"Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä." Ilm. 7:13-14
Mielessä vainojen keskellä elävät. Luin äskettäin Seurakuntalainen -sivustolta Pohjois-Korean kristittyjen tilanteesta. Näet jutun tästä: Seurakuntalainen/Pohjois-Korean vainoista.
Jutussa ei kerrota yksityiskohtia, mutta siitä saa kuvan mitä on meneillään siellä. Vainojen keskellä eläviä on tietenkin muuallakin. Voisiko ajatella, että yritämme muistaa heitä rukouksin... Sen sijaan, että rupeamme pähkäilemään, miksi Jumala sallii tätä tai tuota. Onhan Hän ilmoittanut kauan sitten Sanassaan, että niin tulee käymään.
Muistaisimme niitä, joista media tiedottaa, mutta myös niitä. joista kukaan ei tiedä ja jotka itsekin kokevat, ettei heistä kukaan välitä... Puhuisimme Jumalalle ihan arkisten touhujemme keskellä heistä, pyytäisimme heille voimaa, virvoitusta, viisautta tehdä oikeita ratkaisuja ja puhua oikein, kestävyyttä Jumalan antamin voimin. Ilman sitä ei yksikään kestä. Emme mekään täällä helpommissa oloissa.
Jumalalalla on ihmeelliset keinot, joita Hän voi niin päättäessään käyttää kenen tahansa hyväksi, milloin tahansa. Minua puhutteli aikanaan kirjassa Siperian kierros, inkeriläisen Juho Punkan elämäntarina. Hän joutui selliin, jossa oli vaarassa paleltua kuoliaaksi ilman vaatteita jäisessä sellissä, jossa oli lattialla vettä polviin asti. Jumala kuitenkin otti hänet aivan taivaallisiin näkymiin ja tuntemuksiin siinä kaiken sen kauheuden keskellä.
"Juho pani silmänsä kiinni ja rukoili hampaat kalisten. - Ota minut täältä, ota minut täältä, Juho rukoili.... Ensiksi Juho tunsi, että lämmintä virtasi häneen..."
"Avattavan oven kitinä oli ensimmäinen merkki, josta Juho havaitsi olevansa vankisellissä.... Juho ihmetteli häntä pois hakevien miliisien ällistynyttä ilmettä kun he katsoivat häneen...."
(ylläolevat lainaukset kirjasta Siperian kierros/Olavi Eskola)
Jos olisin itse vainojen keskellä, toivoisin, että puolestani rukoiltaisiin! Jumala näkee jokaisen.
"Herrani, sinä tiedät sen."
Ilm. 7:14
---
Lisätietoa nykyajan vainotuista:
http://www.marttyyrienaani.fi/
Minäkin olen lukenut tuon kirjan joskus... vieläköhän se on meillä tallella...näkyi tuo olevan kirjahyllyssä :) Voisi sen vaikka uudestaan lukea...
VastaaPoistaSe oli minulle hyvin vaikuttava kirja silloin kun sen joskus 90-luvun alussa luin. Minulla oli siihen aikaan kovasti päänvaivaa siitä, etten oikein osannut sanoa päivää, milloin olin uskoon tullut. Tuossa kirjassa oli tuo Juho Punkka myös sellainen, ettei hänellä mitään tiettyä päivää ollut sille sanoa ja se tuntui minusta silloin hyvin lohdulliselta huomiolta omalta kannaltani, että niinkin voi olla. Toinen vaikuttava tapaus siinä kirjassa olikin sitten tuo mainitsemani tapaus siellä vankisellissä. Jännä huomio itselleni oli joskus jälkikäteen myös se, että se päivä vuonna 1990, jona Juho Punkka kuoli, oli ollut minun syntymäpäiväni. En muista mistä olen tiedon napannut, mutta ehkä se on ollut siinä jatko-osassa tälle mainitulle kirjalle ja siitä olen sen muistiin merkinnyt.
Poista