maanantai 28. maaliskuuta 2016

Paperinpala

Siinä se lennähtelee tuulessa.
Välillä tuuli nostaa sen korkealle ilmaan, 
välillä pudottaa maahan.
Hetken näyttää, että siihen se nyt jäi. 
Kohta alkaa kuitenkin uusi juoksu.
Taas tuuli ajaa sitä kovaa vauhtia eteenpäin.
Yht'äkkiä sen vauhti pysähtyy...
lätäkköön.
Siitä ei märkä paperi enää tuulen mukana nouse.

...

Vai nouseeko sittenkin?
Nousee, koska paikalle tulee HÄN,
joka sen nostaa.
Ei heitä sitä pois, 
vaan avaa rutistuneen, märän mytyn.
Näkee haalistuneen tekstin, 
ja sanoo:
TÄMÄ ON MINUN.
MINÄ TÄMÄN TEIN.

UUDEKSI TEEN KAIKKI. 

------------- 

Kiirastorstaina 24.3.2016. Kello on 22.05 ja olin jo käynyt levolle. Ajatukset pyörivät päässäni.
 Mistä lienevät tulleet nämä ajatukset, mutta nousin ja laitoin paperille.
 
 

tiistai 22. maaliskuuta 2016

Herran sana tekee sen, mitä varten se lähetettiin

"Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne. Sillä niinkuin kuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin." Jesaja 55:9-11

 

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Ja Jumala sulki arkin oven

Olen tämän viikon muistellut viime sunnuntain saarnan aihetta: Jumalan suunnitelmaa pelastaa ihminen koko maata odottavalta tuholta. Siitä muisteltuna ja ajateltuna tämä teksti. Kerran maa tuhottiin vedenpaisumuksella. Silloin pelastui Nooa perhekuntineen; arkissa, jonka hän oli tehnyt Jumalan ohjeiden mukaan.


Suunnitelma oli Jumalan ja sen mukaan Nooa toimi, vaikka se varmasti tuntui hullulta hänen aikalaisistaan. Rakennustyö kesti kauan, noin 100 vuotta, eikä mitään tulvaa ollut näköpiirissäkään. Kunnes eräänä päivänä alkoi sataa...


Vedenpaisumuksen jälkeen Jumala sanoi, ettei kaikkea maata enää vedenpaisumuksella tuhota. Sen sijaan tulelle tämä maa on talletettu **(2. Piet. 3:7). Jumalan suunnitelma on kuitenkin olemassa nytkin. Juuri sentähden Jumalan Poika tuli tänne... "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu..."  (Mark 16:16). Mihin uskoo?  Siihen, että Jumalan Poika tuli ihmiseksi tänne - ja kuoli - meidän tähtemme. Hän kantoi meidän syntimme* ristille. Jumala suunnitteli pelastuksen jokaista varten; sinua ja minua varten.

Välillä kuulee kuinka ihmiset kiusaantuu siitä, että uskovaiset heitä häiritsee puheillaan. Iankaikkisuudessa samat ihmiset kysyisivät, miksi ette kertoneet? Miksi ette varoittaneet? Jumala on antanut uskoville tehtävän kertoa pelastuksesta ja varoittaa tulevasta tuhosta. "...mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen." (Mark. 16:16). Kuulostaa kovalta kenties, mutta jokaista varten on pelastus suunnitteltu:  "Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet... Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen*** vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille vanhurskauttamiseksi. " (Room 5:12,18).


Aikanaan Nooa totteli - ja pelastui. Jumalan pelastussuunnitelma on tarkoitettu jokaista varten! Jumala toteuttaa suunnitelmansa nytkin - vaikka maailma nauraa...

"Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima." 1 Kor. 1:18

 "Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta." 1 Tess. 5:9

---

*Synti ei ole vain joku teko. Se on vihollisuus Jumalaa vastaan ja se on meissä jokaisessa. Ei ole yhtäkään niin hyvää ihmistä, että sen perusteella Jumala kelpuuttaisi. Syntiinlankeemuksessa Aadamin  ja Eevan tekemiset jättivät meille kaikille ikävän perinnön, jonka me kaikki saimme: synnin tähden kuolema. Jumala valmisti paremman: Jeesuksen tekemisten kautta elämä. Roomalaiskirje luku 5.



**"Ja ennenkaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja  sanovat, 'Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.' 
Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta ja että niiden kautta silloinen maailma hukkui vedenpaisumukseen.
Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään.
Mutta tämä yksi älköön olko teiltä, rakkaani, salassa, että 'yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä.'  Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä  viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen. 
Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat."  2 Piet. 3:3-10

*** Ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika, Jeesus



keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Arkemme keskellä


Hän on kanssamme...


...arjen keskelläkin.

Useinkaan emme sitä huomaa, mutta silti Hän on siinä, vierellämme ihan. On siellä missä sinäkin, touhujesi äärellä: 

sinun ja lastesi touhuja katselee
näkee kun väsyneenä sängyssäsi makaat
istuu vieressäsi sairaalan käytävässä
näkee työssäsi sen, minkä sinäkin
kulkee vieressäsi niitten kauppakärryjen kanssa
on mukana, kun kiireisenä juhliasi järjestät
valvoo yöllä kanssasi ja kipusi näkee
 kuulee kun toimettomuuttasi huokailet
ja kaikessa, missä sinä ja minä olemmekin
synkässä surussa 
suurimmassa ilossa
tylsässä arjessa
...

usein tunnistamattomana
ja hiljaisena
mutta 
läsnä silti.




sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Vähäisestä sanasta "meidän"

Jeesus Kristus "... antoi itsensä alttiiksi meidän syntiemme tähden..." (Gal. 1:4).  Luther kirjoittaa tästä kohdasta kirjassaan Mannaa Jumalan lapsille:

"Tutki ahkeraan jokaista näistä sanoista! Erittäinkin ota vaari tuosta vähäisestä "meidän" sanasta! Se näet yksin on tärkeää, että se sovelletaan omaan itseen. Helposti sanonet ja uskonet Kristuksen, Jumalan Pojan, alttiiksi annetuksi Pietarin, Paavalin ja muiden pyhien ihmisten syntien tähden - heidän uskomme olleen mahdollisia armoon - mutta vaikeinta on sinun, joka näet itsesi mahdottomaksi armoon, sydämestäsi sanoa ja uskoa Kristuksen annetuksi sinun voittamattomien, äärettömien ja suurien syntiesi tähden. Helppo on ihanin sanoin ylistää Kristuksen hyvää tekoa, sitä itselleen omistamatta, mutta kun tuo omistussana meidän on lisättävä, silloin heikko luonto ja järki säpsähtää, silloin ei rohjeta lähestyä Jumalaa eikä toivoa itselleen lahjaksi annettavan niin suurta aarretta; sen vuoksi ei tahdotakaan olla tekemisissä Jumalan kanssa, ennen kuin ollaan synnittömiä. Kristityn erikoista taitoa ja viisautta on siis se, että hän pitää täytenä totuutena nämä sanat: Kristus on annettu kuolemaan, ei meidän vanhurskautemme eikä pyhyytemme, vaan meidän syntiemme tähden. Ellet kuulu niiden joukkoon, jotka sanovat: Meidän tähtemme, on autuutesi mennyttä."

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Hervonneille käsille ja halvaantuneille polville

"Oikaiskaa siis hervonneet kätenne ja halvaantuneet polvenne! 'Kulkekaa suoria polkuja', jottei ontuva jalka menisi sijoiltaan vaan pikemminkin parantuisi." Hebr. 12:12-13

"Jumala kehottaa oikaisemaan masennuksesta hervonneet kädet ja pelosta halvaantuneet polvet ja kulkemaan Jumalan suoria polkuja. Ontuvalla ei ole varaa mutkaisiin polkuihin, sillä jalka voisi mennä sellaista kulkiessa vain pahemmin sijoiltaan. Suora polku, totuudellisuus vaelluksessa, tekee vapaaksi. Jotta voisi parantua, on paljastettava sairaus. Lääkäri voi leikata vasta kun sairauden laatu ja aiheuttaja ovat selvinneet. Jumalan tiet ovat suoria ja selkeitä, mutkikkaiksi ne ovat tulleet ihmisten tekeminä.
Jos vaellus pelottaakin, niin pelkää, mutta kulje  Jumalan osoittamaa suoraa tietä. Näin pääset perille. Saatat jopa parantuakin, jos niin on Jumalan tahto, mutta se ei ole pääasia. Pääasia ei ole matkan laatu, vaan perille pääsy."

 Juha Vähäsarja kirjassa Joka päivä Jumalan kämmenellä

torstai 10. maaliskuuta 2016

Hän on sama tänäänkin

"Jeesus Kristus
on sama
eilen
ja tänään
ja iankaikkisesti."
Hebr. 13:8


"Jesus Christ
is the same
yesterday
and today
and forever."
Hebr. 13:8
 New International Version

perjantai 4. maaliskuuta 2016

Rohkaisua juuri meidän mietteisiimme

Eilen kääntyi minun ja isännän keskustelut vähän synkille vesille. Toinen murehti, mitä ikäviä asioita tulevaisuus saattaa tuoda tullessaan ja toinen mietti, miksi menneet menivät niin kuin menivät.

Saimme kuitenkin kumpikin rohkaisua. Sitä löytyi Wislöffin kirjasta nimeltä Rukouskirjani. Toinen sai kohdan "Hän tekee uutta":

"Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö. Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa?" Jes. 43:18-19

"Herra, minä en halua takertua ennen tapahtuneisiin. Niillä on varmasti tarkoituksensa, vaikka se tuntuukin käsittämättömältä. Irrota minut niistä. Tee minut vapaaksi - niin, että voin avautua sille, mitä vastedes tapahtuu. ...Sinä pystyt raivaamaan minulle tien. Sinulla on jotakin uutta minun varalleni. Ehkä ensimmäinen pieni taimi jo kurkistaa esiin. ... Sinä hallitset tilanteen. Sinulla on keinoja, joita minä en tunne. Suunnitelmaasi ei kukaan voi sekoittaa. Ja koska sinä rakastat minua, on tapahtumassa oleva uusi minulle hyödyksi - tänään ja aina." 

Toisen saama rohkaisu oli "Huolta vailla":

"Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi."
                                                                                                                                                                                 Fil. 4:6

"Emme saa olla huolissamme mistään - olkoon se mitä hyvänsä ja olkoon tulevaisuus miten epävarma tahansa. ...Kaikki asiat - pienet ja suuret - kaikki mikä koskee läheisiäni, terveyttäni, toimeentuloani, työtäni tai mitä hyvänsä vaikeuksia, minun tulee jättää sinun vastuullesi, Jumalani. Minun tulee huutaa avukseni sinun nimeäsi... puhua sinulle siitä mikä on sydämelläni. ...Ja sitten minun on kiitettävä... huolenpidosta, jota olet osoittanut minulle tähän päivään asti; siitä että nytkin tahdot auttaa minua. ...saan tuntea rauhaa, joka käy yli kaiken ymmärryksen."

Nämä oli sellaista "täsmähoitoa" meille.


tiistai 1. maaliskuuta 2016

Ei kyynäränkään vertaa

"Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?" Luuk. 12: 25




"Who of you by worrying can add a single hour to his life?" Luke 12:25, New international version)



"Vilken av eder kan med allt sitt bekymmer lägga en aln till sin livslängd?" ( Luukas 12: 25, Ruotsi 1917)