Arka ihminen - Ja Joosef Arimatialaisen rakkauden teko!

Kirjoitin aamulla vihkoon siitä, kuinka "olen arka ihminen, monellakin tavalla. Tarvitsen jatkuvasti rohkaisua ja kaipaan iloa tuottavaa valoa, jota Jumala voi antaa monin eri tavoin." "Aamuisin etsin ja löydän useimmiten jotain, jota koen tarvitsevani. Joskus vain muutama sana voi suunnata katsettani Jumalan armoon ja valoon, Hänen mahdollisuuksiinsa; ja rakkauteensa pientä ihmistä kohtaan."

Mieleen tuli rohkaiseva kohta kaikkia - Jumalankin edessä arkoja olevia - varten: "... Köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa." Jes. 66:2 KR-92

Sitten oli aamun luettavissa yksi arkuutta, jopa pelkoakin varmaan, tuntevan miehen tapaus: 

"Päivä alkoi jo olla illassa; oli sapatin valmistuspäivä. Silloin saapui paikalle  arimatialainen Joosef, arvossa pidetty neuvoston jäsen, joka hänkin odotti Jumalan valtakuntaa. Hän rohkaisi mielensä, meni Pilatuksen puheille ja pyysi Jeesuksen ruumista. ... Joosef osti pellavavaatteen, otti Jeesuksen ristiltä, kääri hänet vaatteeseen ja pani hänet valmiiseen kalliohautaan. Hautakammion ovelle hän vieritti kiven." Mark. 15:42-43,46 KR-92

Ei ollut Joosefille varmaan helppo teko! Mitä sanoisivat neuvoston jäsenet moisesta teosta?! Mitähän siitä seurasi? Mutta Jumala muistaa Joosefin hyvän teon, ja antoi kirjoituttaa sen meidänkin luettavaksemme:)

---

Aamuaurinkoa tänä aamuna huomioin. Sepä valaisi valaisemaan tarkoitettua:)