" - Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan?" Job 38:2 KR-92
Niin kysyi Jumala "myrskyn keskeltä" Jobilta, aloittaessaan vastaustaan Jobille.
---
"Usko on sen todellisuutta mitä ei nähdä..."
---
- Meitä pelottaa niin monenlaiset asiat.
- Enkö sanonut ettei sinun eikä teidän tarvitse pelätä?
- Sanoit kyllä. Mutta kun sinäkään et ole täällä silmin nähtävänä.
- Mitä sitten?
- No kun meitä kumminkin pelottaa. Niin monenlaisia pelottavia tilanteita voi olla.
- Älköön teidän sydämenne olko murheellinen, uskokaa Jumalaan, uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa juuri teille, ja teidät minä tahdon sinne. Enkö siis pitäisi huolta, että te pääsette sinne?
- No varmasti pidät, kun kerran sanot niin. Mutta tämä matka on kyllä pelottava.
- Tiedän. Tiedän että se tuntuu sellaiselta. Mutta silti olette turvassa, koska minä valvon herkeämättä tilannetta koko ajan, niinkuin äiti ja isä pieniä lapsiaan pitää silmällä, ja vaalii koko ajan.
- Okei. Mitä voisin siis rauhoittua?
- Niin voit. Minä pidän sinusta huolta. Sinä olet minulle niin rakas.
- En kyllä käsitä, miksi...
- Ei sinun tarvitsekaan käsittää miksi. Rakkaus ei ole omaa etuaan etsimässä, vaan rakkaus on kohteelleen antava ilman vaatimusta. Sitä on todellinen rakkaus. Sinä olet rakastettu, rakkauteni kohde...❤️
- ❤️
- Mennään taas näillä yhdessä tämä päivä...
- Joo, kiitos😊
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti