Jumala tietää - kaikki!

"Kuka muu kuin ihmisen oma henki tietää, mitä ihmisessä on? Samoin vain Jumalan Henki tietää, mitä Jumalassa on. Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan Jumalan oman Hengen, jotta tietäisimme, mitä hän on lahjoittanut meille." 1. Kor. 2:11-12 KR-92

"... sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin." 1. Kor. 2:10 

"Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä! Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa? Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin, joka olisi tälle korvattava? Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki; hänelle kunnia iankaikkisesti! Amen." Room. 11:33-36 

"Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen." 1. Piet. 5:7 KR-92

Jätä huomisen huolet huomiselle...

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." Matt. 6:34

Tuo "kullekin päivälle oma vaivansa" tahtoo sanoa, että sen oma vaiva, ei tarvitse ottaa tulevien päivien taakkoja tälle päivälle.

- Tänään auttaa Herra!*

Rukous: Auta Jeesus meitä kaikkia väsyneitä, ynnä monin eri tavoin taakoitettuja tänäänkin. Anna voimaasi, anna iloasi, anna rohkeuttasi, ynnä kaikkea sitä, jota näet meidän tänäänkin tarvitsevan. Niinkuin anteeksiantoasikin. Jää tänäänkin siunaamaan meitä, ja olemaan kanssamme, missä sitten olemmekin.

---

* Vanha kristillinen sanonta: Eilinen on mennyt, huomisesta emme tiedä, tänään auttaa Herra.🌟

Jumala on: Toivon Jumala!

"Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo." Room. 15:13 KR-92

"Pietari rupesi puhumaan. Hän sanoi: "Nyt minä todella käsitän, ettei Jumala erottele ihmisiä. Hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää ja noudattaa hänen tahtoaan, kuuluu tämä mihin kansaan tahansa. Hän lähetti Israelin kansalle sanansa, ilmoitti hyvän sanoman rauhasta, jonka Jeesus Kristus on tuonut - hän, joka on kaikkien Herra." Apt. 10:34-36 KR-92

Kaikille kansoille!🌟

Jeesus on kutsunut! Hän on myös Israelin Messias.

Eilisaamuna, ennen ylösnousua ja  pöydän ääreen tuloa, ennen mitään lukemisia, oli ajatuksiin tullut mm. tuollaisiakin mietteitä*, joita otsikossakin on. Sitten kun tulin pöydän ääreen, sainkin lukea  tällaisia: 

"Kuka on tämän tehnyt, kuka saanut aikaan? Hän, joka alusta alkaen on kutsunut sukupolvet elämään. Minä, Herra, olen ensimmäinen, ja viimeistenkin keskellä olen sama." Jes. 41:4 KR-92

"Hän lähetti Israelin kansalle sanansa, ilmoitti hyvän sanoman rauhasta, jonka Jeesus Kristus on tuonut - hän, joka on kaikkien Herra." Apt. 10:36 KR-92

* Mm. kiitollisuutta tunsin siitä armosta, että minutkin Jeesus kutsui, vaikka tiesi kaikki puutteeni ja kelvottomuuteni. Jeesus kutsui kuitenkin minutkin oman, Golgatalla tehdyn työnsä tähden: sen, jonka hän kalliilla hinnalla, oman henkensä antaen, maksoi siten pelastuksen minullekin**, joka en olisi mitenkään omin teoin kyennyt, en millään onnistuneella vaelluksella hankkimaan paikkaa taivaalliseen pöytään. Se on yksin armoa. Kuin vangille armahdus,  ja niin sitten vapaus. Ja samassa kutsu Valtakunnan Kuninkaan juhliin, paikka varmistettu! 

**🌟 Toivon tähti on syttynyt kaikille! Samalla lailla, rakkauden lailla,  jokainen on kutsuttu/kutsutaan - SINUT myös - vain Jeesuksen työn tähden✝️❤️ Siinä työssä, siinä kutsussa, oli todellinen rakkaus!

Ihana huomio tänä aamuna luetusta!

 Ihana huomio, Päivän Tunnussana -kirjasen tuomana esiin. Siinä kun oli jae niin kirjoitettuna, että Jeesuksen nimi siinä alussa oli myös mainittu. Raamatussakin asia selviää, kuka sen  merkittävän asian teki, kun lukee enemmän jakeita edestä ja takaa; mutta kirjasessa asia tuli selväksi yhdessä jakeessa, kun sen vapauttajan nimikin oli heti alkuun selvennykseksi laitettu; näin siis Päivän Tunnussana: Jeesus tuli päästämään vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina. Hebr. 2:15

 Jeesus - kuolemanpelosta Vapauttaja!

"Kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina." Sitähän me ihmiset todella jokainen olemme kokeneet. Kuolema on ollut koko ikämme se suuri peikko ja "vihollisista viimeinen", jota emme itse kykene voittamaan. Pelkäämme, mihin joudumme kuoleman ottaessa meistä valllan.

Mutta nytpä onkin kuoleman valta murrettu! Vaikka jokaisen ihmisen ruumis eli kroppa tai keho; kuolee, kuolemalla ei ole valtaa pitää meitä, koska Jeesus omalla kuolemallaan hankki meille uuden elämän - taivaassa, Luojamme luona. Se on lahja jokaiselle halukkaalle vastaanottajalle.

Raamattu, vuoden 1992 käännös selittää: "Sen kuitenkin näemme, että tuo "lyhyeksi aikaa enkeleitä halvemmaksi asetettu", Jeesus, on kuoleman tuskat kärsittyään "seppelöity kirkkaudella ja kunnialla". Armollisen Jumalan tahto näe oli, että Jeesuksen oli kärsittävä kuolema jokaisen ihmisen puolesta. 

Hän, joka on kaiken luoja ja perusta, tahtoi tuoda paljon lapsia kirkkauteen, ja siksi hänen tuli tehdä heidän pelastajansa ja perilleviejänsä kärsimysten kautta täydelliseksi. Pyhittäjällä ja pyhitettävillä on kaikilla sama isä; siksi ei pyhittäjä häpeäkään kutsua näitä veljikseen: - Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä. Hän sanoo myös: - Minä turvaan Herraan, ja edelleen: - Tässä olemme, minä ja lapset, jotka Jumala minulle antoi.

Nämä lapset ovat ihmisiä, lihaa ja verta, ja siksi hänkin tuli ihmiseksi, heidän kaltaisekseen. Siksi hän kykeni kuolemallaan riistämään vallan kuoleman valtiaalta, Saatanalta, ja päästämään vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina.

Hän ei siis ota suojelukseensa enkeleitä - hän ottaa suojelukseensa Abrahamin* suvun. Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit. Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan." Hebr. 2:9-18 KR-92

*Abraham: uskon isä, jokaisen uskovan isä. Hän on siis paljon enemmän kuin vain israelin kansan isä.

Jumala on tarkoittanut pelastuksen kaikille!

"Mitä tämä siis merkitsee? Sitä, että vieraat kansat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat saaneet sen, nimittäin uskon vanhurskauden. Sen sijaan Israel, joka tavoitteli vanhurskautta lakia noudattamalla, ei sitä saavuttanut. Miksi ei? Siksi, että israelilaiset eivät lähteneet uskon tielle vaan tekojen. He ovat kompastuneet siihen kiveen, josta on kirjoitettu: - Minä asetan Siioniin kiven, johon he kompastuvat, kallion, johon he loukkaavat itsensä. Mutta joka häneen uskoo ei joudu häpeään.

Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa, että he pelastuisivat. Voin todistaa, että he ovat täynnä intoa Jumalan puolesta, mutta heiltä puuttuu ymmärrys. He eivät tiedä, mitä Jumalan vanhurskaus on, ja yrittäessään pystyttää omaa vanhurskauttaan he eivät ole alistuneet siihen vanhurskauteen, joka tulee Jumalalta. Kristus on näet lain loppu, ja niin  tulee vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo.

Siitä vanhurskaudesta, joka perustuu lain noudattamiseen, Mooses kirjoittaa: "Joka tekee, mitä laki vaatii, saa siitä elämän." Mutta uskon vanhurskaus puhuu näin: "Älä kysy sydämessäsi: Kuka voi nousta taivaaseen?" - nimittäin tuomaan Kristusta maan päälle - "tai: Kuka voi laskeutua syvyyksiin?" - nimittäin noutamaan Kristusta ylös kuolleista.

Mitä siis on sanottu?

- Sana on lähellä sinua,

sinun suussasi ja sinun sydämessäsi, 

nimittäin se uskon sana, jota me julistamme.

Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen." Room. 9:10-10:10 KR-92

"Kirjoituksissa sanotaan: "Yksikään, joka häneen uskoo, ei joudu häpeään."  Juutalaisen ja kreikkalaisen välillä ei ole eroa. Kaikilla on sama Herra, ja hänellä riittää rikkautta kaikille, jotka huutavat häntä avukseen. Onhan kirjoitettu: "Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu." Room. 10:11-13 KR-92

Mitä etsit? - kysymys mielessäni aamulla omiin levottomiin ajatuksiini

Mutta sitten tuli mieleen eräs toinen, joka esitti kerran saman kysymyksen toiselle: - Mitä etsit, nainen? Nainen etsi Jeesusta; sitä, jonka tiesi tulleen ristiinnaulituksi, ja haudatuksi. Mutta sitä nainen ei tiennyt, että etsitty oli jo noussut kuolleista. Ja hän, haudasta noussut, oli nyt itse kysyjä. - Mitä etsit, nainen? Tai mies?

Miksi etsitte elävää kuolleitten joukosta? 

"Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän teidän etsivän ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi. Tulkaa katsomaan, tuossa on paikka, jossa hän makasi." Matt. 28:5-6 KR-92

(Tässäkin ensin enkelit): "Nämä sanoivat hänelle: "Vaimo, mitä itket?" Hän sanoi heille: "Ovat ottaneet pois minun Herrani, enkä tiedä, mihin ovat hänet panneet." Tämän sanottuaan hän kääntyi taaksepäin ja näki Jeesuksen siinä seisovan, eikä tiennyt, että se oli Jeesus.

Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo*, mitä itket? Ketä etsit? Tämä luuli häntä puutarhuriksi ja sanoi hänelle: "Herra, jos sinä olet kantanut hänet pois, niin sano minulle, mihin olet hänet pannut, niin minä otan hänet." 

Jeesus sanoi hänelle: "Maria! Tämä kääntyi ja sanoi hänelle  hebreankielellä: "Rabbuuni!" se on: opettaja." Joh. 20:13-16  käännös v. -38 käännös. (*Sana: vaimo, tarkoittaa tässä yleensä naista, ei siis aviovaimoa. Käännös v. -92 kääntääkin sanan naiseksi).

Tässä myös enkelit haudalla): "Naiset pelästyivät ja painoivat katseensa maahan. Mutta miehet sanoivat heille: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? 

Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista. Muistakaa, mitä hän sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: "Näin täytyy käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista." Luuk. 24:5-7 KR-92

Sama Jeesus meillä on! Hän tietää - kuulee ja näkee, että häntä me etsimme; vaikka emme usein itse sitä heti tajua❤️ Jos me koemmmekin, että emme löydä häntä, Hän kyllä löytää meidät - suuri lammasten Paimen🐑🐏

Ja sanoihan hän meillekin, että: "etsikää, niin te löydätte..."✝️🌟❤️

"...Suuri  rakkauden meri Golgatalla aukeni... " - sanotaan eräässä hengellisessä laulussa.❤️🌊

Synnit on annettu anteeksi vain yhden asian ansiosta: Jeesuksen työn tähden!

 "... synnit ovat teille anteeksi annetut hänen nimensä tähden." 1. Joh. 2:12

"Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla." Apt. 4:12 KR-92

"Sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti." Hebr. 3:14  

"Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri." Hebr. 10:35

"Ottakaa mukaanne sanoja palatkaa Herran tykö ja sanokaa hänelle: "Anna anteeksi kaikki rikokset, ota armoihisi, niin me tuomme sinulle uhrimulliksi huultemne uhrit." Hoosea 14:3 

"Sillä te olitte "eksyksissä niinkuin lampaat", mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan tykö..." 1. Piet. 2:25

"Mehän olemme osalliset Kristuksesta, kun vain loppuun asti pidämme kiinni siitä todellisuudesta, jonka yhteyteen jo alussa olemme päässeet." Hebr. 3:14 KR-92

"Minä kirjoitan teille, lapseni: synnit on annettu teille anteeksi hänen nimensä tähden." 1. Joh. 2:12 KR-92

Vettä, Kristuskalliosta - myös erämaassa

"ja joivat samaa hengellistä juomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan: tämä kallio oli Kristus." 1. Kor. 1:10:4 KR-92

"Hän halkaisi kallioita autiomaassa, ja he saivat vettä, kuin syvyyden vesiä. Hän antoi purojen puhjeta kalliosta, antoi vesien virrata." Ps. 78:15-16 KR-92

"Hän avasi kallion, ja siitä kumpusi vettä, vesi juoksi virtaamaan pitkin kuivaa maata." Ps. 105:41 KR-92

"... Puhukaa kansan nähden kalliolle ja käskekää sen antaa vettä. Näin saat veden pulppuamaan kalliosta ja juotat sekä ihmiset että karjan." ...

"Mooses kohotti sauvan ja iski kahdesti kalliota, ja siitä alkoi juosta vettä, niin että kaikki israelilaiset ja heidän kirjansa saivat juoda kyllikseen." 4. Moos. 20:8, 11 KR-92 

(Jumalan ohjeen mukaan, pelkkä puhe olisi riittänyt... Jumala kuitenkin armollisesti antoi vettä.)

 ---

(Tässä sensijaan Jumalan ohje on erilainen, eri kerralla. Tämä tapahtui aiemmin.)

"Minä olen sinua vastassa kalliolla Horebin luona. Lyö kallioon, niin siitä alkaa juosta vettä ja kansa saa juodakseen. Mooses teki niin Israelin vanhimpien nähden." 2. Moos. 17:6 KR-92

 

Korjausprojekti pienelle kirjalle; selkämyksestä irti nyrjähtäneelle

Kesken aamukirjoittelujeni huomasin että yhdelle kirjalle oli tapahtunut yllättäen jotain; selkämys oli nyrjähtänyt. Liekö ollut liikaa jonkin painon alla siinä pöydällä. En ollut aiemmin huomannut siinä mitään sellaista korjaustarvetta, vaikka muuta kylläkin olin korjaillut joskus. Nyt piti miettiä kuinka saada takaisin yhteen nyt ne toisistaan erillään olevat osat, ilman että olisi vain pelkkä paperi  kiinni toisessa samanlaisessa. Se ei tulisi kestämään. Jotain muuta pitäisi olla, jokin kestävämpi.

Tarvitsin - ja löysin, kontaktimuovia. Se yhdistää nyt toisistaan irrallaan olevat.  Korjauksen jäljet näkyy kyllä. Mutta nyt pysytään koossa, ollaan yhdessä kuitenkin.

Aamukirjoitteluissani omiin tarpeisiini tuli jossain kohtaa aiemmin mieleeni myös tällainen ajatus: - Palatkaa sielujenne paimenen tykö - jota joksikin Raamatun jakeeeksi ajattelin, mutten sellaisenaan heti ainakaan löytänyt. Mutta löytyi tämä:

"... palatkoon Herran tykö; niin hän armahtaa... Sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta." Jesaja 55:7 

---

Sain tämän äidiltä ❤️ vuonna 2007, kun olin pyytänyt häntä etsimään minulle tällaista pientä. 

 

Jälleennäkemisen ihanassa toivossa

Olin pari yötä sitten nähnyt jotain arkista unta kai, enkä enää herättyäni muistanut mitä siinä oikein oli. Otsikko ei ainakaan suoraaan tullut siitä, mutta liekö ollut joku vaikutus sillä kuitenkin. No, jokatapauksessa, tuollainen toivotus tuli mieleeni; ajatuksella, että se olisi monissa tilanteissa ihanampi osoitus toivosta seuraavaan tapaamiseen, kuin joku muu. Otsikko sisältää tietysti myös ajatuksen; toivon ja uskon myös siitä, että kerran taivaassa tavataan Jeesus, joka on meidän puolestamme kuollut. Sekä niitä rakkaita, jotka edeltä ovat menneet. Ja itseasiassa, tapaammehan me siellä ihan uusia tuttujakin, jotka siellä ensi kertaa näemme: niitä, joista niin paljon olemme Raamatusta lukeneet, kuin myös omia esi-isiämme ja -äitejämme, ym. joita ei ole ennen ollut tilaisuutta nähdä.

Sinä aamuna kun vihkooni kirjoittelin tuon otsikon ja tuota muuta; olin aamun luettavista saanut silmiini jakeen, joka myös ikäänkuin puhui samaa, että kyllä vielä nähdään:

"Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." Room. 8:38-39 KR-92

---

Nyt kun etsin tähän kuvaa, ja löysin tuon ja muut samaan aikaan otetut, huomasin, että tuo kuvahan oli samalta aamulta kuin tekstiä vihkoon olin kirjoittanut. Siitähän, aamuisesta näkymästä ennen ylösnousua olin kirjoitukseeni aihetta saanut!  

Ehkä meillekin sitten joskus, on tämä elämä täällä kuin arkinen uni, josta ei oikein edes muista, mitä siinä oli...🌟

Rohkaisua kaivatessa

 "Älkää siis heittäkö pois rohkeuttanne..." Hebr. 10:35 KR-92

Entä jos sitä rohkeutta juuri ei tunnu olevan...?

"Hyvä on Herra, turvapaikka hädän päivänä, hän tuntee ne, jotka luottavat häneen." Nah. 1:7 KR-92

--

"... uskokaa minuun." - sanoi Jeesus Joh. 14:1

"... minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." - sanoi myös Jeesus Matt. 28:20

---

"Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö. Katso, minä teen uutta..." Jes. 43:18-19 

Lohdullista lupauksia tähänkin päivään

"Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun." Joh. 14:1

"Rauhan minä jätän teille: minun rahani - sen minä annan teille. En minä annan teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä pelkäätkö." Joh. 14:27

"... Ja katso, minä olen teidän kanssanne maailman loppuun asti." Matt. 28:20

"Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille"  Tiit.. 2:11

Kuva: Tuo on otettu joskus Lieksasta kotiin lähtiessä. (On osasuurennos isommasta kuvasta, joka ei ollut kovin kummoinen.)

---

Tapahtui ylläolevan kirjoittamisen jälkeen seuraavaa: Kun olin kirjoittanut nuo, menin puuroa keittämään. Kun se oli valmis, ja odotti  minua jo kulhossa tiskipöydän reunalla, osui käteni siihen jotenkin hullusti ja puurokulho lensi ylösalaisin lattialle. Ohjelmassa olikin sitten ensiksi puuron ja kulhon kappaleiden siivousta lattialta... No onneksi olin puuroa keittänyt runsaasti. 

No sitten kun olin puuroni syönyt, aioin juoda jo valmiina olevaa kahvia. Sitä kuppiin kaataessani huomasin, että eihän tämä näytä ollenkaan siltä kuin pitäisi. No niin, oli suodatinpussi taittunut ja sen vuoksi ei tullut kunnon kahvia. Uusi satsi laitettava. Nyt aion ottaa siitä☕

Pieniä harmeja, harmitti silti. Varsinkin se lattialle lentänyt puurosatsi hajonneine  kulhoineeen; sen siivous. Totta se silti on, mitä tuolla yllä on sanottuna.  Nämä oli pieniä harmeja joihinkin  isoihin asioihin  verraten, mitä ihmisillä voi olla.  Jumalan läsnäolon lupaus on silloinkin, vaikka meistä ei yhtään tuntuisi siltä. Aina Hän lupasi olla kanssamme - joka päivä. Tilanteita ja tunteita ei eritelty, kaikissa ollaan mukana. Tuntui miltä tuntui.

- Puhunko liikaa, kyllästytkö kuulemaan puhettani, Jumala?

Ennen ylösnousua puhuin hiljaa mielessäni Jumalalle; mitä mielessäni asioita oli. Jossain kohtaa mieleeni tuli tuollainen otsikon tapainen kysymys siitä, että kyllästyyköhän Hän kuulemaan juttujani. Mieleeni tuli sitten Raamatusta yksi kohta, jossa kehotetaan puhumaan Jumalalle hiljaa vuoteillamme. Etsin kohdan, ja samalla löytyi toinenkin Jumalalle puhumiseen liittyvä kohta. Molemmat psalmeissa, ja toinen niistä oli samanlaisena myös Aikakirjoihin kirjattu. 

"Vaviskaa, älkääkä syntiä tehkö. Puhukaa sydämissänne vuoteillamne ja olkaa hiljaa. Sela." Ps. 4:5 

Tuota edelsi jae, jossa sanottiin: "... Herra kuulee, kun minä häntä huudan." Ps. 4:4

Äänetöntäkin huutoa voi olla, ja se kuuluu kyllä hyvin taivaaseen asti! Ihan niinkuin myös äänetön kuiskaus... Sitten oli se toinen psalmikohta. Siinä kehotettiin myös laulamaan hänelle: 

"Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä." Ps. 105:2, 1. Aik. 16:9

"Hänelle". Helposti ajattelee pelkästään, että  "Hänestä" - muille. Mutta tuota alinta jaetta lukiessa tuli mieleen, että Jumala - Isä, tahtookin ehkä, että hänen lapsensa puhuvat hänenkin kanssaan niistä "hänen ihmeistänsä - yhdessä iloiten niistä🤗

---

Tässä on linkki Koivuniemen Raamattuhakuun:

https://www.koivuniemi.com/raamattu

Jumalan pysyvyys!

"Kun te totuudelle kuuliaisina olette puhdistautuneet elääksenne vilpittömässä, veljellisessä rakkaudessa, niin rakastakaa toisianne uskollisesti ja kaikesta sydämestänne. 

Olettehan syntyneet uudesti, että katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta.

Sillä ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu,

mutta Herran sana pysyy iäti.

Juuri tämä sana on teille ilosanomana julistettu." 

1. Piet. 1:22-25 KR-92

"Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen laupeutensa ei lopu koskaan. Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa. Sieluni sanoo:

"Herra on kaikkeni, häneeen minä turvaan."

Herra on hyvä sille, joka panee toivonsa häneen , sille, joka häntä etsii. Hyvä on hiljaisuudessa toivoa apua Herralta." Val. 3:22-25 

(Ja tuota Valitusvirsien jaejaksoa edelsi tämä):

"Kuitenkin minä toivon ja odotan, sillä minä ajattelen tätä:" Val. 3:21

Jumala on aina sama; tänäänkin - vaikka olisin kuinka levoton!

Aasaf oli sen sanoittanut, ja Jedutunin tapaan se esitettiin - laulu, psalmi 77.  Aasaf oli ollut levoton kirjoittaessaan sen. Siinä katsotaan menneeseen, verrataan nykytilannetta siihen. Ja pohditaan, onko Jumala muuttunut? 

"Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.

 Minä muistelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.

 Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:" Ps. 77:5-7

--------

Jumala kuitenkin vakuuttaa itse: (Jesaja 48:12): 

 "... Minä olen aina sama, minä olen ensimmäinen, minä olen myös viimeinen." Jes. 48:12

 "... Minä olen aina sama, minä olen ensimmäinen, minä olen myös viimeinen." Jes. 48:12