tiistai 25. kesäkuuta 2024

Samaan aikaan... iloa ja "murheellisuutta"...?

"Murheellisuutta" on lainausmerkeissä, koska nyt ei kuitenkaan puhuta mistään kovin ihmeellisestä, vaan ihan ns. aika tavallisista. 

Mutta mietin tässä äsken niitä omia murheitani -kovin pieniä ison mittakaavan murheisiin verraten. Mutta havahduin siihenkin sitten, että onhan sitä vastaavalla tavalla niitä ilon aiheitakin...

Tuli sitten mieleen se kohta: "... murheellisina, mutta aina iloisina...". Yleensä sen on ajatellut jotenkin niin, että sen ilon pitäisi olla ikäänkuin jotain isoa ilon tunnetta... Mutta siihenpä taitaa riittää ihan tavallinenkin, niinkuin siihen toiseenkin vaakakuppiin🙂




---

Ah, tuo ylempi kuva! Siinä on minun suosikkini muutaman päivän takaisesta kuvasatsista! ☀️ Sen näkisin mieluusti vaikka jonkun hartauskirjan kantena☀️


2 kommenttia:

  1. Niin, ilojahan ne ovat onneksi pienetkin ilot. Onpa tosi ihana tuo ylempi kuva ja sopisi tosiaan hartauskirjan kanneksi ❤️ Siitä tulee mieleen psalmi 23: virvoittavien vetten luo hän vie minut lepäämään 🙏

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helposti sitä unohtaa ne arkipäiväiset ilot. Onneksi niitä tosiaan on. Niinkuin vaikkapa joku kaunis näkymä...☀️❤️

      Poista