Itselleni rohkaisuksi ja muistutukseksi kirjoittelin lähinnä tuon vihkotekstin tänä aamuna. Kuvat eilisiä. Kuvista ajattelin, että nekin voisi osaltaan kuvata matkaa... Välillä näkyy vain pelkkää pöpelikköä. Mutta sitten vilkahtaa taas puiden välistä valo!
---
Muista myös niitä uskon isiä, joista Raamattu on kertonut: heistä, jotka monien vaikeuksien kautta myös vaelsivat Jumalan lupausta kohti. Kohti luvattua maata. Sitä, joka oli, ja on, (vieläkin enemmän kuin se lupausten maa, joka täällä maan päällä oli, ja on) nimittäin se luvattu koti meille kaikille matkalaisille, eli taivas. Koti Isämme luona.
Muista Aabrahamia, uskomme isää, joka lähti tietämättä minne oli saapuva. Hän eli muukalaisena luvatussa maassaan, eikä nähnyt (kuin näyssä vain) sitä, että hänen jälkeläisensä sitä nyt asuttavat. Hänen jälkeensä tuli Iisak. Sitten Jaakob poikineen. He joutuivat muuttamaan (sadoiksi vuosiksi) Egyptiin. Mutta niinkuin Jumala oli edeltä valmistanut heidän sinne menonsa, valmisti hän myös lähdön sieltä keskellä orjuutta. Alkujaan oli Joosef tullut sinne maahan orjaksi myytynä veljiensä toimesta! Mutta kyseisen orjan Jumala asetti Egyptin kakkosmieheksi. Ja neljänsadan vuoden olo Egyptissä sai päätöksensä faaraon hovista alkaen, kun Mooses sinne hoviin Jumalan suunnitelman mukaan, oli sinne ottopojaksi otettu. Hän irtautui sieltä. Ja vuosia myöhemmin Egyptistä irtautui koko Joosefin heimo, eli israelin koko kansa, Jaakobin jälkeläiset - Mooseksen johdolla. He vaelsivat erämaassa 40 vuotta. Matka oli pitkä ja vaikea, vastuksia täynnä; mutta Jumala kulki heidän kanssaan päivällä pilvipatsaana, yöllä valoisana. Mooseskin joskus väsyi, ja sanoi, ettei hän jaksa yksinään johtaa sitä kansaa. Jumala antoi hänelle apulaisia. Mooseksen sanotaan myös olleen nöyrä mies, nöyrempi kuin kukaan muu. Hänellä olikin likeinen suhde Jumalaan. Hänen kanssaan Jumala puhui kasvokkain, ja hänelle Jumala antoi lakinsa välitettäväksi kansalle.
...
On kulunut tuhansia vuosia. Yhä me olemme vielä matkalla sitä varsinaista luvattua maatamme - taivaan kotia - kohti. Se lupaus on täyttyvä, vaikka nyt olisimme millaisessa "orjuudessa" tai "erämaassa" tahansa! Jumala itse on valmistanut ja varmistanut asian; niinkuin hän muinaisinakin aikoina teki. Nyt me seuraamme Jeesusta, Jumalan lähettämää vapauttajaamme. Aika on jo lähellä, sillä Jeesus on jo mennyt valmistamaan meille sijaa sinne kotiin. Niinhän hän lähtiessään meille lupasi.
Jeesus sanoi: "Lain ja profeettojen aika kesti Johannekseen* asti. Siitä lähtien on julistettu hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta, ja jokaista vaaditaan** tulemaan sinne. Mutta laista*** ei häviä piirtoakaan, ennemmin katoavat taivas ja maa." Luuk. 16:16-17 KR-92
*Johannes Kastaja. ** Kuin siinä Jeesuksen joskus kertomassa kertomuksessa; häävieraita kerättiin tienvarsiltakin, ketä vain tavattiin. Ja häävaatteet tietysti saatiin juhlien järjestäjältä! *** Jeesus täytti kaikki lain vaatimuksen meidän puolestamme, antoi synnittömänä henkensä, jotta me saisimme elämän.)
Välillä näkyy vain pelkkää pöpelikköä. Mutta sitten vilkahtaa taas puiden välistä valo!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti