(Viikko sitten, maanantaina, matkallelähtöpäivän aamuna luettuja jakeita...)
"Minä ylistän sinua, Herra. Sinä nostit minut syvyyksistä, et jättänyt minua vihollisteni pilkattavaksi. Herra, minun Jumalani, sinua minä huudan avuksi, ja sinä teet minut terveeksi. Herra, sinä pelastit minut tuonelasta. Hautaan vaipuvien joukosta sinä toit minut takaisin elämään. Laulakaa Herralle, te Herran palvelijat, ylistäkää hänen pyhää nimeään! Hänen vihansa kestää vain hetken, hänen hyvyytensä läpi elämän. Illalla on vieraana itku, mutta aamulla ilo." Ps. 30:2-6 KR-92
"- Puhu heille: Herra sanoo näin: - Jos joku kompastuu, eikö hän heti nouse? Jos joku eksyy tieltä, eikö hän käänny takaisin? Miksi tämä kansa on jatkuvasti eksyksissä, miksi Jerusalem pysyy luopumuksessaan? Miksi se riippuu lujasti kiinni valheessa eikä suostu palaamaan takaisin? Minä olen kuunnellut heitä tarkoin - eivät he puhu niinkuin tulisi puhua. Kukaan ei kadu pahuuttaan, ei ajattele: "Mitä minä olenkaan tehnyt?" Jokainen juoksee kiireesti omaa tietään niin kuin taistelutantereella kiitävä ratsu. Haikarakin taivaalla tietää muuttoaikansa, kyyhkyset ja pääskyset osaavat tulla, kun niiden aika on. Mutta minun kansani ei halua tietää, mitä Herra on sille säätänyt." Jer. 8:4-7 KR-92
---
Sopi mielestäni matka-ajatuksiin ajatellen elämän matkaa ja Jumalan läsnäoloa siinä meidän kanssamme.
Opetuslapset näkivät Jeesuksen vuorella Galileassa, jonne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. "Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: " Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." Matt. 28:17-20 KR-92
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti