Hän on meidän rauhamme

"Mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä. Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden." Ef. 2:13-14

Tämä sanottiin aikanaan efesolaisille. Ja samalla meillekin, jotka myös olemme efesolaisten lailla pakanoita Jumalan valittuun kansaan nähden, jolle kaikki lupaukset oli annettu. Pakanoita Jumalan Israelin kansalle antamat lupaukset eivät koskeneet.
"Että te siihen aikaan olitte ilman Kristusta, olitte vailla Israelin kansalaisoikeutta ja vieraat lupauksen liitoille, ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa;" Ef. 2:12

Mutta sitten tuli Kristus ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden.
"Kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan, ja yhdessä ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden." Ef. 2: 15-16

"Ja hän tuli ja julisti rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja rauhaa niille, jotka lähellä olivat; sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö. Ja niin ette enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä" Ef. 2:17-19

Jumalan perhettä! Se on aika paljon sanottu...

Rauhan minä jätän teille - Peace I leave with you

"Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. 
En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö." Joh. 14:27

"Peace I leave with you; my peace I give you. I do not give to you as the world gives. Do not let your hearts be troubled and do not be afraid." John. 14: 27 (New international version)

---

Hän ei anna pelkkää rauhan tunnetta... jota me niin usein kaipaisimme. Hänen rauhansa on enemmän. Se on pysyvä kuin kallio - irtokivien sijaan... Se on rauha, joka kestää ikuisuuteen asti. Emme ole enää sodassa... häntä vastaan.

Paavalilta meillekin - Paul for us

"Pukeutukaa siis, te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen, kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side. Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsutkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset." Kol. 3:12:15

"Therefore, as God´s chosen people, holy and dearly loved, clothe yourselves with compassion, kindness, humility, gentleness and patience. Bear with each other and forgive whatever grievances you may have agaist one another. Forgive as the Lord forgave you. And over all these virtues put on love, which binds them all together in perfect unity. Let the peace of Christ rule in your hearts, since as members of one body you were called to peace. And be thankful." Col. 3:12-15 New international version

Taistelun tiimellyksessä

Taistelu käy kiivaana. Ilmassa lentää pölyä, puunkappaleita ja kiviä. On vaikea hengittää. Sotilas makaa poterossaan ase kädessään ja tuijottaa silmä kovana suoraan eteensä. Hänen on vaikea erottaa mitään. Sodan äänet ympärillä tuntuvat vain kovenevan. Loppuuko tämä koskaan? Nyt hän erottaa jotain. Eikö vain tuolta näytäkin hiipivän hahmoja tännepäin... Niitähän on paljon. Nyt ne tulevat! ...Sieltähän tulee oikein iso rynnäkkö! Nyt räjähtää iso ammus aivan hänen lähellään. Sotilas tärisee pelosta, mutta pysyy paikallaan. Seuraava räjähdys hänen takanaan lennättää valtavasti maata hänen päälleen. Tämä taitaa olla hänen loppunsa... Hetkeksi hän menettää tajuntansa, sillä seuraava räjähdys on niin kova ja niin lähellä. Samalla vihollisen joukot koko ajan lähenevät. Kun sotilas havahtuu, hän erottaa jo vihollisen aivan selvästi... Sitten ...ammunta omalta puolelta yht`äkkiä hiipuu. Ja lakkaa kokonaan... Mitä nyt? Loppuivatko ammukset? ...Saavuttiko vihollinen asemamme? Nythän sodan äänet hiipuvat vastapuoleltakin.... Sotilaan korvat alkavat erottaa huutoa. Mitä se on? Kuuluuko sieltä... että rauha on tullut?! Kuuluu... Kyllä! Niin kuuluu! Sota on ohi. Taistelut ovat tauonneet! ...Voiko tämä olla tottakaan? Kyllä se uskottava on. Nyt alkaa kuulua ja näkyä erilaista liikettä ja ääniä. Aletaan  nousta poteroista esiin. Aletaan etsiä tovereita. Aletaan hakea haavoittuneita. Aletaan ihmetellä... rauhan saapumista... vähitellen myös omaan mieleen... ja iloita siitä! Hän selvisi siitä!

"Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä."Ef. 6:13

Taistelut on tauonneet... sodan jälkeen haavat sidotaan...

"Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus. Sinä lisäät kansan, annat sille suuren ilon; he iloitsevat sinun edessäsi, niinkuin elonaikana iloitaan, niinkuin saaliinjaossa riemuitaan. Sillä heidän kuormansa ikeen, heidän olkainsa vitsan ja käskijänsä sauvan sinä särjet niinkuin Midianin päivänä; sillä kaikki taistelun pauhussa tallatut sotakengät ja verellä tahratut vaipat poltetaan ja tulella kulutetaan. Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä." Jes. 9:1-6

Kaikki on laskettu

"Eikö viittä varpusta myydä kahteen ropoon? Eikä Jumala ole yhtäkään niistä unhottanut. Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta." Luuk. 12:6-7

Päämme hiuksetkin on kaikki laskettu... Ja kaikki linnutkin ovat tarkkaan tiedosssa.  Eikö sitten olisi kaikki muukin? Kaikki sekin, joka meitä huolestuttaa.

Tämä päivä vain

Voisiko sana tälle päivälle olla vaikkapa tämä:

"Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet." Matt. 6:34 (uudempi käännös)

"Jumalan sana rohkaisee... luottamaan lujasti Jumalaan ja elämään pelkäämättä."

"...me olemme niin pelokkaita ja arkoja ja meidän on niin vaikea irrottaa otettamme elämämme jokaisen pikkuasian hallinnasta. Jeesus sanoo nyt meille: "Älä huolehdi huomisesta päivästä, vaikka olisi monta hyvää syytä huolehtia. Anna sen tuoda tullessaan mitä sen on tarkoitus tuoda. Elä tämä päivä ensin ja murehdi huomista vasta huomenna."

"Hän katsoo meille huomiseksi sopivan päivän ja mittaa oikeanlaisen ristin. Hän tietää tarkasti sen, milloin pääsemme vaivoistamme."  ( kirjasta Joka päivä lupaus kantaa/Juha Vähäsarja/Perussanoma Oy)

----

Tämä lohdutti minua tänä aamuna.  Toivottavasti sinuakin.

Lippu korkealla

Minulle sanoi kauan sitten, eräs ennestään tuntematon, uskovaiseksi osoittautunut henkilö, kun hänen kanssaan ihan arkisesti kauppaa hieroin, että;

                                       "Pidetään lippu korkealla". 

Mielestäni se oli hyvä kehoitus silloin. Ja on sitä edelleenkin. Vaikka täytyy todeta, ettei se "lippu" minun kantamanani ole varmaan koskaan kovin korkealla ollut... Enemmänkin sellaista "kuraista rämpimistä ja kompastelua" se on matkanteko tällä "sotatantereella" ollut. Mutta lippu mukana kumminkin...

---

Kun tämä teksti syntyi taannoin, mielessäni oli ensin vanhoissa elokuvissa esiintyneet sotajoukot. Niissähän monesti näkee, että joku kulkee siinä lipun kanssa. Yritin sitten etsiä tietoa näistä lipunkantajista, mutta aika niukat olivat löytöni. Sitten osuin wikipedian sivulle kohtaan: Lipun käyttö suomessa. Siellä sanotaan, että painettuna sana "lippu" esiintyy ensi kerran Agricolan rukouskirjassa: "...Ja meiden Herran Jumalan Nimese, me ylennemme meiden lipomme..." . Samassa kirjassa on myös sana lipunkantaja: "...lipunkandajaxi pannut on...".  Siinä kohdassa kyse oli Jeesuksesta lipunkantajana. Voit katsoa tekstit tästä linkistä Wikipedia/ sanan "lippu" käyttö suomen kielessä. Jokatapauksessa; kenen joukoissa seison, sitä liputan.

Martan uskoa

Muistanet kertomuksen, jossa Lasarus oli kuollut ja Jeesus tuli herättämään hänet. Kun Jeesus oli tulossa, Martta meni häntä vastaan. Hän halusi uskoa, mutta ei silti oikein kyennyt.

"Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut. Mutta  nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot." Nämä sanat näyttävät ilmaisevan uskoa. Jeesus sitten lupasikin hänelle, että "Sinun veljesi on nouseva ylös."  Mutta mitä sanoi Martta tähän: "Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä." Ja sitten keskustelu jatkui vielä ylösnousemuksen ja uskon kysymyksillä.

Kun sitten tultiin haudalle ja Jeesus käski ottaa kiven pois, Martta esteli, vedoten siihen, että ruumis haisikin jo. Siihen Jeesus sanoi hänelle: "Enkö minä sanonut sinulle, että, jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden." Ja sitten Jeesus kutsui kuolleen haudastaan. "Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä..." Ei tarvinnut odottaa aikojen lopun ylösnousemusta. Kertomus Lasaruksen herättämisestä löytyy Joh. 11:1-45. Sen voi lukea myös tästä linkistä Koivuniemen raamattuhaku/Joh. 11.

---

Eikö vaan sitä minullakin ole usein sitä Martan uskoa... "Kyllähän Jeesus voi tehdä vaikka mitä!" ja heti perään: "Ei Hän varmaan nyt kuitenkaan, juuri tässä asiassa, niin toimi..." Ja niin tehtiin taas uskon sana tyhjäksi...

Rukous se on tämäkin: "Minä uskon; auta minun epäuskoani." Mark. 9:24

Aamun ahdistaviin ajatuksiin...

Tänä aamuna heti herätessäni  ahdistava huolten miettiminen jatkui. Lopulta nousin ylös ja laitoin kahvin tulemaan. Sitä odotellessani otin jälleen Wisloffin rukouskirjan esiin. Olin juuri valittanut Jumalalle... kuitenkin melko pieniä huoliani.  Avasin kirjan 5. päivän aamutekstin kohdalta ja siinä oli näin:

"...Sinun maailmanhallintaasi ja johdatustasi yksityisen ihmisen kohdalla ei ole aina helppo ymmärtää. Toisinaan toivoisin toisenlaiseksi tien, jolla sinä minua johdatat... Sisäinen rauhattomuuteni johtuu siitä, että en ole täysin hyväksynyt sinun tietäsi."

 "Tee siis sovinto ja elä rauhassa hänen kanssaan, niin saavutat onnen." Job 22:21

"Näin sanottiin Jobille. Ja niin sanotaan minullekin."

Ja näihin jatkoksi otin  samasta kirjasta vielä yhden tekstin... koska edellinen ei  tuntunut riittävän minulle...

"Heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." 1 Piet. 5:7

"Hätääntyminen ja ahdistavat ajatukset hiipivät helposti mieleen ja jäävät sinne taakaksi. Mutta niin ei tarvitse olla. Minun ei ole pakko kantaa taakkojani itse, vaan saan siirtää ne sinun harteillesi. Niinpä tiedän että se, mitä erityisesti ajattelen näinä päivinä, on pantu sinun kannettavaksesi. Sinä otat sen hoitoosi ja järjestät asian."

Jo riitti. Tälle päivälle.

Rohkaisuksi tälle päivälle

"Olenhan minä sinua käskenyt: Ole luja ja rohkea; älä säikähdy äläkä arkaile, sillä Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi, missä ikinä kuljetkin." Joos. 1:9

Ja Wislöffin rukouskirjasta jälleen:

"Sen sinä, Herra, olet sanonut minulle monta kertaa. Tänään se kuuluu minulle käskynä: Ole luja ja rohkea, älä pelkää. Älä hellitä. Älä antaudu masennuksen valtaan. Älä arkaile. Pelko synnyttää vain lisää pelkoa. Luota minun voimaani äläkä omaan heikkouteesi. 
Niin, Herra, tahdon totella käskyjäsi. En anna sijaa pelolle ja masennukselle. Sinun voimassasi kuljen eteenpäin.
"Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi, missä ikinä kuljetkin", sanoo Sana. Epäröin uskoa, että niin voimakas sana on tarkoitettu kirjaimellisesti ja että se kuuluu minullekin. Mutta minähän tiedän, että sinun sanasi on tosi. Jos kuljen sinun teitäsi, sinä olet kanssani, missä ikinä vaellankin. Kun sinä kuljet vierelläni, saan olla luja ja rohkea."

Kolmesti samaa...

Otinpa tänä aamuna tarpeeseeni Wislöffin rukouskirjasta umpimähkään luettavaa... Ensimmäinen teksti ei tuntunut sopivan yhtään minun tarpeeseeni. Eikä tuntunut sopivan toinenkaan, joka jae oli yhteensopiva ensimmäisen kanssa. No, otinpa vielä kolmannenkin... ja jälleen jakeessa oli samaa asiaa kuin aiemmissakin. Olin hieman pettynyt, sillä odotin jotain toisenlaista ... rohkaisua.

"Jauhot eivät loppuneet ruukusta, eikä öljyä puuttunut astiasta, sen Herran sanan mukaan, jonka hän oli Elian kautta puhunut." 1 Kun. 17:16

" Herra avaa sinulle rikkaan aarrekammionsa, taivaan, antaaksesi sinun maallesi sateen aikanansa ja siunatakseen kaikki sinun kättesi työt..." 5 Moos. 28:12

"Minun Jumalani on rikkautensa mukaisesti täyttävä kaikki teidän tarpeenne kirkkaudessa Kristuksessa Jeesuksessa." Fil. 4:19

Vaikka olin ensin pettynyt, olin kuitenkin ihmeissäni siitä, että kolmesti samaa asiaa.... En tiedä miksi nämä jakeet tulivat, jää nähtäväksi, mutta nämä sittenkin vähän rohkaisivat minua. Ehkä sinäkin saattaisit saada niistä jotain...