Toiveet ja todellisuus

Ne eivät aina kohtaa. Toiveitahan meillä riittää. Ja tarkoitan tässä nyt sellaisia toiveita, joiden tosiksi muuttuessa uskoisimme olevamme onnellisia, iloisia, vapaita... Aina joskus joku kiihkeästi odottamamme asia toteutuukin. Olemme onnellisia...  ehkä hetken. Se ei sitten ihan ollutkaan sitä mitä odotimme... Tai ilmaantuu joku uusi asia, jonka toteutumista nyt tarvittaisiinkin tekemään meidät iloisiksi ja vapaiksi... Ongelmat, sairaudet, kaikenlaiset elämän huolet; ne toteutumattomat toiveemme, ahdistavat meitä jatkuvasti. Saavat tuntemaan, ettei ilolle, rauhalle, luovuudelle, tai jollekin muulle onnen asialle, ole tilaa. Koemme ehkä elämän supistuvan pienemmäksi, ahtaammaksi,  kuin mihin sillä olisi ollut muuten mahdollisuus.

Puutarhuria se tämäkin on tarvinnut.
 

Meistä todellakin leikataan versoja, meistä nypitään lehtiä,  meitä typistetään, kasvumaatamme möyhennetään, meitä lannoitetaan,  meitä kastellaan, meitä sidotaan, meitä koulitaan, meitä siirretään paikasta toiseen, meitä jalostetaan. Tätä kaikkea tekee hoitajamme - Taivaallinen puutarhuri. Hän tietää mitä tekee. Hän tietää kuinka meistä saa sen tärkeimmän tulemaan esiin. Täysin "villinä ja vapaana" rehottavat vain kasvit puutarhan ulkopuolella. Ja monet villikasvit tukahtuvat toisten vallatessa tilaa.