sunnuntai 30. elokuuta 2015

Olisiko hän unohtanut minut ja asiani?

 Ei hän ole.

"Sillä Herran silmät tarkaavat varhurskaita ja hänen korvansa heidän rukouksiansa..."  1 Piet. 3:12


Tänä aamuna oli Suomen raamattuopiston päivän sanassa J. Vähäsarjan  tekstiä siitä, kun odotamme apua. Voit  katsoa juuri tuon tekstin tänään tästä linkistä, mutta koska teksti vaihtuu päivittäin, lainaan siitä pätkiä myös tähän:

"Sinä et ole Jumala. Sinä et siis päätä, milloin Jumalan kuuluu auttaa sinua. Sinä et määrää sitäkään, millä tavalla Jumalan pitäisi asiasi järjestää.... 

Sen sijaan, että Jumala jättäisi päätettäväksemme elämämme tärkeät asiat, hän kantaa omistajan vastuun...

 Hän kehottaa meitä uskomaan häneen - ja antaa auttamisen ja johdattamisen olla hänen käsissään..."

2 kommenttia:

  1. Voi, ihanaa löysin, kun huomasin sinun käyneen hiljenneellä Riihipirtilläni. Juuri tänään ihan ääneen muistutin itseäni siitä, ettei tarvitse murehtia sitä ja tätä, sillä kaikki on rakastavan, kaikkivoivan ja viisaan Jumalan käsissä. Tarkasti suunniteltuna, parhaaksemme. Pitää vain luottaa!! Me pienet ihmiset keskeneräisyydessämme liian usein koitamme tietää ja ratkaista ja päättää.....Kaiken kiireen keskellä koitan omaa blogianikin taas herätellä tekstein ja kuvin .... :) Levähdin sanoissasi ja kauniissa kuvassasi. Iloa ja lempeää pehmeyttä alkavaan syyskuuhusi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanista sanoistasi! Näitä kirjoittelen, kun itse jatkuvasti tarvitsen muistuttelua ja rohkaisua. Olen sellainen murehtija todellakin, mutta onneksi Jumala tietää senkin. Toivon sinulle aurinkoa syksyysi ja että saisit blogisi taas virkistymään:)

      Poista