Meidän Jumalamme pappeja...

"... vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta." Ilm. 20:6   (v. -38 käännös)

"Ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi rakennukseksi, pyhäksi papistoksi, toimittaaksenne hengellisiä uhreja, jotka ovat Jumalalle otollisia Jeesuksen Kristuksen tähden." 1. Piet. 2:5 KR-92

"Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla." Room. 12:1 KR-92

Ennen ylösnousua tänä aamuna mieleeni tuli, että kunpa me Jumalan "pappeina" tai lähettiläinä kukin uskaltautuisimme omalta pieneltä osaltamme, vaikka hyvin vajavaisina toimimaan Jumalamme "pappeina" ja lähettiläinä. Me ehkä usein (minä ainakin) suljetuin suin olen, kun koen etten osaa puhua mitään. Tai koetaan, että mitä hyötyä jostain pienestä lausahduksesta siis edes olisi. Mitä se vaikuttaisi, vaikuttaisiko mitään esim. uskosta osattomalle sanottuna? Mutta: Meidän osaamme pienenä ja mitättömänä Jumalan työssä pitäville, nyt sanoisin tämän huomion, (tänä aamuna mieleen tulleen), että mehän emme tiedä, mitä esim. sanoja Jumala on jo aiemmin jollekin lähettänyt mietittäväksi... Tai kokemuksia, jotka ovat muokanneet maata. Kukaties se, jonka me nyt voisimme sanoa tai tehdä, olisikin se viimeinen lenkki, helmi tai pisara siinä aiemmin lähetettyjen Jumalan viestien pitkässä sarjassa, ja onkin nyt tullut päätösjaksoonsa... Me emme tiedä, missä vaiheessa ollaan. Mutta toivottavasti hoidamme sen viestin perille, vaikka se vaikuttaisi meidän mielestämme aika olemattomalta ja turhalta, (kenties jopa sopimattomalta). Se voi olla se tärkeä päätösjakso. Mutta vaikka ei olisikaan se, niin osanen omalla paikallaan. Toivottavasti meillä taivaallinen "netti" toimii ja viestit kulkee; vastaanottajat saa omansa.  Itselleni ajattelemista tässä. Rohkaiskoon, auttakoon Jumala itse, vaikka tuupatkoon liikkeelle. Ei omalla pakolla eikä voimalla, "...vaan minun hengelläni..." sanoi Herra kerran Serubbaabelille. (Sak. 4:6). 

"Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: "Uskosta vanhurskas saa elää." Room. 1:16-17 KR-92

---

Kirjoittamassani tekstissä on samalla kuin pieniä vilahduksia arjestamme: toimiiko netti? No ei aina silloin kuin pitäisi. Olemme katselleet myös paljon elokuvia ja sarjoja, joko netistä tai sitten omilta dvd-levyiltä. Sarjoja katsoessa kyllä yleensä haluaa,  varsinkin jos ei ole ennen kyseistä sarjaa nähnyt, niin nähdä sen päätösjakson myös, että mikä on se lopputulos kaikesta.