Jumalan Hengen?

Jeesuksen apostoli, todistaja, seurassaan kulkenut kalamies Johannes, kirjoittaa 1. kirjeensä luvussa 4 siitä, miten tunnistaa Jumalan Hengen ja Antikristuksen hengen.  Jumalan Henki on aivan jotain muuta,  enemmän, ja aina suurempaa kuin Antikristuksen henki. Antikristus on suuri eksyttäjä. 

"Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja.

Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta.

Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta. Sellainen henki on Antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa ja joka jo on maailmassa." 1. Joh.4:1-3 KR-92

---

https://vaaranlaella.blogspot.com/2026/05/jumalan-sana-varma-ja-vastaanottamisen.html

Armonsa minua tukee!

"Kun minä ajattelen: "Minun jalkani horjuu", niin sinun armosi, Herra, minua tukee. 

Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa (=ilahduttaa) minun sieluni." 

Ps. 94:18,19   v. -33 käännös

--- 

Luin myös F. Wislöffin rukouskirjasta tekstin otsikolla: "Rukoilkaa lakkaamatta". Ja jakeena siinä oli:  1. Moos. 18:22, kun "... Aabraham jäi vielä seisomaan Herran eteen."

Olemaan vähän aikaa ihan vain kaksin Isän kanssa...

"Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa sai olla yksin, ja rukoili siellä." Mark. 1:35 KR-92

"Mutta hän vetäytyi jälleen autiolle seudulle rukoilemaan." Luuk. 5:16 KR-92

"Jätettyään hyvästit hän meni vuorelle rukoilemaan. Illan tullessa vene oli keskellä järveä ja Jeesus yksin maissa." Mark. 6:46-47 KR-92

"Samoihin aikoihin Jeesus meni vuorelle rukoilemaan ja vietti siellä koko yön rukoillen Jumalaa." Luuk. 6:12 KR-92

 

Jeesus tarvitsi tällaisia hetkiä Isän kanssa kahdestaan. Niin mekin välillä, että saamme sulkea edes hetkeksi maailman hälinän mielestämme, ja olla ihan kahden Isämme kanssa. Puhua hänelle pelkomme, ja sydämemme painot. Saamme uutta voimaa ja rohkaisua ja iloa päiviimme.

Jeesus sanoi joskus itsestään: "... Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän...".  Joh. 14:9  

"Minä ja Isä olemme yhtä." Joh. 10:30 

Ja: "... Isä itse rakastaa teitä..." Joh. 16:27  

Kun puhuu Jeesukselle, puhuu samalla Isälle...❤️

Kuka opetti Paavalille - niitä uuden liiton asioita, joita me saamme lukea Raamatustamme...?

Paavalilla ei ollut  "Uutta Testamenttia", kun hänestä oli tullut Jeesukseen uskova. Kuka lie opettanut hänelle niitä totuuksia, joita me saamme Raamatusta, Uuden testamentin puolelta, lukea? Esimerkiksi vaikkapa ehtoollisesta; niistä asioista, kun Jeesus esim. sanoi olevansa leipä ja veri:

"Minä olen elämän leipä. Teidän isänne söivät autiomaassa mannaa, ja silti he ovat kuolleet. Mutta tämä leipä tulee taivaasta, ja se, joka tätä syö, ei kuole. Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää." Tästä sukeutui kiivas väittely juutalaisten kesken. He kyselivät toisiltaan: "Kuinka tuo mies voisi antaa ruumiinsa meidän syötäväksemme." Joh. 6:48-52 KR-92

Voi ihan kuvitella sitä supinaa, ja järkytystä tällaisen puheen tähden...

 

Mutta Jeesus jatkoi samalla linjalla, pistäen ns. paremmaksi, järkyttäen lisää niitä, jotka eivät uskoneet:

"Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti: ellette te syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää. Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet. Minun lihani on todellinen ruoka, minun vereni todellinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä. Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja niin kuin minä saan elämäni Isältä, niin saa minulta elämän se, joka minua syö. Tämä on se leipä, joka on tullut taivaasta. Se on toisenlaista kuin se ruoka, jota teidän isänne söivät: he ovat kuolleet, mutta se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti."  Näin Jeesus puhui opettaessaan Kapernaumin synagoogassa." Joh. 6:48-59 KR

Kuulijoiden järkytys tästä puheesta synagoogassa tuli varmaankin ilmi toisten tyrmistyneenä hiljaisuutena... Ja toisten kiihtyvinä ääninä! Ei ymmärretty ollenkaan. "Tämän kuultuaan monet hänen opetuslapsistaan.... vetäytyivät tämän jälkeen joukosta eivätkä enää kulkeneet hänen mukanaan." Joh. 6:60, 66 KR-92

Myöhemmin, Jeesuksen kuoleman ollessa jo ihan lähellä, hänen ehtoollisella lausumansa sanat selvittävät mistä kaikessa on kyse: "Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsilleen sanoen: "Ottakaa, tämä on minun ruumiini." Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi heille, ja he kaikki joivat siitä. Hän sanoi: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan kaikkien puolesta." Mark. 14:22-24 KR-92

---

Ja aikanaan Paavali, jostain opetuksensa saanut, tämä entinen fariseus Saulus Tarsolainen, Jeesukseen uskovien vihollinen, uutena miehenä Kristusta julistava apostoli Paavali, kirjoittaa näin:  "Eikö malja, jonka me siunaamme ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen?" 1. Kor. 10:16 KR-92

Lienee Paavali ollut Jumalan itsensä opettama - joko ihmisten avulla, ja myös niiden aikoinaan opiskelemiensa kirjoitusten avulla, joita oli fariseuksena tutkistellut. Ja varmaan hänen uskoon tulonsa jälkeen, hänen uudet uskovat ystävänsä hänelle avasivat vanhojen kirjoitusten merkitystä Jeesukseen nähden. Nyt hän vasta tajusi, mistä ja kenestä kaikessa oli kyse. Se  oli kuin silmien avautuminen... Niinkuin se, kun hän Jumalan valon ilmestyessä tiellä sokaistui - sai hän kuitenkin muutaman päivän päästä silmiinsä näön.

---

En tiedä miten nyt onkin useamman kerran tullut Paavali mieleen. Niin tänäkin aamuna.  Tuossa alla nyt kuitenkin linkki juttuun, joka on jo vanhempi, tasan puolen vuoden takaa:

 https://vaaranlaella.blogspot.com/2025/11/he-eivat-tieda-keta-vastaan-kayvat.html

Turhan tähdenkö se kaikki olisi ollut?!

"Muista, että Jeesus Kristus, Daavidin jälkeläinen, on herätetty kuolleista, niin kuin minä julistan.

Hänen vuokseen minä kärsin, olen vieläpä kahleissa kuin rikollinen. Mutta Jumalan sana ei ole kahleissa. Siksi kestän mitä tahansa Jumalan valittujen tähden, jotta hekin saavuttaisivat pelastuksen, jonka Kristus Jeesus on hankkinut, ja sen mukana ikuisen kirkkauden. Tämä sana on varma: - Jos olemme hänen kanssaan kuolleet, saamme hänen kanssaan myös elää."  2. Tim. 2:8-11 KR-92

Näin myös Paavali kirjoitti nuorelle työtoverilleen Timoteukselle. Paavalin sanoista, jotka olivat luettavissani tänään, kiinnitti huomioni se seikka; että turhan tähdenkö viisas, oppinut, Jeesukseen uskonut, hänet kohdannut - Paavali, olisi elämänsä antanut kuin toisten käsiin, riistettäväksi? Jumalalle hän sen antoi - työkaluksi!

---

Tämä oli nyt niinkuin jatkona eiliseen:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/05/han-oli-yksi-jumalan-armon-osoitus.html

Hän oli yksi Jumalan armon osoitus, esimerkki siitä...

 

Armollista päivää, ja Jumalan "kukkasia" iloksesi:)

---

Paavalista vielä vähän lisää:

 https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2026/05/turhan-tahdenko-se-kaikki-olisi-ollut.html

Minä en ollut muistanut... Olitko sinä? Sitä, että Jaakobia "vastaan tuli Jumalan enkeleitä."!

Vanhan Testamentin Jaakobista puhutaan nyt. Oli tullut lukijaa vastaan yhtenä aamuna tuo jae:

"Jaakob jatkoi matkaansa, ja häntä vastaan tuli Jumalan enkeleitä." 1. Moos. 32:2 KR-92

En ollut lainkaan muistanut tuollaista enkeleiden kohtaamista Jaakobilla! Kyseessä on siis se Jaakob, jolla oli 12 poikaa, isänä Iisak ja isoisänsä oli Abraham.

Mainittu enkeleiden kohtaaminen tapahtui ennen sitä painia joen rannalla, kun kohta oli kohdattava veli Eesau.

Jaakob oli aikoinaan, jo tulomatkallaan "kohti idän kansojen maita" (1. Moos. 29:1), kohdannut enkeleitä, kun näki unessaan enkeleiden kulkevan portaita ylös ja alas taivaaseen. (1. Moos. 28:12). Tämä oli tapahtunut,  kun hän pakeni veljensä Eesaun vihaa. 

Mutta nyt ei ole kyse siitä. Nyt oltiin paluumatkalla kotiseutuja kohti.

"Jaakob jatkoi matkaansa, ja häntä vastaan tuli Jumalan enkeleitä. Heidät nähdessään Jaakob sanoi: "Tässä on Jumalan etuvartio." Niin paikka sai nimen Mahanaim*. Jaakob lähetti sananviejiä edellä veljensä Eesaun luo Seirin maahan, Edomin alueelle."  1. Moos. 32:2-4 KR-92  *'leiri', 'etuvartio'

Tämä nyt kyseessä ollut  kohtaaminen enkelien kanssa oli siis sen jälkeen, kun appensa Laaban oli ajanut häntä takaa ja saavuttanut hänet. Oli siinä syntynyt sitten onneksi sovinto. Nyt oli kuitenkin edessä uusi koitos - ja toivottavasti sovinnonteko,  veljensä Eesaun kanssa. 

Mutta ennenkuin se tapahtui, Jaakob joutui vielä kohtaamaan jonkun, enkeleitä suuremman... kun paini tämän kanssa virran rannalla.  Sen merkkinä Jaakob ontui  (ilmeisesti lopun ikäänsä) lonkkaansa.

JAAKOBILLA OLI AINAKIN KOLME KOHTAAMISTA TAIVAALLISTEN KANSSA!

Voisi kuvitella, että hän varmasti muisteli niitä kohtaamisia useasti, ja kertoili niistä. Tulee mieleen vielä tässä poikansa Joosefin unennäöt... Kenties Joosefin ollessa Egyptissä, hän muisteli isänsä kertomuksia. Isä puolestaan olisi mieluusti muistellut poikansa unia, jos olisi tiennyt hänen olevan elossa - ja Egyptissä... korkeassa asemassa. Sen hän tosin tulikin tietämään, ja sai nähdä rakkaan poikansa elossa - ja unien edeltä kertomassa asemassa. Ja Jaakob sai nähdä jopa Joosefin lapset!

"Niinkuin me omalla voimallamme..." - muka jotain🫣

Ei todellakaan niin! Sen asian Pietari teki selväksi, kun kävelemätön mies tuli käveleväksi, "... ikäänkuin me omalla voimallamme tai hurskaudellamme olisimme saaneet hänet kävelemään." Apt. 3:12, v. 38 käännös

Ei tosiaan!

"... usko, jonka Jeesus vaikuttaa, on hänelle antanut hänen jäsentensä terveyden kaikkien teidän nähtenne." Apt. 31:6

"... uskon kautta hänen nimeensä (Jeesuksen) on hänen nimensä vahvistanut tämän miehen, jonka te näette ja tunnette..." Apt. 3:16

"...Pietari rupesi puhumaan kansalle ja sanoi: "Israelin miehet, mitä te tätä ihmettelee, tai mitä te noin meitä katselette ikäänkuin me..." Apt. 3:12

 💨🍃🌾

Se on Jumalan voima. Hän sen tekee. Me voimme/saamme olla hänen kanavansa siinä.

Hänestä kerrottiin heti Jeesukselle... - Rukouspyyntö: Kertokaa tekin!

 Aamun luettavissa oli nämä:

"Ole minulle laupias, silloin saan elää..." Ps. 119:77 KR-92

"Simonin anoppi makasi kuumeessa, ja hänestä kerrottiin heti Jeesukselle. Jeesus meni hänen luokseen, otti häntä kädestä ja auttoi hänet jalkeille. Kuume lähti naisesta..." Markus 1:30-31 KR-92

---

"Kerrottiin heti Jeesukselle"🙏 

Eilen minunkin puhelimeeni kilahti jaettu rukouspyyntö, jonka aiheen ajattelin nyt jakaa teillekin noiden aamujakeiden innoittamana:

Kyseessä on joku minulle tuntematon nuori mies, tajuttomana hengityskoneessa, ja jonka puolesta setä siinä vetosi, että ihmiset sen nuoren miehen heräämisen puolesta rukoilisivat; ja sen puolesta, että kaikki olisi sitten hyvin nuoren miehen päässä! Osallistukaa nyt tekin; kertokaa tekin Jeesukselle tuosta nuoresta miehestä, rukoilkaa hänen paranemistaan🙏

"Rukouksessa on voimaa" - luki siinä viestissä kuin muistutuksena.

-----------

Tässä haluan vielä vinkata sivustosta, josta löytyy armollista tekstiä Jumalasta. Usein runomuotoonkin puettuja rukouksia. Kun tuon etusivua selaa alemmas, niin sieltä niitä löytyy:

https://yksinarmosta.fi/

Joskus tie voi näyttää nousseen pystyyn... Tai valo täyttää koko talon......

 

Tie aukesi hetken päästä.

Valo tuli läpi talon.

Jumalalle ei ole esteitä,

vaikka me niitä näemme...

"Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, 

kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska,

ja se täytti koko talon, jossa he olivat."

Apt. 2:2 KR-92

Valo, valo - joka ilahduttaa☀️ Ja Tie...

Ilahduin sitä, että tänä aamuna sain lukea näitä:

"... Minä muutan pimeyden heidän edellään valoksi, louhikkopolut sileäksi tieksi..." Jes. 42:16 KR-92

"Näin meidän Jumalamme hyvyydessään armahtaa meitä: Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto. Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville, se ohjaa jalkamme rauhan tielle." Luuk. 1:78-79 KR-92

Tie. Jännä juttu, näissä puhutaan tiestä. Ja minähän ennen tähän tuloani sain mieleeni myös Vornan museotien. Ja eilen Hovimäki-sarjassa kuljettiin tietä, joka toi viereen läheisen metsätien, joka menee rotkon toiselle puolelle, naapurivaaralle. Sen tien tekovaiheiheistakin me silloin aikoinaan jotain näimme. Ennenkuin se valmistui polusta tieksi - voiko sitä edes poluksi sanoa, mutta oli vanhassa kartassa - oli se varsinainen tie rakennusvaiheessaan vaikea kuljettava: puunrankoja sille koottu - ja uteliaana siinä piti rämpiä🫣 Olimme kuitenkin jo aiemmin, pelkässä  osin kadonneessa "polkuvaiheessa" löytäneet  perille vanhaan pihapiiriin, vanhan kartan mukaan.

Raamattukin on kartta, joka näyttää tietä. Jeesus teki uuden tien, joka sen valmistumisesta lähtien ainoastaan on tarkoitettu käytettäväksi: "Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani." Johanneksen evankeliumi 14:6  KR-92

---

"Mutta sokeat minä kuljetan tietä, jota he eivät ole kulkeneet, annan heidän astella polkuja, joita he eivät tunne. Minä muutan pimeyden heidän edellään valoksi, louhikkopolut sileäksi tieksi. Nämä ovat minun tekoni, näin olen tehnyt ja näin teen yhä." Jesaja 42:16 KR-92