Aasaf oli sen sanoittanut, ja Jedutunin tapaan se esitettiin - laulu, psalmi 77. Aasaf oli ollut levoton kirjoittaessaan sen. Siinä katsotaan menneeseen, verrataan nykytilannetta siihen. Ja pohditaan, onko Jumala muuttunut?
"Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.
Minä muistelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.
Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:" Ps. 77:5-7
--------
Jumala kuitenkin vakuuttaa itse: (Jesaja 48:12):
"... Minä olen aina sama, minä olen ensimmäinen, minä olen myös viimeinen." Jes. 48:12
"... Minä olen aina sama, minä olen ensimmäinen, minä olen myös viimeinen." Jes. 48:12
