Lohdullista lupauksia tähänkin päivään

"Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun." Joh. 14:1

"Rauhan minä jätän teille: minun rahani - sen minä annan teille. En minä annan teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä pelkäätkö." Joh. 14:27

"... Ja katso, minä olen teidän kanssanne maailman loppuun asti." Matt. 28:20

"Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille"  Tiit.. 2:11

Kuva: Tuo on otettu joskus Lieksasta kotiin lähtiessä. (On osasuurennos isommasta kuvasta, joka ei ollut kovin kummoinen.)

---

Tapahtui ylläolevan kirjoittamisen jälkeen seuraavaa: Kun olin kirjoittanut nuo, menin puuroa keittämään. Kun se oli valmis, ja odotti  minua jo kulhossa tiskipöydän reunalla, osui käteni siihen jotenkin hullusti ja puurokulho lensi ylösalaisin lattialle. Ohjelmassa olikin sitten ensiksi puuron ja kulhon kappaleiden siivousta lattialta... No onneksi olin puuroa keittänyt runsaasti. 

No sitten kun olin puuroni syönyt, aioin juoda jo valmiina olevaa kahvia. Sitä kuppiin kaataessani huomasin, että eihän tämä näytä ollenkaan siltä kuin pitäisi. No niin, oli suodatinpussi taittunut ja sen vuoksi ei tullut kunnon kahvia. Uusi satsi laitettava. Nyt aion ottaa siitä☕

Pieniä harmeja, harmitti silti. Varsinkin se lattialle lentänyt puurosatsi hajonneine  kulhoineeen; sen siivous. Totta se silti on, mitä tuolla yllä on sanottuna.  Nämä oli pieniä harmeja joihinkin  isoihin asioihin  verraten, mitä ihmisillä voi olla.  Jumalan läsnäolon lupaus on silloinkin, vaikka meistä ei yhtään tuntuisi siltä. Aina Hän lupasi olla kanssamme - joka päivä. Tilanteita ja tunteita ei eritelty, kaikissa ollaan mukana. Tuntui miltä tuntui.

- Puhunko liikaa, kyllästytkö kuulemaan puhettani, Jumala?

Ennen ylösnousua puhuin hiljaa mielessäni Jumalalle; mitä mielessäni asioita oli. Jossain kohtaa mieleeni tuli tuollainen otsikon tapainen kysymys siitä, että kyllästyyköhän Hän kuulemaan juttujani. Mieleeni tuli sitten Raamatusta yksi kohta, jossa kehotetaan puhumaan Jumalalle hiljaa vuoteillamme. Etsin kohdan, ja samalla löytyi toinenkin Jumalalle puhumiseen liittyvä kohta. Molemmat psalmeissa, ja toinen niistä oli samanlaisena myös Aikakirjoihin kirjattu. 

"Vaviskaa, älkääkä syntiä tehkö. Puhukaa sydämissänne vuoteillamne ja olkaa hiljaa. Sela." Ps. 4:5 

Tuota edelsi jae, jossa sanottiin: "... Herra kuulee, kun minä häntä huudan." Ps. 4:4

Äänetöntäkin huutoa voi olla, ja se kuuluu kyllä hyvin taivaaseen asti! Ihan niinkuin myös äänetön kuiskaus... Sitten oli se toinen psalmikohta. Siinä kehotettiin myös laulamaan hänelle: 

"Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä." Ps. 105:2, 1. Aik. 16:9

"Hänelle". Helposti ajattelee pelkästään, että  "Hänestä" - muille. Mutta tuota alinta jaetta lukiessa tuli mieleen, että Jumala - Isä, tahtookin ehkä, että hänen lapsensa puhuvat hänenkin kanssaan niistä "hänen ihmeistänsä - yhdessä iloiten niistä🤗

---

Tässä on linkki Koivuniemen Raamattuhakuun:

https://www.koivuniemi.com/raamattu

Jumalan pysyvyys!

"Kun te totuudelle kuuliaisina olette puhdistautuneet elääksenne vilpittömässä, veljellisessä rakkaudessa, niin rakastakaa toisianne uskollisesti ja kaikesta sydämestänne. 

Olettehan syntyneet uudesti, että katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta.

Sillä ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu,

mutta Herran sana pysyy iäti.

Juuri tämä sana on teille ilosanomana julistettu." 

1. Piet. 1:22-25 KR-92

"Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen laupeutensa ei lopu koskaan. Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa. Sieluni sanoo:

"Herra on kaikkeni, häneeen minä turvaan."

Herra on hyvä sille, joka panee toivonsa häneen , sille, joka häntä etsii. Hyvä on hiljaisuudessa toivoa apua Herralta." Val. 3:22-25 

(Ja tuota Valitusvirsien jaejaksoa edelsi tämä):

"Kuitenkin minä toivon ja odotan, sillä minä ajattelen tätä:" Val. 3:21

Jumala on aina sama; tänäänkin - vaikka olisin kuinka levoton!

Aasaf oli sen sanoittanut, ja Jedutunin tapaan se esitettiin - laulu, psalmi 77.  Aasaf oli ollut levoton kirjoittaessaan sen. Siinä katsotaan menneeseen, verrataan nykytilannetta siihen. Ja pohditaan, onko Jumala muuttunut? 

"Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.

 Minä muistelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.

 Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:" Ps. 77:5-7

--------

Jumala kuitenkin vakuuttaa itse: (Jesaja 48:12): 

 "... Minä olen aina sama, minä olen ensimmäinen, minä olen myös viimeinen." Jes. 48:12

 "... Minä olen aina sama, minä olen ensimmäinen, minä olen myös viimeinen." Jes. 48:12

Eihän se, että ihminen jaksaa ja saa aikaan kaikenlaista, tee hänen elämästään arvokasta - vaan se, että hän on Jumalan luomus!

Kokonaan toinen asia sitten on se, että miltä sellainen kaikki ihmisestä itsestä tuntuu, kun elämä näyttäytyy hyvin vähäeleisenä ja/tai vaivaiselta. Mutta vaikka se olisi sellaista, ihmisen kallis arvo ei muutu. Hän on yhä Jumalan kuva; hänen kuvakseen luotu. Vanhana ja vaivaisenakin. Jo luonnosta voimme nähdä sen, että uusi elämä tulee näkyviin, kun kasvi näyttää rapistuvan. Siihen uuteen kaikki tähtää siinä, kun silmiin näkyy rapistuminen, kuihtuminen.

"Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu,

 mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti." Jes. 40:8

"Herra vie asiani päätökseen.

 Herra, sinun armosi pysyy iankaikkisesti;

 älä jätä kesken kättesi työtä." Ps. 138:8

"Herra tukee kaikkia kaatuvia,

 ja kaikki alaspainetut hän nostaa." Ps. 145:14

---

Vielä tämä näkökulma tähän asiaan: Kun minä piirustelen niitä vaatimattoman näköisiä piirustuksiani, ties mikä millekin jämäkartongille usein, on ne kuvat minulle jotenkin merkityksellisiä - minulle, ei välttämättä muille; koska he eivät aina tiedä, mikä sai minut tekemään sen. Ja vielä pitämäänkin sen itselläni. 

Köyhälle, vaillinaiselle, likaiselle - ilosanoma❣️

"Kaiken tämän on minun käteni tehnyt, niin nämä ovat syntyneet, sanoo Herra.  Köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa." Jes. 66:2 KR-92

"Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, pelasti hän meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta." Tit. 3:4-5 KR-92

"Sitten Herra antoi minun nähdä ylipappi Joosuan, joka seisoi Herran enkelin edessä. Saatana seisoi Joosuan oikealla puolella ja syytti häntä. 

Mutta Herran enkeli sanoi Saatanalle: "Herra nuhtelee  sinua, Saatana! Herra, joka on valinnut Jerusalemin, käskee sinun vaieta! Eikö tämä mies ole tulesta temmattu kekäle?"

Joosua seisoi Herran edessä, likaiset vaatteet päällään. 

Enkeli sanoi palvelijoilleen: "Ottakaa likaiset vaatteet pois hänen päältään." Sitten enkeli sanoi Joosualle: "Katso, minä olen ottanut pois sinun syntisi ja minä puetan sinut juhlavaatteisiin."

Hän sanoi palvelijoille: "Pankaa puhdas päähine hänen päähänsä." Palvelijat panivat puhtaan päähineen Joosuan päähän ja pukivat hänet juhlavaatteisiin enkelin seisoessa hänen luonaan.

Herran enkeli vakuutti Joosualle: "Näin sanoo Herra Sebaot:  - Jos kuljet minun teitäni  ja noudatat säädöksiä, jotka olen sinulle antanut, saat hallita temppelissäni ja valvoa esipihojani. Minä korotan sinut näiden palvelijoitteni joukkoon." 

Näin sanoo Herra: "Kuule, Joosua, ylipappi! Sinä ja papit, jotka kokoontuvat sinun johdollasi, olette ennusmerkkeinä siitä, että minä lähetän palvelijani. Hän on Uusi Verso.

Näettekö kiven, jonka olen pannut Joosuan eteen? Siinä yhdessä kivessä on seitsemän silmää! Katsokaa, minä kaiverran siihen kirjoitukseni, sanoo Herra Sebaot.  Yhdessä hetkessä minä otan pois tämän maan synnin. Silloin - sanoo Herra Sebaot - te saatte elää rauhassa, te kutsutte ystäviänne viiniköynnöksen ja viikunapuun alle." Sakarja 3 KR-92 (jakeet 1-10, eli koko luku oli tuossa.)

(Joosua - ylipappi, oli ennusmerkinä Jeesuksesta, täydellisestä ylipapista, synnittömästä; joka kykenee ottamaan pois meidän syntimme ja puettamaan meidät uuteen.)🌟

Herra, heikoissa väkevä

Kun minä otan valokuvia, useat niistä ovat enemmän tai vähemmän epäonnistuneita, epäselviä tai eivät muuten ole kuvina läheskään onnistuneita.  Mutta aina en niitä kamerasta poista. Toisinaan sellainen "pilalle mennyt" kuva saattaakin olla juuri oikea - joihinkin sanoihin sopiva.

Mekin olemme enemmän ja vähemmän "pilalle menneitä",  maailman murjomia - silti kuvia Jumalasta. Meitäkin pilalle menneitä Hän saattaa joskus tarvita juuri tiettyyn paikkaan. Ja se mitä sitten tapahtuu - on Hänen käsissään.

---

Tämän olin kirjoittanut blogin luonnoksiin v. 2016!

Jumala meidän kanssamme!

"Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa,  senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta." Joh. 1:14

Sinä olit täällä keskellämme. Ja sitten menit takaisin Isän luo. Me haluaisimme, että olisit yhä täällä, silmin nähtävänä ja käsin koskettavana, tavattavissa. Mutta vaikka me emme Sinua nyt silmillämme näekään, Sinä näet meidät. Ja pystyt koskettamaankin meitä. Sinulla on hyvä näkökyky ja ulottuvuus. Ja on vielä niinkin, että emme ole vain sen varassa, että Sinä jostain kaukaa meitä  seuraat, vaan jätit itseäsi tänne, kun annoit Pyhän Henkesi olemaan kanssanne. Ja annoit myös lupauksesi:

  "... Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:20

Siinä meille läsnäolon lupaus🌟 Kiitos, että Sinä todella olet täällä tänäänkin, vaikka meidän silmämme ja korvamme ovat heikot.

Yllätä tänäänkin - sillä anteeksi antamisellasi!

Sinä Jeesus yllätit silloin kauan sitten ihmisiä ihanasti: saatoit yllättäen sanoa vaikka parannettavalle, että "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut."! Miten ihana yllätys, kuulla sellainen.

Meitä on tänäkin aikana lukemattomia ihmisiä, jotka kaikki olemme sen tarpeessa. Yllätä tänäänkin meitä ihmisiä sillä ilmoituksella. Sinä voit antaa sen yllätyksen monin tavoin: sanoa sen ihan itse jollekulle, lähettää jonkun sanomaan sen, tai antaa vaikka vain ristisi ilmoittaa sen. Sinähän kuolit sillä meidän kaikkien syntivelan tähden... Ja sen vuoksi tie on nyt auki; synnit ilmoitetaan ristillä jo sovitetuiksi, velka maksetuksi, synnit anteeksi annetuiksi.

Anna Jeesus tänään sen ristin sanoman kuulua, näkyä ja kaikua lähelle ja kauas - kaikenlaisten ihmisten luo, kaikkialle - Sinä Kaikkivaltias, Ristin Herra. Tule luo.

---

"Ja kun he väentungokselta eivät saaneet viedyksi häntä sisään muuta tietä, nousivat he katolle ja laskivat hänet vuoteineen tiilikaton läpi heidän keskellensä Jeesuksen eteen. Ja nähdessään heidän uskonsa hän sanoi:

  "Ihminen, sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut".  

Luuk. 5:19-20. (Tapauksen on muistiin kirjoittanut lääkäri, Luukas nimeltään.)

Halvaantunut sai ensiksi kuulla syntinsä anteeksi annetuiksi! Sitten Jeesus myös teki senkin, että paransi hänet.

Lupaus ja lohdutus ja rohkaisu

 "... ja niin me saamme aina olla Herran kanssa."  1. Tess. 4:18

Tuo oli osa sitä  kohtaa, jolla apostoli Paavali kehoitti meitä rohkaisemaan ja lohduttamaan toisiamme; näin sanoen: "Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla." 2. Tess. 4:18

"Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan.  Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla." 1. Tess. 4:16-18

Lohduttava muistutus meille isoveljeltä (= Jeesus)🌟

"Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun." - sanoi Jeesus. Joh. 14:1

Ja jatkoi sitten: "Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa..." Joh. 14:2

Siellä on tilaa. Siellä on halukkuutta ottaa sinne asumaan, jokainen sinne kaipaava. Vartavasten meitä varten tehdyt ihanat tilat odottavat siellä juuri meitä.

---

Ennen ylösnousua mieleeni tuli jostakin menneiden sukupolvien ihmiset omine arkisine murheineen ja pelkoineen. Mutta kautta sukupolvien ja erilaisten vaiheitten, ovat Jumalaan uskoneet laittaneet turvansa Häneen. Tehkäämme mekin samoin - kaikissa vaiheissa. Lohduttakaamme ja rohkaiskaamme itseämme sumeilematta Jumalan Sanalla; sen antamilla toivon ja lupauksen rohkaisevilla sanoilla. 

Siitä tulee levottomuus... Ei! - Vaan: "Siitä kasvaa levollinen luottamus"

Oli jälkeen kerran yksi levottomuutta aiheuttava ajatus pyrkimässä mieleen. Mutta sen ajatuskulun katkaisi aivan päinvastaiseen ajatteluun ohjaava, mieleen tullut sanan kohta: "...siitä kasvaa levollinen luottamus..."🌟

Etsin jakeen, joka kokonaisuudessaan kuuluu näin:

"Vanhurskauden hedelmänä on rauha. Siitä kasvaa levollinen luottamus, turvallisuus, joka kestää iäti." Jes. 32:17 KR-92

Minkä Jumala suunnitteli - sen hän teki!

"Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta, ja uskokaa tai älkää, juuri hän on Elia, jonka oli määrä tulla."  Matt. 11:14-14 KR-92

Jeesus puhui siinä Johanneksesta (Kastaja). Ja samalla Jeesus siinä vahvistaa, että Vanhan Testamentin kirjoitukset monissa kohdin viittasivat häneen itseensä - Jeesukseen, Jumalan Poikaan - tulevaan  Messiaaseen; että Hän tulisi. Ja Hän tuli!

🌟 "...tähti nousee Jaakobin keskeltä,

valtiaan sauva Israelista..." 

4. Moos. 24:17 KR-92

✝️👑

"Ennen muuta teidän on oltava selvillä siitä, etteivät pyhien kirjoitusten ennustukset ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä. Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet." 2. Piet. 2:20-21 KR-92

"Vielä kerran on tapahtuva" - ihana lupaus, ihana näkymä!

"Näin sanoo Herra Sebaot:

- Vielä kerran on tapahtuva,

että monet kansat

ja monien kaupunkien asukkaat

lähtevät liikkeelle.

He kulkevat kaupungista toiseen

ja sanovat:

"Lähtekää tekin mukaan,

menkäämme yhdessä Jerusalemiin

uhraamaan Herralle

ja etsimään häneltä armoa,

rukoilemaan Herraa Sebaotia!

Ja kaikkialta kuuluu huuto:

"Minäkin tulen mukaan!"

Kansanjoukot ja mahtavat kansat 

saapuvat Jerusalemiin

rukoilemaan minua, Herraa Sebaotia,

uhraamaan minulle

ja etsimään minulta apua.

"Näin sanoo Herra Sebaot:

Jokaisen Juudan miehen liepeisiin

tarttuu noina päivinä 

kymmenen miestä,

jotka kaikki puhuvat eri kieltä, 

ja he sanovat: 

"Me tahdomme tulla

teidän mukaanne.

Olemme kuulleet,

että Jumala on teidän kanssanne."

Sakarja 8:20-23 KR-92

(Kuva tältä aamulta.)

"Hän etsivi aina mun menestystäin..."

Tuli mieleen hengellisen laulun sanat: "... hän etsivi aina mun menestystäin..."

Siinä kiinnitti huomiotani juuri tuo "aina". Todellakin, niinhän sen täytyy olla. Vaikka meistä ei kaikki se, mitä meille on tapahtunut tai voisi tapahtua, aina tunnu siltä - parhaalta... Mutta Jumala - Isä - näkee aina meitä paremmin, mikä lopulta on meille parhainta.

Kirjoitan tätä autossa. Surkea keli, ja mieleen on tullut viime kevättalven onnettomuusuutiset tältä samalta tieltä, samankaltaiset keliolosuhteet.

Mikä yhteys oli kolmella vieraalla Babyloniasta (ei ne tutut itämaan tietäjät) ja "uudella Versolla"

He, ne vieraat Babyloniasta, olivat tulleet kuin itämaan tietäjät kultaa mukanaan. Jumala ilmoitti, että siitä Heldain, Tobian ja Jejadan tuomasta kullasta piti - sanan saaneen Sakarjan tehdä kruunu; joka tulisi sitten laittaa ylipappi Joosuan päähän. Sitten hänelle oli sanottava:

 "...Näin sanoo Herra Sebaot: - Mies, jonka nimi on Uusi Verso, nousee tästä maasta ja rakentaa Herran temppelin..." Sakarja 5:12 KR-92

--- 

"Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä." Johanneksen evankeliumi." 2:19 (ja muuta samaa puhuvat kohdat: Matt. 26:62, 27:30, Markus 14:58, 15:29, Joh. 2:20) 

Mutta mitäs vielä sanotaan niistä Heldaista, Tobiasta, Jejadasta, sekä siitä miehestä jonka taloon he kolme olivat tulleet vieraiksi; Josiasta, Sefanjan pojasta - ja siitä kruunusta: 

"Kruunu jääköön muistoksi minun temppeliini kertomaan Heldaista, Tobiasta ja Jejadasta sekä Sefanjan pojan anteliaisuudesta. Kaukaisista maista saapuu minun temppelini rakentajia..." Sakarja 6:14-15 KR-92

Kaikella tällä viitattiin varmasti Jeesukseen. Samalla sillä viitattiin ilmeisesti ihan rakennukseenkin.

Mutta en malta olla vielä ihailematta Jumalan ihanaa huomionososoitusta näille pitkän matkan tehneille miehille, ja sille; joka otti osaa siihen anteliaisuuteen, ollen myös majoittaja vieraille. Ja ylipappina ollut Joosua sai puolestaan kunnian kantaa sitä merkittävää kruunua Jeesuksen esikuvana👑

Meidän Jumalamme pappeja...

"... vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta." Ilm. 20:6   (v. -38 käännös)

"Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi rakennukseksi, pyhäksi papistoksi, toimittaaksenne hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden." 1. Piet. 2:5 KR-92

"Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla." Room. 12:1 KR-92

Ennen ylösnousua tänä aamuna mieleeni tuli, että kunpa me Jumalan "pappeina" tai lähettiläinä kukin uskaltautuisimme omalta pieneltä osaltamme, vaikka hyvin vajavaisina toimimaan Jumalamme "pappeina" ja lähettiläinä. Me ehkä usein (minä ainakin) suljetuin suin olen, kun koen etten osaa puhua mitään. Tai koetaan, että mitä hyötyä jostain pienestä lausahduksesta siis edes olisi. Mitä se vaikuttaisi, vaikuttaisiko mitään esim. uskosta osattomalle sanottuna? Mutta: Meidän osaamme pienenä ja mitättömänä Jumalan työssä pitäville, nyt sanoisin tämän huomion, (tänä aamuna mieleen tulleen), että mehän emme tiedä, mitä esim. sanoja Jumala on jo aiemmin jollekin lähettänyt mietittäväksi... Tai kokemuksia, jotka ovat muokanneet maata. Kukaties se, jonka me nyt voisimme sanoa tai tehdä, olisikin se viimeinen lenkki, helmi tai pisara siinä aiemmin lähetettyjen Jumalan viestien pitkässä sarjassa, ja onkin nyt tullut päätösjaksoonsa... Me emme tiedä, missä vaiheessa ollaan. Mutta toivottavasti hoidamme sen viestin perille, vaikka se vaikuttaisi meidän mielestämme aika olemattomalta ja turhalta, (kenties jopa sopimattomalta). Se voi olla se tärkeä päätösjakso. Mutta vaikka ei olisikaan se, niin osanen omalla paikallaan. Toivottavasti meillä taivaallinen "netti" toimii ja viestit kulkee; vastaanottajat saa omansa.  Itselleni ajattelemista tässä. Rohkaiskoon, auttakoon Jumala itse, vaikka tuupatkoon liikkeelle. Ei omalla pakolla eikä voimalla, "...vaan minun hengelläni..." sanoi Herra kerran Serubbaabelille. (Sak. 4:6). 

"Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: "Uskosta vanhurskas saa elää." Room. 1:16-17 KR-92

---

Kirjoittamassani tekstissä on samalla kuin pieniä vilahduksia arjestamme: toimiiko netti? No ei aina silloin kuin pitäisi. Olemme katselleet myös paljon elokuvia ja sarjoja, joko netistä tai sitten omilta dvd-levyiltä. Sarjoja katsoessa kyllä yleensä haluaa,  varsinkin jos ei ole ennen kyseistä sarjaa nähnyt, niin nähdä sen päätösjakson myös, että mikä on se lopputulos kaikesta.

Rohkaisevat sanat... yllättäen Ilmestyskirjasta!

Tämä on juuri ennen niitä seitsemää kirjettä seurakunnille:

"Johannes tervehtii Aasian maakunnan seitsemää seurakuntaa. 

Armoa ja rauhaa teille häneltä, 

joka on, joka oli 

ja joka on tuleva,

ja niiltä seitsemältä hengeltä, 

jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä,

ja Jeesukselta, luotettavalta todistajalta,

 joka on esikoisena noussut kuolleista

 ja on maailman kuninkaiden hallitsija! 

Hänelle, joka rakastaa meitä ja on

 verellään vapauttanut meidät synneistämme,

 hänelle, joka on tehnyt meidät kuningassuvuksi

 ja Jumalan, Isänsä, papeiksi,

 

hänelle kunnia ja valta aina ja ikuisesti! 

Amen."

Ilm. 1:4-6 KR-92

Jumala on kanssamme hädän päivinä!

"Hyvä on Herra, turvapaikka hädän päivänä, hän tuntee ne, jotka luottavat häneen." Naah. 1:7 KR-92

"Hätä ei ole vain silloin, kun ahdistus on läsnä ja sen voi omin silmin ja aistein todeta. Hädän päivä oli eilen, tänään ja huomenna. Sillä perkele kulkee ympärillä kuin kiljuva leijona saadakseen saaliikseen sielumme. Herra Jeesus on kuitenkin turvapaikkamme jokaisena päivänä ja hän tuntee meidät kaikki. Tunteminen ei tarkoita vain tuntemista ulkoisesti, vaan sitä, että Herramme sitoutuu meidän hätäämme, pitää elämämme tilanteen hallinnassa ja tuo avun juuri oikeaan aikaan. Jeesus on lähellä niitä, jotka luottavat elämänsä hänen käsiinsä."  Juha Vähäsarja kirjassaan Jumalan kämmenellä/Kustannus Oy Arkki. (Lupa Vähäsarjalta tekstien lainaamisen blogissa.)

Kuningas tulee ratsastaen

"Iloitse tytär Siion! 

Riemuitse, tytär Jerusalem!

Katso, kuninkaasi tulee.

Vanhurskas ja voittoisa hän on,

hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla,

aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa."

Sakarja 9:9 KR-92

Aamun luettavista

"Sinä huusit hädässäsi, ja minä pelastin sinut, minä vastasin sinulle..." Ps. 81:8. KR-92

"Huomatessaan, miten rajusti tuuli, hän pelästyi ja alkoi vajota. "Herra, pelasta minut!" hän huusi. Jeesus ojensi kätensä ja tarttui häneen..." Matt. 14:30-31 KR-92

---

"Pysyköön veljesrakkautenne elävänä." Hebr. 13:1 KR-92 

Hmm... "Elävänä" pisti silmääni... Ei siis "kuolleena".

(Olisiko se niin, ettei pelkkinä sanoina vain, vaan osoitusta jotenkin muutenkin, mitä se sitten kenenkin kohdalla onkin? Tässäkin on todettava, että vajaaksi meillä kaikki kyllä jääkin, mutta aina voi silti edes yrittää pyrkiä kohti parempaa. Armahtakoon Herra itse meitä kutakin vajavaisuudessamne! Täyttäköön sen, mitä meiltä puuttuu! Vuodattakoon Hän meihin oman rakkautensa henkeä ❤️ jotta voisimme siitä jakaa muille.)

"Jeesus Kristus on 

              sama 

eilen,

   tänään

      ja ikuisesti." 

Hebr. 13:8 

KR-92

Siunatkaa - Älkää kirotko!

 "...että hän voimallaan vahvistaisi teidän haluanne hyvään ja saattaisi päätökseen ne teot, jotka todistavat uskostanne. Näin te kirkastaisitte Herramme Jeesuksen nimeä ja hän kirkastaisi teidät, meidän Jumalamme ja Herran Jeesuksen Kristuksen armon mukaisesti." 2. Tess 1:11-12 KR-92

Me itsessämme, omissa töissämme, jäämme kyllä aina vajaaksi, mutta Kristus jo maksoi sen, mitä meiltä vielä puuttuu. Mutta ohjeet on silti melko selvät; mm:

 

"...vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä."... Älkää olko velttoja, olkaa innokkaita... Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, älkää kirotko.... Älkää maksako kenelekään pahaa pahalla,... Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä." Room. luvusta 12, KR-92 mukaan.

"Jokaisen on suostuttava esivaltansa alaisuuteen..." Room. 13:1 KR-92

"Vihatkaa pahaa, mutta älkää syntiä tehkö... älkää antako perkeleelle sijaa... Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä... Olkaa sensijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut." Ef. 4:27,31,32 v. -38 käännöksen mukaan

"Vaan "jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle." Room. 12:26 (Snl. 25:22) 

Nuo tarkoittaa, että olisi pyrittävä osoittamaan sitä Jumalan meille osoittamaa hyvyyttä eteenpäin - ihan kaikkia kohtaan. Ei vain sen mukaan, onko toinen ansainnut sen... Kukaan meistähän ei ole myöskään "ansainnut" mitään Jumalan valtakunnasta. Kaikki on Jumalan meille antamaa armoa. Ainoastaan sitä.

Kuulin taannoin yhden tosielämän kertomuksen ihan arkisesta elämästä, joka puhutteli meitä. Eräs ihminen oli vienyt kalliinpuoleisen autonsa korjaamolle. Olipa sitten käynyt ilmi, että korjaamolle vielä yöksi "testejä" varten jätetty auto oli ollut ajossa yön aikana useita satoja kilometrejä, useiden tuntien ajan. Käytännössä koko yön!  Autoa käyttäneet eivät olleet tajunneet, että omistaja näki ja todella seurasi autonsa liikkeitä. Hän havaitsi joka pysähdyksen ja oven aukiolonkin! Korjaamolla oltiin nöyrää miestä, kun auton omistaja autoa hakiessaan ilmaisi tietävänsä turhat ajot. Luvattiin ettei korjauksesta tarvitse maksaa mitään. Mutta auton omistaja sanoi maksavansa kyllä laskun. Ja sanoi vielä, että auton saisi lainaksi, jos vain pyytää... Mikä armo! Auton omistaja antoi ns. armon käydä oikeudesta; niinkuin tuttu sanonta kuuluu. Toivottavasti auton kanssa touhunneet ottivat tästä kaikesta opiksi ja toiminta jatkossa sellaista kuin olla kuuluisi. 

Mutta tämä puhutteli meitäkin. Mutta moniko hyvänä ihmisenä itseään pitävä, tai uskovaksi tunnustautuva, toimii näin... Armollisesti?!  Mutta Jumala kyllä meitä kohtaan on toiminut. Ja toimii edelleenkin. Jeesus jo edeltä syntivelkamme maksoi.

Kun päivä näyttää joskus epäystävälliseltä

Kun tänä aamuna katselin ikkunasta ulos, ajattelin että se, miltä ulkona näytti sään puolesta, oli ikäänkuin epäystävällisen näköistä. Ei tee mieli mennä ulos. 

Joskus elämä voi muulla tavoin näyttää epäystävällisiä kasvojaan. Johonkin sellaiseenkin voisi sopia tälle päivälle hartauskirjassa* ollut teksti:

"Mutta nyt teidän ei tarvitse lähteä hätäillen, ei pakopaikka etsien, sillä teidän edellänne kulkee Herra, Israelin Jumala seuraa suojananne." Jes. 52:12 KR-92

"Monia tilanteita ja asioita tekisi mieli paeta. Olisi helpompaa hiljaa väistyä, kiertää kaukaa kipeät kohtaaniset, unohtaa vaikeat muistot. Jumala ei pakota meitä mihinkään eikä tee koskaan persoonallemme vahinkoa. Me saamme juosta pelkojamme karkuun, jos niin tahdomme. Mutta Jumala haluaa rohkaista pelokkaita lapsiaan sillä, että meidän ei tarvitse lähteä hätäillen pakoon, koska hän itse kulkee kanssamme kaikissa tilanteissa. Pelkäämme tai emme, suojana ympärillämme on Israelin Jumala. Meitä vartioi turvamuuri, jonka vertaista ei löydy mistään muualta. Jumala ei lupaa meille nurheettomuutta tai sitä, että kipeitä asioita ei tiellemne tulisi. Mutta hän lupaa olla meidän kanssamme ja meidän turvanamme jokaisen päivän jokaisena hetkenä. Niinäkin hetkinä, joiden saapumiselle meidän on kaikkein vaikeinta löytää tyydyttävää selitystä." 

Juha Vähäsarja: Joka päivä lupaus kantaa/Perussanoma 

(Olen kysynyt luvan tekstiensä lainaamiseen.)

---

Tuli vielä mieleen katsotut jaksot Alone - Yksin erämaassa-sarjasta. Siinä oli joissakin jaksoissa hyvin pelottaviin paikkoihin kisaan osallistujat yksin jätetty selviytymään. Erästä kohtaa seuratessa näin ruudulta katsojaakin hirvitti, kun yksin metsässä kyhäämässään vaatimattomassa suojassa oleva havaitsee silmien kiiluvan siellä ulkona pimeässä yössä. Alueella oli karhuja, susia ja puumia. (Päivällä kisaaja oli jo petoja havainnut;  karhuja nähnyt lähellä olinpaikkaansa.) Mutta satelliittipuhelimella sai kutsua pelastajat hakemaan turvaan. Pelastajat tulivat hakemaan läpi pimeän, pelottavan metsän. 

Meilläkin on taivaallinen "satelliittipuhelin" - rukous. Sitä saa aina käyttää! Muulloinkin kuin hädässä.  Jumala tykkää kyllä, jos hänelle puhutaan ihan muulloinkin, mitä vain mielessä on.❤️

Aamurukous - ja "uudeksi minä teen kaikki."

Siunatkoon Sinua Herra tänään❤️

"Kaikki yhdessä vaikuttaa... parhaaksi!

"Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut."  Room. 8:28

(Viittaan tällä tekstillä myös toisessa blogissani olevaan tämänpäiväiseen tekstiin, jossa pohdin lapsuuteni ajatuksia.)* linkki siihen jutun alla.

"Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen." Room. 8:28 KR-92

Minutkin kutsunut,  jo lapsena. Vaikka hyvin horjuvaista on kulkuni ollut, kuin lapsen opettelua kävelemään.  Mutta Jumalalla todella on suunnitelma, ja sitä hän kanssamme toteuttaa. 

"jotta meissä, jotka elämme Hengen emmekä lihamme mukaista elämää, toteutuisi lain vaatima vanhurskaus", "Jumala teki sen, mihin laki ei pystynyt... hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena..." Room. 8:4,3 KR-92

---

Toisen blogini tämänpäiväinen, johon tuolla ylempänä viittasin:

https://vaaranlaella.blogspot.com/2025/11/kun-vanhan-80-luvun-anna-sarjan-katselu.html

Jeesus tietää oikein hyvin - omakohtaisesti - mitä on tuska ja ahdistus kuoleman edessä!

"Sitten Jeesus tuli opetuslasten kanssa Getsemane-nimiseen paikkaan ja sanoi heille: "Jääkää tähän siksi aikaa kun minä käyn tuolla rukoilemassa." Pietarin ja molemmat Sebedeuksen pojat hän otti mukaansa. Murhe alkoi nyt ahdistaa häntä, ja hän joutui tuskan valtaan. Hän sanoi heille: "Olen tuskan vallassa, kuoleman tuskan. Odottakaa tässä ja valvokaa minun kanssani." Hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvoilleen maahan ja rukoili: "Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä." Hän palasi opetuslasten luo ja tapasi heidät nukkumasta. Silloin hän sanoi Pietarille: "Ettekö te edes hetken vertaa jaksaneet valvoa kanssani? Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Tahtoa ihmisellä on, mutta luonto on heikko." Matt. 26:36-41 KR-92

(Siinähän oli itseasiassa maailman vahvin mies! Vapaaehtoisesti otti kaiken toisten puolesta kärsiäkseen, tietäen kaiken siitä koituvan tuskan.)

Minua puhutteli tuon yllä olleen Raamatunkohdan lukemisessa tänä aamuna se, että Jeesus otti sen kaiken tuskan ja ahdistuksen omalle kontolleen, kärsiäkseen sen kaiken ihan loppuun asti ainoastaan meidän puolestamme! Eihän siitä kaikesta tuskasta, ahdistuksesta ja ristillä vielä kärsimisestä - mistään siinä kuoleman tuskassa, ollut kyse hänelle itselleen millään lailla koituvasta hyödystä, vaan ainoastaan meille! Ei anneta sen lahjan, sen uhriveren, joka meidän puolestamme annettiin, mennä hukkaan. Otetaan tuo suuri lahja vastaan. Lahja, joka avasi meille epäonnistuneille taivaan. Se on RAKKAUDEN LAHJA. SUURIN MITÄ OLLA VOI.

 

Ne palvelijoille annetut "talentit"...

Matt. 25:14-20. Ajatuksia siitä kohdasta.

"Silloin on käyvä näin: Mies oli muuttamassa pois maasta. Hän kutsui  puheilleen palvelijat ja uskoi koko omaisuutensa heidän hoitoonsa." Matt. 25:14 KR-92  (Mikä luotto muuten palvelusväkeen!)

Yksi sai 5 "talenttia", toinen 2, ja kolmas yhden. Kaksi ensimmäistä pisti haltuunsa uskotut varat poikimaan lisää. Viimeksi mainittu, yhden talentin saanut, ei uskaltanut (tai halunnut) tehdä sen kanssa mitään, muuta kuin pistää sen visusti piiloon.

Olen yleensä lukenut noita tuon tapauksen jakeita köyhyyden silmälasit päässä. Ollut pahoillani siitä, että se, joka sai muutenkin vähemmän, joutui vielä antammaan pois senkin, jonka oli saanut. Ja se annettiin vieläpä sille, jolla jo ennestäänkin oli.  (Nyt tässä on heti huomioitava se, että ne varat oli edelleenkin sen antajan, ei niiden, joiden hoitoon ne luovutettiin...)

Tänään olikin jakeita lukiessani siis näkökulma toinen. Ne annetut "talentit" oli alunalkaenkin tarkoitus pistää käyttöön, poikimaan lisää; jopa sielläkin minne ei ollut ennestään "kylvetty" mitään. Emme saisi pelon takia, epävarmuuden, tms. puutteen ja vajavuuden takia, jättää  käyttämättä kokonaan meille annettuja lahjoja (=lue: vaikkapa taitoja). Olisi tarkoitus asioida, toimia, tehdä työtä, "pistää poikimaan" ja "likoon" ne annetut lahjat. Eikä vain piilotella niitä, ajatellen; "en minä osaa", "ei minusta ole", "se on niin vähäistä ja vaatimatonta", "eikä mihinkään siitä ole". Ei näin... Joka ajattelu juuri itselleni on aika luonteenomaista - sitä pessimismiä. Vaan nytpä ne kaikki rippusetkin olisi pistettävä likoon. Ja tavoiteltava lisääkin, niiden annettujen "varojen"  kasvua. Tehdä mitä tietää työnantajan tavoitteena olevan. Vaikka vähäiseksi kaikki jäisikin. Ja jopa "vallata" uusia alueita.

Ei saisi takertua siihen omaan "köyhyyteen", mitättömyyteen. Edustamne suurta työnantajaa! Tuottakaammme kunniaa nimelleen ja työlleen...

---

Ensisijaisesti tämän ihan itselleni kirjoitin, mutta jos tästä joku muukin havahtuisi siihen, että pistäisi "likoon" ne itselle annetut "talentit". Helposti sitä ajattelee, ettei minulla mitään annettavaa ole. Mutta me emme varmaan useinkaan ollenkaan itse tajua, mitä meillä onkaan. Väheksymne vain, että mitä niistä nyt kellekään on... Mutta niistä vähistäkin voi olla yllättävästi jollekin❣️🌱

Saatana ei voi vaatia sinua omakseen, jos olet Herran oma!

Se voi yrittää sitä; mutta ei voi ottaa sinua, jos olet Herran oma, etkä ole "eronnut" Hänestä - joka on ottanut sinut omakseen - rakkaudesta.

"... minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun." Jes. 43:1

Saatana ei sinua rakasta. Hallita se kyllä haluaisi kovasti. Teettää kaikenlaista. Se myös kiihkeästi haluaisi sinut takaisin itselleen, vaikka olet jo toisen. Se yrittää esittää ties mitä vaateita  ja väitteitä, jotta saisi sinut uskomaan, että et voisi olla Herran Jeesuksen oma ja rakastettu. Se vyöryttää eteesi kaikki vanhat ja uudet virheesi, väittäen, että niiden takia et voi kuulua Jumalalle, vaan hänelle. Mutta älä sitä usko! Usko Jumalaa! Hänhän sanoo, että:

"... minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun." Jes. 43:1

Pidä siitä kiinni, kuin kalliista aarteista. Älä päästä irti, älä myönny mihinkään saatanan juoniin, sillä se on ovela. 

Jeesuksessa on kaikki  meille. Olemme Hänen! Yksin Hänen. Aina.

"Mutta nyt, näin sanoo Herra, joka loi sinut Jaakob, joka valmisti sinut, Israel: Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun." Jes. 43:1

Hän kuljettaa, viitoittaa, ja antaa valoa - itsessään avuttomalle

"Mutta sokeat minä kuljetan tietä, jota he eivät  ole kulkeneet, annan heidän astella polkuja, joita he eivät tunne. Minä muutan pimeyden heidän edellään valoksi, louhikkopolut sileäksi tieksi. Nämä ovat minun tekoni, näin olen tehnyt ja teen yhä." Jes. 42:16 KR-92

Sokeat normaalisti valinnevat tuttuja teitä, sileitä teitä. Mutta nyt saadaan kulkea uusia polkuja, uusia teitä, sileitä teitä. Ja Herra itse kuljettaa heitä, heistä huolta pitäen.

---

"Jeesus puhui taas kansalle ja sanoi: "Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo." Joh. 8:12 KR-92

"Mies, joka oli ollut sokea, kutsuttiin nyt uudestaan kuultavaksi. Fariseukset sanoivat hänelle: "Anna kunnia Jumalalle! Me tiedämme, että se mies on syntinen." Mies vastasi: "Onko hän syntinen, sitä en tiedä. Mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen." Joh. 9:24-25 KR-92

---

"Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin,   pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien." Snl. 3:5-6 KR-92

Viitoittaa voidaan ainakin kahdella tavalla (kukaties useammallakin). Voidaan seistä viittomassa toiselle tietä, (tai sanoja), että tuohon suuntaan. Tai laittaa seisomaan tien laitaan pysyvät merkit suuntaa osoittamaan; (kuten aurauskepit...).

Viisauden = Jumalan -  tiet ovat: "Sen tiet ovat suloisia teitä, sen polut onnen polkuja..." "Näin kuljet tietäsi turvallisesti, et jalkaasi loukkaa," Snl. 3:17,23 KR-92

Entäs kun ei vaan kykene?

Joskus tulee tilanteita, joissa tietää, että pitäisi jotenkin toimia, tai sanoa jotain. Mutta ei vaan kykene, vaikka haluaisi. Ei tiedä miten toimia, tai ei vain kykene toimimaan, ei sanomaan sitä, minkä tietäisi olevan oikea tapa. Mitäs sitten? Sitä tuomitsee ja syyllistää itseään. Ja miettii, tekeekö Jumalakin saman... Hänellä olisi siihen vielä paremmat syyt, kuin itselläni. 

Mutta: Hän muistaa meidät tomuksi. Ja kaiken meidän vajavuutemme ja syyllisyytemme aiheet Hän, Jumala Jeesuksessa, kantoi itse ruumiissaan ristinpuulle! Siinä on meidän lohdutuksemme, meidän armahduksemme, meidän vapautuksemme syyllisyydestä! Ja tämä kaikki lahjana meille, jos vain haluamme ottaa sen vastaan. 

Jeesukselle saamme kertoa kaiken epäonnistumisemme, kaiken mikä meitä painaa. Hän haluaa armahtaa ja ottaa taakan harteiltamme, sillä Hän kantoi sen jo.

Puhkeaa sieluni kiittämään ja iloitsemaan tästä ansaitsemattomasta lahjasta. Sillä juuri minulle ja Sinulle se on tarkoitettu❤️

---

Aloitin tämän mieleen tulleen tekstin autossa kauppamatkalla. Ja jatkoin kotona loppuun sen. Jeesuskin kotona taivaassa näyttää meille loput hienot lahjat, aarteet suorastaan. Sellaiset, joita emme nyt osaa edes kuvitella🏆😊

---

Tämän jälkeen tulin lukeneeksi vielä allaolevasta linkistä löytyvän hyvän jutun, joka tarjoaa valoisaa näkökulmaa "tähän päivään": 

https://www.brander.name/2025/11/tama-on-se-paiva/